FI81907C - Vaermevaexlare. - Google Patents

Description

1 81907

LÄMMÖNVAIHDIN - VÄRMEVÄXLARE

Tämä keksintö koskee lämmönvaihdinta materiaalin lämmittämiseksi, kuivaamiseksi tai jäähdyttämi-5 seksi, erityisesti lämmönvaihdinta materiaalin lämmittämiseksi epäsuorasti tai kuivaamiseksi alhaisissa lämpötiloissa, johon lämmönvaihtimeen kuuluu ontto roottori, jossa on lämmitys- ja jäähdytysvällaineen syöttö-aukko sekä väliaineen tai tämän kondensaatin poistoauk-10 ko, onton roottorin päälle järjestetty kotelo, pyöreän levyn muotoisia peruslevyjä, joukko rengasmaisia tiehyeltä, jotka työntyvät esiin peruslevyjen kummaltakin sivupinnalta, tiehyen muodostaessa kanavan, joka on yhteydessä syöttöaukkoon ja poistoaukkoon, järjestetty-15 nä osittain päällekkäin vuorotellen peruslevyn etu- ja takapinnalle peruslevyjen sisempien kehäreunojen kohdalta ulompien kehäreunojen kohdalle.

Tähän asti on tunnettu kahdentyyppisiä lämmön-vaihtimia kosteiden tahmeiden materiaalien kuivaamiseksi 20 suorassa lämmityksessä esiintyvien epäkohtien välttämiseksi. Yksi lämmönvaihdin on ruuvikuljetintyyppinen, jossa lämmitysvällaine johdetaan roottorin onttoon osaan ja lämmönvaihto aiheutetaan samanaikaisesti, kun roottorin ulommalle kehälle järjestetty spiraalimaisesti 25 jatkuva levy syöttää materiaalia pyörimisakselin suuntaan. Toinen lämmönvaihdin on levytyyppinen, jossa poikkileikkaukseltaan kolmion muotoisia onttoja levyjä on asetettu riviin roottorin päälle, ja lämmönvaihto aiheutetaan onttoihin levyihin johdettavan lämmitysvä-30 liaineen avulla.

Edellä mainitun ruuvikuljetin-tyyppisen lämmönvaihtimen epäkohtia ovat pieni lämmönvaihtopinta-ala yksikköä ja sen kotelon tilavuusyksikköä kohti sekä pieni käsittelykapasiteetti.

35 Jälkimmäisen levytyyppisen lämmönvaihtimen epäkohtia ovat: sen ontot levyt ovat liian suuria vaikuttavan pinnan pienentämiseksi sisälläolevia materi- 2 81 907 aaleja varten? poikkileikkaukseltaan kolmion muotoiset ontot levyt eivät voi tehokkaasti sekoittaa eivätkä syöttää materiaaleja, materiaalit ovat kosteita ja tahmeita orgaanisia materiaaleja ja pyrkivät tarttumaan 5 onttojen levyjen pinnoille, pysyen levyjen välissä suurina kokkareina; materiaalit kuumentuvat täten paikallisesti, mikä johtaa vaikeuksiin lämmönvaihdon tehossa ja materiaalien laadun huononemiseen; ilmaa (jäljellä olevaa ilmaa, levyissä olevaa ei-puristettua kaasua) 10 ja poistettavaa ainetta (kondensaattia) ei saada talteen sentrifugivoiman avulla kolmion muotoisessa tilassa samanaikaisesti pyörivien onttojen levyjen ulomman perifeerisen sivun kohdalla, vaan ne jäävät jäljelle ja vastaavasti lämmitysväliainetta ei saada syötetyksi 15 riittävästi jäännöksen häiritessä lämmönvaihtoa. Lisäksi, lämmönjohtavuus vähenee materiaalien tarttuessa onttojen levyjen pinnalle alentaen lämmönsiirtokerroin-ta, korkeapaineista lämmitysväliainetta johdetaan onttoihin levyihin. Täten onttoihin levyihin on hitsattava 20 pysyvästi kiinni tukitankoja täyttämään paineastioiden lujuudelle asetetun turvallisuusstandardin kuumavesi-säiliöille annettujen määräysten mukaisesti. Tästä johtuen jotkut onttojen levyjen ulomman kehänreunan osista, joiden tarkoituksena on edesauttaa lämmönvaih-25 toa, eivät voi siirtää lämpöä, jolloin hyötysuhde laskee. Lisäksi, ne osat levyistä, jotka eivät voi siirtää lämpöä, joutuvat alttiiksi korroosiolle aiheuttaen ennenpitkää lämmitysväliaineen vuodon.

