FI81455B - Saett och anordning foer interaktiv faerganalysering av geofysiska data och anordning foer att behandla geofysiska data av tvaokoordinatkaraktaer. - Google Patents

Description

1 8 I 4 b 5

Menetelmä ja laite geofysikaalisten tietojen interaktiivista värianalysointia varten ja laite kaksikoordinaattista muotoa olevien geofysikaalisten tietojen käsittelemiseksi - Sätt och anordning för interaktiv färganalysering av geofysiska data och anordning för att behandla geofysiska data av tväkoordinatka-raktär

Keksintö koskee menetelmää ja laitetta geofysikaalisten tietojen interaktiivista värianalysointia varten käyttämällä digitaali0 tietokonetta ja kuvankäsittelijää tulkintamahdollisuuksien parantamiseksi, sekä laitetta kaksikoordinaattista muotoa olevien geofysikaalisten tietojen käsittelemiseksi käyttäen ohjelmoitua digitaalista tietokonetta ja kuvankäsittelijää tulkinnan helpottamista varten.

Aikaisemmin on esiintynyt joitakin erillisiä yrityksiä lisätä esim. seismisten tietojen tulkintatuloksia vaihtelevavärianalyy-sin käytön avulla. US-patentissa 2 944 620 on selostettu monitaa-juusmenetelmä, jossa taajuuksia annetaan tiedoille niiden sisäisten arvojen mukaan kerrospaksuuden suuntaan, ja valitut värit rekisteröidään taajuuskaistan leveyden mukaisesti näytössä esiintyvän taajuuskaistaenergiamäärän esittämiseksi. Tässä menetelmässä pyritään tehokkaasti eristämään tietyt kiinnostavat taajuuskaistan leveydet ja sen jälkeen antaen valitut värit kutakin kaistanleveyttä kohti tulokset esitetään näytössä perusenergia-osoituksen aikaansaamiseksi. US-patentissa 3 662 325 on selos tettu menetelmä, jossa valitaan yksi tai useampi seismisten tietojen sisäinen tai ulkoinen arvo ja valittu väri annetaan kullekin arvolle. Sen jälkeen tietoarvot esitetään väripeittoku-vana, jossa värien intensiteetit vaihtelevat riippuen suoraan sisäisten ja ulkoisten ominaisuuksien tietoarvoista sen mukaan kun niille on annettu valittu väri.

Tämän keksinnön tavoitteena on valittujen geofysikaalisten tieto-arvojen väriesityksen parantaminen sellaisen lopullisen tulosten näytön aikaansaamiseksi, jolla on suurempi informaatiosisältö geofyysikon suorittamaa tulkintaa varten.

81 455 2

Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada monikäyttöinen vä-rianalysointiväline, jota voidaan käyttää ulotteisuuden suhteen yhteenkuuluvien geofysikaalisten tietojen erilaisten muotojen kanssa.

Vielä on keksinnön tarkoituksena aikaansaada värianalysointiväline, jolla on lisätty joustavuus tulkintafunktioiden käyttämisen ja antamisen suhteen.

Lisäksi on keksinnön tarkoituksena aikaansaada seismisten tietojen tulkintamenetelmä, jossa operaattori voi muutella tulosten näyttöä sekä dynaamisesti että interaktiivisesti parhaan tieto-jenilmaisun indikaation saavuttamisen kokemusperäisesti ratkaisemiseksi .

Edelleen on keksinnön tarkoituksena aikaansaada menetelmä geofysikaalisten tietojen useiden mitattavien ominaisuuksien esittämiseksi näytössä samanaikaisesti, antaen tulkitsijalle mahdollisuuden säätää interaktiivisesti ja tehdä näkyväksi useiden muuttujien samanaikainen vaihtelu, hänen asettaessaan tällaiset efektit yhteyteen hiilivetyjen, mineraaliesiintymän tai muiden kiinnostavien indikaattorien kanssa.

Tämä aikaansaadaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, laitteella, jolle on tunnusomaista se mitä on määritelty patenttivaatimuksen 15 tunnusmerkkiosassa ja laitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 20 tunnusmerkki-osassa .

Keksinnön mukaan käsitellään yhtä tai useampaa geofysikaalisten tietojen, kuten esim. seismisten tietojen, maImilöydösten tutkimus- ja kartoitustietojen ja sentapaisten tietojen parametriat-tribuuttia, ja kukin tietojen joukko muunnetaan kaksiulotteiseksi yhtenäiseksi kuvaelementtijärjestelmäksi visuaalisessa näytössä esittämistä varten. Eri kuvaelementtijärjestelmät esittävät sen jälkeen valitun tietojen ominaisuuden vaihtelevana kuvaelementti-peittona sekä intensiteetillä, joka on yhteydessä tiettyyn ominaisuuteen ja esitetty valittuna väriseoksena. Useita ominaisuuksia, joista kullakin on erilainen valittu väri tai seosväri, voidaan sen jälkeen yhdistää peittokuvassa ja kokemusperäisesti 3 81 455 vaihdella sellaisten väriefektien aikaansaamiseksi, jotka ovat lopullisesti ratkaisevia tiettyjen geofysikaalisten ominaisuuksien ja taipumusten suhteen.

Keksinnön muut tavoitteet ja edut ilmenevät seuraavasta yksityiskohtaisesta oheisiin piirustuksiin viitaten esitetystä selityksestä. Piirustuksissa kuvio 1 on juoksukaavio, joka esittää menetelmän geofysikaalisten tietojen interaktiivista värinäyttöä varten, kuvio 2 on yksikkölohkokaavio esittäen interaktiiviseen värinäyttöön käytettävän laitteiston kytkennän, kuvio 3 on idealisoitu kuva esittäen seismisen aallon kolme värillistä attribuuttia yhdistettynä interaktiiviseksi väriaal-loksi, kuvio 4 on lohkokaavio interaktiivisen värinäytön toteuttamiseen käytettävästä laitteistosta, kuvio 5 on juoksukaavio ristiverkko-ohjelmasta, jota käytetään kaksiulotteisten kuvaelementtiarvojen antamiseen valituille geofysikaalisille tiedoille, kuvio 6 on esimerkki tyypillisestä seismisestä tutkimusleikkauk-sesta, kuvio 7 on punainen värinäyttö kuvion 6 seismisen leikkauksen valituista osista, kuvio 8 on vihreä värinäyttö kuvion 6 seismisen leikkauksen valituista osista, kuvio 9 on sininen värinäyttö kuvion 6 seismisen leikkauksen valituista osista, kuvio 10 on kolmivärinäyttö kuvion 6 seismisen leikkauksen valituista osista, kuvio 11 on toinen tyypillinen seisminen tutkimusleikkaus, kuvio 12 on kolmivärinäyttö kuvion 11 seismisen leikkauksen valitusta osasta esittäen kuvaelementtiryhmityksen, kuvio 13 on maamallin tyyppinen muoto muodostettuna kolmiulotteisista seismisistä tiedoista, kuvio 14 on kolmiulotteinen näyttö kolmiväriesityksenä, kuvio 15 on kuvaava maaleikkaus, joka esittää tyypillistä malmi- rungonkartoitustekniikkaa, kuvio 16 on värinäyttö gamma-tiedoista, jotka on saatu tun- 4 81455 netun malmirungon kartoitus-porausrei'istä, ja kuvio 17 on interaktiivinen värinäyttö saman malmirungon gammasta ja ominaisvastuksesta.

