FI80897C - Taeckmassa foer polymermodifierade tak- och taetningsfiltar. - Google Patents

Description

80897

Peitemassa polymeerimodifioituja katto- ja tiivistyskermejä varten - Täckmassa för polymermodifierade tak- och tätnings-fiItar

Keksinnön kohteena on polyolefiinia sisältävä peitemassa katto- ja tiivistyskermejä varten, joka voidaan kestävästi hitsata hapetettuun bitumiin.

Nykyään on tavallista valmistaa katto- ja tiivistyskermejä kyllästämällä ja/tai päällystämällä epäorgaanista tai orgaanista kuitumateriaalia tai kalvoa oleva kantoaine polymeeri-modifioidulla sulatettavissa olevalla bitumimassalla. DIN 52 130:n tai DIN 52 131:n mukaan erotetaan toisistaan elasto-meeri- ja plastomeerimodifioidut kermit. Elastomeerimodifi-oidut kermit sisältävät yleensä peitemassoja, jotka ovat elastomeerien, kuten esimerkiksi SBS-lohkokopolymeerien, seoksia bitumin kanssa. Plastomeerimodifioidut kermit sisältävät yleensä peitemassoja, jotka ovat termoplastisten polyo-lefiinien seoksia tislatun bitumin kanssa. Polyolefiineina käytetään yleensä niinkutsuttuja ataktisia polypropyleeneja (myös kopolymeereja, yleensä eteenin kanssa) sellaisina kuin niitä saadaan sivutuotteena nk. isotaktisten polypropylee-nien - homo- ja kopolymeerien - valmistuksessa, joskus seoksena isotaktisen polypropyleenin kanssa. Polyolefiinien lisäysmäärä on 25-40 paino%. Polyolefiinimodifioidulle bitumille on tunnusomaista erityisesti hyvä vanhentumiskesto.

Polyolefiinimodifioituja kattokermejä valmistetaan yleensä sellaisena paksuutena - 4 mm ja enemmän - , että ne voidaan kaasupolttimellä liekittämällä sulattaa pinnalta ja siten hitsata itseensä sekä alustaan. Useimmat eurooppalaiset ohjeet määräävät tasakattojen valmistuksessa bitumihitsausker-mejä käytettäessä katteelle kaksikerroksisen rakenteen. Kustannussyistä käytetään alemmalle kerrokselle, joka ei ole sään vaikutukselle alttiina, tavanomaista hapetetusta bitumista valmistettua kattokermiä, ja vain ylemmässä, sään vai- 2 80897 kutukselle alttiina olevassa kerroksessa käytetään polymee-rimodifioitua bitumia olevaa hitsauskermiä. Polymeerimodifioidun hitsauskermin hitsausta - jo olemassa olevalle, vanhemmalle - hapetetusta bitumista valmistetulle katteelle suoritetaan käytännössä kuitenkin myös usein vahingoittuneiden kattojen saneerauksessa.

Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että polyolefiinimodifioitu kattokermi voidaan kyllä hitsata hapetettua bitumia olevalle kattokermille - pääasiassa käytetään DIN 1995 -laatuja 100/25 ja 100/40 - , jollaista yleisesti katoissa käytetään; kuitenkin hitsaus menettää ajan mukana rasvaisen välikerroksen muodostumisesta johtuen alkuperäisen lujuutensa. Tämän vuoksi rajoittuu ominaisuuksiltaan sinänsä toivottujen polyolef iinimodif ioitu jen katto- ja tiivistyskermien käyttö tapauksiin, joissa ei vaadita hitsausta hapetettua bitumia olevaan kattokermiin (esim. irtonainen asennus sorastuksen alle; kate, jossa on kaksi kerrosta polyolefiinimodifioitua bitumia).

Tämä epäkohta vältetään keksinnön mukaisesti siten, että peitemassana käytetään koostumukseltaan seuraavaa seosta: a) 15-20 paino% amorfista kopolymeeria propeenista, buteeni-1:stä ja mahdollisesti eteenistä, b) 3-5 paino% EPDMsää c) 82-60 paino% tislattua bitumia d) 0-3 paino% isotaktista polypropeenia, e) 0-15 paino% tavallista täyteainetta f) 0-1 paino% antioksidanttia 3 80897

Keksinnön mukaisesti käytetyt kopolymeerit a) valmistetaan esim. polymeroimalla α-olefiineja nestemäisessä hiilivedyssä Ziegler-tyyppisten katalysaattoreiden avulla keskinkertaisessa paineessa ja lämpötilassa. Niiden viskositeetti luku J on 20-200 cm3/gf edullisesti 50-150 cm^/g, erityisesti 60-110 cm3/g, liukoisuus kiehuvaan n-heptaaniin 80-100% sekä rengas ja kuula (R-K) pehmenemispiste 80-160eC.

