FI81030C - Foerfarande och anordning foer omvandling av spaenningen mellan elektroder hos en elektrostatisk dammavskiljare. - Google Patents

Description

1 81030

Menetelmä ja laite sähköstaattisen pölynerottimen elektrodien välillä olevan jännitteen muuttamiseksi

Tekniikan ala 5 Keksinnön kohteena on toisaalta menetelmä ja toisaal ta laite, joiden avulla voidaan yksinkertaisesti muuttaa sähköstaattisen pölynerottimen elektrodien välillä olevaa jännitettä. Tämä jännite muodostetaan lukuisista taajuusriip-puvista virtapulsseista, joiden välissä on parillinen luku-10 määrä sammutettuja pulsseja ja jotka tulevat peräkkäin toinen toisensa jälkeen muodostaen tällä tavalla pulssijonon.

Tekniikan tason kuvaus

Entuudestaan tunnetaan sähköstaattisia pölynerotti-mia, joissa pölynerottimen elektrodien välissä oleva jänni-15 te muodostetaan syöttämällä energiaa virtapulssien muodossa.

Entuudestaan tunnetaan myös sellaisen tasajännitteen kytkeminen pölynerottimen elektrodeihin, johon on lisätty vaihtojännite. Tässä tapauksessa vaihtojännite voi olla pulssimuotoista.

20 Esimerkkinä ensiksi mainitun kaltaisesta tekniikan tasosta voidaan viitata laitteeseen, joka on esitetty ja kuvattu GB-patenttimäärityksessä 728 061. Tässä laitteessa on luotu edellytykset hiukkasten elektrostaattiseen erottamiseen kaasuvirrasta, joka kulkee elektrodien ohi, laitta-25 maila jännite vaihtelemaan taajuusalueella välillä 20-120 pulssia sekunnissa ja kytkemällä pulssien välille varsin pieniamplitudinen positiivinen potentiaali.

Esimerkkinä toiseksi mainitun kaltaisesta tekniikan tasosta voidaan viitata laitteeseen, joka on esitetty ja 30 kuvattu US-patenttimäärityksessä 4 138 233. Siinä on esitetty erilaisia mahdollisuuksia pulssien asettamiseksi tasa-jännitteen ensimmäisen tason päälle ja erilaisten vaihtojännitteiden kytkemiseksi mainittuun tasajännitteen tasoon, tarkoituksena saada pölyn erotus tehokkaammaksi. Siinä on 35 esitetty, kuinka tasajännitteen päälle on asetettu suora-kaidepulsseja, täydellinen sinimuotoinen värähtely, puoliasi totasasuunnattu jännite tai jaksoittaisesti esiintyvä 2 81 030 sinimuotoinen värähtely. Siinä on myös viitattu huippuarvon vaihteluun, pulssin leveyteen ja/tai jaksoittaisuuteen.

Entuudestaan tunnetaan myös yksittäisten pulssien asettaminen tasajännitteen päälle käyttämällä värähtelevää 5 piiriä, käyttäen samalla hyväksi ohjauspiirejä sen varmistamiseksi, että vain yksi värähtelevistä pulsseista syötetään pölynerottimeen. Peräkkäisten yksittäisten pulssien välinen aika on valittu suureksi ja pölynerottimesta palautuva energia varastoidaan varauskondensaattoriin. Esimerk-10 kinä tästä tekniikan tasosta voidaan viitata laitteeseen, joka on esitetty ja kuvattu US-patenttimäärityksessä 4 052 177.

Voidaan siis havaita, että lukuisia ehdotuksia on jo tehty liittyen jännitteen muuttamiseen pölynerottimessa ja 15 virtapulssien avulla tapahtuvan energian syötön suhteen on ehdotettu yksittäisiä pulssinpituuksia, jotka ulottuvat muutamista mikrosekunneista kymmeniin millisekunteihin.

Nykytekniikan tason osa on myös GB-patenttimäärityk-sessä 684 226 esitetty ja kuvattu laite, jossa kahden pe-20 räkkäisen pulssin välisen jakson pituus on joko "nolla" tai kaksi pulssia.

Keksinnön kuvaus

Teknillinen ongelma

Edellä esitettyä taustaa vasten on selvää, että täy-25 tyy olla erityisen haastava teknillinen ongelma luoda jän-niteolosuhteet sähköstaattiseen pölynerottimeen ja valita pulssitetun jännitteen syötön muuntelu siten, että haluttu puhdistusmäärä on järkevässä suhteessa ohjauspiirin kustannuksiin ja sen muun laitteiston kustannuksiin, joka muodos-30 taa tarpeellisen ja sopivan jännitteen muuntelun.

Erityisen haastavaan teknilliseen ongelmaan törmätään myös siinä yhteydessä, kun muodostetaan sellaisia olosuhteita, että saavutetaan ennalta määrätty erotusaste tai puhdistusaste, ja että puhdistusastetta voidaan yksinkertai-35 sella ja tehokkaalla tavalla säätää arvioimalla helposti saatavia parametrejä.