Kuviossa 1 esitetty keksinnön mukainen tekniikka tekee tulkitsijalle helpommin ymmärrettäväksi useiden erilaisten geofysikaalisten muuttujien samanaikaisen vaihtelun efektien yhdistämiseksi hiilivety- tai mineraaliesiintymään tai muihin kiinnostaviin geofysikaalisiin indikaattoreihin. Erikoisesti menetelmä liittyy yhden tai useamman geofysikaalisen muuttujan kvantitatiiviseen määritykseen antaen kvantitatiivisesti määritetylle alueelle vastaavilla tietojen arvoilla porrastuksen, joka on tietty muuttujan funktio. Saadut kvantitatiivisesti määritetyt arvot syötetään sen jälkeen värinäyttösysteemin digitaaliseen vahvistusmuistiin, kuten myöhemmin selostetaan, koska kukin tietomuuttuja siirretään vahvistusmuistin valittuun kanavaan niin monen muuttujan tai kanavan suhteen kuin on läsnä tietojen koko koostumuksessa. Vahvistusmuistikanava voidaan sen jälkeen yhdistää interaktiivisesti standardityyppiä olevan väritelevisiomoni-torin punaiseen, vihreään ja/tai siniseen väritykkiin, ja tietoja voidaan edelleen vaihdella hakutaulukoiden, yhdis-tyslogiikan ja muiden toimintaprosessien avulla, mitkä ovat mukana kuvankäsittelytietokoneessa.

Kuten kuviosta 1 ilmenee, valitut geofysikaaliset merkintä-tiedot, jotka on koottu erikoistutkimusalueelta, on saatavissa nauhalta 10. Sellaiset nauhoitetut merkintätiedot kuin nauhalla 10 olevat kootaan standardimenetelmällä seismisissä ja muissa mineraalinetsintätutkimuksissa, ja ne ovat helposti saatavissa esikäsitellyssä ja digitaalisessa muodossa tässä systeemissä käyttöä varten. Geofysikaaliset tiedot sisältävä nauha 10 syötetään sen j.älkeen valittua tyyppiä olevaan tietokoneeseen 12 rasteroinnin suorittamiseksi, kuten myöhemmin selostetaan. Valittujen attribuuttien eli tieto-ominaisuuksien rasteroidut tietolähtemät syötetään sen jälkeen varastoitavaksi yhteen tai useampaan attribuutti- 5 81 4 55 nauhaan 14, 16 ja 18, minkä jälkeen ne ovat valmiit vietäviksi näyttöön. Valitut attribuutit voivat olla mitä tahansa syötettyjen tietojen valituista parametreistä tai omi-naisuusarvoista. Esimerkiksi kun kyseessä olevat seismiset syöttötiedot, muuttujina voivat olla amplitudi, taajuus, energia, vaihe, hetkellinen nopeus jne.

Rasteroitujen tietoarvojen eli attribuuttien yksityiset sarjat voidaan sen jälkeen selektiivisesti viedä interaktiivisen värinohjausvälineen 24 vahvistusmuisteihin 21, 22 ja 23. Vahvistusmuistien 21-23 lähtöarvoja käsitellään sen jälkeen kuvatietokoneessa 25 ja viedään monitorinäyttöön 26. Monotorinäyttö 26 ja rasteroitujen tietojen vienti vah-vistusmuisteista 21-23 riippuvat lisäksi operaattorin valinnasta, kuten myöhemmin selostetaan.

Kuviossa 2 on esitetty, miten keksinnön mukainen tekniikka nykyisin toteutetaan käyttämällä yhtiön Hewlett-Packard valmistamaa magneettinauhanvetolaitetta 28, joka vastaanottaa esikäsiteltyjen geofysikaalisten tietojen syöttöarvot yhteistoiminnassa standardin levymuistin 30 (Hewlett-Packard) ja syöttönäpoäimistön 32 (Hewlett-Packard) kanssa. Magneettinauhavetolaite toimii myös yhdessä tietokoneen 34 kanssa, tietokoneen ollessa ohjelmoitu rasterointia varten erikoisesti tietojen käsittelemiseksi kuvanmuodostus-systeemin jäljelläolevaa osaa varten. Rasteroiva tietokone 34 on yhtiön Control Data Corporation malli Model 174, joka tunnetaan nimeltä CYBER ja joka toimii siten, että se syöttää rasteroi-dun informaation valituista tietoparametreistä takaisin magneettinauhanvetolaitteeseen 28 levymuistiin 30 palauttamista varten. Levymuistin 30 lähtemä viedään sen jälkeen interaktiiviseen värinohjauslaitteeseen 24, joka on mallia 2 I S Model 70 Image Process Computer, International Imaging Systems, ja joka on yhteistoiminnassa standardityyppiä olevan värimonitorin 38 sekä urapallo-ohjausosoittimen 40 kanssa. Urapallon käsittävä värimonitori voi olla esimerkiksi tyyppiä Model 5411, toimittaja CONRAD, Covina, Kalifornia.

6 81 455

Kuvio 3 esittää idealisoidussa muodossa vaihtelevan pinta-alan omaavaa näyttöä, jossa urat on varjostettu attribuutteihin verrannollisella voimakkuudella. Niinpä esimerkiksi seismisten tietojen aallonmuodot 42, 44 ja 46 voivat vastaavasti esittää valitun tapahtumasarjan seismistä energian-amplitudia, hetkellistä taajuutta tai likimääräistä interval linopeutta. Toisin sanoen, kukin kuvaelementti aallonmuo-tojen 42-46 kullakin varjostetulla alueella on seismisen energian tämän vastaavan parametrin funktio. On myös selvää, että yksityisillä kuvaelementeillä, jotka ovat normaalisti neliön tai suorakaiteen muotoisia, pitäisi olla hyvin suuri erotustarkkuus tässä kuvauksessa, mutta jos erotustarkkuus olisi rajoitettu kahteen tai kolmeen kuvaelementtiin maksi-miamplitudia kohti, esiintyisi kaksi tai kolme porrasaskel-maa käsittävä viettävyys kussakin maksimiamplitudin omaavassa varjostetussa alueessa sekä vähemmän kuvaelementti-indikaatioita pienemmän amplitudin alueissa. Niinpä amplitudi-funktiokoodi 42 kuvaa tummanpunaista värisävyä 48, jota seuraa vaaleanpunainen värisävy 50 ja keskipunainen värisävy 52. Hetkellistaajuustiedot eli käyrä 44 olisi rasteroitava .!! vaaleansinisenä rasterointina 54, jota seuraa tummansininen värisävy 56 ja keskisininen värisävy 58. Rasteroidun käyrän 46 mukaisen vihreällä elektronitykillä kuvatun informaation pitäisi osoittaa tummanvihreä kuvaelementtiyhdistelmä 60, jota seuraa tummanvihreä pienempi huippu 62 ja vaalean-vihreä huippu 64. Näiden kolmen attribuuttivärilinjän 42, 44 ja 46 yhdistäminen tuottaisi sen jälkeen kuvaelementti-yhdistelmän 66, joka käsittää keltaisen kuvaelementtikuvion 68, violetin kuvion 70 ja valkoisen kuvion 72.

