FI80200C - Genom vacuum faest och stabiliserad elektrod. - Google Patents

Description

80200

Uppfinningen avser en för t.ex. elektrokardiogramundersök-ningar avsedd elektrod, som kan hällas p& plats genom vacuum.

Vacuumbetingelser ästadkommes genom en slang eller ledning (8), genom vilken en mätledare (7) är dragen. Elektroden om-fattar ett oböjligt bakstyoke (31, en mel]ankomponent av clas-tomermaterial och en clektrodplatta (1), som företrädesvis är gjord av si 1verbeland plast. J mellankomponenten (2) ing.ir en relativt oböjlig tatningsring (9), som i elektrodens verk-samma lagc anligger mot pationtens hud via en tätningsring (13) och mot bakstyrkots (t) mol staende yta. Elektrodplattan (1) är fast anslut.cn till bnkstyckct, modan tätningsringen pä mellankomponenten (2) .ii rOrlig och lätt kan stöt.as bort frän bakstycket (genom f j,'i,liror gan 17). Da ringens läppsida ej är ulsatt för boliishmn och r ingen sAlunda presses utat, slutes en vacuumventil antonml iskt under förmedling av mellan-komponenton (2) och öppnas ."my·· dä elektroden pressas mot huden , varvid elektroden (.·?* h.i I I es genom sug.

/ 1 80200

Tyhjön avulla kiinnitetty ja stabiloitu elektrodi Tämän keksinnön kohteena on elektrodi ja tarkemmin sanottuna elektrokardiogrammoja tehtäessä käytettävä, patenttivaatimuksen 1 johdannossa määriteltyä tyyppiä oleva elektrodi.

Tällainen elektrodi on tunnettu AT-patenttijulkaisusta 248 608. Tämä tunnettu elektrodi kiinnitetään tyhjön avulla, joka kehitetään elektrodiin yhdistetyn putken kautta. Venttiili, joka auttaa tyhjön kohdistamisessa, pysyy suljettuna, kun elektrodi ei ole kiinnitettynä, avautuu automaattisesti elektrodia kiinnitettäessä ja sulkeutuu automaattisesti, jos elektrodi sattuisi putoamaan pois. Erään selitetyn suoritusmuodon mukaan elektrodi levy esijännitetään joustavasti ympäröivään tiivistys-renkaaseen yhdistetyn joustavan kalvon avulla. Kun elektrodi levy puristetaan potilaan ihoa vasten, venttiili avautuu ja tyhjö johdetaan syvennykseen, joka ulottuu elektrodin ympäri ja jonka tiivistysrengas rajoittaa.

Joustava kalvo sallii elektrodi levyn kääntymisen ja aksiaalisen liikkeen tiivistysrenkaan suhteen. Valitettavasti on havaittu, että elektrodi pyrkii tämän vapaan liikkeen takia putoamaan pois, ellei käytetä hyvin pieniä tyhjöpaineita, ts. paineita, jotka jättävät selviä imumerkkejä. Lisäksi ei ole olemassa mitään takeita siitä, että elektrodin paine pysyy muuttumattomana, minkä vuoksi elektrodin sähköinen toiminta on riippuvainen potilaan täysin liikkumattomasta asennosta. Hyvin pienet vaihtelut aiheuttavat jo muutoksia kosketusvastuksessa, niin että perusviiva jota vasten EKG-muuttuja kirjoitetaan kirjoit-timeen tai vastaavaan rekisteröimiskojeeseen on epävakaa ja muuttuva. Niin ollen tämä menetelmä, jossa elektrodit kiinnitetään potilaaseen tyhjön avulla keskisesti sijaitsevien imuosien välityksellä ja joka on sekä käytännöllinen että edullinen teoriassa useita elektrodeja käytettäessä, ei ole tullut laajaan käyttöön käytännössä.

2 80200

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan alussa selitettyä tyyppiä oleva elektrodi, joka pysyy lujasti paikallaan, jolloin se paremmin täyttää aiotun tarkoituksensa, joka pysyy lujasti kiinnitettynä potilaaseen, vaikka potilas liikkuisi tutkimuksen aikana,joka estää pintakosketuspaineen muutosten aiheuttamat perusviivavaihtelut ja joka mahdollistaa potilaan sydämen toimintakokeiden suorituksen potilaan liikkuessa. Tämä on diagnostiselta kannalta erittäin toivottavaa, mutta vaikeasti toteutettavissa tavanomaisia menetelmiä käytettäessä, niin että sitä ei voida sisällyttää osana yleisiin rutiinimene-telmi in.

Nämä tarkoitukset ja vastaavat edut saavutetaan keksinnön mukaisesti elektrodin avulla, jolla on patenttivaatimuksen 1 tun-nusmerkkiosassa esitetyt tunnusmerkit. Edullisia suoritusmuotoja esitetään aiivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisesti saadaan aikaan imun avulla kiinni pidetty elektrodi, jossa elektrodilevyn ja tiivistyslaipalla varustetun, ympäröivän tiivistysrenkaan välinen liitos on verraten jäykkä. Tiivistyslaippa on edullisesti hieman joustava, mutta ei liikaa, niin että tiivistys saadaan aikaan kohtuullisen kaarevan pinnan välityksellä.