Il 3 81030

Erityisen haastavaan teknilliseen ongelmaan törmätään myös siinä yhteydessä, kun muodostetaan sellaisia olosuhteita, että pölynerottimen energiantarve on verrannollinen erotukseen ja siten, että energiantarpeen säätö on suo-5 raa. Lisäksi toivotaan energiantarpeen olevan alhainen verrattuna erotuksen määrään.

Erityisen haastavaan teknilliseen ongelmaan törmätään myös siinä yhteydessä, kun luodaan sellaiset olosuhteet, että jännityksen muodostamiseksi tarvittava muuntaja pölyn-10 erottimessa voidaan mitoittaa yksinkertaisella tavalla, ja että voidaan ottaa käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla vähennetään häviöitä muuntajassa riippumatta virtapulssien ohjauksesta .

Erityisen haastavaan teknilliseen ongelmaan törmätään 15 myös edellä esitettyjen olosuhteiden yhteydessä muodostettaessa laitetta, joka pystyy yksinkertaisella tavalla säätämään pulssitetun virran syöttöä elektrostaattiseen pölyn-erottimeen, ja lisäksi saavuttamaan yksinkertaisen säädön, joka riippuu opasiteettimittarista saatavista signaaleista.

20 Erityisen haastavaan teknilliseen ongelmaan törmätään myös siinä yhteydessä, kun muodostetaan yksinkertaiset olosuhteet energian syötön säätämiseksi pölynerottimeen ja muodostettaessa riittävän korkeaa jännitettä pölynerottimessa ilman, että tarvitaan erillisiä piirejä tähän tarkoitukseen 25 tasavirran syöttämiseksi.

Erityisen haastavaan teknilliseen ongelmaan törmätään myös siinä yhteydessä, kun muodostetaan ohjauspiireillä pulssimuoto tai kun moduloidaan olemassa olevaa pulssia siten, että jokaisen pulssin pulssienergia sovitetaan siten, 30 että tuloksena saatava jännite pölynerottimessa ei synnytä ylilyöntiä tai että kaiuntaa ei tapahdu.

Ongelmaan törmätään myös silloin, kun halutaan varmistaa, että pölynerottimen säätö voi tapahtua yksinkertaisella tavalla toisaalta valitsemalla korkeaenergiaisten puls-35 sien välisen jakson pituus, jolloin tämän jakson pituus riippuu sammutettujen pulssien parillisesta lukumäärästä ja 4 81030 toisaalta valitsemalla energiasisällön ennalta määrätty modulaatio kunkin pulssin kohdalla.

Erityisen haastavaan teknilliseen ongelmaan törmätään, kun kyseessä on kyky varmistaa, että ohjauspiiri on 5 järjestetty siten, että se pystyy säätämään lukuisia sammutettuja pulsseja ja tarpeen vaatiessa myös yksittäisten pulssien pulssimuotoa siten, että kukin pulssi, joka viedään elektrodeille, vie täyteaineelle sen määrän energiaa, joka on suurin mahdollinen, ilman että syntyy ylilyöntejä tai 10 kaiuntaa ja samanaikaisesti minimoimaan energiansyötön tekemällä jakson pituuden niin suureksi kuin mahdollista suhteessa raja-arvoon, jonka määrää himmeysmittari tai vastaava.

Ratkaisu

Keksinnössä esitetään menetelmä ja laite, joka sal-15 lii sähköstaattisen pölynerottimen elektrodien välillä olevan jännitteen muuttamisen, joka jännite muodostetaan lukuisten taajuusriippuvien pulssien avulla, jotka muodostavat pulssijonon.

Keksinnön mukaisesti on ehdotettu, että jännitteen 20 muuttaminen mahdollistetaan järjestämällä ohjauspiiri siten, että se sammuttaa parillisen määrän pulsseja sillä tavalla, että kahden peräkkäisen yksittäisen pulssin välisen jakson pituus määräytyy sammutettujen pulssien parillisen määrän avulla.

25 Keksinnössä esitetään myös, että verkkojännite syö tetään ohjauspiirin kautta muuntajaan, jonka antojännite tai virtapulssit ovat kokoaaltotasasuunnattuja, ja että muodostettu virta syötetään pölynerottimen elektrodeille. Tämänkaltaista laitetta varten keksinnössä esitetään, että ohjaus-30 piiri on siten järjestetty, että se sammuttaa parillisen määrän pulsseja kahden sellaisen peräkkäisen yksittäisen pulssin välillä, jotka syötetään pölynerottimen elektrodeille. Tässä tapauksessa sammutettujen pulssien lukumäärä voi olla kaksi, neljä tai enemmän.