Kuvio 4 esittää tapaa, jolla kolme tai useampia valituista digitaalisista muuttujista voidaan syöttää värinohjausväli-neen 24 vahvistusmuistiin, minkä jälkeen operoiva tulkitsija voi suorittaa interaktiivisen värityksen muuntamalla esimerkiksi lineaarista urapallokartoitusta, vaihtelevaa väriavaruusjakoajne. Niinpä vahvistusmuistit tulevat sisäl 7 81 455 tämään syöttöarvoja, jotka saapuvat esimerkiksi rasteroi-dusta amplitudiosasta 74, rasteroidusta vaiheosasta 76, rasteroidusta nopeusosasta 78 ja yhdestä rasteroidusta lisäosasta tai useammasta, jos niin halutaan, kuten on osoitettu paikkaviitteellä 80. Tässä tapauksessa on kysymyksessä seismisen leikkauksen koottu merkintäinformaatio, joka on esikäsitelty tavanmukaisilla seismisillä prosesseilla vastaavien attribuuttien suhteen ja joka on sen jälkeen rasteroitu tietokoneen 34 (kuvio 2) avulla levymuistiin 30 sijoittamista varten rasteroituina attribuuttien digi-taalitietonauhoina.

Rasteroidut attribuuttitiedot 74-80 ovat sen jälkeen käytettävissä värinohjausvälineen 24 näyttömuisteissa 82, 84, 86 ja 88 (vahvistusmuisteja), Värinohjausväline 24 käsittää myös hakutaulukot 90, 92, 94-96, jotka saavat attribuutti-tietojen syötön vastaavista näyttömuisteista 82-88. Haku-taulukot 90-96 toimivat operaattorin ohjaamina urapallon 40 yhteydessä lineaaristen tai epälineaaristen muunnosten soveltamiseksi ja sen kautta selektiivisen painotuksen asettamiseksi valituille attribuuttitiedoille. Vastaavista ha-kutaulukoista 90-96 lähtemät viedään etupaanelin ohjaamina valittuihin seuraavista: punaista yhdistävä logiikka 100, vihreää yhdistävä logiikka 102 ja sinistä yhdistävä logiikka 104. Yhdistävät logiikat vastaavia primaarivärejä 100-104 varten on myös sijoitettu kuvatietokoneeseen, ja niiden lähtemät viedään sen jälkeen TV-monitoriin 38 interaktiivisen värikuvan esittämiseksi lopuksi rasteroidussa muodossa.

Valittujen poikkileikkausten rasterointi tapahtuu tietokoneessa 34, joka on ohjelmoitu suorittamaan kuvion 5 juoksukaaviossa esityt toiminnot. On otettava huomioon, että tämä on vain eräs niistä rasterointiohjelmista, joita voidaan käyttää poikkileikkausten rasterointiin. Itse asiassa Kuvapinta nähdään 512 x 512 yksikköelementin ruutuverkkona, ja seismisen leikkauksen valittu osa kerrostetaan ruutuverkon päälle syöttä 8 81455 mällä vahvistusmuisteihin 36 vaakasuoria pyyhkäisyjä, jotka sisältävät lukuja, jotka edustavat väritasoja yhdelle leikkauksen valituista seismisistä ominaisuuksista eli attribuuteista. Digitaaliset luvut tulevat sijaitsemaan alueella, joka rajoittuu nollaviivasta eri seismisten urakäyrien huippuihin ja/tai aallonpohjiin. Vaakasuorat pyyhkäisyt tulevat esiintymään yksi kerrallaan alkaen kuvapinnan yläosasta, koska poikkileikkauksen aika tulee olemaan vaakasuorassa suunnassa. Enintään 510 uraa voidaan näyttää samanaikaisesti, ja sekä urien välistä etäisyyttä että huippu-amplitudin vaakasuoraa maksimisiirtymää voidaan muutella prosessin syöttöasetusten avulla.

Esimerkiksi seismisen käyrän osuuden suhteellisen amplitudin esittämiseksi määritetään osuuden maksimiamplitudi. Värita-so, joka ulottuu välille 0-255, liitetään sen jälkeen kuhunkin peräkkäiseen amplitudiin. Maksimiamplitudin absoluuttiselle arvolle annetaan väritaso 255 ja muille amplitudeille annetaan väritasot suhteessa joko koko poikkileikkauksen tai seismisen poikkileikkauksen esitettävän osan maksimiin. Urakäyrien amplitudiarvot muutetaan sen jälkeen arvoiksi, jotka edustavat kuvapinnan ruutuverkko- eli kuvaelementtiyk-sikköjä.

Niinpä ensin määrätään nollakohtien asemat peräkkäin pitkin poikkileikkauksen kutakin vastaavaa seismistä uraa. Maksimi-väritaso (tai minimi aallonpohjan ollessa kyseessä) löydetään kunkin kahden nollakohdan väliltä. Tämä suoritetaan pitkin koko poikkileikkausta, niin että poikkileikkauksen kukin otos tulee saamaan kaksi siihen liittyvää arvoa, nimittäin amplitudin ruutuverkkoyksikköinä ja väritason. Pystysuoria pyyhkäisyjä synnytetään sen jälkeen yksi kerrallaan tarkastaen seismistä leikkausta ruutuverkkona ajan mukaan pystysuunnassa. Äärimmäisenä oikealla sijaitseva pyyhkäisy suoritetaan pyyhkäisemällä urakäyrän amplitudi sen seikan toteamiseksi, onko urassa tämän pystysuoran ruutuverkon sisäpuolelle lankeavia amplitudeja, minkä jälkeen vastaava väritaso valitaan tälle amplitudille ja asete 9 81455 taan se pyyhkäisyyn. Urien väli ja niiden verkkoruutujen lukumäärä, joiden yli uran sallitaan ulottuvan, määräävät montako uraa on tutkittava kullakin pyyhkäisyllä. Kuvaannollisesti sanoen, kun yksi pyyhkäisy on selvitetty, se kierretään pois poikkileikkauksesta, minkä jälkeen seuraava pyyhkäisy konstruoidaan.