Elektrodi, joka pidetään paikallaan imuvoimien avulla ja jossa on ympäröivä tiivistysrengas, joka on verraten jäykästi yhdistetty keskellä sijaitsevaan elektrodi levyyn, on tunnettu US-patent-tijulkaisusta 4 248 243. Tätä elektrodia käytettäessä imuvoimia ei kuitenkaan voida kohdistaa putken kautta keskustyhjölähtees-tä, koska elektrodista puuttuu AT-patentin itsestään sulkeutuva venttiili, jota ei voida yhdistää jäykkään elektrodirakenteeseen. Sen sijaan tähän tunnettuun elektrodiin syötetään paineilmaa, joka käyttää itse elektrodiin sisältyvää ejektori-imulaitetta.

Elektrodi on tämän takia erittäin häiritsevä, erityisesti tutkittavan potilaan kannalta, koska siitä lähtee korkea vinkuva ääni, kun se sijoitetaan potilaan kehoon. Tämän lisäksi kaikki se, mikä joutuu imulaitteen ejektoriputkeen, 3 80200 puhalletaan sen läpi huoneeseen, esimerkiksi elektrodiin levitettyä elektroditahnaa sisältäviä aerosoleja ja epästeriiliä kehon nestettä (hikoilusta). Tämän vuoksi tämän elektrodin käytössä esiintyy sekä ääntä että muita ilmeisiä hygieenisiä haittoja. Rakenteensa takia tällaista elektrodia ei voida steriloida eikä sitä myöskään voida käyttää samalla tavoin kuin kertakäyttöelektrodia. Lisäksi ejektoria käyttävän ilman on 2 oltava suhteellisen suuren noin 0,6 kg/cm paineen alaisena, mikä aiheuttaa tiivistysongelmia ja vaatii paineletkujen käyttöä.

Nykyään käytetään pääasiassa kahta elektrodityyppiä. Ensiksi käytetään kertakäyttötyyppistä elektrodia, joka kiinnitetään tarttuvalla aineella (liimalla, teipillä jne.) tai kuminauhoilla tai sentapaisilla. Toiseksi käytetään useita kertoja käytettävää elektrodia, joka pidetään paikallaan paikallisesti kehitetyn tyhjövoiman avulla. Eräässä tunnetussa tyhjöperiaatteessa käytetään kumipallojen kokoonpuristusta ja sitä seuraavaa laajennusta. Riittämättömien säiliökokojen takia nämä pallot valitettavasti irtoavat hyvin pienienkin vuotojen sattuessa.

Tämä aiheuttaa vakavia ongelmia, kun potilaaseen halutaan tutkimuksessa kiinnittää samanaikaisesti esimerkiksi kuusi elektrodia, mikä on normaali rutiinikäytäntö. Kumpikaan näistä järjestelmistä ei sen tähden ole täysin tyydyttävä. Nämä epäkohdat poistetaan suuressa määrin keksinnön avulla.

Keksinnön erään edullisen näkökohdan mukaisesti elektrodi voi osaksi olla kertakäyttötyyppinen elektrodi tai se voi käsittää helposti vaihdettavia, steriloitavia komponentteja. Itse elektro-dilevy on sopivasti muodoltaan pieni, poisheitettävä "nappi", koska paras materiaali, josta elektrodin pinta voidaan valmistaa, on sähkökemiallisista syistä hopea, jossa on hooeakloridipin-noite, joka mustuu valon vaikutuksesta. Painonappikiinnitys-osalla varustettu metalli- tai muovielektrodi voidaan varustaa hyvin ohuella hopeakerroksella. Tiivistysrengas voidaan myös tehdä elastomeerisesta materiaalista, ja renkaat voidaan yhden käytön jälkeen vaihtaa, koota, pestä ja steriloida uudelleenkäyttöä varten, mikäli renkaita ei haluta tehdä vain kertakäyttöisiksi .

80200

Keksintöä selitetään nyt viitaten sen suoritusesimerkkiin, joka on esitetty oheisessa piirustuksessa.

Kuvio 1 on osiin hajotettu kuva kolme osaa käsittävästä elektrodista.

Kuvio 2 on leikkauskuva elektrodista toimimattomassa asennossa tyhjöventtiilin ollessa suljettuna.

Kuvio 3 on kuva potilaaseen kiinnitetystä elektrodista.

