FI83394C - Foerfarande foer selektiv avlaegsning av kvaeveoxider fraon avgaser. - Google Patents

Description

1 83394

Menetelmä typpioksidien selektiiviseksi poistamiseksi poistokaasuista. - Förfarande för selektiv avlägsning av kväveoxider frln avgaser.

Keksinnön kohteena on menetelmä typpioksidien selektiiviseksi poistamiseksi poistokaasuista pelkistysaineen avulla ja käyttäen katalyyttieesti vaikuttavia kiinteitä kappaleita, joiden lävitse niiden rakenteen vuoksi ja/tai solutusalustaksi muodostamisen vuoksi poistokaasut pääsevät virtaamaan.

Typpioksidien selektiiviseksi pelkistämiseksi lämmitys-laitosten poistokaasuissa on tunnettua johtaa ammoniakkia pelkistysaineena höyrymäisessä muodossa kantokaasuna toimivan ilman kanssa sekoittuneena paineenalaisena tai veteen liuenneena paineettomana lämmityslaitoksesta ulostuleviin poistokaasuihin. Sekoitusosien avulla, joissa osissa on sopivat jäähdytysrivat poistokaasukana-vissa, pyritään saamaan aikaan katalysaattoriin menevässä poistokaasuvirrassa tasainen ammoniakki- ja lämpötila-jakauma. Katalysaattori on huomioonottamalla optimaaliset reaktiolämpötilat poistokaasuohjaukaessa kytketty kiertävän regeneratiivisen lämmönvaihtimen eteen poistokaasulämmön siirtämiseksi palamistilaan johdettavaan polttoilmaan. katalysaattoreina ovat kelvollisiksi osoittautuneet ennen kaikkea kiintoalustakatalysaattorit, joissa on pystysuorasti alaspäin suunnattu poistokaasuvirtaus, jolloin useita katalysaattoreita kuormitetaan vuorotellen poistokaasuilla, joista typpi poistetaan. Näiden kiinto-alustakatalysaattoreiden huokoinen rakenne sisältää katalyyttieesti vaikuttavana aineena vanadiumyhdisteitä.

Nämä vanadiumyhdisteet edistävät typpioksidien muuttumista yhdessä aiemmin poistokaasuvirtaan johdetun ja katalysaattoriin mennessään hienojakoisesti sekoitetun ammoniakin kanssa. Reaktio poistokaasuissa olevien typpioksidien 2 83394 kanssa johtaa reaktiotuotteina oleellisesti molekylääriseen typpeen ja veteen, jotka ympäristöä vahingoittamattomina voidaan johtaa pois. Poistokaasujen mennessä katalysaattorin lävitse esiintyy huomattava painehäviö, joka on otettava huomioon poistokaasupuhallinta mitoitettaessa. Pystysuorasti alaspäin suunnatun virtauksen avulla katalysaattorin sisällä estetään kiinteiden epäpuhtauksien kerrostuminen katalysaattorin sisälle tai pidetään kerrostumat tietyissä rajoissa. Käytön aiheuttamat kerrostumat poistetaan tietyn ajan jälkeen puhaltamalla paineilmaa tai höyryä epäjatkuvasta, jolloin kerrostumat poistuvat kataly-saattorialustalta. Katalysaattorialustan katalyyttisestä vaikuttavien aineiden kestoikä on kattilan rakenteesta, käyttötavasta ja käytettävien polttoaineiden koostumuksesta riippuen yli 2 vuotta.

Katalysaattorista ulostulevien poistokaasujen, joista typpi on poistettu, vielä sisältämä jäännösammoniakki on ennen sen joutumista rikkioksidien poistamista varten tarkoitettuun poistokaasupesuun vielä poistettava, jotta estettäisiin muussa tapauksessa vielä poistokaasupesussa jatkuvat reaktiot, joiden reaktiotuotteet vaikuttaisivat negatiivisesti puhdistustulokseen ja johtaisivat ongelmiin muodostuvan jäteveden puhdistuksen suhteen.

Keksinnön tehtävänä on luoda menetelmä typpioksidien selektiiviseksi poistamiseksi poistokaasuista käyttämällä katalyyttisestä vaikuttavia kiinteitä kappaleita, joissa typpioksidien pelkistyminen oleellisesti lisääntyy, jolloin pelkistysaine ja katalyyttisestä vaikuttavat aineet tulevat katalysaattoreissa paremmin hyödynnetyiksi, katalyyttiset ominaisuudet säilyvät pidemmän ajan ja epäsuotavat sivureaktiot vältetään.