Seuraavassa viitataan erikoisesti kuvioon 5. Tietokone käynnistetään ja se vastaanottaa syöttöarvoja tietystä seismisestä leikkauksesta tulkittavaksi asteessa 110. Seuraava aste 112 suorittaa sen jälkeen valitun attribuutin laskennan, suhteellisen amplitudin ollessa edellä esimerkkinä, ja aste 114 toimii siten, että se antaa värikoodit järjestelmäarvoille ja muuttaa kaikki järjestelmäarvot kuvaelementeiksi. Värikoodit ja kuvaelementit syöttöjärjes-telmää varten ovat sen jälkeen lähtöarvoina asteessa 116, ja päätösaste 118 kysyy, onko vai ei ole muita järjestelmän syöttötietoja täydellisiä tietoja varten. Vastauksen ollessa myönteinen ohjelma kiertää uudelleen ja syöttöaste 110 saa lähinnä seuraavan digitaalisen järjestelmän tulkintaa, laskentaa ym. varten. Aste 120 käynnistää kaikki systeemin laskimet ja taulukoinnit.

Sen jälkeen aste 112 lukee kaikki järjestelmän kuvaelementti- ja väriarvot mahdollisuuksien mukaan. Päätösaste 124 kierrättää kuvaelementtien ja väriarvojen lukemistoiminnan, kun muita järjestelmiä vielä tarvitaan kuvan ensimmäisen pyyhkäisyn täydentämiseksi. Kun kaikki järjestelmät pyyh-käisyä varten on luettu, aste 126 varastoi pyyhkäisyn väriarvot. Asteet 128 ja 130 kirjoittavat sen jälkeen pyyhkäisyn tiedostoon ja lisäävät taulukoita, ja päätösaste 132 kysyy, ovatko kaikki pyyhkäisyt täydellisiä vai ei.

Ellei näin ole laita, osoitus siitä siirretään asteeseen 134 seuraavan järjestelmän väri- ja kuvaelementtiarvojen kutsumiseksi. Jos seuraavan järjestelmän arvoja tarvitaan, ilmoitus siitä asteeseen 136 saattaa tämän asteen kysymään, onko olemassa useampia asteita, mikäli niitä on, ja aste 138 10 81 455 lukee sekä varastoi asetustaulukot. Kierrätysohjelma suoritetaan lähtien päätteestä 140 päätösasteeseen 142 järjestelmän päättymisen kysymiseksi, ja jos se on päättynyt, aste 144 siirtää taulukkotuloarvot eteenpäin jättäen pois ylimmän. Toiminta palaa sen jälkeen asteisiin 126-132, jotka kirjoittavat pyyhkäisyt rekisteröitäviksi, ja kun päätös-aste 132 ei vaadi enää enempiä pyyhkäisyjä, rasteroitu kuva luetaan kuvatietokoneen vahvistusmuistiin syöttämistä varten.

Kuten kuviosta 4 ilmenee, kuvatietokoneen operaattorilla on manuaalinen kontrolli väriensekoituksen suhteen sekä mahdollisuus muutella lähtönäytön kokonaiskontrastia. Toisin sanoen operaattori voi suorittaa säädön näppäimistöstä 32, urapallosta 40 ja tietokoneen etupaneelin ohjauslaitteista siten, että näyttöä voidaan muutella sekä dynaamisesti että interaktiivisesti parhaiten tulkittavissa olevan esityksen aikaansaamiseksi. Säädöt tehdään kokemusperäisesti muuttelemalla eri attribuuttitietojen näyttöjä, kunnes saavutetaan paras esitystulos. Niinpä operaattori voi käyttää näppäimistöä tai urapalloa parhaan interaktiivisen väriensekoituksen aikaansaamiseksi kutakin attribuuttia varten, toisin sanoen kunkin attribuutin välitun prosenttimäärän asettamiseksi kuhunkin väriin puhtaasta väristä valittuun sekoitukseen saakka. Kun haluttu värisekoitus on saatu, operaattori voi säätää kunkin värin sävykontrastin joko erikseen tai kollektiivisesti. Näppäimistöohjaus muuttaa hakutaulukkojen 90-96 funktiota lineaarisesti, epälineaarisesti jne., niin että sävykontrastia voidaan lisätä tai vähentää valitulla tavalla syöttötietojen tunnettuja amplitudialueita varten.

Kuvio 6 esittää tyypillistä seismistä leikkausta 150, joka on valittu kuvaavana esimerkkinä. Leikkaus 150 on lineaarinen tutkimusleikkaus saraan syvyyden pisteistä kootusta informaatiosta, joka esittää seismisen energian alaspäin juuri alle kolmen sekunnin etenemisajan pystysuoraan, kun taas vaakasuoraan on esitetty peräkkäisiä kuvauspisteitä pitkin 11 81455 3 tai 16 km:n pituista tutkimuslinjaa, jotka pisteet on merkitty yksiköillä 0-170. Tämä leikkaus on valittu siitä syystä, että siinä näkyy kaksi tuottavaa porausreikää, jotka on porattu likimain kohtiin 152 ja 154. Porausreiän 152 tuottava kerros on selvästi näkyvissä seismisessä osoituksessa alueella 156, kun taas porausreiän 154 tuottava vyöhyke näkyy seismisenä esiintymäkasaantumana vyöhykkeessä 158. Vyöhykkeet 156 ja 158 sisältävät äärilohkor erotettiin sen jälkeen, kuten on osoitettu vaakasuorilla hakasilla 160 ja 162 erillistä rasterointia ja interaktiivista vä-rintutkimista varten.

Kuvio 7 esittää mustavalkoisena jäljennöksenä punavärikuvan 164 valituista lohkoista 160 ja 162. Niinpä punavärikuva 164 esittää seismisten lohkojen 160 ja 162 yhden valitun attribuutin asetettuna värimonitorin 38 punakäsittelyyn ja esitettynä kuvaelementti- eli ruutuverkkomuodossa. Varsinaisessa valokuvassa kuvion 7 mustat osat ovat väriltään oikeita, kun taas kuvion 7 valkoiset osat ovat kirkkaan punaisia nähtynä TV-monitorista 38. Kuvion 8 jäljennös 166 esittää samoja valittuja lohkoja 160 ja 162, mutta tämän energian toista valittua attribuuttia esitettynä TV-monito-rin 38 vihreä-elektroniikalla. Alkuperäisessä valokuvassa kuvion 8 mustat osat ovat mustia ja valkoiset osat vihreitä. Seuraava kuvio 9 esittää sinisen valokuvan jäljennöksen 168, jossa musta on mustaa ja valkoinen sinistä alkuperäisessä kuvassa. Kuviossa on esitetty samat vyöhykkeet ja seismiset lohkot 160 ja 162 kuin edellä vielä lohkojen kolmannen attribuutin suhteen seismiseen energiaan reagoinnin mukaan.