Kopolymeerien koostumuksesta on 25-70 paino% propeeni-, 20-70 paino% buteeni-1- ja 0-15 painoS eteeniyksikköjä.

Dispergoitavuus bitumiin alittaa minimin, jos propeenia ja n-buteenia-1:tä lisätään suhteessa noin 1:1. Sentähden ovat sellaiset kopolymeerit suositeltavia, joissa on enemmän joko propeenia tai n-buteenia-1:tä.

Eräs amorfisen kopolymeerina suositeltu koostumus on siten sellainen, jossa on 0-15 paino% eteeniä, 60-70 paino% propeenia ja 20-30 paino% n-buteeni-1:tä; tällaisten kopolymeerien J-arvo on 70-90 cm^/g, sulaviskositeetti 190°Csssa 10-40, suositeltavasti 20-40 Pa s ja pehmenemispiste rengas ja kuula > 150°C.

Amorfisen kopolymeerin a) eräässä toisessa suositellussa koostumuksessa on 0-15 paino% eteeniä, 25-35 paino% propeenia ja 60-70 paino% n-buteeni-1:tä; täi Laisten kopolymeerien J-arvo on 60-80 cm3/g, sulaviskositeetti 190eC:ssa 10-40, suositeltavasti 15-30 Pa s ja pehmenemispiste R-K > 150eC.

Vielä eräässä amorfisen kopolymeerina suositellussa koostumuksessa on 0-15 paino% eteeniä, 60-70 painot propeenia ja 20-30 painot n-buteeni -l:tä; tällaisten kopolymeerien J-arvo on 90-110 cm3/g, sulaviskositeetti 190eC:ssä 40-150, suositeltavasti 80-150 Pa s ja pehmenemispiste R-K >150eC.

4 80897

Komponentin a) molekyylipainon kasvaessa, ilmaistu J-arvona, lisääntyy sekä sen pastanmuodostus- että elastoiva vaikutus bitumiin; luonnollisesti kasvaa myös sekoittamiseen tarvittava energiamäärä.

Nämä kopolymeerit a) sopivat yhteen muuten käytettyjen atakti st en polypropeenien kanssa. Tästä syystä on tämän keksinnön puitteissa mahdollista korvata kopolymeeri osittain ataktisella polypropeenilla.

EPDM b) on sekvenssityyppinen erittäin tyydyttymätön eteeni-propeeni-etylideeninorborneeni-terpolymeeri, jolla on suuri polymeeriraakalujuus (>10 MPa), ja joka sisältää 25-30 paino* propeenia ja 6-8 kaksoissidosta lOOOrta hiiliatomia kohti. Tämän tyypin vulkanointikäyttäytyminen kuvataan sangen nopeaksi, jolloin tämän käsitteen tarkoituksena on ainoastaan kautsun karakterisointi, koska keksinnön mukaiset seokset eivät tarvitse vulkanointia.

Taulukossa 1 on esitetty vaadittu EPDM-tyyppi 1 sekä ei vaaditut tyypit 2-6.

Nk. tislattu bitumi saadaan tavallisella tavalla atmosfäärisen raakaöljytislatuksen jätteestä vakuumitislauksella ja/tai lievällä hapetuksella. Eri laatujen rengas ja kuula pehmenemispisteet ovat noin 35 ja noin 70°C:n välillä. Modifiointiin polymeerien kanssa ovat suositeltavia laadut, joiden pehmenemispiste rengas ja kuula on alle 60°C. Mitä käyttökelpoisin on DIN 1995;n mukainen laatu 160-210 0,1 mm. Sopivassa tilaisuudessa käytetään myös DIN 1995:n laatua B 80, jonka pehmenemispiste rengas ja kuula on 44-49°C ja penet-raatio 70-100 0,1 mm. Periaatteessa voidaan myös eri laatujen seoksia käyttää. Bitumin ominaisuuksia on myös mahdollista muuttaa lisäämällä mineraaliöljyä, rasvahappopikeä, tartunta-aineita, juurimyrkkyjä jne.