35 Ohjauspiiri voi myös edellä esitetyllä tavalla olla järjestetty siten, että mitä tahansa pulsseja tai energiaa,

II

5 81030 jota syötetään pölynerottimen elektrodeille, säädetään säätämällä kunkin yksittäisen pulssin energiasisältöä. Tätä tarkoitusta varten voidaan säätää pulssin amplitudiarvoa ja/tai kestoa.

5 Keksinnön mukaisesti voidaan käytetyn muuntajan mi toituksessa sallia toleranssi sen takia, että se virtapuls-sin kanava, jota muuntaja syöttää, on sellainen, jossa yksi pulssi kulkee yhteen suuntaan ja seuraava pulssi kulkee vastakkaiseen suuntaan. Tällä tavalla on siten mahdollista saa-10 da suurempi virta olemassa olevasta muuntajasta tai uuden asennuksen tapauksessa muuntajasta voidaan tehdä pienempi kuin ennen oli tarpeen, koska muuntaja toimii vain osan ajasta.

Keksinnössä esitetään myös mahdollisuus muodostaa 15 himmeysmittarin avulla sellaiset olosuhteet, että ohjaus-piiriä ohjataan läpikuultamattomuuden vähetessä siten, että lisääntyvä määrä sammutettuja ja lukumäärältään parillisia pulsseja tulee kahden sellaisen pulssin välille, jotka on kytketty pölynerottimeen ja päin vastoin.

20 Keksinnössä esitetään lisäksi, että kun pölynerotti meen tulee vähäisempi määrä pölyä, on ohjauspiiri järjestetty siten, että se lisää sammutettujen, lukumäärältään parillisten pulssien määrää pölynerottimeen kytkettyjen kahden pulssin välillä ja päin vastoin.

25 On tietysti mahdollista siinä tapauksessa, että sää dön asteelle on asetettu pienempiä vaatimuksia, säätää ainoastaan pulssin energiasisältöä.

Lopuksi keksinnössä esitetään, että ohjauspiiri on järjestetty siten, että se toisaalta pystyy säätämään sam-30 mutettujen parillisten pulssien määrää, mutta että se toisaalta tarpeen vaatiessa pystyy säätämään yksittäisen pulssin pulssimuotoa. Säätö saavutetaan tässä tapauksessa siten, että jokaisen pulssin yhteydessä, joka viedään elektrodeille, viedään täyteaineelle myös se määrä energiaa, joka on 35 suurin mahdollinen, ilman että syntyy ylilyöntejä tai kaikumista, mutta että samanaikaisesti minimoidaan energian 6 81030 syöttö asettamalla jakson pituus niin pitkäksi kuin mahdollista suhteessa raja-arvoon, jonka määrää opasiteettimitta-ri tai vastaava.

Edut 5 Ne edut, joita periaatteessa voidaan pitää luonteen omaisina keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteelle, ovat, että luodaan olosuhteet tällä tavalla sallien sen jännitteen, joka on sähköstaattisen pölynerottimen elektrodien välillä, ohjaus ja muuttaminen yksinkertaisesti, ja että pö-10 lynerottimessa saavutetaan korkeampi erotusaste vastineena pienemmälle tehontarpeelle, ilman että tarvitaan pulssin-muodostuspiirejä. Lopuksi, on havaittu, että esitetty keksinnön mukainen laite tarjoaa mahdollisuuden alimitoittaa muuntaja verrattuna aikaisemmin esitettyihin menetelmiin.

15 Koska jännite pölynerottimessa muodostetaan yksin kertaisesti verkkojännitteen taajuusriippuvien pulssien avulla, on mahdollista jättää pois aikaisemmin esitetyt erilliset tasavirtapiirit tasasuuntaajineen jne., jotka on tarkoitettu tasa jännitteen perustason muodo s taimi seksi, 20 samanaikaisesti kun voidaan jättää pois erilliset värähtelypiirit päällekkäin asetettujen pulssien muodostamiseksi.

Seuraavissa patenttivaatimuksissa on esitetty tämän keksinnön mukaisen, elektrostaattisen pölynerottimen elektrodien välissä olevan jännitteen muuttamista varten tarkoite-25 tun menetelmän ja laitteen ne piirteet, joiden voidaan periaatteellisesti katsoa olevan luonteenomaisia.

Piirrosten lyhyt kuvaus

Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisemmin edullinen toteutus, jolla on tämän keksinnön luonteenomaiset piirteet, 30 viitaten liitteenä oleviin kuvioihin, joissa:

Kuviossa 1 on esitetty perspektiivinäkymä pölynerot-telijasta, joka koostuu lukuisista yksiköistä, jotka on kytketty toistensa perään (sarjaan), mutta joilla on vain yksi muuntaja/tasasuuntaajayksikkö tarkoitettuna yksikköä 35 varten, joka on esitetty erillisenä kuvana muun pölynerottimen yläpuolella;

II

7 81030

Kuviossa 2 on lohkokaavio muuntaja/tasasuuntaajayk-sikölle;