Kuvio 10 esittää k.olmiväriyhdistelmää punaisesta, vihreästä ja sinisestä kuvasta 164-168, jotka on aikaansaatu valittujen lohkojen 160 ja 162 sisältämän seismisen energian kunkin kolmen eri attribuutin suhteen. Kolmiväri kuvan 170 jäi- 12 81 455 jennöksessä suurin osa kuvion 10 mustasta on väriltään tummansinistä, kun taas kuvion 10 valkoinen ulottuu valkeasta keltaiseen ja vaaleammansiniseen. Seismisiä tutkimustuloksia tulkittaessa on tapana etsiä "kirkkaita kohtia" mahdollisesti tuottavien vyöhykkeiden indikaattorina. Kummankin tuottavan vyöhykkeen 156 ja 158 indikaatio oli erittäin kirkas, ja ne käsittivät useita valkoisia indikaatioita, joiden väleissä oli joitakin vihreänsinisiä indikaatioita. Vyöhyke 156 oli valkoinen ylä- ja alaosastaan voimakkaasti vihreänsinisen keskiosan sijaitessa poikittain niiden välissä, mikä osoitti, että tuottava vyöhyke oli runsaasti vedellä kyllästetty, minkä porausreiästä saatu tieto myöhemmin vahvisti. Samoin vyöhykkeen 158 ylä- ja alaosassa esiintyi voimakkaita valkoisia indikaatioita, vihreänsinisen keskiosan ollessa paljon pienempi, ja niinpä vyöhykkeeseen 158 liittyvä porausreikä on osoittautunut hyvin tuottavaksi.

Kuvio 11 esittää erään toisen seismisen leikkauksen 172 luvan jäljennöstä otettuna pitkin yleisesti nuolella 174 merkittyä tutkimuslinjaa, rekisteröimällä seisminen energia alaspäin noin neljän sekunnin etenemisaikaan saakka. Näyttö-esitys on muodostettu samalla syvyydellä olevien pisteiden informaatiosta, joka esiintyy varjostettujen aaltomaisten käyrien muodossa antaen hyvän indikaation hiilivetyä sisältävistä vyöhykkeistä. Viivojen rajoittama neliömäinen valittu osa 176 saatettiin interaktiivisen kolmivärianalyysin alaiseksi käyttäen valittuja attribuutteja (verhokäyrä, amplitudi ja taajuus). Kuvio 12 on jäljennös 178 TV-monito-rin 38 rasteroidusta kolmivärinäytöstä tälle vyöhykkeelle 176 (kuvio 11) interaktiivisen analyysin jälkeen. Jäljennös 178 on erikoisen mielenkiintoinen siinä suhteessa, että siinä on hyvä erotustarkkuus esittääkseen alueitten kuvaele-menttirakenteen ja pystysuoran pyyhkäisykonsentraation. Tummat alueet kuten 180 ovat tummansinisiä. Yleinen tausta-kenttä, kuten kohdassa 182, on sinivihreä. Jonkin verran vaaleanpunaista sävytystä esiintyy valkoisten alueiden lä- 13 81 455 hellä, ja täysin valkoiset alueet, kuten kohdassa 184, osoittavat hiilivetyä todennäköisesti hyvin tuottavien vyöhykkeiden olemassaolon. Vasemmanpuoleiset vyöhykkeet ovat todennäköisesti öljyvyöhykkeitä, ja oikeanpuoleisissa vyöhykkeissä esiintyy vihreänsinistä väritystä valkoisen alueen sisällä, mikä selvästi viittaa kaasuatuottavien vyöhykkeiden esiintymiseen.

Kuviossa 13 on esitetty kolmiulotteinen maaperämalli, joka on konstruoitu tavanmukaisen kolmiulotteisen informaation perusteella. Nykyisin on nimittäin yleisenä käytäntönä tutkia useita rinnakkaisia tutkimuslinjoja, jotka digitaalisen käsittelyn avulla voidaan asettaa kolmiulotteiseen suhteeseen ja tulostaa minkä tahansa valitun vinoleikkauksen tai poikkileikkauksen mukaan. Esimerkiksi useita sellaisia tutkimuslinjoja kuin on esitetty kuvion 11 leikkauksessa 172 voidaan tutkia yhdensuuntaisesti, kunkin niistä ollessa siirrettynä sivullepäin ennaltamäärätyn etäisyyden, esim. 67 m, 134 m, 268 m jne. verran. Tällainen tietojen kokoelma voidaan - sen jälkeen toistaa kuvion 13 kolmiulotteisena leikkauksena (SEISCUT), joka esittää pystysuorat tiedot tavanmukaisena varjostettuna aaltoilevana käyränä, mutta vaakasuorien tietojen ollessa esitettynä vaihte levän pinta-alan omaavana näyttönä leikkauksen valitulla aikasyvyydellä. Samanaikais-malli 180 on leikattu osoittamaan maaperän rakennetta 2500 millisekunnin kohdalla.

Kolmiulotteisen mallin 180 informaatio voidaan myös interaktiivisesti värianalysoida, niin että saadaan paremmin tulkittavissa oleva indikaatio maaperän koostumuksesta. Kuvio 14 esittää kolmiväristä näyttämää 183 2,5 sekunnin leikkauksesta sen alla sijaitsevien kerrosten yhteydessä. TV-monitorin näytössä esiintyvät värit on merkitty kuvioon 14 niiden englantilaisten nimien alkukirjaimilla, joten C merkitsee sinivihreää, Y keltaista, W valkoista ja M anilii-ninpunaista. Alempana sijaitseva taso 184 on pääasiassa 81455 14 aniliininpunainen, mutta siihen liittyy myös sinivihreitä, valkoisia ja keltaisia kerroksia. 2,5 sekunnin samanaikais-leikkaustaso ja sen väriääriviivat itse asiassa tekevät mahdolliseksi eri kerrosten geologisen iän luokittelun sekä tuottavan sorakerroksen kartoituksen valkoisilla alueilla. Kirjoitevärikuvia viipaloiduista kolmiulotteisista tiedoista voidaan aikaansaada vaihtelevan tiheyden omaavien nauhojen muodossa muodostamalla kuvatietokoneen 25 lähtemä sopivaksi tavanmukaiseen Applicon-piirturiin syöttämistä varten.

Niinpä suuri määrä tietyin välein saatuja tietoja voidaan määrittää kvantitatiivisesti ja saattaa interaktiivisen vä-rianalyysin alaiseksi edellä selostetun menetelmän mukaan. Analyysissä käytetyt valitut attribuutit voivat olla tyyppiin sopivia. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, koska erilaiset tietotulokset yhteenkuuluvassa tilavuudessa voidaan yhdistää interaktiivista analyysiä varten. Esimerkiksi tietyllä maaperäntutkimusalueella voi olla edullista analysoida useita seismisten tietojen attribuutteja niihin yhteydes-;;; sä olevalla attribuutilla, joka on johdettu esimerkiksi maa- magnetismin tai indusoidun polarisaation tutkimuksesta tahi niistä porausreiän kairaustiedoista, jotka voivat esiintyä tutkittavalla alueella.