Tällaisen tunnetun lämmönvaihtimen epäkohtien 30 eliminoimiseksi japanilaisessa patenttijulkaisussa n:o 41501/1977 (vast. US 3923097), on kuvattu lämmönvaihdin-ta, jossa roottorin ulommalle kehälle on kiinnitetty levystä leikattuja rengasmaisia kaaria, joiden yhdelle sivulle on muodostettu toisesta päästään suljettu spi-35 raalimainen tiehyt, jonka sisäosa on jaettu pituussuunnassa muodostamaan toisiinsa vaikuttavat kulkuradat lämmitysväliaineelle tai lämmitysväliaine ja kondensoitu

II

3 81 907 vesi otetaan talteen kaarista muodostettujen radiaalis-ten kanavien kautta tiehyen ulommasta suljetusta päästä kierrätettäväksi tiehyessä.

Tällaisessa lämmönvaihtimessa on kuitenkin 5 vielä seuraavia epäkohtia.

Ensiksi, koska levystä muodostetun kaaren kiinnitys roottorille ei ole hitsattu levyn alempien päiden kohdalla olevan leveän raon kautta roottorin ulommalle kehälle kiinteästi, kuten konventionaalinen 10 ontto levy, on kaaren lujuus vähäinen.

Toiseksi, lämmitysväliaine ja kondensoitunut vesi spiraalimaisen tiehyen ulomman kehän suljetussa päässä pyrkii tarpeettomasti palaamaan takaisin ulomman kehän päästä roottorin suhteen suurella kehänopeudella 15 keskellepäin vastoin keskipakovoimaa johtuen kaaren pyörimisestä, ja ilmaa sekä poistuvaa ainetta ei voida ottaa talteen riittävässä määrässä. Täten, lämmitys-väliainetta on johdettava tiehyeeseen mahdollisimman suurella paineella.

20 Kolmanneksi, spiraalimaisen tiehyen tai kaarien muodostamiseksi tiehyelle tarvitaan erittäin monimutkaisia vaiheita suuren tarkkuuden ja lujuuden säilyttämiseksi.

Neljänneksi, ne osat, jotka eivät johda lämpöä, 25 on asetettu tiehyen suljetun pään ja kaaren ulomman kehän kohdalle, ja lämpöä johtamaton osa on asennettu leveänä kaaren kehämäiselle reunalle, joka pääasiallisesti edesauttaa lämmönvaihtoa, jolloin seurauksena on alhainen lämpöhyötysuhde. Koska syöpymistä tapahtuu 30 kaaren osassa, joka ei johda lämpöä, syöpyy tiehyen suljettu pää ennen pitkää, jolloin lämmitysväliaine pääsee vuotamaan syöpyneestä osasta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tekniikan tasossa olevat epäkohdat ja tuoda esiin 35 lämmönvaihdin, joka vastaa paineastiastandardeja kaikissa maissa, jolla on rakenne, jonka kaikki valmistusvaiheet voidaan automatisoida täysin, ja joka pystyy saman- 4 81 907 aikaisesti riittävästi panemaan materiaalit liikkeelle, syöttämään materiaaleja tarkasti, aiheuttamaan tehokasta lämmönvaihtoa materiaalien välillä, ja kuivaamaan alhaisissa lämpötiloissa lyhyessä ajassa orgaanisia 5 materiaaleja, joita ei voida kuivata korkeissa lämpötiloissa.