Ottamalla huomioon, että typpioksidien, jotka sisältävät noin 95 % typpimonoksidia ja noin 5 % typpidioksidia, 3 83394 muuttuminen molekylääriseksi typeksi ja vedeksi ei riipu ainoastaan syötetyn pelkistyaaineen määrän suhteesta poistokaasuissa olevien typpioksidien pitoisuuteen eikä poistokaasujen IMmpötilatasosta, vaan oleellisessa määrin katalysaattorin tehokkuudesta, jolloin tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti lähtemällä alussa mainitunlaisesta menetelmästä siten, että pelkistysaine mahdollisesti kantokaasun kanssa sekoittuneena ja pelkistettäviä typpioksideja sisältävät poistokaasut saatetaan jaksottaisesti vaihdellen kosketuksiin katalyyttisestä vaikuttavan kiinteän kappaleen tai sen osien kanssa. Tällä tavalla menetellen tulee pelkistysaine johdetuksi katalyyttisestä vaikuttaviin kiinteisiin kappaleisiin ennen niiden kuormittamista. Tällöin pelkistysaine varastoituu katalyyttisestä vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen tai muuttuu silla tavoin, että se on valmis reagoimaan myöhemmin siihen johdettavien poistokaasujen sisältämien typpioksidien suhteen ja reagoi niiden kanssa selektiivisesti. Käytettäessä ammoniakkia pelkistysaineena havaittiin, että aiemmin ammoniakin lämmityslaitosten poistokaasuihin syötön yhteydessä ja ammoniakin sekoittuessa niihin katalysaattoreiden sisäänmenokohdassa havaittu ammoniuro-bisulfaatin muodostus typen poistoa edeltävänä epäsuotavana reaktiona likimain täydellisesti estyy. Etualalla ei tällöin ole syötettävän pelkistysaineen säästö, vaan ennen kaikkea haittaavien laskeumien estyminen, jotka laskeumat kuormittavat katalysaattoreita ja/tai niiden perään kytkettyjä laitoksen osia tai ne myrkyttävät mekaanisesti kattilalaitoksesta tulevien poistokaasujen typen poistoon tarkoitetut katalysaattoreiden aktiiviset pinnat.

Jatkuvan käytön kannalta edullisesti voidaan syöttää katalyyttisestä vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen samanaikaisesti pelkistysainetta ja poistokaasuja, joista typpi poistetaan, jolloin lisäksi voi olla tarkoituksen- 4 83394 mukaista alistaa katalyyttisesti vaikuttava kiinteä kappale lisäksi vielä puhdistuskaasujen avulla tapahtuvaan jatkuvaan itsepuhdistukseen, jolloin lisäksi voidaan myös käyttää tällöin hyväksi kiinteän kappaleen lämmön* siirto-ominaisuuksia, kun pelkistysaineen tai samalla kaasumaisen kantoaineen osia, poistokaasun, josta typpi poistetaan, osia ja mahdollisesti puhdistuskaasun osia saatetaan katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen suhteen vaiheittain tapahtuvaan tai jatkuvaan kiertoliikkeeseen. Esimerkiksi voidaan poistokaasuista poistaa typpi ja jäähdyttää ja samanaikaisesti syöttää puhdistus-kaasuna kiinteän kappaleen lävitse johdettua uutta ilmaa katalysaattorialustan puhdistamiseksi, jota ilmaa lopuksi voidaan käyttää esilämmitettynä lämmityslaitoksen poltto-ilmana .

Pelkistysaineen syöttäminen kahteen tai useampaan rinnakkain järjestettyyn staattiseen, katalyyttisestä vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen vuorotellen tai peräjälkeen ja lisäksi ennen poistokaasujen läpivirtausta, joista kaasuista poistetaan typpi, tarjoaa sen edun, että kattilatehon säilyessä ennallaan voidaan teholtaan huomattavasti heikentyneet katalyyttisesti vaikuttavat kiinteät kappaleet - riippumatta siitä, ovetko ne likaantuneet tai myrkyttyneet - ottaa pois toiminnasta ja puhdistaa tai uusia.

