FI80185C - Foerfarande foer att skaera vaextmaterial. - Google Patents
Foerfarande foer att skaera vaextmaterial. Download PDFInfo
- Publication number
- FI80185C FI80185C FI871333A FI871333A FI80185C FI 80185 C FI80185 C FI 80185C FI 871333 A FI871333 A FI 871333A FI 871333 A FI871333 A FI 871333A FI 80185 C FI80185 C FI 80185C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- laser
- cutting
- cut
- plant material
- power
- Prior art date
Links
Classifications
-
- A—HUMAN NECESSITIES
- A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
- A01H—NEW PLANTS OR NON-TRANSGENIC PROCESSES FOR OBTAINING THEM; PLANT REPRODUCTION BY TISSUE CULTURE TECHNIQUES
- A01H4/00—Plant reproduction by tissue culture techniques ; Tissue culture techniques therefor
- A01H4/003—Cutting apparatus specially adapted for tissue culture
Landscapes
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Biotechnology (AREA)
- Developmental Biology & Embryology (AREA)
- Cell Biology (AREA)
- Botany (AREA)
- Environmental Sciences (AREA)
- Laser Beam Processing (AREA)
- Breeding Of Plants And Reproduction By Means Of Culturing (AREA)
- Micro-Organisms Or Cultivation Processes Thereof (AREA)
- Sampling And Sample Adjustment (AREA)
- Laser Surgery Devices (AREA)
Description
1 80185
Menetelmä kasvimateriaalin leikkaamiseksi 1960-luvulla havaittiin, että kasvien osista tai erilaistu-mattomasta kallus-solukosta voidaan tuottaa taimia. Tätä tekniikkaa kutsutaan mikrolisäykseksi, joka on siis laboratoriossa tapahtuvaa kasvien suvutonta lisäämistä. Mikrolisäyksen tavoitteena on tuottaa geneettisesti identtisiä, arvokkaita valioyksilöitä. Näin ollen emokasvin valinta on olennaisen tärkeä vaihe, koska tuotettavat taimet ovat sen kopioita .
Mikrolisäys voidaan aloittaa emokasvin irtileikatusta kasvu-pisteestä, silmusta tai esimerkiksi lehtiruodista. Kasvatus tapahtuu aseptisesti alustalla, jossa on kasvien tarvitsemat pää- ja hivenravinteet, vitamiineja ja hormoneja, joiden avulla säädellään kasvua. Alusta kiinteytetään tavallisesti agarilla.
Aloituksessa kasvinosasta syntyy verso, joka siirretään koeputkesta suurempaan lasiastiaan monistumaan. Hormoneilla, lähinnä sytokiniineillä, indusoidaan uusia versoja hankasil-muista tai esimerkiksi kasvin lehteen muodostuvista jälkisil-muista. Noin neljän viikon kasvatuksen jälkeen monistuneet versot leikataan erilleen ja siirretään uusille alustoille monistumaan. Monistamista jatketaan kunnes haluttu taimimäärä on saatu tuotettua.
Juurten muodostumista varten versot siirretään tavallisesti auksiinia sisältävälle alustalle. Juurien kehittymisen jälkeen siirretään taimet maahan kasvihuoneeseen, jossa on korkea ilmankosteus. Valaistusta vähitellen lisäämällä saadaan kasvin yhteyttäminen käynnistymään.
Mikrolisäyksen tärkein kustannustekijä on runsas ammattitaitoa vaativa työ, joka koostuu pääasiallisesti käsin tapahtuvasta kasvien leikkaamisesta ja siirrostamisesta alustalta toiselle.
2 80185
Leikkaamisen yhteydessä herkkä kasvimateriaali voi myös vahingoittua helposti. Veitsellä leikkaaminen on hidasta, etenkin kun työskennellään helposti kontaminoituvalla materiaalilla, jolloin aseptiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Nyt on yllättäen havaittu, että edellä mainittuja ongelmia voidaan vähentää käyttämällä laser-sädettä kasvimateriaalin leikkaamiseen.
Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa .
