FI79386C - Motor. - Google Patents

Description

1 79386

Moottori

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon 5 mukainen moottori.

Sovinnaisten moottorien täytyy käyttää osa polton jälkeen synnytetystä energiasta puristuksen aikaansaamiseksi vastasylinterissä, ilman että mitään polttokammi-10 on aikaansaamiseen käytetystä energiasta muutettaisiin kampiakselin pyörimisenergiaksi. Sovinnaiset moottorit on myös pakosta suunniteltu niin, että ne kykenevät absorboimaan männän energian sekä räjähdyksen seurauksena männän suhteen vastakkaiseen suuntaan resultoivan 15 energian. Tämä välttämättä lisää moottorin painoa.

Lloyd L. Grantille myönnettiin patentti 23. elokuuta 1938. Tämä patentti kohdistui polttomoottoreihin. Tämä polttomoottori käytti kampeen liitettyä kämmen päätä 20 pyörimisenergian siirtämiseksi kampiakseliin. Samoin kuin muissa sovinnaisissa moottoreissa oli mäntä kuitenkin sovitettu kiinteään pesään. Näin ollen kyseisessä moottorissa oli samat ongelmat kuin mitä on edellä osoitettu.

25

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on ratkaista edellä mainitut ongelmat suunnittelemalla edestakaisin liikkuva sylinteri vastamännän lisäksi, jolloin saadaan käyttökelpoista energiaa kaikista palamisen jälkeen 30 syntyvän voiman komponenteista. Keksinnön pääasialliset tunnusmerkit selviävät patenttivaatimuksesta 1.

Esillä olevan keksinnön mukainen moottori käyttää hyväkseen kaiken vaakasuoran liikkeen, joka syntyy polton 35 jälkeen. Näin ollen mitään energiaa ei kehitetä ainoastaan toisen polttokammion aikaansaamiseksi toisessa sylinterissä. Kaikki ennen palamista ja sen jälkeen syntyvä liike siirretään auttamaan pyörimisenergian synnyttämistä kampiakselissa.

2 79386

Moottorin yksinkertainen rakenne sekä johtaa alempiin valmistuskustannuksiin että parantaa polttoainetalout-ta. Moottorissa on harvoja liikkuvia osia ja se elimi-5 noi seuravien osien tarpeen: nokka-akseli, nokat, nokka-akselin laakerit, välitykset, jakoketjut, ketjupyö-rät, venttiilit, venttiili-istukat, venttiilinnostimet, keinovivut, jouset, kiertokanget tai männäntapit. Moottorin yksinkertaisuuden ansiosta se voidaan rakentaa 10 niin, että sen paino on vain osa sovinnaisten moottorien painosta.

Moottorissa käytetään räjähdyksen jälkeistä energiaa edestakaisin liikkuvan sylinterin liikuttamiseksi sekä 15 männän liikuttamiseksi. Siten palamisen aiheuttama liike muutetaan hyödylliseksi tehoksi ja se toimii myöskin sisäisenä vaimentimena. Palamisen jälkeisen vaimennus-tehon ansiosta vältetään voimakkaita vahingoittavia voimia moottoriin.

20

Piirustuksien selitys:

Kuvio 1 on aukileikattu näkymä päältäpäin moottorista. Ulompi sylinteri on leikattu pois kokonaan ja edestakaisin liikkuva sylinteri on osittain leikattu. Myöskin 25 polttoaineen ruiskutusjärjestelmä, kampiakseli ja vauhtipyörä on esitetty.

Kuvio 2 on moottorin sivunäkymä osittain leikattuna. Ulompi sylinteri on kokonaan poisleikattu ja edestakaisin liikkuva sylinteri on osittain poisleikattu haaruk-30 kakappaleiden ja sisemmän männän havainnollistamiseksi. Sen lisäksi on esitetty ilmanottojärjestelmä.

Kuvio 3 on leikattu päätynäkymä ulommasta sylinteristä, otettuna pitkin viivaa 3-3 sekä esittäen ilman imuauk-kojen sijaintia.