Kuviossa 3 on esitetty erilaisia aikakaavioita virralle ja jännitteelle, jossa: 5 "a" ilmaisee verkkotaajuudesta muodostettuja virta- pulsseja, jotka voidaan syöttää säätöä tarvitsematta pölyn-erottimen elektrodeille, missä ne muodostavat siellä olevan jännitteen; "b" ilmaisee keksinnön mukaisen ensimmäisen virtapuls-10 sin säädön; "c" ilmaisee jännitteen vaihtelua pölynerottimessa "b":llä ilmaistun virtapulssin säädön seurauksena; "d" ilmaisee keksinnön mukaisen toisen virtapulssin säädön; ja 15 "e" ilmaisee jännitteen vaihtelua pölynerottimessa "d":llä ilmaistun virtapulssin säädön seurauksena; ja

Kuviossa 4 näytetään aikaisemmin esitetty pulssiener-gian säätö, jota voidaan käyttää edullisesti yhdessä kuvioiden 3 "b" ja "d" säädön kanssa.

20 Edullisen toteutuksen kuvaus

Viitataan kuvioon 1, siinä on esitetty perspektiivi-näkymänä esimerkki sähköstaattisesta pölynerotinlaitoksesta 1, joka koostuu lukuisista rinnakkaisista savukaasukammiois-ta, kukin varustettuna neljällä elektrodiryhmällä. Jokainen 25 näistä elektrodiryhmistä, esimerkiksi A, B ja C, vaatii muuntaja/tasasuuntaajayksikön, vaikka vain elektrodiryhmää 2 tai C varten tarkoitettu yksikkö on esitetty kuviossa 1, jossa sille on annettu viitenumero 3. Virran syöttö suoritetaan kaapelia 6 pitkin. Elektrodiryhmien sijoitus on peri-30 aatteessa sellainen, että yhden ryhmän ulostulo on suoraan kytketty seuraavan ryhmän syöttöön jne. Koska ryhmä 2 muodostaa viimeisen ryhmän, on sen ulostulo kytketty savupiippuun 4 .

Vaikka tässä kuvattu pölynerotin koostuu lukuisista 35 elektrodiryhmistä, ei mikään estä sitä, että jokainen ryhmä on muodoltaan sähköstaattinen pölynerotin.

e 81030 Pölynerotinlaitos 1 on tyypiltään sellainen, jossa hiukkasia sisältävä ilma kanavoidaan syöttöön 5, ja se pannaan kulkemaan ensimmäisen elektrodiryhmän läpi. Tässä, kuten muissakin, hiukkaset varautuvat sähköisesti sähköisestä 5 kentästä, jonka muodostaa vierekkäisten levyelektrodien ja niiden välissä olevien emissioelektrodien välinen jännite, kun korkea negatiivinen tasajännite kytketään emissioelek-trodeihin. Pölyn hiukkasen saapuessa tähän kenttään sille annetaan negatiivinen sähkövaraus, ja positiivisesti varau-10 tunut emissioelektrodi vetää puoleensa sitä, jolloin seurauksena on hiukkasten kasautuminen levyille. Ilma, jota elektrodiryhmät toinen toisensa jälkeen ovat puhdistaneet, virtaa sitten ulostulosta 5a savupiippuun 4.

Sähkökenttä aiheuttaa sähköisesti varautuneiden pöly-15 hiukkasten kasaantumisen pääasiassa levyille, joilla ne muodostavat kerroksen. Kun tämä kerros on saavuttanut tietyn paksuuden, kerros ravistetaan levyistä mekaanisesti, jolloin ne tippuvat alas. Pölynerottimeen 2 kerätyt hiukkaset kerätään siis tavallisesti keräyslaatikoihin tai hiuk-20 kastenkeräysyksikköön 2a, joka on asennettu pölynerottimen pohjalle.

Kuviossa 2 on esitetty yksinkertaistettu piirikaavio muuntaja/tasasuuntaajayksikölle, josta nähdään, että vaihtovirran syöttöjohdin 6 on kytketty kahteen vastakkaiseen 25 venttiilielimeen, jotka muodostavat tyristorit 8, 8a, joista kumpikin on kytketty omaan ohjauselektrodiin 8', 8a', jotka on kytketty ohjauslaitteeseen tai ohjauspiiriin 7, jota ei ole kuvattu yksityiskohtaisesti kuviossa 2, mutta joka kuitenkin on esitetty siinä kaavamaisesti.

30 Tämänkaltaisia ohjauspiirejä on esitetty aikaisemmin, vaikka ehdotetaan, että ohjauspiirin 7 tulisi olla samankaltainen ohjauspiiri kuin yksityiskohtaisemmin on esitetty EP-patentissa 82 85 0163.5, julkaisuna nro 0 071 592. Ohjelmaa läytyy tietysti tässä tapauksessa muuttaa, jotta 35 saataisiin esille ne erityispiirteet, joihin tässä julkaisussa on viitattu. Muuttamista ei ole kuvattu yksityis- li 9 81030 kohtaisemmin, koska se on asiantuntijalle tuttu toimenpide.