Keksinnön mukainen interaktiivinen värianalyysi voidaan suorittaa monien erilaisten tietomuotojen perusteella. Edellä esimerkkinä esitettyjen seismisten tietojen lisäksi on edullista ottaa huomioon useita sellaisten tietojen attribuutteja, jotka ovat peräisin löydöstutkimuksista ja -kartoituksista tai tuotantoporausreikien tuotoksista. Tämä koskee erikoisesti uraanimalmirunkoja sekä tiheästi porattuja öljy-kenttiä, joista taaja tietoverkko on saatavissa eri poraus-reikien kairausmerkinnöistä. Esimerkiksi tyypillisessä uraa-nimalmirungossa voi olla useita tuhansia porausreikiä 15 metrin välein. Kukin näistä rei'ista tutkitaan reikään vietävillä mittausvälineillä sellaisten arvojen kuin spontaani li is 81455 potentiaali (SP), luontainen gamma (NG), yhden pisteen resistanssi tai ominaisvastus, tiheys jne. johtamiseksi. Viime vuosina on ollut käytäntönä rekisteröidä kunkin muuttujan eli attribuutin arvot magneettinauhoille pitkin porausrei-kää 152 mm välein. Tämä aikaansaa erittäin suuren tietolähteen löydöksiä tutkivalle geologille, ja täydellinen tulkinta on nyt tehty mahdolliseksi interaktiivisen väriana-lyysin avulla. Eri mittausvälineillä saatujen rekisteröityjen porausreikäarvojen kvantitatiivisesti määritetyt värilär:-temät voivat kuvata kallioperätyyppiä ja uraanimineraalin esiintymäastetta sekä nestemuodostumia ja öljyn kylläs-tysmäärää.

Kuvio 15 esittää idealisoitua osittaista maaleikkausta 190 kuvaten miten uraanikartoitusporaus siinä voitaisiin suorittaa. On kuitenkin selvää, että menetelmää voidaan yhtä hyvin soveltaa mihin tahansa porausmerkintätietojen muotoon. Maaleikkaus 190 käsittää useita porausreikiä 192, jotka ulottuvat yhdensuuntaisina pinnasta 194 alaspäin maaperän 196 sisään. Mittauslaitteita lasketaan sen jälkeen kuhunkin porausreikään 192, ja merkintätiedot vastaaville parametreille rekisteröidään magneettinauhalle sekä digitalisoidaan tietokoneeseen 12 syötettäväksi rasterointia varten. Suuren uraa-nimineraalipitoisuuden alueella luontaisen gamman merkinnöillä on hyvin suuret arvot, ja niinpä gamma-arvojen logaritmit lasketaan. Kullakin merkintäsarjalla on vaihteleva lähtösyvyys riippuen reiän alkukorkeudesta, minkä vuoksi kaikki SP-, NG-ominaisvastus- ja tiheysarvot sekä mahdollisten muiden attribuuttien arvot on korjattava johonkin yhteiseen korkeampaan tasoon, esim. katkoviivalla 198 merkittyyn, joka on valittu kyseessä olevan paikan tietojen perusteella .

Kentällä saatuja raakatietoja käsittelemällä voidaan laskea seuraavat parametrit korjattuna yhteiseen korkeustasoon.

1) luontaisen gammasäteilyn logaritmi ie 81455 2) resistanssi 3) resistanssin muutos syvyyden mukana (Δ R/Δ d) 4) tiheys 5) spontaani potentiaali

Yhden tai useamman yllämainitun attribuutin tietourat voidaan sen jälkeen rasteroida ja syöttää interaktiivista käsittelyä ja näyttöä varten joko pystysuorana poikkileikkauksena tai, jos kolmiulotteisia tietoja on käytettävissä, vaakasuorana poikkileikkauksena vastaten tiettyä korkeutta merenpinnasta. Niinpä jos attribuuttiurat johdetaan tiettyä korkeustasoa varten, usean tuhannen porausreiän perusteella, voidaan kontruoida vaakasuora leikkaus, joka osoittaa kolmen valitun muuttujan alueellisen yhteyden.

Kuhunkin attribuuttiura-arvoon kuuluva väri voidaan määrittää esim. resistanssimerkintöjen maksimi- ja minimiarvojen perusteella. Välille 0-225 ulottuva väritaso voitaisi osoittaa kullekin amplitudiarvolle, joka on minimiarvon eli "perusviivan" yläpuolella. Perusviiva määritetään minimiarvona jokaisessa täydellisessä porausreiän resistanssiurassa, ja valituille attribuuttimuuttujille voidaan antaa värita-sot, jotka niiden amplitudit määräävät. Nämä väritasot yhdistetään sen jälkeen ja näytetään TV-monitorissa ja kuvan-käsittelytietokoneessa.

Kuvio 16 esittää interaktiivista väritoistokuvaa gamma-attribuutista, joka kuva on saatu kaksitoista porausreikää, esim. sellaisia kuin kuviossa 15, käsittävästä ryhmästä. Gamma-arvoille annettiin pseudo-värejä, jotka ulottuivat tummimmansinisestä punavärien kautta puhtaan valkoiseen suurenevan gammaintensiteetin mukaisesti. Pystysuora poikkileikkaus 200 esittää lineaarista jaksoa tiedoista, jotka on koordinoitu valittuun korkeustasoon 202 ja esitetty pitkin syvyyskoordinaattia 204. Poikkileikkauksen 202 tausta on pääasiassa vaaleansinipunainen, ts. alueet 206, ja uraanimal- i7 81 455 mirungon alue esiintyy keltaisena muodostelmana 208 suuremman gammaintensiteetin omaavin valkoisin vyöhykkein 210. Muutamat jonkin verran tummemmat sinipunaiset juovat 212 osoittavat kivien työntyneen tutkittavaan leikkaukseen.

Kuvio 17 esittää yhdistettyä resistanssi- ja gammamerkintö-jen kuvausta 214 samasta maaleikkauksesta. Gammamerkintä-tiedot syötettiin TV-monitorin punaiseen kanavaan, kun taas resistanssitiedot syötettiin monitorin siniseen ja vihreään kanavaan ja painotettiin sen jälkeen interaktiivisesti optimin poikkileikkauskuvan aikaansaamiseksi. Voidaan havaita maaleikkauksen kaade, joka kulkee vasemmalta oikealle, kuten vaaleanruusunpunainen ylempi juova 216 osoittaa. Leikkauksen pääosan muodostavat tummanruusunpunaiset alueet 218, ja uraa-nimalmirunko ilmenee selvästi valkoisina alueina 220.