Yllä mainittujen ja muiden tarkoitusten saavuttamiseksi keksinnön mukainen lämmönvaihdin on johdannossa mainittua tyyppiä ja jolle on tunnusomaista jakolevy-10 jen järjestely rengasmaisten tiehyeiden suojaamiseksi, jolloin ne jakavat mainitut tiehyeet kahdeksi kammioksi ja läpisyöttöaukot, jotka muodostavat yhteyden kammioiden välille ja ovat lävistetty jakolevyjen läpi.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti, useita 15 levymäisiä renkaita meistetään metallilevystä, ja puristetaan tiehyeiden muodostamiseksi, jotka hitsataan metallilevyistä valmistettuihin peruslevyihin lämmönvaihtimen valmistamiseksi. Lämmönvaihdin asennetaan onton roottorin päälle yksinkertaisesti automaattises-20 ti. Täten, roottorin keskipisteeseen nähden epäkeskeiset muodoltaan rengasmaiset tiehyet voivat aiheuttaa riittävästi liikettä, ja syöttää materiaaleja koko peruslevy-jen alueelle pyöriväksi kehäksi, täten syöttäen lämmitys- ja jäähdytysväliaineen peruslevyjen kehämäisen 25 reunan kohdalla olevista tiehyeistä ulomman kehämäisen reunan kohdalla oleviin tiehyeisiin, sitten sisemmän kehämäisen reunan tiehyeiden kautta, virtauttaen materiaaleja peräkkäisesti peruslevyjen etu- ja takapuolella olevien tiehyeiden kautta, ja ottaen materiaalit talteen 30 onttoihin tiehyeisiin, jolloin aikaansaadaan erinomainen lämpöhyötysuhde ja lämmönjohtavuus.

Kuva 1 on keskeinen leikkauskuva, jossa kokonaisuus on nähtävissä vaipassa, jonka sisään esillä olevan keksinnön mukaisesti konstruoitu lämmönvaihdin 35 on asennettu; kuva 2 on tasokuva lämmönvaihdinkokonaisuudesta;

II

81 907 5 kuva 3 on leikkaus III - III kuvasta 2; kuva 4 on tasokuva peruslevystä tilassa, jossa tiehyt on poistettu/ kuva 5 on kaaviomainen jakolevyä esittävä 5 poikkileikkauskuva pitkin viivaa V - V kuvasta 4; kuva 6 on osittainen poikkileikkauskuva tiehy-eiden 23 ja 24 päällekkäisestä osasta.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisissa piirustuksissa esitet-10 tyihin rakenteisiin.

Kuva 1 on osittainen poikkileikkauskuva, joka esittää kuivauslaitetta kuten keksinnön mukaista lämmön-vaihdinta. Lämmönvaihdin 10 on asennettu akseliin nähden kohtisuorasti onton kotelon 40 ulkokehälle ennal-15 tamäärätyin etäisyyksin vaipasta, jota ei ole esitetty. Vaipassa on materiaalin syöttö- ja poistoaukko, ja lämmönvaihdin on tuettu pyörivästi roottorin 40 kanssa vaipassa olevan käyttömekanismin välityksellä.

Lämmönvaihtimeen 10 kuuluu peruslevyt 20, 20 joissa kussakin on neljä tiehyttä 21, 23 ja 22, 24, jotka työntyvät esiin peruslevyjen 20 etu- ja takasivuilta 11, 12 poikkileikkaukseltaan kaarimaisina sekä tasossa rengasmaisina siten, että peruslevyn sisemmän kehämäisen reunan kohdalle muodostetut tiehyet 21 ovat 25 yhteydessä onton roottorin 40 lämmitysväliaineen syöttö-aukkoon ja väliaineen ja/tai tämän kondensaatin poisto-aukkoon, ja että tiehyet ovat peräkkäin yhteydessä toistensa kanssa.

Onttoon roottoriin 40 on asennettu ontto akseli 30 41 roottorin sisätilan jakamiseksi kahteen kammioon.

Primäärikammio 42 on muodostettu akselin 41 ulomman kehän ja roottorin sisemmän seinämän väliin yhteyteen lämmitys- ja jäähdytysväliaineen syöttöaukon 46 kanssa, joka on järjestetty roottorin 40 toiseen päähän. Sekun-35 däärikammio 43 on järjestetty yhteyteen lämmitys- ja jäähdytysväliaineen tai tämän kondensaatin poistoaukon 47 kanssa, joka on muodostettu roottorin 40 toiseen 81 907 6 päähän toisesta päästään avoinaiseen onttoon akseliin 41. Kanavat 44, jotka ovat yhteydessä tiehyeihin 21, joissa on lämmönvaihtimen lämmitysväliaineen tai tämän kondensaatin poistoaukot, ja jotka kuvataan myöhemmin 5 tarkemmin, on järjestetty akselin 41 ulommalle kehälle, jolloin niiden päät on järjestetty työntymään akselin 41 sekundäärikammioon 43.

