FI81080C - Foerfarande foer rappning av en fuktig och moejligen salthaltig mur. - Google Patents

Description

1 81080

Menetelmä kostean ja mahdollisesti suolapitoisen muurin rappaa-miseksi. - Förfarande för rappning av en fuktig och möjligen salthaltig mur.

Keksinnön kohteena on menetelmä kostean ja mahdollisesti suolapitoisen muurin rappaamiseksi.

Kun tässä yhteydessä puhutaan kosteasta muurista, ymmärretään tällä käsitteellä muureja, joita esiintyy ennen kaikkea vanhoja rakennuksia uudistettaessa. Syyt kohonneeseen kosteuteen tällaisissa muureissa voivat olla erilaisia; ennen muuta on todettava: - kohonnut kosteus, joka kulkeutuu kapillaarisesti muurissa, - rinteen tai tihkuveden aiheuttama kosteus, sateen ja/tai roiskeveden muodostamat pintavedet, - kapillaarisuuden ja/tai pintakondensaation, hydroskooppisten materiaalien, perustusmurtumien, puutteellisen pellityksen jne. aiheuttama kosteus.

Mahdollisuuksien mukaan toki pyritään saneeraus- ja uudistamistöissä ennen rappausta sopivin toimenpitein poistamaan muurin jatkuvan läpikostumisen aiheuttaja, esimerkiksi järjestämällä horisontaalieristys. Tällainen kuivatus ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Joko sen kustannukset ovat liian korkeat tai tekniset seikat puhuvat sitä vastaan, esim. erittäin paksu sekamuuri. Lisäksi on lukuisia tapauksia, joissa muurin kosteutta ei enää voida laskea tai sitä voidaan laskea ainoastaan epäoleellisessa määrin; näin on erityisesti silloin, kun muuri jo sisältää suurempia määriä veteenliukenevia suoloja, jotka enimmäkseen ovat siirtyneet ympäröivästä maasta.

Saneeraus- ja puhdistamistöiden kuluessa on myös kostea muuri rapattava, jolloin on aikaansaatava, että rappaus koko rakennuksessa pysyy hyvin ja kauan ja että sillä on tasainen kuiva ulkonäkö. Mikäli kostea muuri rapataan tavanomaisella tavalla sementtipohjarappauksella karkea- ja hienorappauksella, syntyy 2 81080 jo lyhyen ajan kuluttua jälleen kosteusvaurioita rapattuihin pintoihin, koska kapillaari-ilmiön kuljettama vesi tunkeutuu seinänmuodostajasta rappauskerrokseen, joka kostuu ja myöhemmin vaurioituu. Lisäongelma kosteaa muuria rapattaessa on se, että muuri yleensä sisältää samalla rakennetta vahingoittavia suoloja, esim. vesiliukoisia sulfaatteja, klorideja ja nitraatteja, jotka tunkeutuvat veden mukana rappaukseen ja vaurioittavat sitä.

Veden rappaukseen tunkeutumisen estämiseksi on kokeiltu järjestää muuriin ensiksi vettä läpäisemätön sulkukerros, jonka jälkeen on suoritettu rappaus. Tällaiset sulkukerrokset eivät kuitenkaan ole pelkästään vettä läpäisemättömiä, vaan ne päästävät myöskin erittäin vähän vesihöyryä lävitseen. Vesi kohoaa tällöin muurissa korkealle ja kosteusvauriot esiintyvät uudelleen korkeammalla olevassa kohdassa.

Kosteiden muurien rappausta varten on jo esitetty saneerausrappa-uksia, joissa käytetään ilmahuokosia sisältäviä ja sen vuoksi erityisen hyvin vesihöyryä läpäiseviä, mutta vettä hylkiviä rappauslaasteja. Näiden rappausten toimintamekanismi on seuraavanlainen: Voimakkaasti pienentyneen kapillaarisen johtavuuden ja suuren vesihöyryläpäisykyvyn yhdistelmän ansiosta siirtyy rappauspinnan veden haihtumisvyöhyke muuria välittömästi rajoittavaan reunavyöhykkeeseen. Veteen liuenneet muuri suolat voivat päästä korkeintaan tähän haihtumisvyöhykkeeseen saakka. Näin aikaansaadaan saneerausrappauksen pinnan säilyminen kuivana ja suolattomana.