Ohjauspiiri 7 on järjestetty siten, että se pystyy sopivalla hetkellä ohjaamaan signaaleja, jotka ovat ohjaus-elektrodeihin 8', 8a' kytketyissä johtimissa, sallien tällä 5 tavoin joko kaikkien tai osan verkon taajuuspulsseista mennä läpi. Tällä säädöllä ohjataan virtaa, joka menee induktanssin T läpi, joka sisältyy käämeistä "T1" ja "T2" muuntajaan. Muuntajan ensiökäämi "T1" vuorovaikuttaa muuntajan toisiokäämin "T2" kanssa, joka muodostaa korkeajännitepuo-10 Ien ja on kytketty tasasuuntaajasiltaan 9 kytkettynä korkea-jännitepuolelle. Kun nämä virtapulssit kytketään emissio-elektrodiin 10 pölynerottimessa 2, muodostuu sinne negatiivinen jännite, jota voidaan pitää tasasuunnattuna ja tasattuna, koska maadoitetun levyelektrodin 11 ja emissioelektro-15 din 10 välillä on kapasitanssi. Kun virtapulsseja, joilla on kuviossa 3 "a" esitetty muoto (tai ohjataan kuvion 4 mukaisesti) , kytketään elektrodeihin, syntyy tasajännite, joka vastaa pulssin energiasisältöä. Pulssin hetkellisen energiasisällön määrää siis enemmän tai vähemmän hetkellinen ta-20 sajännitearvo.

Ohjauspiiri 7 tarvitsee ohjatakseen hetkellisesti ilmenevää tasavirta-arvoa pölynerottelijassa tietoa hetkellisesti ilmenevän tasajännitteen ja tasavirran arvoista. Hetkellisesti syntyvä tasajännite voidaan arvioida johtimen 12 25 kautta, kun taas hetkellisesti syntyvä tasavirta voidaan arvioida johtimen 13 kautta. Tasajännitteen syötön käynti nollassa voidaan arvioida johtimella 14.

Ohjauspiirin 7 periaatteellinen tehtävä, kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty, on siis ohjata sopivina ajan-30 hetkinä signaaleja johtimiin 8' ja 8a' sallien tällä tavalla niiden tasajännitearvojen säätämisen, joiden tulee esiintyä elektrodiryhmässä 2. Tasajännitearvo voidaan näin ollen asettaa ennalta määrättyyn ensimmäiseen arvoon. Tämä ensimmäinen arvo on muuttuja sinänsä ja se kykenee muuttumaan 35 ajan suhteen ja se täytyy aina asettaa korkeaan arvoon.

ι° 81030

Sopivaa tasoa kutsutaan "päälle-asetetuksi" tai jännitearvoa "korona-aluksi".

Kuviossa 2 esitetyn kaltainen piiri on siis kytketty jokaiseen eri elektrodiryhmään, joka on laitoksessa 1.

5 Puhdistumisen asteeseen verrannollista tietoa vara tussa ilmamäärässä voidaan arvioida anturilla 5a', joka on aikaisemmin esitettyä tyyppiä ja joka on sijoitettu ulostuloon 5a opasiteettimittarin muodossa, jonka parhaiden tulosten saamiseksi täytyisi olla suoraan kytketty ohjauslaittee-10 seen 7 kytkinjohdinta 15 pitkin. Yksikön 16 ja johtimen 17 kautta ohjauspiiri 7 voi saada tietoa, joka on verrannollista pölyn määrään suhteessa kuormitustietoon tai pölynmuodos-tukseen, jolloin ohjauspiiri pystytään järjestämään, niin että se ohjaa energian syöttöä suhteessa yksiköltä 16 saa-15 tuihin tietoihin.

Keksintö pohjautuu kokeisiin, jotka on saatu pölyn-erottimen käytännön toiminnasta. Itse asiassa on havaittu, että pölynerotusprosessia voidaan parantaa siten, että se käyttää vähemmän energiaa, syöttämällä pölynerottimeen vir-20 tapulsseja, joilla on suuri energiasisältö ja valitsemalla pitkä kesto jaksolle, joka on yksittäisten peräkkäisten pulssien välillä.

Kuviossa 3 on esitetty lukuisia aikakaavioita virralle ja jännitteelle. Kuviossa 3 "a" esitetään virtapulsseja, 25 jotka voivat esiintyä taloudellisesti epäsuotuisalla tavalla johtimessa 18 elektrodien 10 ja 11 välillä olevan jännitteen muodostamiseksi. Tämä laite on sinänsä aikaisemmin esitetty, kuten myös on aikaisemmin esitetty energian syötön vähentäminen käyttämällä transistoreita 8, 8a katkomaan pulsseja 30 ja näin tehden vähentämään tasajännitteen tasoa pölynerot-timessa.