Esitetyn suoritusmuodon eri komponentit näkyvät parhaiten kuviosta 1. Elektrodilevy 1, joka voi olla tehty metallista tai muoviaineesta, jossa on metallipinta 4, on varustettu ulkonevalla osilla, jotka mahdollistavat hyvän kosketuksen ihoon, vaikka siinä olisi ihokarvojakin. Levyn takasivulla sijaitsee varsi 5, joka muodostaa painonappiliittimen sisäosan. Varsi 5 on tarkoitettu työnnettäväksi takakappaleessa 3 sijaitsevaan painonapin ulko-osaan, jolloin se puhkaisee reiän 18 välilevyyn tai sisäk-keeseen 2, johon kuuluu mm. tiivistysrengas 9. Kuten on selvää, painonappiliitin on tavanomaista tyyppiä, jota käytetään farmari-housuissa. Takakappale 3 voi muodostua sähköä johtamattomasta muoviaineesta, joka voidaan haluttaessa varustaa esittämättä jätetyllä metallisella suojavälineellä. Takakappaleeseen on yhdistetty tyhjöletku tai -putki 8, jonka läpi on vedetty suojattu johdin 7 metallipainonappiliittimeen 6. Kun siis liitinosat 5, 6 puristetaan yhteen, elektrodilevy kiinnitetään lujasti takakappaleeseen 3 ja yhdistetään sähköjohtimen 7 välityksellä tavanomaiseen virransyöttölahteeseen. Tyhjöletku on yhdistetty takakappaleessa 3 olevaan syvennykseen, ja liittimen ulko-osan 6 ympärillä sijaitsee useita reikiä 20.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 elektrodikomponentteja kokoonpantuina. Selvyyden vuoksi on vain kuvio 1 varustettu komponentteja osoittavilla viitenumeroilla. Muissa kuvioissa esitetyt komponentit voidaan kuitenkin tunnistaa helposti vertaamalla niitä kuvioon 1. Esitetyn suoritusmuodon komponentit 1 ja 2 ovat kierto-symmetriset, mikä helpottaa niiden valmistusta. Tällainen symmetria ei kuitenkaan ole ehdottoman välttämätön.

Il 5 80200

Sisäke 2, joka on edullisesti tehty silikonikumista, on varustettu suhteellisen jäykällä rengasosalla 9, jonka kehän ympäri sijaitsee tiivistyslaippa 13, joka tiivistyy ihoa vasten käyttö-tai toiminta-asennossa. Elektrodia selitetään nyt ensin sen toimimattomassa tilassa viitaten kuvioon 2.

Havaitaan, että sisäkkeen verraten tasainen keskiosa, jossa on reikä 18, sijaitsee takakappaleessa 3 sijaitsevaa tiivistys laippaa 15 vasten. Kuten kuviosta 1 näkyy, tämän keskiosan yläpuoli on yhteydessä sen alapuoleen kehällä sijaitsevien reikien 11 välityksellä. Keskiosan tällä alapuolella sijaitsee lisäksi tiivistyslaippa 14. Laippa 14 rajoittuu elektrodilevyn 1 takasivuun, ja sekä laippa 14 että laippa 15 sulkevat syvennyksen, johon tyhjö kohdistetaan ja jota rajoittavat mainittu keskiosa ja elektrodilevy. Sisäkkeen 2 mainitussa keskiosassa saavutetaan tämän ansiosta tietty määrä taipumaa, mikä osaltaan edistää sisäkkeessä 2 sijaitsevan laipan 17 joustavaa tukeutumista takakappaleessa 3 olevaan toiseen laippaan 16. Lukuunottamatta mitättömiä vuotoja vain elektrodilevyn 1 takana sijaitseva, edellä mainittu syvennys joutuu tyhjön alaiseksi kuviossa 2 esitetyssä rakenteessa.

Kun kuviossa 2 esitettyyn elektrodiyksikköön kohdistetaan tyhjö ja elektrodi sijoitetaan potilaan iholle (haluttaessa elektroditahnan tms. levityksen jälkeen, mikä voidaan kuitenkin jättää pois), tapahtuvat seuraavat vaiheet. Kun kehää pitkin kulkeva laippa 13 puristetaan ihoa vasten, näin kehitetty voima vaikuttaa laippaan 17 verraten joustamattoman renkaan 9 välityksellä, jolloin laippa muuttaa joustavasti muotoaan, minkä jälkeen sisäkkeen 2 keskiosa muuttaa muotoaan ja laippa 14 siirtyy pois elektrodilevyn 1 takasivulta. Ihon ja elektrodi-levyn 1 välinen tila yhdistetään tyhjölähteeseen. Koska sisäke 2 on varustettu rei'illä 12, kaikki tilat tai elektrodin syvennykset joutuvat tyhjön alaisiksi, jolloin tiivistyslaipat 13 ja 16 toimivat tiivisteinä takakappaleen 3 ja ihon välissä. Tällöin saavutetaan kuviossa 3 esitetty muoto.

6 80200

Kuviosta 3 käy ilmi, että takakappale 3 ja rengas 9 toimivat nyt yhdistelmälukitusyksikkönä. Vaikka renkaan 9 pakottaa ulospäin pois takakappaleesta 3 laipan 17 kautta vaikuttava elastinen deformaatiovoima, tämä voima on hyvin merkityksetön verrattuna pneumaattisiin voimiin. Käytetyn tyhjön ei tarvitse 2 olla suurempi kuin 0,1 kg/cm . Ilmanpaine kohdistaa tällöin ihoa vasten voiman, joka pääasiassa vastaa laipan 13 ympäröimän pinnan kohdistamaa voimaa. Tätä voimaa vastaan vaikuttaa ihon normaalisti aikaansaama vastus, jonka pääosa kohdistuu elektrodilevyn 1 alapintaan 4, jolloin saavutetaan erityisen hyvä kosketus.