Saneerausrappaukset voidaan järjestää kosteaan, suolattomaan tai vain vähäisessä määrin suolapitoiseen muuriin sen jälkeen, kun muuri on esikäsitelty tavanomaisella sementtipohjarappauk-sella. Tosin tämä pohjarappaus saadaan levittää ainoastaan verkkomaisesti (50 % peittävästi), jotta vaikutus höyrydiffuusioon olisi mahdollisimman vähäinen.

Il 3 81 080

Tunnettu tosiasia on kuitenkin se, että pohjarappauksen eräs päätehtävistä tartuntasiltana toimimisen ohella on aikaansaada tasaisesti imevä pohja ja tasoittaa epätasaisuudet pohjan imu-kyvyn suhteen. Vanhassa muurissa on vahingoittuneen vanhan rappauksen poistamisen jälkeen lähes aina syviä laastisaumoja, jotka voivat aiheuttaa rappauksessa halkeamien muodostumista.

Pohjarappauksen tehtävänä on sulkea nämä laastisaumat siinä määrin, että halkeamien muodostuminen päällerapattavassa kerroksessa estyy. Mikäli pohjarappaus suoritetaan ainoastaan verkkomaisesta, ei se voi tätä tehtävää toteuttaa.

Eräs toimenpide, jota käytetään suolapitoisissa ja kosteissa muureissa, on muurin esikäsitteleminen "suolamuuttajilla".

Nämä ovat epäorgaanisten suolojen vesipitoisia liuoksia, jotka reagoivat muurisuolojen kanssa muodostamalla liukenemattomia tai vaikeasti liukenevia suoloja. Ennen kaikkea käytetään tällöin baryyttivettä tai viime aikoina lyijyheksafluorisilikaattiliuok-sia. Tämä esikäsittely on välttämätön, koska saneerausrappaus kehittää vettä hylkivät ominaisuutensa vasta kuivumisen (sekoi-tusveden haihtumisen) jälkeen ja sideaineen sitoutumistapahtuman kuluessa. Aluksi voi saneerausrappauksen muuriin levittämisen jälkeen vettä tunkeutua kapillaarisesti muurista rappaukseen. Mikäli seinänmuodostajassa on myös vahingollisia suoloja, kulkeutuvat ne yhdessä sisääntunkeutuvan veden kanssa saneerausrappauk-seen. Muuttamalla nämä rakenteita vahingoittavat suolat vaikeasti liukeneviksi tai liukenemattomiksi yhdisteiksi estetään tämä tunkeutuminen. Epäkohtana tällöin on kuitenkin se, että useimmat "kyllästysaineet" ovat myrkyllisiä, rakenteita vahingoittavien suolojen muuttumisasteet huolellisella työllä ovat korkeintaan noin 50 % ja liukenemattomat suolat ovat tällöin sitoutumattomina tiilien päällä ja niiden huokosissa ja ne voivat näin vaikuttaa erotuskerroksena.

AT-patenttijulkaisussa 377 504 on selostettu kosteudenpoistorap-pausta ja menetelmää sekä rappauslisäainetta. Pinta-aktiivisten 4 81 080 aineiden ohella rappauslisäaine sisältää oleellisena aineosana butadienitonta styrolisekapolymeeriä, jollaisena se soveltuu vesipitoisten muovidispersioiden valmistukseen. Patenttijulkaisussa esitettyjen esimerkkien mukaisesti tämä rappauslisäaine soveltuu erityisesti sementtirappauksiin ja antaa niille kyvyn imeä vettä läpikostuneesta muurista ja luovuttaa tämän veden tai muodostuneen vesihöyryn nopeasti rappauskerrok-sen lävitse ulkopinnalta ympäristöön.