Viitenumerolla 45 tarkoitetaan lämmitys- ja jäähdytysväliaineen syöttöaukkoa, joka on yhteydessä 10 tiehyeeseen 21 lämmönvaihtimen 10 muodostamiseksi, ja joka muodostuu roottorin 40 ulommalle kehälle tehdyistä aukoista.

Kuvassa 1 nuolet osoittavat materiaalien syöt-tösuuntaa. Viitenumero 35 tarkoittaa rengasmaista vah-15 vistuselintä silloin kun lämmönvaihdin 10 hitsataan kiinni roottoriin 40, peruslevyn 20 sisempi kehämäinen reuna ja tiehyen 21 yhden sivun sisempi kehämäinen reuna kiinnitetään, ja lämmitysväliaineen syöttöaukon 45 kanssa yhteydessä oleva aukko 36 sekä poistoaukon muo-20 dostavan kanavan 44 lähelle muodostettu aukko 37 järjestetään sopiviin asemiin.

Kuvat 2-6 esittävät lämmönvaihtimen 10 yksityiskohtia. Kuten on ilmeistä kuvista 2 ja 3, metallisesta levystä muodostuva peruslevy 20 on muodoltaan 25 rengasmainen litteä levy, jossa on reikä 25, ja joka on irroitettavasti asennettu roottorin ulommalle kehälle. Peruslevy on muodostettu esim. metallilevystä kuten ruostumattomasta teräslevystä ja se on helposti valmistettavissa meistäen puristimella, ja se kiinnitetään 30 sisemmästä kehämäisestä reunastaan vahvistuseliroen 35 ulommalle kehälle.

Kaikki tiehyet 21 - 24 on muodostettu poikkileikkaukseltaan puoliympyrän kaarta pienemmän kaaren muotoisiksi helposti muovattaviksi, ja samanaikaisesti 35 meistettäviksi ja puristettaviksi rengasmaiseen muotoon metallisesta muodosta, jonka halkaisija on olennaisesti sama kuin peruslevyn 20.

il 81907 7

Tarkemmin sanottuna, tiehyt 21 muodostetaan samankeskeiseksi peruslevyn 20 kanssa, hitsataan kiinni toisesta sivureunastaan vahvistuselimeen 35 ja toisesta sivureunastaan peruslevyn 20 pintaan 11 muodostaa tie-5 hyen peruslevyn 20 ja vahvistuselimen 35 ulomman kehän väliin siten, että tiehyen 21 ulompi halkaisija on yhtä suuri kuin tiehyen 22 sisempi halkaisija. Lisäksi, tiehyet 22 - 24 on kiinnitetty hitsaamalla kaarimaisten reunojansa kohdalta peruslevyyn 20 tiehyeiden muodosta-10 miseksi. Tiehyt 22 on järjestetty peruslevyn 20 takapinnalle ts. kuvassa 2 esitetyn peruslevyn määräämän tason etupuolelle siten, että keskipiste on järjestetty peruslevyn 20 keskipisteestä hieman oikealle kuvassa 2 vaakasuoralla halkaisijalla, ja tiehyt 22 on järjes-15 tetty päällekkäin peruslevyn 20 kanssa ja sitä pitkin kuvasta 2 katsottuna halkaisijan keskipisteestä vasemmalle siten, että tiehyen 22 ulompi halkaisija on yhtä suuri kuin tiehyen 23 sisempi halkaisija. Tiehyt 23 on järjestetty peruslevyn 20 etupuolelle siten, että sen 20 keskipiste on hieman vasemmalla peruslevyn 20 keskipisteestä. Täten tiehyt 23 on järjestetty päällekkäin tiehyen 22 kanssa pitkin peruslevyä 20, kuvan 2 mukaisesti halkaisijan keskipisteestä oikealle. Sitten, tiehyt 23 on järjestetty päällekkäin tiehyen 24 kanssa, 25 jonka sisempi halkaisija on yhtä suuri kuin tiehyen 23 ulompi halkaisija. Te., tiehyt 24 on järjestetty peruslevyn 20 takapuolelle siten, että se on olennaisesti samankeskeinen levyn 20 kanssa niin, että tiehyen ulompi halkaisija on olennaisesti peruslevyn 20 ulomman kehä-30 mäisen reunan kohdalla, ja että tiehyt 24 on järjestetty päällekkäin tiehyen 23 kanssa kuvassa 2 halkaisijan keskipisteestä vasemmalle.