5 80897

Komponentiksi d), jonka lisäyksen tarkoituksena on lisätä kovuutta, sopii tavallinen isotaktinen polypropeeni, esim. homopolymeeri, jonka sulaindeksi on 2-10 g/10', suositelta-vasti 35-90 g/10'.

Tavalliseksi täyteaineeksi e), jota voidaan käyttää lisäämään lämmönkestävyyttä ja massan tekemiseksi halvemmaksi, sopii esim. liuskejauhe. Sitä saadaan jauhamalla luonnon sa-viliusketta, savimineraaieista ja kvartsista muodostuvaa sedimenttikiveä. Hiukkaskoko on tavallisesti alle 90 Mm. Liuskejauhe on sen yleisestä liukenemattomuudesta happoihin johtuen suosittu täyteaine kattokermiteollisuudessa. Se voidaan kuitenkin korvata muilla täyteaineilla, kuten esim. kalkkikivijauheella ja sähkösuodatintuhkalla.

Antioksidanttina f) voidaan käyttää sinänsä tunnettuja lisäaineita, esimerkiksi pentaerytritryyli-tetrakis[3-(3,5-di-tert.butyyli-4-hydroksifenyyli)-propionaatti]-antioksidant-tina Ciba'n IRGANOX 1010:tä.

Kautsun lisääminen amorfisen polyolefiinin ja bitumin seoksiin on sinänsä tunnettua. Sen tarkoituksena on kuitenkin yksinomaan mekaanisten ominaisuuksien, kuten elastisuuden, murtovenymän ja joustavuuden kylmässä, parantaminen, mitä varten tarvitaan muita kautsutyyppejä kuin hitsauksen hapetetun bitumin kanssa stabilointiin.

Niinpä BE-patenttijulkaisussa 813 416 kuvataan eteeni-propeenikautsun, polyolefiinien ja bitumin seoksia, joissa kautsun tarkoituksena on mekaanisen vastustuskyvyn paratami-nen. Tällöin on kysymyksessä tilastollinen kautsu (copolymere au hasard), jossa dieenipitoisuudella ei ilmeisesti ole mitään merkitystä. Vahvasti tyydyttymättömän sekvenssi-EPDM:n keskinnönmukainen käyttö on siten tästä julkaisusta tunnettuun nähden täysin vastakkainen. Muuten 6 80897 julkaisusta ei mitenkään käy ilmi, että seokset soveltuisivat keksinnön mukaisten peitemassojen valmistukseen.

US-patenttijulkaisusta 3 669 918 on tunnettua käyttää eteeni-propeenikopolymeeria, joka tyypiltään on tilastollinen, bitumin joustavuuden ja sitkeyden parantamiseen. Keksinnön mukaisia seoksia ei siinä kuitenkaan ole kuvattu.

US-patenttijulkaisun 4 420 524 kohteena taas on parannettu puolivalmisteinen kate, jossa on kyllästysmassaa, joka bitumin ohella voi sisältää ataktista polypropeenia ja amorfista eteenin ja propeenin kopolymeeria. Tämä amorfinen kopolymee-ri ei kuitenkaan missään tapauksessa ole tavanomainen EPM tai EPDM, vaan polypropeenikopolymeerinvalmistuksen sivutuote, jolle tähän asti ei ole ollut mitään käyttöä. Muuten tämä US-julkaisu kohdistuu monikerroksiseen kermiin, joka sijoitetaan yksinkertaiseksi tiivisteeksi, jolloin ei siis myös ylipäätänsäkään ole kysymyksessä hitsaus olemassa olevaan hapetettua bitumia olevaan kerrokseen.

Keksinnön mukaiset massat valmistetaan lisäämällä polymeerit ja mahdolliset lisäaineet kuumaan bitumiin ja sekoittamalla senjälkeen. EPDM:n nopeammaksi ja paremmaksi sekoittamiseksi on suositeltavaa käyttää leikkaavia sekoittimia. Kuitenkin on myös mahdollista käyttää yksinkertaista sekoitinta. Täyteaine e) lisätään tarkoituksenmukaisesti lopuksi, kun polymeeri on sekoitettu.