Ihon deformaation takia saavutetaan myös tietty muotoon mukautuva vaikutus tai upotusvaikutus, joka estää elektrodilevyn liukumisen. Elektroditahna ja hikoilu pyrkivät pienentämään kitkaa, minkä vuoksi tämä elektrodin upotus on tarpeen, jotta elektrodi kestäisi murto- ja hiertovoimien vaikutusta. Itse asiassa letkun 8 välityksellä kohdistettu murtovoima saa ihon myötäilemään liikettä, kunnes deformaatio on liian suuri eikä laippa 13 enää pysty toimimaan tiivisteenä, minkä jälkeen elektrodi tietysti putoaa pois ja joustava laippa 13 palaa kuviossa 2 esitettyyn asentoon, jolloin venttiilin tiiviste on jälleen toiminnassa.

Hyvän toiminnan saavuttamiseksi täytyy siis elektrodipinnan 4 kuviossa 3 esitetyssä asennossa olla sisäänpäin vedetty renkaalla 9 olevan laipan 13 suhteen. Jos laipan halkaisija on 30 mm, elektrodin pinta vedetään sopivasti sisäänpäin 3-4 mm:n syvyyteen (kuvioissa esitetty elektrodiyksikkö on suurennettu kaksinkertaiseksi ) .

Selitetyn suoritusmuodon on todettu toimivan erittäin hyvin käytännössä. Esimerkiksi kuusi elektrodia voidaan kiinnittää potilaaseen hyvin nopeasti, koska mitään hanoja ei tarvitse avata ja koska elektrodit täytyy vain yksinkertaisesti puristaa yksi kerrallaan potilaan ihoon. Tällöin kohta, johon kukin elektrodi sijoitetaan, merkitään sopivasti sopivilla merkeillä, jotka sijaitsevat ao. takakappaleiden takapinnalla. Ihokarvojen ei ole havaittu aiheuttavan mitään ongelmia tässä suhteessa, ja elektrodit pysyvät lujasti paikallaan, vaikka potilas hyppäisi 7 80200 paljain jaloin lattialle. Käytetyn pienen imupaineen takia riittää ilmakehän kymmenesosa, eikä normaalin ihmisen ihoon jää merkkejä siihen kohdistetusta paineesta lukuunottamatta heikkoa punaista rengasta kohdassa, jossa laippa 13 on sijainnut, vaikka elektrodit jätettäisiin ihoon kiinnitetyiksi 30 minuutin ajaksi. Elektrodin käytön ja tyhjölähteen irtikytkennän jälkeen ei tarvitse tehdä muuta kuin irrottaa elektrodi levy 1 painonappiliittimen avulla, jolloin elastomeerinen sisäke 2 seuraa mukana, ja sijoittaa uudet tai steriloidut osat takakappaleeseen 3, minkä jälkeen elektrodi on valmis käytettäväksi toisessa potilaassa. Komponentit voidaan steriloida helposti, ja suuria määriä voidaan steriloida samanaikaisesti. Keksinnön mukaiset elektrodit ovat niin ollen erittäin käytännöllisiä ja hygieenisiä ja mahdollistavat sellaisten tutkimusten rutiininomaisen suorituksen, jotka ovat tähän asti olleet hankalia elektrodin toimintojen puutteiden takia. Elektrodikosketuksen sähköisen luotettavuuden ja stabiliteetin ansiosta nämä tutkimukset voidaan suorittaa nopeammin kuin tähän asti on ollut mahdollista, ja aiemmin käytettyjä pitkiä näytteenottomenetelmiä voidaan lyhentää. Tietyissä tapauksissa, erityisesti kun elektrodia käytetään pidempien ajanjaksojen aikana tai tutkimuksiin, joissa potilaat ovat ruumiillisen rasituksen alaisina, voi olla sopivaa sisällyttää elektrodiin jonkinlaista nestettä imevää ainetta, esimerkiksi imupaperia tai sentapaista, jolloin tämä aine sijoitetaan elastomeerisen komponentin ja takakappaleen väliin ja heitetään pois käytön jälkeen.

β 80200

Uppfinningen hänför sig till en elektrod och mera speciellt till en elektrod för att ta upp elektrokardiogram av den typ som definieras i ingressen till patentkravet 1.

En sMdan elektrod är känd frän AT-patentskiften 248 608. Denna kända elektrod Mr fMst genom verkan av vakuum som förmedlas genom en slang stMende i förbindelse med elektro-den. En ventil som hjMlper till vid anbringandet av vakuum hälls stängd när elektroden inte Mr fäst, den öppnar automa-tiskt när elektroden hMller pä att fMstas, och stänger automatiskt ifall elektroden faller av. Enligt en beskriven utförandeform Mr en elektrodplatta ensidigt fjäderbelastad med hjMlp av en elastisk diafragma kopplad till en omgivande tMtningsring. När elektrodplattan pressas mot huden av en patient sä öppnas ventilen och vakuum förmedlas till ett hälrum som utsträcker sig kring elektroden och begränsas av tätningsringen.