Kuvassa 2 viitenumeroilla 26 - 32 tarkoitetaan . . jatkolevyjä ja 14 - 19 tarkoittavat läpisyöttöaukkoja.

35 Kuvat 4-6 selventävät jakolevyjen 26 - 31 ja läpisyöttöaukkojen 14 - 19 sijoitusta. Jakolevyjen 26 -31 yläpään muoto vastaa tiehyeiden poikkileikkausmuotoa 8 81 907 ja niiden alapää on suoraviivainen. Jakolevyt 26, 27 on asennettu levylle 20 aukkojen 36, 37 eteen tiehyen 21 katkaisemiseksi jakaen tiehyen kahteen kammioon siten, että lämmitysväliaine syötetään roottorille 40 muodoste-5 tusta syöttöaukosta 45 primäärikammioon, joka muodostaa pääasiassa 1/4 tiehyestä 21 jakolevyjen 26 ja 27 välissä. Jakolevyllä 32 on kasvava kaarimainen muoto ja se on asennettu olennaisesti samansuuntaisesti, kuvassa 4, jakolevyn 27 kanssa tiehyen 22 siihen osaan, joka on 10 päällekkäinen tiehyen 21 kanssa. Tiehyt 22 on jaettu sen osansa kohdalta, joka on päällekkäinen tiehyen 21 kanssa, ja siihen on järjestetty myös jakolevy 28 kohdalle, joka on kuvan 4 halkaisijan keskipisteestä oikealle. Jakolevy 28 on muodostettu kaarevasta osasta 15 vastaten tiehyen 22 kaarta, ja kaarevan osan päästä olennaisesti kohtisuorasti jatkuvasta suoraviivaisesta osasta. Tiehyen 21 molemmat kammiot ja näihin yhteydessä olevat läpisyöttöaukot 14, 19 on muodostettu peruslevyyn 20 jakolevyjen 27, 32 viereen näiden vastak-20 kaisille puolille. Läpisyöttöaukot 15, 18 on muodostettu peruslevyyn 20 yhteyden muodostamiseksi tiehyen 23 kahteen kammioon ja myöhemmin kuvattava jakolevy 31 on järjestetty samansuuntaisesti jakolevyn 28 kaarevan osan kanssa. Tiehyen 23 jakolevyt 29, 31, joissa on 25 kaareviksi leikatut muodot, on järjestetty peruslevyn 20 halkaisijan kohdalle. Jakolevy 29 on järjestetty osaan, joka on päällekkäinen tiehyen 24 kanssa, ja jakolevy 31 on järjestetty osaan, joka on päällekkäinen tiehyen 22 kanssa. Tiehyen 24 jakolevy 30 on muodostettu 30 kaarevasta osasta ja suoraviivaisesta osasta samalla tavoin kuin jakolevy 28, ja se on järjestetty tiehyen 23 jakolevyn 29 päälle, ja peruslevyyn 20 jakolevyjen 29, 30 kohdalle on muodostettu läpisyöttöaukot 16, 17 yhteyden muodostamiseksi kahdeksi kammioksi jaettujen 35 tiehyeiden 23, 24 välille.

Täten yllä mainitulla tavalla muodostetut peruslevyt 20 hitsataan kiinni onton roottorin 40 ulom-

II

9 81 907 malle kehälle akseliin nähden kohtisuoraan sopivan välimatkan päähän vaihdellen riittävästi samanaikaisesti aukkojen 36, 37 kohtia, täten muodostaen lämmönvaihtimen 10 (kuva 1).

5 ylläkuvatussa rakenteessa vlrtaavan lämmitys- väliaineen tai lämmitysvällaineen ja tämän kondensaatln virtausta sekä väliaineen toimintaa kuvataan alla.

Kuvassa 1, lämmitysvällainetta kuten esim. höyryä syötetään syöttöaukosta 46, joka on muodostettu 10 onton roottorin 40 päähän, roottorin 40 primäärikam-mioon 42 ennaltamäärätyssä paineessa ja materiaalia syötetään kuvan 1 vasemmalta puolelta (kuten on esitetty nuolilla). Höyryä syötetään roottorin ulommalle kehälle muodostetun syöttöaukon 45 kautta peruslevyjen 20 tie-15 hyeisiin 21 aukkojen 36 kautta.