Elävää kudosta on laser-säteellä aikaisemmin leikattu ainoastaan kirurgian yhteydessä. Kirurgisissa leikkauksissa lasersäteen käytön etuna voidaan pitää kudoksen verisuonten kiin-nipalamista, jolloin leikkaaminen helpottuu verentulon estyessä, varsinkin pienistä suonista. Sen sijaan esillä olevan keksinnön yhteydessä havaittiin yllättäen, että kasvimateriaalin johtojänteet eivät vahingoitu haitallisesti laserleikkauksen yhteydessä, vaan solukko säilyttää veden- ja ra-vinnonottokykynsä leikkauspinnan kautta ja lisäksi leikkausaluetta lähellä oleva solukko säilyttää totipotenttisuutensa.
Laserin käytön etuja kasvimateriaalin leikkaamiseen ovat lisäksi sen helppokäyttöisyys ja nopeus. Korkean aseptisuusvaa-timuksen takia kasvimateriaalilla työskenneltäessä tulee tavanomaisesti veitsellä leikatessa steriloida veitsi aina leikkaustapahtumien välillä kastamalla se etanoliin ja liekittämällä. Tämä hidastaa leikkaamista ja kasvimateriaaliin saattaa joutua etanolia, joka pienissäkin määrissä saa aikaan viiveen kasvun alkamisessa tai saattaa aiheuttaa kasvin kuolemisen. Sterilointi voidaan suorittaa myös instrumenttia kuumentamalla. Sen sijaan laser-säde on luonnollisesti steriili, jolloin aseptiikka paranee huomattavasti. Samoin leikkausnopeus kasvaa, kun sterilointivaihe jää pois.
Il 3 80185
Laser-leikkaukseen voidaan myös yhdistää automaatiota. Tällöin käsin tehtävän työn osuus on vähäistä ja leikkaaminen nopeutuu huomattavasti.
Laser-leikkauksessa kasvimateriaalin vauriot ovat lähinnä kuumentumisesta aiheutuvia. Leikkaustuloksen parantamiseksi leikkauksessa käytetään inerttejä suojakaasuja, kuten typpeä, hiilidioksidia tai argonia. Suojakaasu ohjataan leikattavaan kohteeseen avoimessa tilassa suuttimen avulla tai vaihtoehtoisesti leikkaaminen suoritetaan suojakaasulla täytetyssä kammiossa. Suojakaasun määrä valitaan sellaiseksi, että hiiltyminen on mahdollisimman vähäistä.
Esillä olevan keksinnön yhteydessä käytettiin kasvimateriaalin leikkaamisessa laser-laitteistoa, jonka tärkeimpiä parametrejä on selostettu seuraavassa.
Laser-laitteen moodi ilmoittaa sen säteen jakautumismuodon. Leikkauskokeita suoritettaessa käytettiin toimintamoodina jatkuvasti TEM 00-moodia, jolloin säteen intensiteetti jakautuu Gaussin kellokäyrän mukaisesti.
Laser-laitteen leikkausteho ilmoittaa, kuinka paljon energiaa laite pystyy aikayksikössä siirtämään leikattavaan kohteeseen. Usein kaikki teho ei absorboidu leikattavaan kohteeseen vaan heijastuu kohteen pinnasta ja/tai absorboituu kohteesta lähteviin höyryihin ja kaasuihin. Leikkausteho voidaan ilmoittaa myös intensiteetin avulla, joka ilmoittaa leikkaustehon säteen pinta-alaa kohden. Koska fokusointilinssi kohdistaa säteen polttopisteessä hyvin pienelle alueelle, voidaan pienelläkin leikkausteholla saavuttaa suuria intensiteetin arvoja. Kokeet ovat osoittaneet, että on mahdollista leikata kasveja jopa vain 20 W:n tehoisella CO -laserilla, mutta leikkaus- 2 nopeus ei tällöin ole riittävän suuri. Kirjallisuudessa on esitetty, että noin 40 W:n teho on riittävä elävän eläinsolu-kon leikkaamiseen. Toisaalta laser-laitteen hinta nousee lähes 4 80185 tehon toiseen potenssiin verrannollisena, joten suurin taloudellisesti perusteltavissa oleva laser-laitteen teho on noin 100 W. Edellä olevan perusteella tämän keksinnön yhteydessä sopivan laser-laitteen tehon tulee olla välillä 30-100 W.