Den elastiska diafragman tilläter elektrodplattan att röra sig radialt och axialt i förhällande till tätningsringen. Olyckligtvis har man funnit att elektroden har en tendens att lossna p& grund av denna rörelsefrihet, om inte ett mycket högt vakuum används, dvs. under tryck som lärnnar utpräglade sugmärken. Dessutom finns det ingen garanti att elektrodtrycket kommer att förbli konstant och följaktligen Mr den elektriska funktionen av elektroden beroende pM att patienten ligger relativt stilla. Mycket smM variationer räcker till för att producera ändringar i kontaktmotständet av den arten som gör att baslinjen, i förhällande till vilken EKG-variablen reproduceras pä en skrivare eller ett liknande registreringsinstrument, blir instabil och varia-bel. Denna metod att fästa elektroder p& en patient genom vakuum förmedlat av centralt belägna suganordningar, en metod som enligt teorin i förhällande till mMnga andra elektroder Mr bäde praktisk och fördelaktig, har följaktligen inte funnit en bredare användning i praktiken.

ii 9 80200

Ett mäl för föreliggande uppfinning är att ställa tili förfogande en elektrod av den arten som beskrivs i inlednin-gen vilken kommer att förbli fast anbragd för att pä sä sätt bättre uppfylla den tänkta funktionen, som kommer att förbli fast anbragd pä en patient även ifall patienten skulle röra sig under undersökningen, som kommer att undvika förekomsten av baslinjevariationer som är en följd av än-dringar i kontakttrycket pä ytan, och som kommer att tilläta funktionstest pä hjärtat hos en patient som rör sig. Detta är frän en diagnostisk synpunkt ytterst önskvärt, men som är svärt att utföra under användandet av konventionella metoder, sä att det är omöjligt att ha med en sädan använd-ning i rutinundersökningar.

Dessa mäl och därmed förenade fördelar har i enlighet med uppfinningen förverkligats genom en elektrod med de känne-tecknande dragen angivna i den kännetecknande delen av patentkrav 1. Fördelaktiga utförandeformer har definierats i de avhängiga kraven.

I enlighet med uppfinningen tillhandhälls en genom sug fasthällen elektrod som uppvisar en relativt styv förbindel-se mellan en elektrodplatta och en omgivande tätningsring försedd med en tätningsläpp. Tätningsläppen är föredrag-ningsvis nägot böjlig, men dock inte överdrivet sä, sä att tätningseffekten ästadskoms genom en mättligt böjd yta.

En elektrod som hälls i position genom sugkrafter och som har en omgivande tätningsring som är relativt styvt förbun-den med en centralt belägen elektrodplatta är känd frän US-patentet nr 4 248 243. Med denna elektrod kan sugkraften emellertid inte anbringas genom en slang frän en centralt belägen vakuumkälla, pä grund av att elektroden saknar den självstängande ventilen enligt AT-patentet, vilken ventil icke kan kombineras med den styva elektroduppbyggnaden. I stället förses den kända elektroden med tryckluft, som driver en ejektor-suganordning inbyggd i själva elektroden. Detta förorsakar att elektroden blir mycket störande, spe- 10 80200 ciellt för en patient som häller pä att undersökas, pä grund av att den utsänder ett högt visslande ljud när den är fastsatt pä kroppen av patienten. Därtill kommer att allt som kommer in in ejektorröret av suganordningen bläses genom detta ut i rummet, t.ex. aerosoler som innehäller elektrod-pasta vilken anbringas pä elektroden, och icke sterila kroppsvätskor (frän svettning). Följaktligen sä uppstär när denna elektrod användes bäde ljud och andra uppenbara sani-tära olägenheter. Pä grund av dess struktur kan en sädan elektrod icke bli steriliserad och den kan inte heller bli använd pä samma sätt som en engängselektrod. Därtill kommer att luften som driver ejektorn mäste hälla ett relativt högt tryck, ungefär 0,6 kg/cm2, vilket resulterar i tät-ningsproblem och nödvändiggör användningen av tryckslangar.

För närvarande används i huvudsak tvä typer av elektroder. För det första används engängselektroder som anbringas med hjälp av ett adhesiv (klister, tejp osv.) eller med hjälp av gummiband eller liknande. För det andra används elektroder för multipelanvändning som hälls i position genom lokalt genererade vakuumkrafter. En välkänd princip utnyttjar kompressionen och den därpä följande expansionen av gummi-bollar. Olyckligtvis har dessa bollar pä grund av den otill-räckliga reservoarstorleken tendensen att lossna även i närvaro av mycket smä läckor, vilket leder tili allvarliga problem när man önskar att arbeta med t.ex. sex elektroder anbragda pä patienten samtidigt, nägot som är normal rutin. Följaktligen är inget av dessa system fullt tillfredsstäl-lande. Dessa nackdelar elimineras i stor utsträckning genom föreliggande uppfinning.