Kuvassa 2 esitettyä peruslevyä 20 pyöritetään myötäpäivään. Höyry syötetään tiehyen 21 primäärikam-mioon 21a kuvassa esitetyn peruslevyn määräämän tason takapuolella olevasta aukosta 36 jakolevyltä 26 jako-20 levylle 27, ja syötetään läpisyöttöaukosta 14 tiehyen 22 primäärikammioon 22a, joka on kuvassa esitetyn perus-levyn määräämän tason etupuolella. Sitten höyry syötetään tiehyen 22 jakolevyn 32 ohitse jakolevylle 28, ja syötetään kuvassa esiteyn levyn määräämän tason taka-25 puolella olevan tiehyen 23 primäärikammioon 23a tiehyei-den päällekkäisellä kohdalla olevan läpisyöttöaukon 15 kautta, päätyen kuvan 2 vasemmassa reunassa esitetylle jakolevylle 29 ohitettuaan jakolevyn 31, ja syötetään, kuten on esitetty kuvasa 6, kuvassa esitetyn peruslevyn 30 määräämän tason etupuolella olevaan tiehyeeseen 24 tiehyeiden päällekkäisellä kohdalla ja jakolevyn 29 vieressä olevan läpisyöttöaukon 16 kautta. Jakolevy 30 on järjestetty tiehyeeseen 24. Höyry kierrätetään ti-hyessä 24, ja syötetään jakolevylle 30, jonka jälkeen 35 se syötetään tiehyeen 23 jakolevyllä 29 erotettuun sekundäärikammioon 23b. Sekundäärikamxnioon 23b syötetty höyry syötetään tiehyessä 23 olevalle jakolevylle 31, 10 81 907 ja syötetään tiehyen 22 jakolevyllä 28 erotettuun sekundääri kammioon 22b päällekkäisellä kohdalla olevan lä-pisyöttöaukon 18 kautta. Tämän jälkeen, höyry syötetään tiehyen 22 jakolevylle 32, ja otetaan talteen yhdessä 5 kondensaatin kanssa läpisyöttöaukon 19 muodostaman yhteyden kautta sekundäärikammiossa 21b, joka on järjestetty muodostamaan tiehyen 21 poistosäiliö, ja johdetaan vahvistuselimen 35 aukon 37 ja kanavan 44 kautta sekun-däärikammioon 43, joka on muodostettu onton roottorin 10 40 sisällä olevaan onttoon akseliin 41, ja otetaan talteen ulkopuolella päästöaukon 47 kautta.

Tämän mukaisesti höyry virtaa, kuvan 2 mukaisesti, takapuolella olevasta tiehyestä 21a, etupuolella olevan tiehyen 22a kautta, takapuolella olevaan tie-15 hyeeseen 23a, ja tästä etupuolella olevan tiehyen 24 kautta, takapuolella olevaan tiehyeeseen 23b, ja tästä etupuolella olevan tiehyen 22b kautta takapuolella olevaan tiehyeeseen 21b.

Toisin sanoen, lämmitysväliainetta syötetään 20 tasaisesti koko peruslevylle suunnassa, joka on vastakkainen levyn pyörimissuuntaan nähden, joka peruslevy sekoittaa materiaaleja, jolloin aikaansaadaan tehokasta lämmönvaihtoa materiaalin kanssa.