Alan ammattimiehelle on kuitenkin tuttua, että muovilisäaineet parantavat rappauksen joustavuutta, mutta toisaalta kuitenkin myös vähentävät rappauksen avohuokoisuutta. Avohuokoisuus on kuitenkin ehdoton vaatimus rappausjärjestelmässä, jonka tulee soveltua vanhojen rakennusten saneeraukseen. Mikäli huokoskoko on liian pieni, repeytyy rappaus muurista välittömästi sitä rajoittavaan rappauskerrokseen tunkeutuneiden suolojen kiteyty-mispaineen johdosta.

Hakija on nyt pyrkinyt kehittämään rappausjärjestelmän, joka poistaa aiemmin esitettyihin rappausseoksiin vielä yhä liittyvät epäkohdat ja joka mahdollistaa varustaa myös vanhat rakenneaineet rappauksella, joka tarttuu hyvin ja säilyttää tasaisen ja kuivan ulkonäön huolimatta muurissa jatkuvasti olevasta kosteudesta. Keksinnön mukainen menetelmä kostean ja mahdollisesti suolapitoisen muurin rappaamiseksi on tunnettu siitä, että kostean ja mahdollisesti suolapitoisen muurin päälle levitetään suoraan vettä hylkiviä lisäaineita sekä ilmahuokosia muodostavia lisäaineita ja mahdollisesti huokoisia kevyttäyteaineita sisältävä pohjarappaus kokopintaisesti ja sen kovettumisen jälkeen päällystetään saneerausrappauksella.

Keksinnön mukainen pohjarappaus sisältää vettä hylkiviä lisäaineita, kuten silikonia, metallisaippuaa, rasvahappojen ammonium-suoloja jne., sekä ilmahuokosia muodostavia lisäaineita ja/tai kevyt täyteaineita. Ilmahuokosia muodostavina lisäaineina voidaan li 5 81080 käyttää rasva-alkoholisulfonaattia tai vinsolihartsia. Kevyttäyteaineina ovat sopivia erityisesti perliitti, kevytsora, masuunikuona tai vastaavat.

Päinvastoin kuin AT-patenttijulkaisusta 377 504 tunnetussa kos-teudenpoistorappauksessa ei keksinnön mukainen pohjarappaus sisällä mitään vesipitoisen muovidispersion valmistukseen soveltuvaa polymeerimateriaalia. Levittämällä keksinnön mukainen tartun-tarappaus saadaan aikaan, että muurin imukyky seuraavan saneera-usrappauksen suhteen on koko pinnalla suuressa määrin yhtäläinen ja laastisaumat sulkeutuvat. Tämän seurauksena saneerausrappaus voi kuivua tasaisesti, mikä on erittäin merkittävää tasaisen lujuuden kehittymisen kannalta ja halkeamien muodostumisvaaran vähenemisen kannalta. Levittämisen ja kovettumisen jälkeen pohjarappaus on erittäin hyvin vesihöyryä läpäisevää edellyttäen, että siinä on ilmahuokosia. Mikäli täyterappauksessa on täyteaineena hiekan asemesta huokoisia materiaaleja, esim. masuunikuo-naa, hohkakivihiekkaa tai vastaavaa, voimistuu tämä ominaisuus edelleen. Vettä hylkivien lisäaineiden vuoksi se muodostaa nestemäisen veden tunkeutumiselle jo riittävän vastuksen ilman, että olisi välttämätöntä lisätä vielä myös polymeeristä muovia. Mikäli pohjarappaukseen on välittömästi sen levittämisen jälkeen tunkeutunut muurista suoloja, kerrostuvat ne pohjarappauksessa oleviin huokosiin. Pöhjarappauksen vettä hylkivät ominaisuudet on mitoitettu siten, että sen päälle levitettävä saneerausrappaus vielä tarttuu hyvin. Pöhjarappauksen huokoisuuden ja sopivimmin myös täyteaineiden avulla tätä tarttumista vielä edistetään. Kovettumisen aikana ovat vettä hylkivät ominaisuudet pohjarappauksessa jo siinä määrin kehittyneet, että nestemäisen veden lä-pitunkeutuminen muurista ja siten rakenteelle haitallisten suolojen kulkeutuminen muurista saneerausrappaukseen ei enää ole mahdollista tai se on mahdollista vain hyvin vähäisessä määrin.