Enligt en fördelaktig aspekt av uppfinningen kan elektroden därvid delvis ges formen av en engängselektrod eller den kan ha lätt utbytbara, steriliserbara delar. Lämpligen ges den aktuella elektrodplattan formen av en liten "knapp" som kan kastas efter användandet, pä grund av att det bästa materialet ur vilket elektrodens yta kan framställas ur elektrokemisk utgängspunkt är silver med en beläggning av

II

11 80200 silverklorid vilket material svärtas genom ljus. I detta hänseende kan en metallelektrod eller en plastelektrod förses med en tryckknappsliknande förbindelseanordning och förses med ett mycket tunt lager av silver. Tätningsringen kan ocksä göras av ett elastomert material och ringarna bytas när de har använts en gäng och samlas upp, tvättas och steriliseras för äteranvändning, ifall man inte önskar utföra ringarna endast för engängsanvändning.

Uppfinningen kommer nu att beskrivas under hänvisning tili en utföringsform som illustreras i den ätföljande ritningen.

Figur 1 är en sprängskiss av en elektrod som bestär av tre delar.

Figur 2 är ett tvärsnitt av en elektrod i viloläge, med va-kuumventilen i stängt läge.

Figur 3 är ett tvärsnitt av en elektrod när den är anbragd p& en patient.

De olika komponenterna av den beskrivna utförandeformen kan bäst ses i figur 1. En elektrodplatta 1, som kan göras av metall eller av ett plastmaterial som har en metallyta 4, är försedd med framskjutande delar som skall ge god kontakt med huden även i närvaro av kroppshär. P& baksidan av elektrodplattan finns en stjälk 5, som bildar handelen 1 en tryckknappsförbindelse. Stjälken 5 är avsedd för att tryckas in i hondelen av tryckknappsförbindelsen som befinner sig anbragd i bakstycket 3 under det att den därvid tränger genom häl 18 i en mellanliggande platta eller inlägg 2 som omfattar, bland annat, en tätningsring 9. Som framgär är tryckknappsförbindelsen av konventionell art säsom an-vänds med jeans. Bakstycket 3 kan omfatta ett elektriskt icke ledande material, och när sä önskas förses med en icke visad metallskärmningsanordning. Förbunden med bakstycket är en vakuumslang eller rör 8 genom vilken en skyddad ledare 7 är dragen tili den metallsika tryckknappsförbindelsen 6. När förbindelsens delar 5 och 6 trycks ihop fästes s&ledes elektrodplattan fast vid bakstycket 3 och kopplas med den 12 80200 elektriska ledaren 7 till en konventionell strömförsörj-ningskälla. Vakuumslangen stär i förbindelse med ett hälrum i bakstycket 3 och ett flertal häl 20 är anordnade kring hondelen 6 av förbindelsen.

Figur 2 avbildar elektrodkomponenterna frän figur 1 i sam-mansatt tillständ. För klarhetens skull sä har endast figur 1 försetts med siffror som identifierar komponenterna. Delarna som avbildas i de äterstäende figurerna kan dock lätt identifieras genom enkelt jämförande med figur 1. Delarna 1 och 2 av den avbildade utförandeformen är rota-tionssymmetriska varigenom deras produktion underlättas.

En sädan symmetri är dock inte absolut nödvändig.

Inlägget 2, som är föredragningsvis gjort av silikongummi, är försett med en relativt styvt utformad ringdel 9 som har perifert anbragd en tätningsläpp 13, som tätar mot huden i användnings- eller arbetsläge. Elektrodens uppbyggnad i viloläge kommer att beskrivas först, under hänvisning tili figur 2.

Man kan se att den relativt plana centrala delen av inlägget som visar upp häl 18 kommer att anligga mot tätningsläppen 15 som finns pä bakstycket 3. Översidan av denna centrala del, säsom ses i figur 1, är i förbindelse med den undre sidän därav genom radialt anbringade häl 11. Pä den undre sidan av den centrala delen är anbringad en ytterligare tätningsläpp 14. Denna läpp 14 anligger mot baksidan av elektrodplatta 1, och bäde läpp 14 och läpp 15 tätar ett hälrum tili vilket vakuum tillförs och som definieras genom sagda centrala del och elektrodplattan varvid ett bestämt mätt av böjning i sagda centrala del av inlägget 2 erhälls, vilket bidrager tili den elastiska anliggningen av fläns 17 pä inlägg 2 tili en ytterligare läpp 16 pä bakstycket 3. I konfigurationen som avbildas i figur 2 sä kommer, frän-sett icke signifikant läckage, endast de förutnämnda hälrum-met bakom elektrodplattan 1 vara satt under vakuum.