Esilläolevan keksinnön kuvauksen mukaisesti, 25 koska lämmönvaihtimeen kuuluu ontto roottori, jossa on lämmitys- ja jäähdytysväliaineen syöttöaukko sekä väliaineen tai tämän kondensaatin poistoaukko, onton roottorin päälle järjestetty kotelo, pyöreän levyn muotoisia peruslevyjä, rengasmaisia tiehyeltä, jotka työntyvät 30 esiin peruslevyjen kummaltakin sivupinnalta, tiehyen muodostaessa kanavan, joka on yhteydessä syöttö- aukkoon ja poistoaukkoon, järjestettynä peräkkäisesti osittain päällekkäin peruslevyn etu- ja takapinnalle alkaen peruslevyjen sisempien rengasmaisten reunojen kohdalta 35 päättyen ulompien rengasmaisten reunojen kohdalle siten, että tiehyeisiin on järjestetty, näiden päällekkäisten kohtien kohdalle, jakolevyt tiehyeiden katkaisemiseksi li 11 81 907 ja että peruslevyjen läpi jakolevyjen kohdalle muodostetut läpisyöttöaukot muodostavat yhteyden etu- ja takapinnalla olevien tiehyeiden välille, kaikki valmistusvaiheet voidaan olennaisesti automatisoida, lämmön-5 vaihtopinta-alaa tilavuusyksikköä kohti voidaan kohottaa pyöreän levyn muotoisen peruslevyn avulla, käsittelyka-pasiteettia voidaan nostaa, kaarimaisia tiehyeltä voidaan järjestää työntymään esiin peruslevyjen kummaltakin sivupinnalta, peruslevyt on muodostettu litteiksi 10 materiaaliin yhteydessä olevan tehokkaan pinnan lisäämiseksi, likaavan aineen takertumista voidaan vähentää, lämmönjohtavuutta ja lämmönjohtokerrointa voidaan parantaa, tehokkaita läramönvaihtimia voidaan rakentaa, ja se levyn osa, joka ei ota osaa lämmönvaihtoon voidaan 15 eliminoida syöpymisen välttämiseksi ko. osassa. Koska tiehyet on muodostettu kaarimaisiksi, voidaan tiehyet helposti muotoilla, ja tiehyen materiaalin taipuisuutta voidaan parantaa, ja saadaan automaattiseen tuotantoon sopiva rakenne valmistuskustannusten pienentämiseksi. 20 Lisäksi, koska kaarimaiset tiehyet on järjestetty peräkkäisesti osittain päällekkäin peruslevyjen etu- ja takapinnoille läpisyöttöaukkojen kautta yhteyteen toistensa kanssa, voidaan materiaaleja sekoittaa riittävästi ja syöttää häiriöttömästi. Vaikka materiaali olisikin 25 kostea ja tahmea kuten esim. orgaaninen materiaali, voidaan materiaalia sekoittaa ja syöttää tehokkaasti, eikä lika-ainetta kiinnity levyjen ja tiehyeiden pinnoille, eivätkä materiaalit jää levyjen väliin, ehkäisten materiaalin paikallisen kuumenemisen, jolloin mate-30 riaalissa aiheutetaan tehokasta lämmönvaihtoa, ja voidaan kuivata sellaisia orgaanisia materiaaleja alhaisessa lämpötilassa lyhyessä ajassa, jotka materiaalit eivät ole soveltuvia kuivattavaksi korkeassa lämpötilassa, ja tiehyeissä jäljellä oleva ilma ja ei-puristettu 35 kaasu sekä poistuva aine (kondensaatti) voidaan ottaa helposti talteen ja näitä aineita ei jää tiehyeisiin. Koska lämmitys- ja jäähdytysvällaineen syöttö ja tai- 12 81907 teenotto tapahtuu yksisuuntaisessa kanavassa levyjen pyörimissuuntaan nähden vastakkaisessa suunnassa virraten tasaisesti materiaaliin nähden vastakkaisesti ilman kohtuutonta pakotusvoimaa/ muodostetaan edellämainittu-5 jen keinojen avulla edullista lämmönvaihtoa.

li

Claims (12)