Laser-sädettä pulssitettaessa tulee pulssin pituuden ja pulssien välisen ajan arvot valita siten, että leikattava materiaali kuumenee mahdollisimman vähän. Sopivia arvoja ovat arvot 0,1 ja 10 ms välillä.
Säteen halkaisija polttopisteessä vaikuttaa myöskin leikkaus-tulokseen, mutta yleensä tämä parametri on kiinteä ja luokkaa 0,2 mm tai pienempi.
Seuraavissa esimerkeissä käytettiin leikkaus-laserina pitkit- täisvirtaus-CO -laseria (Coherent), jonka säteen moodi on 2 TEM 00 ja resonaattori varustettu ECQ-modulilla, joka mahdollistaa säteen pulssittamisen. Laser-laitteen jatkuva teho oli periaatteessa ohjattavissa alueella 90-350 W, mutta leikkaus-koetta varten tehoa haluttiin laskea erikoiskaasuseoksella, jolloin kiinteä jatkuva teho oli 61 W. Pulssitaajuus oli valittavissa alueelta n. 10-2500 Hz ja yksittäisen laser-pulssin pituus alueelta 0,1 ms - 10 s. Säteen halkaisija polttopisteessä oli noin 0,2 mm. Suojakaasuna käytettiin typpeä, jonka puhtaus oli 99,998 %. Työasema muodostui xy-pöydästä, jonka koko oli 600 x 600 mm.
Esimerkki
Kokeet suoritettiin koivulla. Leikkauksen vaikutuksia seurattiin monistamiskokeen ja sitä seuraavan kasvihuonekasvatuksen avulla.
Koska laser-säde kuumentaa leikattavaa kohdetta, kasvisolukko saattaa kuivua tai palaa hiiltyen. Leikkauspinnan vaurioitumista seurattiin mikroskoopin avulla. Jos leikkauspintaan koh 5 80185 distui liian suuri teho, se näkyi usein hiiltymisenä ja johto-jänteiden umpeenkuroutumisena, eli solukon "sulamisena". Laitteen parametrejä muuttamalla pyrittiin parantamaan leikkaus-jälkeä.
Leikkaamista varten kasvinosat kiinnitettiin paikoilleen käyttämällä steriilejä agarilla (9 g/1) täytettyjä pieniä petrimaljoja.
Koivu, Betula pendula
Koivun versot (in vitro -kasvustosta) pilkottiin laserilla yhden hankasilmun sisältäviksi pätkiksi. Kontrollikoe tehtiin leikkaamalla versot veitsellä. Silmut asetettiin monistus- , o alustalle ja kasvatettiin kasvatuskaapissa (23 C, kosteus 50 %, valo 2000 luxia, 16/8 h). Rinnakkaiskokeita tehtiin kaksi kappaletta (3-7 versonpalasta koetta kohden).
Ymppien kasvuunlähtöä tarkkailtiin ja monistuskerroin laskettiin kaksi kertaa, 4 ja 6 viikon kuluttua siirrostamisesta. Laser-leikkauksessa kokeiltiin taulukon 1 mukaisia parametreja.
Taulukko 1. Koivun laser-leikkauksessa kokeillut parametri-vaihtoehdot .
Leikkaus- Pulssitusparametrit Maks. nopeus Keski- tapa n:o Tp/ms Te/ms T/ms f/Hz % 1 m/s määräinen __________teho/w 1 0,1 0,4 0,5 2000 0,5-0,6 15,5 2 0,1 0,7 0,8 1250 0,4-0,5 10,5 3 0,1 1,0 1,1 909 0,2 8,5 5 1,0 1,0 2,0 500 2,0 33 6 1,0 10 11 91 0,2 12 7 10 10 20 50 0,6 32 8 jatkuva teho 2,4 61 6 80185
Laser-leikatut siirrosteet monistuivat hyvin. Eri tavoin leikattujen koivujen monistuminen 4 ja 6 viikon kasvatuksen jälkeen on esitetty kuviossa 1.