13 80200 När vakuum appliceras till elektroden som visas i figur 2 och elektroden placeras pä huden av en patient (eventuellt efter applicering av elektrodpasta eller liknande, som dock kan lämnas bort) sä kommer det följande att inträffa. När den perifera läppen 13 trycks mot huden kommer kraften som appliceras härvid att verka pä fläns 17 genom den relativt oböjliga ringen 9 varvid flänsen elastiskt deformeras under det att den centrala delen av inlägg 2 likasä deformeras och läpp 14 lyfter frän baksidan av elektrodplatta 1. Utrym-met eller hälrummet melian huden och elektrodplattan 1 sätts 1 förbindelse med vakuumkällan, och pä grund av att inlägget 2 är försedd med häl 12, sä kommer alla utrymmen eller elektrodhälrum att sättas under vakuum, i det att tätnings-läpparna 13 och 16 därvid tätar mellan bakstycket 3 och huden. Konfigurationen som avbildas i figur 3 har därigenom nätts. Ur figur 3 framgär att bakstycke 3 och ring 9 nu fungerar som en sammanverkande, i varandra gripande anord-ning. Trots att ring 9 tvingas utät bort frän bakstycket 3 genom en elastiskt deformationskraft som verkar genom fläns 17, sä är denna kraft förhällandevis obetydlig i relation till tryckkrafterna. Det använda vakuumet behöver inte uppgä tili mer än 0,1 kg/cm2. Lufttrycket utövar dä mot huden ett tryck som motsvarar i stort kraften som utövas pä ytan innesluten av läpp 13. Denna kraft motverkas av motständet som huden normalt bjuder. Varvid den större delen av motständet utövas pä den undre ytan 4 av elektrodplattan 1 sä att därigenom en särskilt god kontakt erhälles. Pä grund av deformationen av huden erhälls ocksä en viss ytformande effekt eller inbäddningseffekt, som förhindrar elektrodplattan frän att glida. Elektrodpasta och svettning har en tendens att reducera friktionen och följaktligen är denna inbäddning av elektroden nödvändig för att hälla elektroden fast mot verkan av bryt- och skjuvningskrafter. I verklighe-ten vill en brytkraft som appliceras genom slang 8 fä skin-net att följa med rörelsen tills deformatinen är för stor och läpp 13 inte längre kan utöva en tätande verkan, varvid elektroden kommer naturligtvis att falla av och den elastis- 14 80200 ka flänsen 13 att ätergä tili läget visad i figur 2, varvid ventiltätningen äterigen fär effekt.

Följaktligen mäste elektrodytan 4, för att fä en god funk-tionerande effekt, i läget avbildat i figur 3 vara inät förskjuten i förhällande tili läpp 13 pä ring 9. Vid en läpp av diameter 13 mm är det lämpligt att elektrodytan är indragen tili ett djup av 3-4 mm (i figurerna sä är den avbildade elektroden dubbelt förstorad).

Den beskrivna utförandeformen har funnits att fungera utom-ordentligt väl i praktiken. T.ex. sä kan sex elektroder fästas pä en patient mycket snabbt, man behöver inte öppna nägra kranar och allt som behövs är att trycka elektroderna helt enkelt, en ät gängen, pä huden av patienten. Stället pä vilket varje elektrod avses att appliceras härvid lämpli-gen identifieras genom symboler pä baksidan av respektive bakstycke. Det har funnits att närvaron av kroppshär icke ger nägra problem i detta avseende och att elektroderna kommer att sitta fast i sinä positioner även om patienten hoppar barfota pä golvet. Pä grund av att en läg sugkraft appliceras, en tiondedel av en atmosfär är tillräcklig, sä kommer huden av en normal patient inte bli märkt av suget som har applicerats, med undantag av en svag röd ring där läppen 13 har legat, även dä elektroderna har lämnats päsat-ta under trettio minuter. I anslutning tili användningen av elektroden och bortkopplingen av vakuumkällan sä är allt som behöver göras att dra av elektrodplattan 1 frän tryck-knappsanordningen varvid det elastomera inlägget 2 kommer att följa med, och att placera nya eller steriliserade komponenter pä bakstycket 3 varefter elektroden är klar för användning för ytterligare en patient. Komponenterna kan enkelt steriliseras och ett stort antal kan steriliseras samtidigt. Följaktligen är elektroderna enligt föreliggande uppfinning extremt praktiska och hygieniska, och de tillä-ter undersökningar som hittills har värit besvärliga pä grund av fel i elektrodfunktionerna att utföras som rutin.

Pä grund av den elektriska tillförlitligheten och stabilite- li 15 80200 ten av elektrodkontakten kan dessa undersökningar utföras snabbare än hittills värit möjligt, och förut använda länga sampligsmetoder kan förkortas. I vissa fall, särskilt när elektroden skall användas under en längre tid eller för undersökningar där patienterna utsätts för kroppslig stress, kan det vara lämpligt att i elektroden sätta in nägon sorts vätskeabsorberande material, exempelvis läskpapper eller liknande, under det att detta material placeras mellan den elastomera komponenten och bakstycket och slängs efter användningen.