13 81907

1. Lämmönvaihdin (10), johon kuuluu ontto roottori (40), jossa on lämmitys- ja jäähdytysvällaineen 5 syöttöaukko (46) sekä väliaineen tai tämän kondensaatin poistoaukko (47), onton roottorin päälle järjestetty kotelo, pyöreän levyn muotoisia peruslevyjä (20), joukko rengasmaisia tiehyeltä (21 - 24), jotka työntyvät esiin peruslevyjen (20) kummaltakin sivupinnalta (11, 12), 10 tiehyen muodostaessa kanavan, joka on yhteydessä syöttö-aukkoon (46) ja poistoaukkoon (47), järjestettynä osittain päällekkäin vuorotellen peruslevyn etu- ja takapinnalle (11, 12) peruslevyjen sisempien kehäreunojen kohdalta ulompien kehäreunojen kohdalle, tunnet-15 t u jakolevyjen (26 - 32) järjestelystä rengasmaisten tiehyeiden (21 - 24) suojaamiseksi, jolloin ne jakavat mainitut tiehyeet kahdeksi kammioksi ja läpisyöttöau-koista (14 - 19), jotka muodostavat yhteyden kammioiden välille ja ovat lävistetty jakolevyjen läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmönvaih- din, tunnettu siitä, että tiehyet (21 - 24) ovat poikkileikkaukseltaan katkaistun kaaren muotoisia.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmönvaih-din, tunnettu siitä, että peruslevyt (20) on 25 hitsattu kiinni onton roottorin (40) ulommalle kehälle vahvistuselimien (35) välityksellä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmönvaih-din, tunnettu siitä, että kaksi tiehyeistä (2l - 24) on muodostettu peruslevyjen (20) etupintaan (11) 30 ja kaksi tiehyeistä on muodostettu peruslevyjen takapintaan (12), järjestettynä peräkkäin peruslevyjen sisempien kehäreunojen kohdalta ulompien kehäreunojen kohdalle levyjen etu- ja takapuolelle siten, että edeltävän tiehyen ulompi halkaisija on yhtä suuri kuin seuraavan 35 tiehyen sisempi halkaisija.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lämmönvaih-din, tu nn et tu siitä, että peruslevyn (20) 81 907 14 sisemmän kehäreunan kohdalla oleva tiehyt (21) on hitsattu kiinni toisesta sivureunastaan peruslevyyn ja toisesta sivureunastaan vahvistuselimeen (35).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmönvaih-5 din, tu nn et tu siitä, että peruslevyn (20) sisemmän kehäreunan kohdalla oleva tiehyt (21) on saman-keskeinen levyn kanssa ja muodostuu kahdesta kammiosta, jotka ovat yhteydessä onton roottorin (40) kuumennus- ja jäähdytysväliaineen syöttöaukkoon ja väliaineen tai kon-10 densaatin poistoaukkoon onton roottorin ulommalle kehälle muodostettujen kahden aukon (16, 17) kautta.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmönvaih-din, tu nn et tu siitä, että peruslevyn (20) sisemmän kehäreunan kohdalle järjestetty tiehyt (12) on 15 muodostettu primäärikammiosta, joka on 1/4 tiehyen ympäryksestä, kahdesta jakolevystä (26, 27) ja jäljellä-olevasta sekundäärikammiosta (21b).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että peruslevyn (20) ulomman kehä- 20 reunan kohdalle järjestetyssä tiehyessä (24) on jakole-vy (30), joka tiehyt muodostuu levyyn nähden samankes-keisestä kammiosta, jolle levylle tiehyet (23, 22, 21) on järjestetty peräkkäisesti päällekkäin, toisen tiehyen (22) ollessa järjestettynä peruslevyn sisemmän kehän 25 kohdalla olevan tiehyen (21) kanssa päällekkäin, jossa tiehyessä on kaksi jakolevyä (32, 28) tiehyen jakamiseksi kahdeksi kammioksi (22a, 22b).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että peruslevyn (20) sisemmän ja 30 ulommaisen kehäreunan kohdalle järjestettyjen tiehyeiden (21, 24) väliin järjestetyt tiehyet (22, 23) on järjestetty vastakkaisesti peruslevyn keskipisteen kautta kulkevalle halkaisijalle.

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lämmönvaih- 35 din, tunnettu siitä, että roottorin (40) pinnalle muodostetut kaksi aukkoa (36, 37) kohdistuvat peruslevyn (20) sisemmän kehäreunan kohdalla olevan li 15 81 907 tiehyen (21) primäärikammioon (21a) ja tiehyen sekundää-rikammio (21b) on kohdistettu mainitun kanavan päähän.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lämmönvaih-din, tu nn et tu siitä, että roottoriin (40) 5 kuuluu ontto akseli (41) , ja roottorin sisäosa on jaettu kahteen kammioon (42, 43).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen lämmönvaih-din, tunnettu siitä, että ontto akseli (41) on yhteydessä roottorin (40) kuumennus- ja jäähdytysväliaΙ- ΙΟ neen tai tämän kondensaatin poistotiehyeeseen (47), toisen päistä ollessa kohdistettu peruslevyn (20) sisemmän kehäreunan kohdalla olevaan rakoon jatkuen tästä onton akselin (41) kohdalle, toisen pään ollessa läpiviety kanavan (44) avulla onton akselin sisäosaan (43). 16 81 907