Pulssin pituus (Tp) pidettiin 0,1 ms:na leikkaustavoissa 1-3, mutta palautumisvaihetta (Te) vaihdeltiin. Leikattaessa menetelmällä n:o 1 oli pulssien välinen lepovaihe 0,4 ms ja menetelmää n:o 2 käyttäen se oli 0,7 ms. Leikkausnopeus voitiin pitää molemmissa melkein samana. Pidentynyt palautumisvaihe näyttää parantavan solukon elinvoimaisuutta, mikä näkyi kohonneena monistumiskertoimena. Monistuminen näytti tehokkaammalta käytettäessä leikkaustapoja 5, 6 ja 7. Viidennen koe jäsenen kohdalla pitkä pulssi (1,0 ms) ja pitkähkö tauko (1,0 ms) nopeasti ajettaessa (2 %/ms ) toivat hyvän tuloksen.
Tauon pidentäminen 10 ms:iin ajonopeuden kustannuksella antoi saman monistumistuloksen kokeessa n:o 6. Koejäsen n:o 7 tuotti yllättäen parhaan kasvutuloksen: siinä erittäin pitkä pulssi (10 ms) ja erittäin pitkä pulssiväli (10 ms) yhdistyivät kohtuulliseen ajonopeuteen (0,6 %/ms ).
Jatkuvalla teholla, 61 W (koejäsen n:o 8) leikattu solukko tuntui monistuvan keskimäärin heikommin kuin pulssitetulla säteellä leikattu solukko.
Kokeen perusteella voi katsoa laserin soveltuvan hyvin koivun pilkkomiseen. Monistuminen oli vähintäin yhtä tehokasta kuin veitsellä leikatessa. Koivut juurtuivat normaalisti laserleikkausta seuranneen monistuksen jälkeen. Parhain monistuminen saavutettiin kokeen n:o 7 pulssituksella, jossa pitkän palautumisajän oletetaan estäneen solukkoa kuumenemasta ja palamasta liikaa. Kokeen perusteella voidaan myös päätellä että pienellä taajuudella värähtelevä laser vahingoittaa kasveja vähiten (menetelmä 7).
Il
Claims (5)
1. Förfarande för att skära växtmaterial för mikrotill-växtning av växter, kännetecknat av att skärningen utförs genom användning av en pulserad laser-strale.
1. Menetelmä kasvimateriaalin leikkaamiseksi kasvien mikrolisäämistä varten, tunnettu siitä, että leikkaaminen suoritetaan käyttäen pulssitettua laser-sädettä.
2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat av att som laser används CO -laser. 2
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laserina käytetään CO -laseria. 2
3. Förfarande enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat av att under pulsering genomsnittliga effekten varierar mellan 5 och 40 W.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pulssitettaessa keskimääräinen teho vaih-telee välillä 5-40 W.
4. Förfarande enligt nagot av de föregaende patentkraven, kännetecknat av att kring objekten som skall skäras används en skyddgas.
4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leikattavan kohteen ympärillä käytetään suojakaasua.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suojakaasuna käytetään inerttiä kaasua, edullisesti typpeä tai hiilidioksidia.
5. Förfarande enligt patentkravet 4, kännetecknat av att som skyddgasen används en inert gas, företrädesvis kväve eller kolmonoxid.