Ohjaamalla pelkistysaine puhdistuskaasukanavaan rikastuvat katalyyttisestä vaikuttavan kiinteän kappaleen pinnat pelkistysaineella tai pelkistysaine varastoituu pinnan lähellä oleviin kerroksiin, ennenkuin tapahtuu kosketus poistokaasuissa olevien typpioksidien kanssa, joten epäsuotavat sivureaktiot voidaan edullisella tavalla estää.

Käyttämällä suutinputkea pelkistysaineen johtamiseen jaetaan se edullisella tavalla osavirtoihin ja suunnatusti johdetaan puhdistuskaasu kantoaineena katalyyttisestä 5 83394 vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen. Kiertävissä, katalyyttisestä vaikuttavissa kiinteissä kappaleissa on suositeltavaa järjestää syöttäminen paikallisesti puhdis-tuskanavan ja poistokaasukanavan väliseen siirtymäkohtaan.

Erityisen edullinen ratkaisu pelkistysaineen kulutuksen ja katalyyttisestä vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen suunnatun syötön suhteen saadaan käyttämällä kiinteän aineen vastakkaisille otsapinnoille järjestettyjä sondeja tai järjestämällä toinen kanava poistokaasua tai puhdistus-kaasua varten olevien kanavien väliin, jotta näin voidaan pelkistysaine johtua katalyyttisestä vaikuttavan kiinteän kappaleen ulkopuolelta sivujohtoa pitkin takaisin. Tällöin voidaan pelkistysainetta ohjata kierrossa ja lisäksi syöttää jatkuvasti tai epajatkuvasti pelkistysainetta kiertoon.

Tällöin voi lisäksi olla edullista, jos ylimääräisen pelkistysaineen syöttöä kiertoon säädetään katalyyttisestä · vaikuttavan kiinteän kappaleen ulostulopuolelta mitattujen pelkistysaineen kulutusarvojen perusteella.

Pelkistysaineen kuljettamiseksi kiertopiirin sisällä on eri mahdollisuuksia. Kuljetuselinten, esimerkiksi puhaltimien käytön ohelle tulee kysymykseen myös kierto-piiriin jatkuvasti syötetyn pelkistysaineen käyttö käyttö-aineena takaisin johdettavalle pelkistysainevirralle.

Kun kiertopiirissä olevaa pelkistysainetta mainitulla tavalla puhaltimen tai muun kuljetuselimen avulla kierrätetään, saattaa olla tarkoituksenmukaista kuristaa kiertopiirissä ohjattua pelkistysainetta kiinteän kappaleen ulostulopuolella tai siihen liittyen kuitenkin ennen ylimääräisen pelkistysaineen syöttämistä ja ennen pelkis-tysainekierrätyspiirin kuljetuselimen sisältävää osaa, jotta näin lisättäisiin katalyyttisestä vaikuttavassa 6 83394 kiinteässä kappaleessa painetta kiertopiirissä. On osoittautunut, että tällä tavoin saadaan aikaan vahvistunut pelkistysaineen sitoutuminen katalyyttisesti vaikuttaviin kiinteän kappaleen pintoihin ja siten katalysaattorin tehon kasvaminen.

Esitettyjen ratkaisujen mukaisesti syötetään pelkistysaine katalyyttisesti vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen suurempina pitoisuuksina ja kappaleen sisällä saatetaan suurempi määrä pelkistysainetta, esimerkiksi ammoniakkia, reagoimaan poistokaasuissa olevien typpioksidien kanssa, jolloin typpioksidien muuttuminen tehostuu. Oleellista juuri tässä yhteydessä on, että tällöin käyttämättömän pelkistysaineen häviö katalyyttisesti vaikuttavasta kiinteästä kappaleesta siihen liittyvine seuraamuksineen, jotka koskevat perässä olevia laitoskomponentteja, esimerkiksi peräänkytketyn poistokaasun rikinpoistolaitoksen komponentteja, voidaan tehokkaasti estää.

Esitetyillä ratkaisuilla ei ole ainoastaan merkitystä lämmityslaitoksista, esimerkiksi kattilalaitoksista tulevien poistokaasujen typen poiston kannalta, vaan niitä voidaan samalla tavoin edullisesti soveltaa poltto-moottoreiden - esimerkiksi kiinteissä moottorin koestus-pukeissa - poistokaasujen typen poistamiseen.