Syöttöjännitteellä johtimessa 6 on taajuus 50 (tai 60) Hz ja se on sinimuotoista. Tyristoreiden 8, 8a kautta, joiden oletetaan olevan avonaisia, puoliaallot 20, 21, 22 35 j ne. aina 30:een asti menevät muuntajan, jolla on käämit

II

" 81030 T1 ja T2, läpi ja muuntajan magneettivuon tai magnetoinnin suunnan muutos tapahtuu jokaiselle puoliaallolle.

Kytkemällä korkeajännitekäämi T2 kokoaaltotasasuun-taajaan 9, käännetään positiiviset virtapulssit 21, 23, 25, 5 27 ja 29 negatiivisiksi virtapulsseiksi 21', 23', 25', 27' ja 29'.

Tämä tarkoittaa sitä, että ne virtapulssit, jotka ovat johtimessa 18 tyristoreiden 8, 8a ollessa avoinna, muodostavat tasajännitteen pölynerottimeen, ja että kaikki vir-10 tapulssit tulevat olemaan yhden pulssijonon muodossa, joka taajuudeltaan riippuu johtimessa 6 olevan syöttöjännitteen taajuudesta.

Elektrodeihin 10, 11 kytketyt virtapulssit muodostetaan siis lukuisista taajuusriippuvista pulsseista, jotka 15 yhdessä muodostavat pulsseista 20, 21', 22, 23', 24, 25' jne. koostuvan pulssijonon.

Koska nyt on haluttu tehdä muutos virtapulssijonoon ja siten madaltaa tasajännitettä pölynerottimessa, on jo aikaisemmin esitetty laite, jossa pulssit 21', 23', 25' 20 voidaan estää siten, että vain puolet energiasta syötetään.

Tämänkaltainen säätömenetelmä kärsii kuitenkin siitä haitasta, että magnetointihäviöt käämeistä T1, T2 koostuvassa muuntajassa ovat suuret ja tämä keksintö esittää mahdollisuuden, jolla muutos voidaan saada aikaan aiheuttamalla 25 kahden peräkkäisen pulssin, kuten kuviossa 3 "b" on osoitettu numerolla 20, 23*, 26 ja 29' välisen jakson muodostumisen parillisesta luvusta sammutettuja pulsseja, joita ovat pulssit 21', 22, 24, 25' ja 27', 28.

Tämänkaltainen säätöprosessi merkitsee sitä, että jo-30 kainen käytetty virtapulssi aiheuttaa magneettivuon suunnan kääntymisen muuntajassa T. Virtapulssi 20 tuottaa yhdensuuntaisen vuon ja virtapulssi 21 olisi tuottanut vastakkaisen suuntaisen vuon, ellei sitä olisi estetty, virtapulssi 22 tuottaisi vuon samaan suuntaan kuin virtapulssi 20, jos si~ 35 tä ei olisi estetty ja virtapulssin 23 annetaan mennä läpi 12 81 030 ja se tuottaa vuon päinvastaiseen suuntaan suhteessa virta-pulssiin 20.

Sellaisten virtapulssien ajaminen muuntajan läpi, jotka samanaikaisesti muodostavat vuon vain yhteen suuntaan, 5 aiheuttaa suuria magnetointihäviöitä, mikä voidaan välttää seuraamalla keksinnön mukaisesti suuntia.

Mikäli tarvitaan lisää syötettävän virran alaspäin-säätöä, ehdotetaan, että myös pulssi 23' sammutetaan ja että pulssi 25' päästetään läpi muodostamaan jännite pölynerotti-10 men elektrodien välille. Tässä tapauksessa neljä pulssia 21', 22, 23' ja 24 on sammutettu pulssien 20 ja 25' väliltä.

Laite, joka on esitetty keksinnön mukaisesti elektro-staattisen pölynerottimen elektrodien välissä olevan jännitteen muuttamiseksi, perustuu siis periaatteeseen, että 15 järjestetään ohjauspiiri 7 siten, että se sammuttaa parillisen määrän pulsseja kahden peräkkäisen erillisen pulssin välillä pulssijonossa, joka syötetään elektrostaattiselle pö-lynerottimelle.

Tässä vaiheessa on syytä huomata, että verkkojännite 20 6 syötetään ohjauspiirin 7 ja tyristoreiden 8, 8a kautta käämeistä T1, T2 koostuvalle muuntajalle, jonka ulostulojän-nite kokoaaltotasasuunnataan tasasuuntauspiirissä 9 ja kytketään pölynerottimen elektrodeille. Ohjauspiiri 7 on tässä tapauksessa järjestetty siten, että se sammuttaa parillisen 25 luvun, joka on kaksi, neljä tai enemmän, pulsseja kahden peräkkäisen pulssin väliltä pulssijonossa, joka syötetään pölynerottimen elektrodeille.

Kuviossa 3 "c" on esitetty jännitteen vaihtelu pölyn-erottimessa, kun siihen syötetään virtapulsseja kuvion 3 ”b" 30 mukaisesti.