35 Kuvio 4 on leikattu päätynäkymä ulommasta sylinteristä, otettuna pitkin viivaa 4-4 ja esittää ulomman sylinterin pakoaukon rakennetta.

Kuvio 5 on sivunäkymä edestakaisin liikkuvasta sylinteristä.

3 79386

Kuvio 6 on leikattu sivunäkymä edestakaisin liikkuvasta sylinteristä.

Kuvio 7 on perspektiivinäkymä kampiakselista ja kolmesta akselin polvesta.

5

Kuviossa 1 on esitetty leikattu sivunäkymä dieselmoottorista 10. Suositussa suoritusmuodossa on moottori 10 tarkoitettu käytettäväksi auton yhteydessä. Moottori 10 voidaan kuitenkin sovittaa lukuisiin käyttösovellu-10 tuksiin.

Piirustuksien yksityiskohtaisessa selostuksessa tullaan ensin käsittelemään eri osia sekä niiden rakennetta. Yksittäisten osien selostuksen jälkeen selostetaan yk-15 sityiskohtaisesti osien yhteistoimintaa sekä niiden vaiheita moottorin 10 toimiessa.

Kuviossa 1 on polttoaineen ruiskutuspumppu 12 kiinnitetty polttoainepumpun alustalevyyn 14. Polttoaineen 20 ruiskutuspumppua käytetään kampiakselin etupään edestä.

Polttoainepumpun tukilevy 14 on vuorostaan kiinnitetty polttoainepumpun tukiseiniin 16, jotka ovat vuorostaan kiinnitetyt kampikammioon 18. Näin ollen polttoainepumpun tukilevyn 14 ja seinämien 16 yhdistelmä kiinnittää 25 polttoaineen ruiskutuspumpun 12 kampikammioon 18.

Kampikammion 18 sisällä on kampikammion laakerinpidin 20. Kampikammion laakerinpidin 20 vastaanottaa kampiakselin päälaakerin 22. Kampiakselin päälaakeri 22 vas-30 taanottaa vuorostaan kampiakselin 24. Kampiakselin pää laakerin 22 vastaanottamisen ohella kampikammion laakerinpidin 20 ympäröi kampiakselia 24.

Kampikammion seinämään 26 on kiinnitetty ulomman sylin-35 terin 30 ulompi sylinterilaippa 28. Ulompi sylinteri 30 muodostuu ympäröivästä seinämästä 32 ja sisäseinä-mästä 34. Ympäröivä seinämä 32 ja sisäseinämä 34 muodostavat veden vaippatilat 36. Suositussa suoritusmuodossa on moottori 10 vesijäähdytetty. Moottori voi kui- 4 79386 tenkin vaihtoehtoisesti olla ilmajäähdytetty.

Ympäröivään seinämään 32 ja sisäseinämään 34 on ulomman sylinterin 30 jompaan kumpaan päähän kiinnitetty ilma-5 kammion päätyseinämät 38 ja 40. Kuten on esitetty kuviossa 2, on ulomman sylinterin 30 sisäseinämässä 34 joukko ilman tuloaukkoja 42 ja 44 lähellä ilmakammion päätyseinämiä 38 ja 40. Veden vaippatilan seinämät 46 ja 48, jotka on kiinnitetty ympäröivän seinämän 32 ja 10 sisäseinämän 34 väliin, muodostavat ilmavaipat 50 ja 52. Ilmavaippa 50 muodostuu lähelle ilmakammion pääty-seinämää 38, kun taas ilmavaippa 52 muoidostuu lähelle ilmakammion päätyseinämää 40. Kuviossa 2 on osa sisä-seinämästä 34 jätetty poisleikkaamatta, jolloin havai-15 taan ilman tuloaukkojen 42 sijainti suhteessa sisäseinämään 34 ja ympäröiviin ilmavaippoihin 50 ja 52.