Keksintöä on seuraavassa selostettu viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kaaviollisestiesitettynä:

Kuvio 1 esittää pelkistysaineen syöttämistä katalyyttisesti vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen, jonka lävitse poistettavaa typpeä sisältävät poistokaasut ja lisäksi puhdas ilma virtaavat ja joka kappale liikkuu liitoskanavien suhteen.

7 83394

Kuvio 2 esittää pelkistysaineen syöttämistä vuorotellen kuormitettaviin staattisiin katalyyttisesti vaikuttaviin kiinteisiin kappaleisiin.

Kuvio 3 esittää pelkistysaineen syöttämistä - kuviota 1 vastaen - liitoskanaviansa suhteen liikutettavaan katalyyttisestä vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen, jolloin pelkistysaine kuitenkin ohjataan kierto-piirissä kiinteän kappaleen lävitse.

Kuviossa esitetyssä esimerkissä on oletettu, että pelkis-tysaine mahdollisesti kantokaasun kanssa sekoittuneena saatetaan jatkuvasti ilmavirran L kautta sektorimaisen osan sisällä kosketuksiin katalyyttisestä vaikuttavan kiinteän kappaleen 1 kanssa. Tämän lisäksi liikutetaan katalyyttisestä vaikuttavaa kiinteää kappaletta jatkuvasti tai epäjatkuvasti (esittämättä jätetyn) kotelon sisällä ilma- ja poistokaasukanavien suhteen. Esitetyssä tapauksessa tämä liike tapahtuu siten, että kiinteä kappale pyörii siten, että kiinteä kappale pyörii pitkittäissuuntaisen keskiakselinsa ympäri. Esitetyssä sovellutusesimerkissä voi katalyyttisestä vaikuttavan kiinteän kappaleen 1 kannatin pyöriä, kun taas liitoskanavat tai kaasuliittimet 3, 3 tai 7, 9 voivat olla sen vastakkaisilla otsapinnoilla. Ilma menee puhdistus- tai kantokaasuna liitosputkeksi muodostetun liitoskanavan 9 kautta - piirustuksessa vasemmalla puolella - katalyyttisestä vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen 1 ja poistuu siitä samoin liitosputkeksi muodostetun liitoskanavan 5 kautta - piirustuksessa oikealla puolella. Tähän ilmavirtaan syötetään suutinputken Θ avulla ennen kiinteään kappaleeseen menoa pelkistysaine R, joka kantokaasuna toimivan ilmavirran kanssa vedetään katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen sisään, saatetaan kosketuksiin sen pinnan kanssa ja varastoidaan siihen. Katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen pyörimisen kanssa joutuu tällä tavoin pelkistyesineellä rikastettu sektoriosa tämän jälkeen kuviossa ilmakuormitetun a 83394 sektorin päälle järjestettyyn kiinteän kappaleen poistokaasu-sektoriin. Tähän poistokaasusektoriin tulevat poistokaasut oikealta puolelta liitosputkiksi muodostetun liitoskanavan 3 kautta ja ne poistuvat kiinteästä kappaleesta vasemmalla puolella olevan liitoskanavan 7 kautta. Edelleen kierrettäessä joutuu tämän jälkeen poistokaasujen kuormittama sektori uudelleen sektoriin, jonka lävitse ilma virtaa. Uudelleen sektorin lävitse virtaavalla ilmavirralla on sen ohella, että se vaikuttaa kantoaineena pelkistys-aineen hienoon jakautumiseen kiinteän kappaleen sektori-osalle myös pulidistustehtävä, jolloin ilmavirta irrottaa poistokaasujen sisäänmenopuolella tietylle kehälle erottuneet partikkelit ja poistaa ne katalyyttisesti vaikuttavasta kiinteästä kappaleesta. Lopuksi tätä ilmavirtaa voidaan - tarvittaessa esimerkiksi syklonissa tapahtuvan puhdistuksen jälkeen - käyttää palamisilmana poistokaasut synnyttävässä lämmityslaitoksessa.