Erityisen edulliseksi on osoittautunut rapata keksinnön mukaisen pohjarappauksen päälle AT-patenttijulkaisun 379 139 mukainen 6 81080 saneerausrappaus. Tämä saneerausrappaus sisältää täyteaineena perliittiä. Tällöin sillä on erittäin suuri vesihöyryläpäisevyys ja lisäksi huokostilavuus tässä saneerausrappauksessa on niin suuri, että mahdollisesti vielä ensimmäisessä vaiheessa saneera-usrappauksen levittämisen jälkeen vähäisessä määrin tunkeutuvat suolat voivat helposti kerrostua välittömästi muuriin liittyvässä rappauksen osassa.

Erityisen edullisessa keksinnön mukaisen menetelmän saneerausrappauksessa saneerausrappaus muodostuu valkosementin seoksesta, jossa Blaine-luku on vähintään 3000, sopivimmin 3500 - 5000, vedenpidätysaineesta, joka on metyyliselluloosaa ja/tai bentoniittia rasva-alkoholisulfonaateista pinta-aktiivisina aineina, hydrofo-biointiaineista ja kevyttäyteaineista, sopivimmin perliitistä.

Keksinnön mukaisen kosteiden muurien pohjarappauksen ja rappaus-järjestelmän oleellisena etuna on myös se, että kaikkia, materiaaleja voidaan tunnetuin käsityömenetelmin ja -tavoin työstää eikä tarvita mitään tavanomaisen käsityötaidon ylittäviä taitoja tai tietoja. Erityisesti on mahdollista toimittaa esivalmistettuja kuivaseoksia sekä pohjarappausta että myös saneerausrappa-usta varten rakennuspaikalle, jossa tarvitsee lisätä ainoastaan vesi. Näin voidaan rappauksen laatuun haitallisesti vaikuttavat henkilökunnan puutteellisen kokemuksen tai tarkkaavaisuuden vuoksi aiheutuneet lisäaineiden virheannostukset välttää.

Verrattaessa keksinnön mukaista menetelmää nykyisin käytettävään vanhojen muurien käsittelytapaan suolanmuuttajineen, voidaan todeta, että keksintöä käyttämällä ei ainoastaan säästetä työaikaa, koska muurin esikäsittely suolanmuuttajilla jää pois, vaan myös turvallisuus lisääntyy oleellisesti työpaikalla ja ympäristön suhteen, koska suolamuuttajat suurimmaksi osaksi ovat myrkyllisiä.

Tavanomaiseen pohjarappaukseen nähden, joka saneerausrappauksen I: η 81080 alle levittää ainoastaan 50 % peittävästi, merkitsee keksinnön mukainen ehdotus oleellista varmuutta sen suhteen, että päälle levitettävä saneerausrappaus voi kuivua ja sitoutua tasaisesti siten, että lujuus kehittyy tasaiseksi. Keksinnön mukaisen täysin peittävän pohjarappauksen avulla voidaan syvät laastisau-mat myös peittää siten, että halkeamien muodostumisen vaara saneerausrappauksessa poistuu, jolloin ei pohjarappauksessa eikä saneerausrappauksessa tarvitse polymeeristä muovimateriaalia sisältävää lisäainetta, mikä tosin antaa rappaukselle tietyn elastisuuden, kuten alan ammattimiehet tietävät, mutta jolla on rappauksen höyrynläpäisykykyyn nähden negatiivinen vaikutus.

Seuraavat esimerkit valottavat keksintöä sitä kuitenkaan rajoittamatta .

ESIMERKIT 1 - 3: Pohjarappauksen annetut kuivat aineosat sekoitetaan veden kanssa ja levitetään kokopintaisesti. Riittävän kovettumisajan (noin 3 päivää) jälkeen suoritetaan saneerausrappaus.