Kuviossa 3 "d" on esitetty virtapulssien säätö pienemmällä energiansyötöllä kuin kuviossa 3 "b" esitetty ja neljällä sammutetulla pulssilla sekä kuviossa 3 "e” esitetään jännitteen vaihtelut pölynerottimessa tämänkaltaisen 35 jännitepulssin säädöllä.

Il 13 81 030

Ohjauspiiri 7 on luonnollisesti toteutettu siten, että se pystyy säätämään yksittäisen pulssin energiasisältöä. Tämä on tehty aloittamalla sopivana ajanhetkenä ja ohjaamalla tyristoreita 8, 8a. Kuviossa 4 on esitetty tapa, 5 jolla tyristorit 8, 8a ovat sammuttaneet osan puoliaallosta ja syöttävät ainoastaan lohkottamatonta osaa, mikä siten muodostaisi hieman alemman jännitteen pölynerottimeen ja tasaisemman varauskäyrän.

Tämä tarkoittaa sitä, että jännitteen vaihtelut, jot-10 ka on esitetty kuvioiden 3 "c" ja 3 "e” välillä, saadaan yksinkertaisesti aikaan kuvion 4 mukaisella pulssimodulaatiolla. Tämä pulssimodulaatio pystyy keskittymään toisaalta yksittäisen pulssin energiasisältöön, ja toisaalta yksittäisen pulssin amplitudiin ja/tai puissinleveyteen.

15 Keksinnön mukaisesti on myös esitetty, että muuntaja T täytyisi pystyä mitoittamaan ainoastaan sellaisen pulssin läpimenoa varten, jossa yksi pulssi menee yhdessä suunnassa ja seuraava pulssi menee vastakkaisessa suunnassa, jolloin välillä on sammutettuja pulsseja muuntajan häviöiden vähen-20 tämiseksi tällä tavoin.

Keksinnössä esitetään myös, että opasiteettimittari tulisi järjestää siten, että läpikuultamattomuuden vähetes-.· sä se lisää sammutettujen parillisten pulssien lukumäärää kahden pulssin välillä, jotka on kytketty pölynerottimen 25 ja päin vastoin.

Lisäksi siinä tapauksessa, että vähentynyt määrä pölyä menee pölynerottimen sisälle seurauksena pienemmästä kuormituksesta ja vähentyneestä pölynmuodostumisesta, voidaan ohjauspiiri 7 järjestää myös lisäämään sammutettujen 30 parillisten pulssien määrää kahden pulssien välillä, jotka on kytketty pölynerottimeen ja päin vastoin.

On tietysti myös mahdollista moduloida ohjauspiirillä 7 pulssin muotoa haluttuun muotoon.

Keksinnössä esitetään myös menetelmä, joka sallii 35 elektrostaattisen pölynerottimen elektrodien välissä olevan tasajännitteen muuttamisen, jolloin mainittu tasajännite ,4 81 030 on muodostunut lukuisista taajuusriippuvista pulsseista yhdessä muodostaen pulssijonon. Keksinnön mukaisesti on esitetty, että muuttaminen tapahtuu saamalla aikaan se, että kahden peräkkäisen erillisen pulssin välisen jakson pituus 5 määrätään parillisella luvulla sammutettuja pulsseja. On myös edullista valita taajuusriippuvat pulssit taajuudelta, joka vastaa verkkotaajuutta.

Kahden peräkkäisen pulssin välisen jakson pituus tulee olemaan täsmälleen sama kuin sammutettujen pulssien pa-10 rillisen määrän kesto, jos on siirrettävä täysi energiamäärä jokaisessa pulssissa (kuviot 3 "b" ja 3 "d"). Jos energiasisältöä säädellään, esimerkiksi amplitudimodulaatiolla ja/tai pulssinleveysmodulaatiolla (kuvion 4 mukaisesti), kesto tulee hieman pitemmäksi ja se itse asiassa lisääntyy 15 ajalla "dt", joka on esitetty kuviossa 4. Verkkotaajuudella 50 Hz maksimaaliseksi pulssin kestoksi tulee 10 ms.

Tämä keksintö perustuu siis sille havainnolle, että energiansyöttö suodattimeen kuvion 3 "a" mukaisesti on sekä taloudellisesti kannattamatonta että se ei pysty saamaan 20 aikaan odotettua puhdistumisen astetta.

Keksinnössä esitetään periaate, että pieni määrä korkeaenergiaisia pulsseja, joiden välillä on pitkä jakso, tuottaa paremman taloudellisuuden seurauksena matalammasta energian kulutuksesta, ja suuremman puhdistumisen asteen.