Priority Applications (10)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI871333A FI80185C (fi) | 1987-03-26 | 1987-03-26 | Foerfarande foer att skaera vaextmaterial. |
| GB888805784A GB8805784D0 (en) | 1987-03-26 | 1988-03-11 | Method for cutting plant material |
| DE19883809002 DE3809002A1 (de) | 1987-03-26 | 1988-03-17 | Verfahren zum schneiden von pflanzenmaterial |
| GB8806483A GB2202723B (en) | 1987-03-26 | 1988-03-18 | A method for cutting plant material |
| AU13283/88A AU598919B2 (en) | 1987-03-26 | 1988-03-18 | A plant micropropagation method |
| CA 562325 CA1309588C (en) | 1987-03-26 | 1988-03-24 | Method for cutting plant material |
| FR8803857A FR2612732B1 (fr) | 1987-03-26 | 1988-03-24 | Procede pour couper les plantes |
| JP63073049A JPS63291581A (ja) | 1987-03-26 | 1988-03-25 | 植物体の切断法 |
| NL8800760A NL190800C (nl) | 1987-03-26 | 1988-03-25 | Werkwijze voor het scheiden van delen van plantmateriaal. |
| SE8801124A SE469206B (sv) | 1987-03-26 | 1988-03-25 | Foerfarande foer att skaera vaextmaterial foer mikrofoeroekning av vaexter med anvaendning av en pulserad laser-straale |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI871333A FI80185C (fi) | 1987-03-26 | 1987-03-26 | Foerfarande foer att skaera vaextmaterial. |
| FI871333 | 1987-03-26 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI871333A0 FI871333A0 (fi) | 1987-03-26 |
| FI871333A FI871333A (fi) | 1988-09-27 |
| FI80185B FI80185B (fi) | 1990-01-31 |
| FI80185C true FI80185C (fi) | 1990-05-10 |
Family
ID=8524203
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI871333A FI80185C (fi) | 1987-03-26 | 1987-03-26 | Foerfarande foer att skaera vaextmaterial. |
Country Status (9)
| Country | Link |
|---|---|
| JP (1) | JPS63291581A (fi) |
| AU (1) | AU598919B2 (fi) |
| CA (1) | CA1309588C (fi) |
| DE (1) | DE3809002A1 (fi) |
| FI (1) | FI80185C (fi) |
| FR (1) | FR2612732B1 (fi) |
| GB (2) | GB8805784D0 (fi) |
| NL (1) | NL190800C (fi) |
| SE (1) | SE469206B (fi) |
Families Citing this family (5)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| GB8921403D0 (en) * | 1989-09-21 | 1989-11-08 | British Res Agricult Eng | Method of and apparatus for cutting plant tissue |
| WO1992013443A1 (en) * | 1991-02-01 | 1992-08-20 | Plant Production Systems B.V. | A method for use in a multiplication process of plants and a device for carrying out said method |
| US6180914B1 (en) * | 1998-02-17 | 2001-01-30 | Advanced Foliar Technologies, Inc. | Laser marking of foliage and cigars |
| US6172328B1 (en) * | 1998-02-17 | 2001-01-09 | Advanced Foliar Technologies, Inc. | Laser marking of plant material |
| WO2002017705A1 (de) * | 2000-08-31 | 2002-03-07 | Wolf-Garten Gmbh & Co. Kg | Verfahren und vorrichtung zur garten- und landschaftspflege |
Family Cites Families (8)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| EP0137504B1 (en) * | 1983-10-13 | 1991-01-16 | Rikagaku Kenkyusho | Method and apparatus of implanting living cells with a foreign substance |
| JPS6083583A (ja) * | 1983-10-13 | 1985-05-11 | Rikagaku Kenkyusho | 生細胞レ−ザ−穿孔装置 |
| JPS60118473A (ja) * | 1983-11-29 | 1985-06-25 | オリンパス光学工業株式会社 | マイクロマニピユレ−タ |
| JPS60251872A (ja) * | 1984-05-25 | 1985-12-12 | Hitachi Ltd | 生体細胞微細手術装置 |
| JPS60251875A (ja) * | 1984-05-30 | 1985-12-12 | Hitachi Ltd | 細胞微細手術装置 |
| EP0182320B1 (de) * | 1984-11-23 | 1989-08-30 | BASF Aktiengesellschaft | Verfahren zur Anbringung von Schnitten an biologischem Material |
| JPH0644867B2 (ja) * | 1986-02-19 | 1994-06-15 | 株式会社日立製作所 | 生試料のレ−ザ加工方法 |
| DD262787A1 (de) * | 1987-08-10 | 1988-12-14 | Inst Ruebenforschung Kleinwanz | Verfahren und vorrichtung zum sterilen schneiden von pflanzenmaterial zur in-vitro-vermehrung |
-
1987
- 1987-03-26 FI FI871333A patent/FI80185C/fi not_active IP Right Cessation
-
1988