Claims (12)

1. Erityisesti e 1ektrokardiogrammitutk imukeiin ja sentapaisiin tarkoitettu elektrodi, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi letkun tai putken avulla, jonka läpi johdetaan tyhjö tyhjölähteestä, ja joka käsittää sähköä johtavan elekt-rodilevyn (1), joka voidaan kytkeä mittauskojeeseen (osan 7 kautta), ja sijaitsee esimerkiksi ihon pintaa vasten elektro-dipinnan (4) välityksellä, ja joka lisäksi käsittää elektro-dilevyä (1) kannattavan takakappaleen (3), sekä tiivistysvä-lineen (2), joka ympäröi e1ektrodi1evyä (1) ja johon kuuluu tiivistysrengas (9), joka ulottuu elektrodi levyn kehän ympäri ja päättyy tiivistys laippaan (13) sekä joka elektrodin ollessa käyttöasennossaan tukeutuu mainittuun pintaan siten, että tämä pinta ja tiivistysväline rajoittavat käyttöasennossa yhdessä tilan, johon johdetaan tyhjö mainitusta tyhjölähteestä, jolloin elektrodilevy (1) ja tiivistyslaippa (13) voivat liikku-ka toistensa suhteen sellaisen joustavan voiman vaikutuksesta (osan 17 kautta), joka pyrkii erottamaan elektrodi levyn tiivistyslaipan rajoittamasta tasosta, työasennosta (kuvio 3) lepoasentoon (kuvio 2), jolloin tämä liike on sovitettu saamaan aikaan venttii1iosan sulkemisen tyhjön johtamisen katkaisemiseksi mainittuun tyhjön alaisena olevaan tilaan, tunnettu siitä, että elektrodi levy (1) asettuu sekä toiminta-asennossa että lepoasennossa samoihin asentoihin takakappaleen (3) suhteen, ja että tiivistyslaippa (13) sijaitsee liikkuvalla renkaalla (9), joka on tuettu takakappaletta (3) vasten mainitussa toiminta-asennossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodi, tunnettu siitä, että sekä elektrodi levy (1) että tiivistysväline (2) voidaan poistaa takakappaleesta (3) ja vaihtaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodi, tunnettu siitä, että tiivistysväline käsittää elastomeerisen, yksiosaisen komponentin (2), johon kuuluu mainittu tiivistyslaipan (1) käsittävä tiivistysrengas (9), että tiivistysrenkaan tii- ,7 80200 vistyelaipaeta (13) kaukana olevassa osassa on kalvo, jonka keskellä on reikä (18), jonka läpi elektrodin varsiosa (5) on tarkoitettu menemään, ja että takakappale (3) on varustettu pidätysosalla (6) yhteistoimintaa varten varsiosan (5) kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen elektrodi, tunnettu siitä, että elastomeerinen komponentti on varustettu joustavalla elimellä (17), joka on puristettavissa joustavaan kosketukseen takakappaleen (3) kanssa, että elastomeerisen komponentin keskiosa toimii yhdessä takakappaleen kanssa ensimmäisen tiivistysosan (15) välityksellä, jonka sisäpuolella elastomeerisessa komponentissa on ainakin yksi läpimenevä aukko (11) tyhjön kehittämiseksi sen etusivulla, ja että mainitun ainakin yhden läpimenevän aukon (11) ulkopuolelle on sovitettu toinen tiivistysosa (14) tiivistyksen aikaansaamiseksi elektrodilevyn yläpintaa vasten joustavan elimen (17) höltyneessä kokoonpuristumattomassa tilassa ja jonka tiivis-tysvaikutus on tarkoitettu lakkaamaan, kun tiivistysrengas (9) liikkuu takakappaletta kohti joustavan elimen (17) vaikutusta vastaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen elektrodi, tunnettu siitä, että elastomeerisessa komponentissa on tiivistystenkään (9) ja mainitun toisen tiivistysosan (14) välissä ainakin yksi läpimenevä aukko (12), ja että joustava elin (17) käsittää kehän ympäri ulottuvan laipan (17), joka rajoittuu tiivietäväeti takakappaleella (3) olevaan tiivistyslaippaan (16), jolloin kaikki elektrodin tilat ovat toiminta-asennossa yhteydessä mainittuun tyhjölähteeseen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodi, tunnettu siitä, että elektrodin toiminta-asennossa elektrodi levy sijaitsee taaksepäin vedetyssä asennossa tiivistyslaipan (13) suhteen. 18 80200

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elektrodi, tunnettu siitä, että elektrodilevyn elektrodipinta <4> on kovera. Θ. Patenttivaatimuksen 7 mukainen elektrodi, tunnettu siitä, että elektrodilevyn elektrodipinta (4) on varustettu pienillä ulkonevilla osilla.

9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen elektrodi, tunnettu siitä, että väline, joka pitää elektrodilevyn irrotettavasti kiinni takakappaleessa, käsittää painonappimekanismin <5, 6).

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen elektrodi, tunnettu siitä, että elektrodi on kytketty mittausko-jeeseen edullisesti suojatun sähköjohtimen <7) välityksellä, joka on vedetty takakappaleeseen yhdistetyn tyhjöletkun (8) läpi .

11. Elektrodilevy elektrodia, erityisesti elektrokardiogrammi tutk imue t en yhteydessä käytettävää elektrodia varten, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi letkun läpi johdetun tyhjön avulla, jolloin e 1ektrodi1evyssä on etupinta (4), joka on hopeakloridikerrokse1la päällystetty elektrodipinta, tunnettu siitä, että elektrodilevyn takasivulla sijaitsee varsi (5), jonka toisessa päässä on paksunnettu osa ja joka toimii painonappi 1iittimen koirasosana.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen e1ektrodilevy, tunnettu siitä, että etupinnalle (4) on sovitettu ulkonevia osia (kuvio 1>.