25 Ohjauspiirin 7 täytyy vastaavasti olla siten järjes tetty, että se säätää sammutettujen pulssien lukumäärää ja/tai yksittäisen pulssin muotoa siten, että jokaisen pulssin kanssa, joka kuljetetaan elektrodeille ja siellä olevalle suodattimelle, kuljetetaan suodattimelle sellainen määrä 30 energiaa, joka on suurin mahdollinen, ilman että se muodostaa ylilyöntejä tai kaikumista.

Ohjauspiirin 7 täytyy myös olla järjestetty minimoimaan energiansyöttö ohjaamalla kahden peräkkäisen pulssin välisen jakson pituutta ja tekemällä tämä jakso niin pitkäk-35 si kuin mahdollista raja-arvoon nähden, jonka määrää opasi-teettimittari tai vastaava.

Il is 81030

Keksintö ei tietystikään ole rajoitettu edellä esimerkin vuoksi esitettyyn toteutukseen, vaan sitä voidaan muunnella seuraavien patenttivaatimusten rajoissa.

Claims (11)

16 81 030

1. Menetelmä elektrostaattisen pölynerottimen elektrodien (10,11) välissä olevan jännitteen vaihtelemiseksi, 5 joka jännite on muodostettu lukuisista taajuusriippuvista pulsseista, joiden välissä on parillinen lukumäärä sammutettu- ja pulsseja ja jotka yhdessä muodostavat pulssijonon, tunnettu siitä, että vaihtelu tapahtuu antamalla parillisen lukumäärän sammutettuja pulsseja määrittää kah-10 den toisiaan seuraavan yksittäisen pulssin välisen jakson pituus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taajuudeltaan samankaltaiset pulssit on valittu niin, että niillä on verkkotaajuutta 15 vastaava taajuus.

3. Laite elektrostaattisen pölynerottimen elektrodien (10,11) välissä olevan jännitteen vaihtelemiseksi, joka jännite on muodostettu lukuisista taajuusriippuvista pulsseista, joiden välissä on parillinen lukumäärä sammu- 20 tettuja pulsseja ja jotka yhdessä muodostavat pulssijonon, tunnettu siitä, että vaihtelu on mahdollistettu järjestämällä ohjaus piiri (7), joka sammuttaa parillisen lukumäärän pulsseja.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, jossa verk-25 kojännite (50 Hz) syötetään ohjauspiirin (7) ohjaamien, venttiilielinten (8, 8a), kautta muuntajalle (T), jonka virtapulssit ovat kokoaaltotasasuunnattuja (9) ja kytketty pölyn erottimen elektrodeihin (10,11), tunnettu siitä, että ohjauspiiri (7) on järjestetty siten, että se 30 sammuttaa parillisen määrän, joka on kaksi, neljä tai enemmän, pulsseja verkkojännitteestä kahden peräkkäisen yksittäisen pulssin välillä, jotka syötetään pölynerottimen elektrodeille.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, 35 tunnettu siitä, että ohjauspiiri (7) on järjestet- 17 81 030 ty siten niiden pulssien suhteen, jotka syötetään pölyn-erottimen elektrodeille, että se säätää jokaisen yksittäisen pulssin energiasisältöä.

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen laite, 5 tunnettu siitä, että muuntaja (T) on mitoitettu vain sellaisen virtapulssin läpimenon suhteessa, jossa yksi pulssi menee yhteen suuntaan ja seuraava pulssi menee vastakkaiseen suuntaan, ja parillinen määrä sammutettuja pulsseja on näiden välissä.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 3-6 mukai nen laite, tunnettu siitä, että siinä tapauksessa, että himmeys pienenee, opasimetri on järjestetty siten, että se lisää sammutettujen pulssien lukumäärää kahden sellaisen pulssin välillä, jotka on kytketty pölynerotti- 15 meen ja päin vastoin.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 3-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä tapauksessa, että vähentynyt määrä pölyä tulee sisään pölynerotti-meen, ohjauspiiri (7) on siten järjestetty, että se lisää 20 sammutettujen pulssien lukumäärää kahden sellaisen pulssin välillä, jotka on kytketty pölynerottimeen ja päin vastoin.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 3-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (7) on järjestetty moduloimaan sellaisen yksittäisen pulssin 25 pulssimuotoa, joka syötetään pölynerottimen elektrodeille.

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 3-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (7) on järjestetty säätämään sammutettujen pulssien lukumäärää ja/tai yksittäisen pulssin pulssinmuotoa siten, että jo- 30 kaisen pulssin kanssa, joka viedään elektrodeille, viedään myös suodattimelle sellainen energiamäärä, joka on suurin mahdollinen, ilman että saadaan aikaan ylilyöntejä tai kaikumista.

11. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 3-10 mu- 35 kainen laite, tunnettu siitä, että piiri (7) on 1Q 81030 18 järjestetty minimoimaan energiansyöttöä ohjaamalla kahden peräkkäisen pulssin välisen jakson pituutta ja tekemällä tästä pituudesta mahdollisimman pitkän suhteessa raja-arvoon, jonka määrää opasimetri tai vastaava. Il 19 81 030