Kuten on esitetty kuviossa 2, on joukko ilman tuloaukkoja järjestetty suoraan linjassa ilmanpuhallusjohtojen 20 58 ja 60 suuaukkojen 54 ja 56 kanssa. Kun näin ollen ilmaa pakotetaan ilmanpuhallusjohtojen 58 ja 60 läpi, ilma kulkee ilmavaippoihin 50 ja 52 ja sen jälkeen näiden tuloaukkojen 42 ja 44 läpi sekä myöhemmin ilmakam-mioihin 62 ja 64 tai palamiskammioihin 66 ja 68 riip-25 puen edestakaisin liikkuvien sylinterien 70 ja 72 asennosta.

Ulomman sylinterin 30 sekä sisäseinämän 34 että ympäröivän seinämän 32 läpi ulottuu pakoportteja 74 ja 76. 30 Pakoportit 74 ja 76 on sijoitettu ulompaan sylinteriin 30 niin, että ne sopivasti vastaavat edestakaisin liikkuvien sylintereiden 70 ja 72 iskuja. Pakoporttien 74 ja 76 rakenne on esitelty kuviossa 4. Koska niiden rakenne on keskenään identtinen, on vain yksi portti esi-35 tetty. Pakoportissa 74 on ympäröivä seinämä 78, joka määrää pakoportin 74 dimension. Kuten on esitetty kuviossa 4, on pakoportin ympäröivä seinämä 78 kalteva suppilon tapaan. Suppilomainen rakenne toimii pakokaasujen vangitsemiseksi joukosta pakoportteja 80 ja 82, 5 79386 jotka on sijoitettu edestakaisin liikkuviin sylinterei-hin 70 ja 72. Pakoportit 80 ja 82 on sijoitettu osaksi niiden vastaavan edestakaisin liikkuvan sylinterin kehän ympäri. Pakoportit 80 ja 82 peittävät edestakaisin 5 liikkuvan sylinterin osahalkaisijaa, joka vastaa molem pien pakoporttien 80 ja 82 sisäaukkoa 84. Kun näin ollen pakokaasu pakenee edestakaisin liikkuvien sylinterien 70 ja 72 pakoporteista 80 ja 82, kerääntyy pakokaasu kokonaan pakoportin 74 sisempään aukkoon 84 sekä 10 poistuu pakoportin ulommasta aukosta 86. Vesivaippati-lan 36 läpi kulkevat pakoportit 74 ja 76, mutta siitä huolimatta se osittain sijaitsee pakoporttien 78 ympäröivän seinämän kohdalla.

15 Ulomman sylinterin 30 sisään on sijoitettu edestakaisin liikkuvat sylinterit 70 ja 72. Edestakaisin liikkuva sylinteri 70 on esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 5. Edestakaisin liikkuvien sylinterien 70 ja 72 rakenne on identtinen ja sen vuoksi esitetään yksityis-20 kohtaisesti vain edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 70.

Edestakaisin liikkuvan sylinterin 70 päässä on tämän sylinterin 70 ulompi edestakaisin liikkuva sylinteri-uloke 88. Ulompi edestakaisin liikkuva sylinterimäinen 25 uloke 88 on ulompien sylinterimäisten ulokerenkaiden 90 ympäröimä.

Edestakaisin liikkuvan sylinterin pää on auki jonkin matkaa, kunnes se kohtaa puristusseinämän. Näin ollen 30 on edestakaisin liikkuva sylinteri 70 avoin ja ontto siihen asti, missä edestakaisin liikkuvan sylinterin 94 sisähalkaisija tulee suljetuksi sisemmillä puristus-seinämillä 96 ja 98. Puristusseinämien 96 ja 98 rakenne • - on paremmin esitetty kuviossa 1, ne kulkevat kohtisuo- 35 raan sisäseinämiin 34 peittäen edestakaisin liikkuvan sylinterin 94 koko sisähalkaisijan.