Kuvion 2 mukaisessa sovellutusesimerkissä virtaa kolmen rinnakkain järjestetyn staattisen katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen 12, 14, 12 lävitse jaksottaisesti vuorotellen poistokaasua ja ilmaa. Kaasuvirtojen vastaavien uudelleenkytkentöjen avulla kuormitetaan kutakin kata-lyyttisesti vaikuttavaa kiinteää kappaletta peräjälkeen ensiksi - kuten kiinteän kappaleen 12 kohdalla on esitetty -alhaalta ylös läpivirtaavan ilmavirran L avulla ja sen jälkeen - kuten katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen 14 avulla on esitetty - ylhäältä alas virtaavalla poistokaasulla. Epäsuotavien poistokaasuosien vähentämiseksi - kuten kuviossa 2 vasemmalla kiinteän kappaleen ulkopuolella katkoviivoilla on esitetty - johdetaan likimain kuormituksen lopussa ilmavirran lävitse johtoa 18 pitkin siihen pelkistysaine ja - ilmavirran sisääntulo-aukon poikkipinnalle jakautuneena - vedetään katalyyttisesti vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen 12 ja saatetaan 9 83394 kosketuksiin sen katalyyttisestä vaikuttavien pintojen kanssa. Toisaalta voidaan myös menetellä siten, että katalyyttisesti vaikuttavien kiinteiden kappaleiden 12, 14 ohella järjestetään toinen staattinen kiinteä kappale 16, jolloin kiinteän kappaleen lävitse tapahtuvan ilman ja pelkistysaineen läpivirtaus voidaan siinä mielessä erottaa, että pelkistysaineen - mahdollisesti kantokaasun kanssa sekoittuneena - syöttö ilman läpivirtaukseen liittyen tapahtuu kuitenkin ennen myöhäisempää poisto-kaasujen kanssa tapahtuvaa läpivirtausta erillisenä pelkistysjaksona. Tällöin pelkistysaine johdetaan takaisin ulostulokohdasta piirustuksessa katkoviivoilla esitetyn johdon 20 kautta, esimerkiksi puhaltimeksi 22 muodostetun kuljetuselimen avulla takaisin ja syötetään uudelleen kiinteään kappaleeseen 16.

Kuvio 3 esittää kuviossa 1 esitetyn menetelmän suhteen edelleenkehitettyä menetelmää, jossa samoin tapahtuu pelkistysaineen - mahdollisesti kantokaasun kanssa sekoittuneena - kierron ohjaus ilma- ja poistokaasusektoreista L, A erotetussa toisessa sektorissa. Tämä sektori muodostuu vastakkaisille puolille järjestettyn sondien tai kanava-liitosputkien 31, 33 väliin. Kanavaliitosputken 33 ulostulo-puolelle on liitetty paluujohto 35, jonka avulla otetaan talteen kiinteään kappaleeseen kiinnittymättä jäänyt pelkistysaine, joka johdetaan takaisin kuljetuselimen 37 kautta sisäänmenopuolelle. Mittaussondin 39 avulla ilmaistaan tällöin pelkistysaineen pitoisuus kantokaasussa ja tulos siirretään ilmoitusjohdon 41 kautta säätimeen 43 säätösuureeksi. Ilmaistusta tosiarvosta riippuen ohjataan säätimestä 43 säätimen venttiilin 47 pelkis- j tysainejohdossa johtavan ohjausjohdon 45 avulla lisää pelkietysainetta siten, että pelkistysaineen määrä kanto-kaasussa jälleen on asetuspitoisuuden mukainen. Tämä ratkaisu kytkee pelkistysaineen siirron takaisin sisäänmenopuolelle uudelleenkiertoon syötetyn ja samanaikaisesti 10 83394 käyttöaineena toimivan pelkistysaineen avulla.

Claims (11)

1. Menetelmä typpioksidien selektiiviseksi poistamiseksi poistokaasuista pelkistysaineen avulla ja käyttäen katalyyttisesti vaikuttavia kiinteitä kappaleita, joiden lävitse niiden rakenteen vuoksi ja/tai solutusalustaksi muodostamisen vuoksi poistokaasut pääsevät virtaamaan, jolloin pelkistysaine mahdollisesti kantokaasun kanssa sekoittuneena ja typpioksideja sisältävät poistokaasut saatetaan jaksottaisesti vaihdellen kosketuksiin katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen tai sen osien kanssa, pelkistysaine johdetaan pelkistysaineen ja poistokaasujen kanavien suhteen jaksottaisesti tai jatkuvasti liikutettavan katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen yhden tai useamman sektoriosan lävitse ja poistokaasu, josta typpi poistetaan, johdetaan samalla toisten sektoriosien lävitse ja lisäksi rinnan poistokaasujen kanssa puhdasta kaasua johdetaan katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen lävitse, tunnettu siitä, että pelkistysaine johdetaan suoraan katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen puhtaan kaasun sektorille.