1. 600 paino-osaa masuunikuonaa (0/5 mm) 350 paino-osaa sementtiä PZ 275 1 paino-osa sinkkistearaattia 0,8 paino-osaa metyyliselluloosaa 2. 820 paino-osaa hiekkaa (0/7 mm) 180 paino-osaa trassia 1,5 paino-osaa ammoniumstearaattia 0,5 paino-osaa rasva-alkoholisulfonaattia 3. 410 paino-osaa kevytsoraa (Leea) 550 paino-osaa sementti- PZ 275 30 paino-osaa kalkkihydraattia 2 paino-osaa rakennesuoja-ainetta BS 48 (Wacker-Chemie) 8 81 080 ESIMERKIT 4-7: Saneerausrappauksen kuivat aineosat sekoitetaan veden kanssa ja levitetään jonkin edellä olevan esimerkin mukaisen kovettuneen pohjarappauksen päälle.

4. 200 paino-osaa perliittiä 780 paino-osaa valkosementtiä PZ 475 10 paino-osaa kalsiumstearaattia 0,20 paino-osaa rasva-alkoholisulfonaattia 1 paino-osa metyyliselluloosaa 5. 160 paino-osaa perliittiä (tilavuuspaino 110 g/1) 100 paino-osaa tuffia 0-1 731,2 paino-osaa sementtiä 7,0 paino-osaa sinkkistearaattia 1,5 paino-osaa metyyliselluloosaa 0,3 paino-osaa rasva-alkoholisulfonaattia 6. 850 paino-osaa masuunikuonaa (raekoko 0-4) 400 paino-osaa sementtiä 5.0 paino-osaa natriumoleaattia 1.0 paino-osaa metyyliselluloosaa 1.0 paino-osaa rasva-alkoholisulfonaattia 7. 330 paino-osaa dolomiittihiekkaa 1,5-3 400 paino-osaa dolomiittihiekkaa 0,3-1,5 65,9 paino-osaa dolomiittijauhoa 0-0,3 130 paino-osaa sementtiä 60 paino-osaa kalkkia 2,5 paino-osaa sinkkistearaattia 1 paino-osa metyyliselluloosaa 0,6 paino-osaa rasva-alkoholisulfonaattia li

Claims (9)

9 81 080

1. Menetelmä kostean ja mahdollisesti suolapitoisen muurin rappaamiseksi, tunnettu siitä, että kostean ja mahdollisesti suolapitoisen muurin päälle levitetään suoraan vettä hylkiviä lisäaineita sekä ilmahuokosia muodostavia lisäaineita ja mahdollisesti huokoisia kevyttäyteaineita sisältävä pohja-rappaus kokopintaisesti ja sen kovettumisen jälkeen päällystetään saneerausrappauksella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pöhjarappauksena käytetään hydraulisen sideaineen ja täyteaineen muodostamalla perustalla sellaista pohjarap-pausta, jossa vettä hylkivät lisäaineet ovat silikoni, metalli-saippua, rasvahappojen ammoniumsuolat.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pöhjarappauksen hydraulisena sideaineena käytetään sementtiä tai trassia.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pöhjarappauksen kevyttäyteaineena käytetään masuunikuonaa tai kevytsoraa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pohjarappaus on esivalmistetun kuivaseoksen muodossa, johon käyttöä varten lisätään vettä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saneerausrappaus muodostuu valkosementin seoksesta, jossa Blaine-luku on vähintään 3000, sopivimmin 3500 - 5000, vedenpidätysaineesta, joka on metyyliselluloosaa ja/tai beto-niittia, rasva-alkoholisulfonaateista pinta-aktiivisina aineina, hydrofobiointiaineista ja kevyttäyteaineista, sopivimmin per-liitistä. 10 81 080

7. Patenttivaatimuksen 1, 6 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saneerausrappauksen vedenpidätysaine on metyyliselluloosa, jonka viskositeetti on välillä 2000 - 10000 cP.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 6 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saneerausrappauksen hydrofobi-ointiaine on alkalimetallisilikonaattia tai metallisaippuaa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 6 - 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saneerausrappaus on esivalmistetun kuivaseoksen muodossa, joka seos sisältää perliittiä, valko-sementtiä, kalsiumstearaattia, rasva-alkoholisulfonaattia ja metyyliselluloosaa, johon seokseen käyttöä varten lisätään vettä. Il n 81080 Patentkray