Testaustarkoituksessa hitsataan testiseosta oleva 4 mm:n paksuinen valukalvo bunsenpolttimellä lasikuitukudosrunkora-kenteiselle hapetettua bitumia olevalle 4 mm:n paksuiselle hitsauskermille, joka tunnetaan kauppanimellä GW 4. Näin nesteytetään sekä valukalvon pinta että myös bitumihitsaus-kermi, niin että massat yhteenliittyessään valuvat toisiinsa. Koekappaleet varastoidaan U.E.A.t.c.-ohjeiden mukaisesti 7 80897 70°C:ssa kiertoilmakuivauskaappiin ja hitsautuminen arvostellaan 7, 14 ja 28 päivän kuluttua.

Tällöin osoittautuu, että yllättäen ja keksinnönmukaisesti vain olefiinikopolymeeriosuuden a) rajoittaminen 20 paino-%:iin ja samanaikainen ominaisuuksiltaan aivan määrätyn sek-venssityypin EPDM:n käyttö johtaa päämäärään.

Taulukkoon 2 kootut esimerkit valaisevat keksintöä sitä kuitenkaan rajoittamatta.

Kokonaismäärä on kulloinkin 1300 g. Tyyppiä B 200 oleva bitumi c) kuumennetaan 200eC:seen ja lisätään sitten polymeeri järjestyksessä b) (EPDM), mahd. d) (isotaktinen polypropeeni), c) (amorfinen olefiinikopolymeeri). Kun kaikki ainesosat ovat plastifioituneet, sekoitetaan vielä 30 minuuttia noin 200°C:ssa. Sitten lisätään mahdollisesti täyteaineet pienissä erissä samalla sekoittaen. Sekoittamiseen käytetään leikkaavaa laboratoriosekoitinta, tyyppi LDD 1168, valmistaja Siiverson Machines Ltd., Chesham, Bucks., 6B. Tämän jälkeen massa jäähdytetään hitaasti sekoittamalla laboratorio-sekoittimella noin 180°C:seen ja vaietaan sitten 4 mmm paksuiseksi kaivoksi. Tästä kalvosta otetaan 24 tunnin jälkeen testikappaleet hitsausta varten.

Kaikista taulukon 2 seoksista saadaan plastomeerityyppisiä peitemassoja, jotka pehmenemispisteen ja kylmänkestävyyden suhteen täyttävät tavalliset vaatimukset. Kestävä hitsaantu-minen hapetettua bitumia olevaan kattokermiin saadaan kuitenkin ainoastaan niillä peitemassoilla, jotka keksinnön mukaisesti eivät sisällä enempää kuin 20 paino% amorfista ole-fiinikopolymeeria, ja jotka sisältävät 3-5 paino% vahvasti tyydyttymätöntä, hyvin nopeasti vulkanoituvaa sekvenssi-EPDMrää, jolla on suuri raakalujuus ja etylideeninorbornee-ni termonomeerina. Erityisen yllättävä on se tosiseikka, s 80897 että termonomeerin laatu ja määrä näyttelee ratkaisevaa roolia, vaikka mitään vulkanointia ei suoriteta.

Massoja voidaan tunnetulla tavalla käyttää katto- ja tiivis-tyskermien valmistukseen, jolloin ne päällystetään sulajuok-sevina molemminpuolisesti orgaanista ja/tai epäorgaanista kuitumateriaalia olevalle runkorakenteelle. Sopivia runkorakenteita ovat esim. polyesterikuitumatot, joiden pintapaino on 150-200 g/m2 ja noin 100 g/m^.n lasikuitumatot. Tällöin aina runkorakenteen laadun mukaan ne voidaan ennen päällystämistä peitemassalla esikyllästää tai sitten ei. Esikylläs-tykseen käy peitemassa itse tai muu polymeerimodifioitu bitumi tai polymeeriton bitumi.

9 80897 1 rt « « λ α λ § tuns | . 7 ν * ν Τ * ^ Ή γΗ ·γΗ γ—I Ή -Η +j w h m >η w ω

Jr Ί +j Ί +3 Ί Ί δ

5 IHL

§ 3 3 5 5 3 S

3 8 8 8 8 ϋ 8 . ·. > 3.