Interaktiivinen analyysimenetelmä on erittäin hyödyllinen tulkitsijalle, jolla on käytettävissä suuri määrä merkintöinä rekisteröityjä porausreikätietoja. Sovellutuksia voidaan tietystikin löytää millä tahansa geologian alueilla, joissa on käytettävissä porausreikätietoja. Eräät uraanin etsintä-tutkimuksessa käytettävät erikoissovellutukset ovat seuraavat: a) petrologiset värilliset poikkileikkaukset, b) tietojen assimilointi, c) kaivoksen sarjakartat (vaakasuorat poikkileikkaukset), d) malmin tiheys/mineraalinesiintymäkartat (vaakasuorat poikkileikkaukset), e) kerrostumaympäristöjen tulkinta käyttäen alueellisia muutoksia suhteessa AR/AD, f) "gammarintaman" aseman määrääminen porausalueella kartoitusta laativan henkilökunnan avustamiseksi uusien porausreikien aseman määrittämisessä (vaakasuorat ja pystysuorat poikkileikkaukset), g) uraanimalmivarastojen laskeminen korjaamalla gammamer-kinnöistä saadut tiedot hukka-ajan ja k-kertoimen suhteen.

is 81455

Itse asiassa interaktiivista värianalyysiä voidaan käyttää geofysikaalisten tietojen erilaisten muotojen yhteydessä, ensisijaisen vaatimuksen ollessa, että tiedot voidaan järjestää kaksiulotteiseen koordinoituun näyttöön, joka on sopiva ruutuverkkoesitystä varten.

Interaktiivinen analyysi voidaan helposti ulottaa geologisille, geokemiallisille, öljylähteiden etsinnän ym, aloille. Esimerkiksi geologian alalla kivirajapintojen toteamista voidaan avustaa syöttämällä kuhunkin värikäsittelykanavaan vastaavasti raekokotiedot, kvartsipitoisuus ja labiilit aineosat. Savikivi (shale) voidaan sen jälkeen koodata mustana, syvyysasteikko voidaan asettaa pitkin värikuvan yhtä akselia ja väri esittää yli koko kuvan tai erillisissä kaistoissa. Korreloiduista porausreikätiedoista saadun informaation perusteella rakennettu poikkileikkaus voidaan näytössä esittää. Käyttämällä tätä informaatiota edelleen voidaan tehdä kivira japinto jen diagrammi, joka on suoraan sovellettavissa malmilöytöjen tutkimiseen. Kartoitusohjelmista ja sentapaisista saadut ääriviivat ja isometriset projektiot olisivat lisäksi omiaan parantamaan näytön tarkkuutta. Muita muuttujia, joiden esittäminen näytössä voi olla edullista, ovat mm. huokoskoko, huokoisuus, permeabiliteetti, sideaine- ja rakoilutiheys sekä niihin liittyvät tekijät. On myös otettava huomioon, että kvalitatiiviset arvostelut, kuten suuri, keskinkertainen ja pieni huokoisuus, voidaan muuttaa väri-intensiteeteiksi käytettäväksi eri interaktiivisissa käsit-telykanavissa, ja uusia muuttujia, kuten rakeisuus/matriisi-suhde, voidaan helposti näyttää.

Orgaanisen geokemian alalla värikäsittelykanaviin voidaan esim. syöttää tietoja, jotka ilmoittavat orgaanisen hiilen ja hiilivedyn pitoisuuksia sekä tyyppejä saatuna pyrolyysin, kromatograafisten laitteiden ja massaspektrometrien avulla. Orgaanisia ainetyyppejä, esim. amorfisia tai puumaisia, voidaan myös värikäsitellä ja esittää näyttöinä, joiden tarkoituksena on kallio- ja öljykivilähdeparien parempi tulkitseminen .

19 81 455

Porausreikämerkintöjen sähköfysikaalisessa analyysissä monia arvoja voitaisiin edullisesti käsitellä interaktiivisesti värikanavien kautta, ominaisvastuksen, huokoisuuden ja gammasäteilyn arvojen ollessa tällöin ilmeisen sopivia valintoja, koska nämä olisivat apuna vedellä kyllästyksen esittämisessä syvyyden funktiona, öljyesiintymien arvioinnissa sekä kapillaaripaineen ja permeabiliteetin osoittamisessa. Interaktiivinen väriesitys voi olla hyödyllinen hiekkamaaperätyyppien selvemmin tunnistamiseksi porausrei-kämerkintäarvoista, erikoisesti gammasäteily- ja äänimit-tausarvoista sekä ominaisvastus- ja huokcisuusmittaustulok-sista, koska näillä on määrätyt petrologiset sivumerkityk-sensä ja koska arvojen monimutkainen yhdistelmä voidaan helpommin tulkita käyttämällä värimenetelmää kuin muuta nykyisin käytettävissä olevaa menetelmää. Jatkuva kaademittaus-merkintöjen informaatio on samoin monimutkainen, ja sen tulkintaa edistää suuresti interaktiivinen värianalyysi.

Edellä on selostettu uusi menetelmä yhteenkuuluvien tieto-tyyppien interaktiivista värianalyysiä varten. Analyysitekniikka perustuu menetelmään, jota käyttäen operaattori voi jatkuvasti säätää ruutuverkkoon jaettuja eli rasteroituja syöttötietoja selektiivisen värisekoituksen ja värininten-siteetin painotuksen avulla aikaansaadakseen siten parhaiten tulkittavissa olevan esityksen tietokokoelmasta. Taitava operaattori kykenee interaktiivisesti analysoimaan useita yhteenkuuluvien tietojen attribuutteja säätämällä kokemusperäisesti prosessia kyseessä olevien erikoisominaisuuksien lopullisen näytön aikaansaamiseksi.

Muutoksia voidaan tehdä edellä olevassa selityksessä ja piirustuksissa esitettyjen vaiheiden yhdistämiseen ja järjestelyyn. On selvää, että muutoksia voidaan tehdä vain poikkeamatta seuraavissa patenttivaatimuksissa määritetystä keksinnön suojapiiristä.

, f.·..