Kuten on esitetty kuviossa 1 ja kuviossa 5, on edestakaisin liikkuvien sylinterien tuloportit 100 ja 102 6 79386 sijoitettu lähelle edestakaisin liikkuvan sylinterin päätä 92. Polttoaineen ruiskutusportin 104 ulomman reunan lähelle on kiinnitetty puristusseinämä 96. Välittömästi edestakaisin liikkuvan sylinterin tuloportin 100 5 sisäpuolella ja ympäröiden edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 70 on rengassarja 106.

Kuten on esitetty kuviossa 5 ympäröi toinen öljyä säätävä rengassarja 108 edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 10 70 edestakaisin liikkuvan sylinterin 70 rengassarjan 106 ja pakoportin 80 välissä. Pakoportin 80 sisäpuolella on edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 70 ympäröivä sisempi öljyä säätävä rengassarja 110. Sisempi öljyä säätävä rengassarja 110 palvelee kahta tarkoitusta: 15 ensiksi se estää öljyn pääsemisen alas kampikammioon 18; ja toiseksi se estää öljyn pääsemisen tuloporttei-hin 100.

Edestakaisin liikkuvissa sylintereissä 70 ja 72 on etu-20 pään laipat 112 ja 114, jotka ovat kaltevia suunnilleen edestakaisin liikkuvien sylinterien 70 ja 72 ulkohal-kaisijasta suunnilleen edestakaisin liikkuvien sylinterien 70 ja 72 halkaisijan 1/8-osaan.

25 Eteenpäin suunnatut laipat 112 ja 114 ovat sijoitetut niin, että näiden laippojen 112 ja 114 yli voidaan tehdä U-muotoinen leikkaus 116.

Edestakaisin liikkuvat sylinterit 70 ja 72 on kiinni-30 tetty haarukkaniveliin 118 ja 120. Kuviosta 1 nähdään, että edestakaisin liikkuvan sylinterin etulaipan 112 yksi laippaosa 122 on kiinnitetty haarukkaniveleen 118 ja edestakaisin liikkuvan sylinterin etulaipan 112 toinen laippaosa 124 on kiinnitetty haarukkaniveleen 120. 35 Samalla tavalla on edestakaisin liikkuva sylinteri 72 myöskin kiinnitetty sekä haarukkaniveleen 118 että haarukkaniveleen 120.

Edestakaisin liikkuvien sylinterien 70 ja 72 sisään on 7 79386 sijoitettu sisemmät männät 126 ja 128. Kummankin sisä-männän 126 ja 128 päässä on pää 130 ja 132. Männän päissä 130 ja 132 on männänpään ontelot 134 ja 136, jotka toimivat öljyjäähdytystä varten. Päiden 130 ja 5 132 päädyissä on puristuspinnat 138 ja 140. Välittömäs ti puristuspintojen 138 ja 140 takana sijaitsevat sisä-mäntien renkaat 142 ja 144. Männänpäiden 130 ja 132 liittämiseksi haarukkaniveleen 146 toimivat kiertokan-get 148 ja 150. Suositussa suoritusmuodossa ovat kier-10 tokanget 148 ja 150 sovinnaisella tavalla liitetyt haarukkaniveleen 146 pulteilla 152 ja 154. Kuten on ilmeistä, ovat edestakaisin liikkuvat sylinterit 70 ja 72 kiinnitetyt vain haarukkaniveliin 118 ja 120, kun taas sisemmät männät 126 ja 128 ovat liitetyt vain haa-15 rukkaniveleen 146.

Haarukkanivelissä 118, 120 ja 146 on haarukkakappaleet 156, 158 ja 160. Haarukkakappaleet 156, 158 ja 160 liukuvat pystysuunnassa ylös ja alas vastaten edestakaisin 20 liikkuvien sylinterien 70 ja 72 sekä sisämäntien 126 ja 128 vaakasuoria liikkeitä.