H CO ΟΟ 00 *- (Ν ΙΠ ti I < i i 7 ^ < Ή Su 3 yo tn 'h 2 •h o o

^ d» dP dP dP dP dP

S n inoor^inui d U oj ·<τ m m o» ot Ψ.

5 ****** 8

1 .h I

i 1 s § § s s g II

- s a g| a δ S >11 2 tj r-oin^invo d $ aaaaaanit 3:¾1 αααααα c-iK CUPiPtt^AiP· te S«i MMHMUU Sfi 10 80897 ————n——tm———

(N (N

« I

co o ** ro co o o vo cr> + i <N vo ·η m m o

rH CM I

l n} -----------------m m )-i

CM CM D

- I V

r-~ o r* co ro oor~cM \ + i tn cm vo fH in ro o _ -7 S -5 -----------------, Λ ro m mj s CM CM rJ o « | «H ' · vo O r* roro OOvO M1 s + + tn <TJ in

CM VO <-tinCMO X -h VO

H CM 3 U

i d φ II

-------------------ui m m -h e o cm cm m >i ·' 5

« i c <-* co L

in Q r* ro Ofl\ O s + +-HQUro CMC' r* «Ϊ O S&J.

rH CM O (J# b

I X

_________________C CM » in -h (0 CO rf

CM CM -H MJ O

* I MJ 10 ·« T

rfco VO roro O CM O — + + mj -h CM C

h r~ m ro o U iti O

rH CM MJ r-t <#> 5· s * ,*

---------- 3 S > 't S

cm ro * I " '

ro cm cm roro OOvOin^ + ICM

cm vo r-ι m cM in

rH CM

______________'---- u

—- o O

in in cm ro <0 00 k l tn m i CM m CM CM OOvf H S +1 0) rH · cm vo -h in ro m c " „ mj -—· rH cm 3 c u ¥ w -h I (0 O O T « mj

_________________ MJ O K MJ MJ

m nj «3 σν i n>

CM CM > rJ H · H ID

-a is 5 έ + 1 ^Ak-jXI

.h cm tn £ » a i n) »Hima _____________ _______ — MJ ID > Ä'— u tn rH (tj I Dl ?*h h h «k ro i U -H 3 | r-k s ssisssssisss i jjj § ·· ·η >· ^ IM Ί a

Λ 10 flJlOtOSlOÄltJrtJo o O ItJ 30 «<H

•h tatntnmtntntntntntn i O 8 3 Μ mJ 'H

i-i tntotntotnntntntntn c Λί a tn iin S " 8fl. flsflieflsfl S cS*

ai? sr. S ::: I s IM

o, . ¥ 8:8 |3¥rH o3<n|äa* Ö85J&3

c ro rt· oio 3 -H PS H h tn cm 9 c S -H g B φ rH

0 · © vo U CT o··· (0 O O $hmJ C id Φ « mj <Ö _ «0 >i

x 0 c I —. · cm mj ·π x · X c :3 tn tn x m o mj R

X c -h * ero -hOm >;o>H<Nrortinvo © Q Dm cm cm g cm g :<tj tn ä n id 30 cj 3 .Λ|Λ1ίυ! ίο S i#oo-H? δ SloSSSSSS-h I r~·

EH tn<Mo9(QCIiQiHHUHU0UUi3HQiQDiQKO>&QC^ ή CO

11 80897 -----I'll III 11--ftn—--Γ

(N (N

vo o vo m rH o o r- r- — + i rH <N VO r-t ΙΟ (N ^ —

ΓΜ IN

» I

m p m m eg ooh in s + 0 rH eg vo »—I in ei o rH ΓΜ _____________I___ 0 .-. eg eg

•g «. I

rpo m m O o VO in + + rH eg vo rH in eg in

rH H

___I___ in eg eg

H - I

mo h* mm o o vo m + + m eg vo ι-n in eg ^ — eg eg

. I

eg oo r- m o eg vo + +

rH r-t r> ^ O

-h eg ---------------— eg eg

* I

ho m moovoin — + I

rH eg vo r-ι LQ eg ^ --------------jpj eg eg

- I

OO m moovovO'^. + i rH eg vo ih in ej ^ I _ eg c σι ο 'ί m m o O m rH + i !§ eg vo <-h in m iq Ä5