2. Menetelmä typpioksidien selektiiviseksi poistamiseksi pois-tokaasuista pelkistysaineen avulla ja käyttäen katalyyttisesti j vaikuttavia kiinteitä kappaleita, joiden lävitse niiden raken- teen vuoksi ja/tai solutusalustaksi muodostamisen vuoksi poistokaasut pääsevät virtaamaan, jolloin pelkistysaine mahdolli-sesti kantokaasun kanssa sekoittuneena ja typpioksideja sisältävät poistokaasut saatetaan jaksottaisesti vaihdellen kosketuksiin katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen tai sen osien kanssa, pelkistysaine johdetaan pelkistysaineen ja pois- * tokaasujen kanavien suhteen jaksottaisesti tai jatkuvasti liikutettavan katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen : yhden tai useamman sektoriosan lävitse ja poistokaasu, josta typpi poistetaan, johdetaan samalla toisten sektoriosien lävit-se ja lisäksi rinnan poistokaasujen kanssa puhdasta kaasua 12 83394 johdetaan katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen lävitse, tunnettu siitä, että pelkistysaine johdetaan vähintään yhdessä toisessa sektorissa poistokaasujen, joista typpi poistetaan, ja puhtaiden kaasujen läpivirtaamaan sektoriin katalyyttisesti vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen.

3. Menetelmä typpioksidien selektiiviseksi poistamiseksi poistokaasuista pelkistysaineen avulla ja käyttäen katalyyttisesti vaikuttavia kiinteitä kappaleita, joiden lävitse niiden rakenteen vuoksi ja/tai solutusalustaksi muodostamisen vuoksi poistokaasut pääsevät virtaamaan, jolloin typpioksideja sisältävät poistokaasut jaksottaisesti vaihdellen puhtaiden kaasujen kanssa vuorotellen johdetaan kulloinkin yhden osan lävitse vähintään kahdesta staattisesta katalyyttisesti vaikuttavasta kiinteästä kappaleesta tai sen osista, tunnettu siitä, että pelkistysaine mahdollisesti seoksena kantokaasun kanssa johdetaan ajallisesti ennen poistokaasuja, joista typpi poistetaan, kulloinkin järjestettyyn staattiseen katalyyttisesti vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkistysaine johdetaan katalyyttisesti vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen jakamalla se osavirtoihin suutin-putken avulla.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkistysaine johdetaan katalyyttisesti vaikuttavaan kiinteään kappaleeseen sen toiselle puolelle ensimmäisen sondin avulla ja kiinteän kappaleen vastaanottamatta jäänyt pelkistysaineen osa johdetaan toisen, vastakkaiselle puolelle järjestetyn sondin avulla ulos kiinteästä kappaleesta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen sisääntulopuolta vastapäätä olevalla ulostulopuolella kiinteän 13 83394 kappaleen vastaanottamatta jäänyt pelkistysaineen osuus johdetaan uudelleen sen virtauskanavasta sivujohdossa takaisin tulopuolelle, ja että lisäksi tähän kiertopiiriin syötetään lisää pelkistysainetta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkistysaineen syöttöä kiertopiiriin säädetään katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen ulostulopuolella mitattujen pitoisuusarvojen tai pelkistysaineen kulutuksen mukaan.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkistysaineen takaisinjohtaminen tapahtuu kuljetuselimen avulla painetta lisäämällä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiertopiirissä johdettua pelkistysainetta kuristetaan katalyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen ulostulopuolella tai välittömästi siihen liittyen, mutta kuitenkin ennen pelkistysaineen syöttämistä ja ennen pelkistysainekierto-piirin kuljetuselimen käsittävää osaa.

: '-· 10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, t u n - : : : n e t t u siitä, että pelkistysaineen takaisinjohtaminen kata- lyyttisesti vaikuttavan kiinteän kappaleen ulostulopuolelta sisääntulopuolelle suoritetaan kiertopiiriin syötettyä pelkis-. .·. tysainetta käyttöaineena käyttäen.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkistysaineen johtamiseksi katalyyttisesti vaikuttavaan kiinteään aineeseen haaroitetaan puhtaan kaasun osavirta ennen sen menoa kiinteään kappaleeseen ja ennen sisäänjohtamista sekoitetaan kantokaasuksi pelkistysai-neen kanssa. 14 83394