Haarukkakappaleet 156, 158 ja 160 ympäröivät vastaavia kampiakselin polvia 162, 164 ja 166, kuten esitetään 25 kuviossa 7. Kampiakselin polvet 162 ja 164 ovat haaruk-kakappaleiden 156 ja 158 ympäröimiä sekä sijaitsevat haarukkanivelissä 118 ja 120. Haarukkanivelet 118 ja 120 ovat liitetyt edestakaisin liikkuviin sylintereihin 70 ja 72 ja näin ollen niihin vaikuttavat edestakaisin 30 liikkuvien sylinterien 70 ja 72 vaakasuorat liikkeet eteenpäin ja taaksepäin.

Suositussa suoritusmuodossa sijaitsevat kampiakselin polvet niin, että ne antavat voiman kampiakselille.

35 Jotta moottorin 10 toiminta olisi kaikkein edullisin, on sopivaa, että edestakaisin liikkuvat sylinterit 70 ja 72 liikkuvat suunnilleen puolet sisempien mäntien 126 ja 128 vaakasuorasta matkasta. Tämän saavuttamiseksi ovat edestakaisin liikkuvien sylinterien kammenpol- 8 79386 vet 162 ja 164 puolet sisempien mäntien 126 ja 128 kam-menpolven 166 halkaisijasta. Näin ollen ovat suositussa suoritusmuodossa edestakaisin liikkuvien sylinterien kammenpolvet 162 ja 164 halkaisijaltaan noin 50 mm, kun 5 taas sisämännän kammenpolvi 166 on halkaisijaltaan noin 100 mm. Lisäksi on sopivaa, että edestakaisin liikkuvan linterin liike on 190-200° sisämännän liikettä jäljessä porttien sopivan ajoituksen aikaansaamiseksi. Tämän 190-200°:n siirron aikaansaamiseksi ovat kammenpolvet 10 162 ja 164 180°:n siirrossa keskenään. 10°:n lisä- siirron aikaansaamiseksi on haarukkanivel 118 kalteva tarvittavan astemäärän verran. Näin ollen on kuviossa 2 esitetty, että haarukkanivel 118 on kalteva noin 10°. Sama vaikutus voidaan aikaansaada kammenpolven keski-15 näisellä siirrolla.

Edestakaisin liikkuvien sylinterien 70 ja 72 sekä sisä-mäntien 126 ja 128 vaakasuora liike edestakaisin aikaansaadaan haarukkakappaleiden 156, 158 ja 160 liik-20 keellä, jotka kappaleet liukuvat pystysuunnassa. Haa-rukkakappaleet 156, 158 ja 160 pysyvät kiinni haaruk-kanivelissä 118, 120 ja 146 haarukkanivelien ohjaimilla, jotka on muodostettu haarukkakappaleisiin.

25 Kammenpolveen 164 on kiinnitetty kammenpolven jatke 170. Kammenpolven sylinterimäinen jatke 170 on kiinnitetty vauhtipyörään 172. Kammenpolveen 162 on kiinnitetty sylinterimäinen kammenpolven jatke 174, joka on vuorostaan kiinnitetty kampiakseliin 24. Kammenpolvi 30 166 on kiinnitetty kammenpolviin 162 ja 164 kammenpol- vien seinämillä 174 ja 176. Näin ollen kammenpolven 166 pyöriessä se edistää kammenpolvien 162 ja 164 pyörimistä ja päinvastoin. Kun näin ollen kammenpolvet 162, 164 ja 166 pyörivät kampiakselin 24 akselin ympärillä, pyö-35 rivät myöskin vuorostaan kampiakseli sekä vauhtipyörä.

Moottorissa 10 on öljynvoitelujärjestelmä. Kampikam-miossa 18 on kampiakselin 24 ympärillä öljynsyöttökam-mio 178. Öljyä toimitetaan öljynsyöttökammioon 178 sii- 9 79386 villä varustetulla öljypumpulla 180. Jäähdyttävä öljy saapuu kammenpolveen 162 öljykanavan 182 kautta. Öljy-kanava 182 ulottuu kanunenpolven 162 sisään, jonka jälkeen öljykanava leikkaa kanunenpolven jatkoöljykanavan 5 184, joka toimittaa paineöljyä kanunenpolven 162 pintaan voidellen siten kanunenpolven 162 liikettä.