I -H

--,---------------- 3 ? w 2

If 11111111^°^ I -§e^ ή to m cninwinuJcnmcn I -ho in »««mtnmjnmmm c α+>·Η I " s s. isissisfi Γ »us & S ul b Sca> >iso X m - ζ O rH -- m a) ·· Φ ί $ u +J Q mm oo m o 5, c $ > AS _C ·£ a ”o w o ? Is6·! .ss0·

c Ϊ fcS |3ΐ- ο3η|38Λ 3*S

Sm Vf 050 OHBiH h «eg 3 c-p+ja:

VOU O··· <0 O Ο Φ rH 4J C (0 ® -H £ -H

X ocT^ · eg gj ·ηχ· ,¾ c :5 to in μοβ X c ·η » cm -riQ, yOHiNmg'invo Φ Q ft eg n c μ δ :ιβ to ^ «jää 3 ή eg B B · ·· (3 σι_______X c · m m :5 m id ·· ·· 3 ^ η μυ# u 3 6 '^HSSSSSSgflg · E m^tuc % 88«.oq.-Is 8ϊτΕΕ S E S 6- S'! 3 S 31,33 * ο 1 ......

E-· W(5e.moOcQCUCUMrHWWWWWWi4tHCuQCUQU5QffiC>e'>C +0 1

Claims (7)

12 80897

1. Bitumipitoinen peitemassa polymeerimodifioitua katto- ja tiivistekermiä varten, joka on kestävästi hitsattavissa hapetettua bitumia oleville kerroksille, ja joka sisältää a) 15-20 paino% propeenin, buteeni-l:n ja mahdollisesti eteenin amorfista kopolymeeria, b) 3-5 paino% EPDMsää, c) 60-82 paino% tislattua bitumia, d) 0-3 paino% isotaktista polypropeenia, e) 0-15 paino% tavallisia täyteaineita f) 0-1 paino% antioksidanttia tunnettu siitä, että EPDM on sekvenssityyppinen eteeni-propeeni-etylideeninorborneeniterpolymeeri, jossa on 25-30 paino% propeenia, 6-8 kaksoissidosta 1000 C-atomia kohti, ja sen raakalujuus on > 10 MPa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen peitemassa, tunnet-t u siitä, että amorfinen kopolymeeri a) sisältää 0-15 paino% eteeniä, 60-70 paino% propeenia ja 20-30 paino% n-bu-teeni-l:tä, ja sen J-arvo on 70-90 cm^/g, sulaviskositeetti 190°C:ssa 10-40 Pa s ja pehmenemispiste rengas-kuula > 150°C.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen peitemassa, tunnet-t u siitä, että amorfinen kopolymeeri a) sisältää 0-15 paino% eteeniä, 25-35 paino% propeenia ja 60-70 paino% n-buteeni-1:tä, ja sen J-arvo on 60-80 cm^/g, sulaviskositeetti 190eC:ssa 10-40 Pa s ja pehmenemispiste rengas-kuula > 150°C.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen peitemassa, tunnet-t u siitä, että amorfinen kopolymeeri a) sisältää 0-15 13 80897 paino% eteeniä, 60-70 paino% propeenia ja 20-30 paino% n-bu-teeni-l:tä, ja sen J-arvo on 90-110 cm^/g, sulaviskositeetti 190°Csssa 40-150 Pa s ja pehmenemispiste rengas-kuula > 150°C.

5. Patenttivaatimuksien 1-4 mukainen peitemassa, tunnettu siitä, että amorfinen kopolymeeri a) on osittain korvattu ataktisella polypropeenilla.

6. Katto- ja tiivistyskermi, tunnettu siitä, että se muodostuu yhdestä tai useammasta, orgaanista ja/tai epäorgaanista kuitumateriaalia olevasta kudotusta tai ei kudotusta runkorakenteesta ja päällysteestä, jossa on patenttivaatimuksien 1-5 mukaista peitemassaa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen katto- ja tiivistyskermi, tunnettu siitä, että runkorakenne (-teet) ennen pei-temassalla päällystämistä esikyllästetään tällä samalla massalla tai muulia polymeerimodifioidulla bitumilla tai poly-meerittomalla bitumilla. 14 80897