Claims (20)

20 81 455

1. Menetelmä geofysikaalisten tietojen interaktiivista värianalysointia varten käyttämällä ohjelmoitua digitaalista tietokonetta ja kuvankäsittelijää tulkintamahdollisuuksien parantamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää menetelmä-vaiheet: sellaisten geofysikaalisten tietojen syöttämisen, joilla on tunnettu avaruudellinen yhteys valittuun tutkimustasoon; syötettyjen tietojen käsittelemisen näiden tietojen ainakin kahden valitun attribuutin määrittämiseksi; käsiteltyjen tietojen esittämisen kvantitatiivisesti määritettynä rasteroidussa muodossa, jossa tietojen ainakin kaksi valittua attribuuttia esitetään sekä pinta-alan että intensiteetin funktiona, jolloin peräkkäisten nollaylimenojen välillä attribuuttiarvo esitetään sekä hilayksiköiden lukumäärällä valitun hila-asteikon sisällä että väri-intensiteetillä valitun intensiteettialueen sisällä; mainitun vähintään kahden valitun attribuutin näyttämisen kyseisistä tiedoista rasteroidussa muodossa ja värillisessä asussa, joka on suhteessa sekä pinta-alan että intensiteetin mainittuihin funktioihin; ja yhden tai useamman mainitun funktion ja niihin liittyvän värin välisen suhteen interaktiivisen vaihtelemisen värinäytön kokeellista parantamista varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu tietojen käsittelyvaihe käsittää syöttötietojen kolmen attribuutin määrityksen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu näyttövaihe käsittää kunkin attribuut-titiedon esittämisen rasteroidussa muodossa valittua muista eroavaa väriasua käyttäen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valittu tutkimustaso on vaakasuora. 2i 81455

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valittu tutkimustaso on pystysuora.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kvantitatiivisen määrittelyn vaihe käsittää jokaisen mainitun ainakin kahden attribuutin tietojen inten-siteettitasoihin kohdistuvan epälineaarisen muunnoksen esivalinnan suoritusvaiheen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kvantitatiivisen määrittelyn vaihe käsittää jokaisen mainitun ainakin kahden attribuutin tietojen inten-siteettitasoihin kohdistuvan lineaarisen muunnoksen esivalinnan suoritusvaiheen.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi värisekoituksen vaihtele-misen suoritusvaiheen esimerkiksi kolmen attribuutin tietojen välillä ja esivalitun väri-intensiteetin muunnosfunktion syöttämisen.

9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin yhden syöttötietojen lisä-attribuutin määrittelyn ja syöttämisen suoritusvaiheen; ja mainitun ainakin yhden lisäattribuuttitiedon valikoivan sekoittamisen syöttötietojen kolmen attribuutin kanssa.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valittu tutkimustaso on vaakasuora.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valittu tutkimustaso on pystysuora.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää menetelmävaiheet: seismisten tietojen käsittelyn seismisen leikkauspinnan valitun osan ylitse näiden seismisten tietojen ensimmäisen attribuutin painotetun hilatulosteen aikaansaamiseksi; 22 81 4 55 seismisten tietojen käsittelyn seismisen leikkauspinnan valitun osan ylitse seismisten tietojen toisen attribuutin painotetun hilatulosteen aikaansaamiseksi; ja näiden attribuuttien painotettujen seismisten tietojen hila-tulosteiden esittämisen päällekkäiskuvana, jolloin mainittujen ensimmäisen ja toisen attribuutin painotettuja hilatu-losteita sovelletaan interaktiivisesti empiirisesti parhaan valittujen eri primäärivärien vaihtelun tuottamiseksi vä-rinäyttömonitoria varten.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää vaiheet: mainittujen seismisten tietojen käsittelyn seismisen jakson valitun osan ylitse näiden seismisten tietojen kolmannen attribuutin painotetun hilatulosteen aikaansaamiseksi; ja tämän kolmannen attribuutin painotetun hilatulosteen esittämisen päällekkäiskuvana yhdessä ensimmäisen ja toisen attribuutin painotettujen hilatulosteiden kanssa.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää menetelmävaiheet: mainittujen seismisten tietojen käsittelyn seismisen leikkauspinnan valitun osan ylitse näiden seismisten tietojen ainakin yhden lisäattribuutin painotetun hilatulosteen aikaansaamiseksi; ja tämän ainakin yhden lisäattribuutin painotetun hilatulosteen esittämisen päällekkäiskuvana yhdessä ensimmäisen ja toisen attribuutin painotettujen hilatulosteiden kanssa.

15. Laite geofysikaalisten tietojen interaktiivisen väri-analysointimenetelmän toteuttamiseksi käyttäen ohjelmoitua digitaalista tietokonetta ja kuvankäsittelyjää patenttivaatimuksen 1 mukaisesti tulkintaparannuksien mahdollistamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää: välineet (14, 16, 18) geofysikaalisten tietojen useiden tallenteiden käsittelemiseksi ja säilyttämiseksi, joista tallenteista kukin ilmaisee tietojen valitun parametriattri-buutin; 23 8 1 455 välineet (21, 22, 23, 25) jokaisen säilytetyn tallenteen rasteroimiseksi kaksiulotteiseksi hilaksi, jossa yksittäiset tallenneindikaatiot on esitetty valitulla hila-asteikolla hilayksiköiden tunnusomaista lukumäärää käyttäen ja valitulla intensiteettialueella tunnusomaista väritasoa käyttäen; toistovälineet (26) kunkin rasteroidun tallenteen toistamiseksi eri värillä ja toistettujen tallenteiden asettamiseksi hilayksikkörekisteriin usean värin päällekkäistoistona; ja välineet (24) yhden tai useamman tallenneindikaation välisen suhteen interaktiiviseksi vaihtelemiseksi värinäytön kokeel-liseksi parantamiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää välineet tietojen ainakin yhden parametriattribuutin väritason muuntamiseksi epälineaarisesta .

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää välineet tietojen ainakin yhden parametriattribuutin väritason muuntamiseksi lineaarisesti.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että toistovälineet käsittävät: useita näyttömuistivälineitä, jotka vastaanottavat vastaavat rasteroidut tallenteet; useita yhdysvälineitä, jotka toimittavat ohjattuja ulostulo-suureita mainituista useista näyttömuisti-välineistä.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut useat yhdysvälineet käsittävät: useita hakutaulukkovälineitä, joista kukin on kytketty näyt-tömuistivälineeseensä; ja useita värinyhdistelylogiikkavälineitä, joista kukin on selektiivisesti kytkettävissä ainakin yhteen hakutaulukknvä-lineistä.

20. Laite kaksikoordinaattista muotoa olevien geofysikaalisten tietojen käsittelemiseksi käyttäen ohjelmoitua digi- 24 81 455 taalista tietokonetta ja kuvankäsittelijää tulkinnan helpottamista varten, tunnettu siitä, että se käsittää: välineet geofysikaalisten tietojen useiden tallenteiden säilyttämiseksi, joista tallenteista kukin ilmaisee tietojen valitun parametriattribuutin; välineet kunkin säilytetyn tallenteen rasteroimiseksi kaksiulotteiseksi hilaksi, jossa yksittäiset tallenneilmaisut on esitetty valitun hila-asteikon sisällä hilayksiköiden tunnusomaista lukumäärää käyttäen ja valitun intensiteettialu-een sisällä väritasoa käyttäen; ja välineet kaikkien kaksiulotteisten hilojen säilyttämiseksi, jolloin kukin rasteroiduista tallenteista voidaan toistaa interaktiivisesti muista eroavalla värillä ja asettaa hi-layksikkörekisteriin usean värin päällekkäistoistona.