- 1988-03-11 GB GB888805784A patent/GB8805784D0/en active Pending
- 1988-03-17 DE DE19883809002 patent/DE3809002A1/de active Granted
- 1988-03-18 GB GB8806483A patent/GB2202723B/en not_active Expired - Lifetime
- 1988-03-18 AU AU13283/88A patent/AU598919B2/en not_active Ceased
- 1988-03-24 FR FR8803857A patent/FR2612732B1/fr not_active Expired - Lifetime
- 1988-03-24 CA CA 562325 patent/CA1309588C/en not_active Expired
- 1988-03-25 NL NL8800760A patent/NL190800C/xx not_active IP Right Cessation
- 1988-03-25 JP JP63073049A patent/JPS63291581A/ja active Granted
- 1988-03-25 SE SE8801124A patent/SE469206B/sv not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| GB2202723A (en) | 1988-10-05 |
| DE3809002A1 (de) | 1988-10-06 |
| AU598919B2 (en) | 1990-07-05 |
| NL190800B (nl) | 1994-04-05 |
| SE469206B (sv) | 1993-06-07 |
| NL8800760A (nl) | 1988-10-17 |
| AU1328388A (en) | 1988-09-29 |
| GB8806483D0 (en) | 1988-04-20 |
| JPH0446089B2 (fi) | 1992-07-28 |
| CA1309588C (en) | 1992-11-03 |
| GB8805784D0 (en) | 1988-04-13 |
| FI80185B (fi) | 1990-01-31 |
| GB2202723B (en) | 1990-09-05 |
| NL190800C (nl) | 1994-09-01 |
| FI871333A0 (fi) | 1987-03-26 |
| FR2612732B1 (fr) | 1992-04-24 |
| SE8801124L (sv) | 1988-09-27 |
| SE8801124D0 (sv) | 1988-03-25 |
| DE3809002C2 (fi) | 1992-01-30 |
| FR2612732A1 (fr) | 1988-09-30 |
| JPS63291581A (ja) | 1988-11-29 |
| FI871333A (fi) | 1988-09-27 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| Palumbo et al. | Targeted gene transfer in eucaryotic cells by dye-assisted laser optoporation | |
| Weber et al. | Manipulation of cells, organelles, and genomes by laser microbeam and optical trap | |
| Kim et al. | High frequency of shoot multiplication and bulblet formation of garlic in liquid cultures | |
| Hanhineva et al. | Shoot regeneration from leaf explants of five strawberry (Fragaria× ananassa) cultivars in temporary immersion bioreactor system | |
| JPS6083584A (ja) | 生細胞内への物質移入法 | |
| CA2261815A1 (en) | Method for growing plants and apparatus for growing plants | |
| Huxter et al. | Ethylene production by tobacco (Nicotiana tabacum) callus | |
| FI80185C (fi) | Foerfarande foer att skaera vaextmaterial. | |
| AR006750A1 (es) | Proceso para la seleccion de material vegetal | |
| Pati et al. | Micropropagation of Rosa damascena and R. bourboniana in liquid cultures | |
| BESLOW et al. | Sucrose concentration and xylem regeneration in Coleus internodes in vitro | |
| CN1190261C (zh) | 超短脉冲激光诱导制备金溶胶的方法 | |
| Moon et al. | Cutting propagation of Quercus acutissima clones after rejuvenation through serial grafting | |
| Yew et al. | Effect of low dose laser on the chorioallantoic culture of retinal pigment cells | |
| AU769568B2 (en) | Method for processing cells | |
| Osychenko et al. | The method of intracellular fluorescent species in situ production within living cells by femtosecond laser pulses | |
| JPH05228454A (ja) | 水管内などにおける生物の付着防止方法 | |
| Krasinskaya et al. | Morphogenetic potential of grape explants at initiation stage of in vitro culture during the active plant growth and dormancy periods | |
| Hashimoto et al. | Vegetable growth as affected by on-off light intensity developed for vegetable factory | |
| Lane et al. | Cotyledon photosynthesis during seedling growth of cotton, Gossypium hirsutum L. | |
| Rodrigues et al. | In vitro break of dormancy of axillary buds from woody species (Persea indica and Arbutus unedo) by sectioning with a laser beam | |
| Hamid et al. | The Effects of Microwaves on Green Algae1 | |
| RU2101934C1 (ru) | Способ выращивания биомассы женьшеня | |
| JP2000060332A (ja) | 光質を利用した樹木のシュートの発根方法 | |
| RU2118486C1 (ru) | Способ размножения посадочного материала древесных растений |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed | ||
| MM | Patent lapsed |
Owner name: KEMIRA OY Owner name: ENSO-GUTZEIT OY |