öljykanavasta 182 lähtee öljykanava 186, joka toimittaa öljyä kammenpolveen 166, jonka jälkeen öljykanava 186 10 leikkaa kanunenpolven jatkoöljykanavan 188. Kanunenpolven jatkoöljykanava 188 toimittaa paineöljyä kammenpolveen 166 pintaan voidellen kammenpolveen 166 liikettä.

Öljykanavasta 186 johtaa edelleen öljykanava 190, joka 15 toimittaa öljyä kammenpolven 164 sisällä, jonka jälkeen öljyjohto 190 leikkaa kammenpolven jatkoöljykanavan 192. Kammenpolven jatkoöljykanava 192 toimittaa paine-öljyä kammenpolven 164 pintaan voidellen kammenpolven 164 liikettä.

20

Liikkeen öljyjäähdytys on myöskin järjestetty sisempien mäntien 126 ja 128 kautta. Kuten on esitetty kuviossa 2, sallii öljykanava 194 öljyn siirtyä kampiakselista männänpään onteloon 136. Öljykanava 196 sallii öljyn 25 purkautua männänpään ontelosta 136. Samalla tavalla sallii öljykanava 198 öljyn siirtyä kampiakselista männänpään onteloon 134. Öljykanava 200 sallii öljyn purkautua männänpään ontelosta 134.

30 Kuten on esitetty kuviossa 2, toimittavat renkaanmuo- toiset öljykanavat 202 ja 204 voiteluöljyä edestakaisin liikkuvien sylinterien renkaille. Renkaiden öljynpur-- - kauskanavat 206 ja 208 mahdollistavat öljyn purkautumi sen edestakaisin liikkuvien sylinterien renkaista öljy-35 kaukaloon 210.

Jotta keksintöä ymmärrettäisiin paremmin, selostetaan moottorin täydellistä jaksoa vaiheittain. Tällöin aloitetaan edestakaisin liikkuvista sylintereistä 70 ja 72 ίο 79386 sekä sisämännistä 126 ja 128 näiden ollessa kuvion 2 esittämässä asennossa. Edelleen aloitetaan kuvion 2 esittämästä asennosta selostamalla edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 72 ja sisämäntää 128. Edestakaisin liik-5 kuva sylinteri 72 ja sisämäntä 128 käyvät läpi pakovai-heen. On syytä muistaa, että edestakaisin liikkuvan sylinterin 72 ja sisämännän 128 puristusvaiheen aikana edestakaisin liikkuva sylinteri 72 liikkuu kohti sisämäntää 128. Sen jälkeen kun puristusvaihe on tullut 10 suoritetuksi liikkuu sisämäntä 128 kuitenkin kohti edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 70, ja edestakaisin liikkuva sylinteri 72 liikkuu kohti sisäkammion pääty-seinämää 40. Tätä on havainnollistettu kuviossa 2, edestakaisin liikkuvan sylinterin 72 ollessa tarpeeksi 15 lähellä ilmakammion päätyseinämää 40 joutuu edestaksin liikkuvan sylinterin tuloportti 102 linjaan ilmapumpun 212 ilmanpuhalluskanavan 60 kanssa. On myöskin tärkeätä huomata, että edestakaisin liikkuvan sylinterin pako-portti 82 tulee linjaan ulomman sylinterin 30 pakopor-20 tin 76 kanssa ennen kuin edestakaisin liikkuvan sylinterin tuloportti 102 tulee linjaan ilmanpuhalluskanavan : : 60 kanssa. Näin ollen ilmakehän paineen ylittävää ilmaa : tulee puhalletuksi kammion 214 sisään, joka muodostuu edestakaisin liikkuvan sylinterin 72 ja sisämännän 128 25 väliin.

On myöskin ilmeistä, että kun edestakaisin liikkuvan sylinterin tuloportti 102 on linjassa ilmanpuhalluskanavan 60 kanssa, on sisämäntä 128 liikkunut riittäväs-30 ti, jotta edestakaisin liikkuvan sylinterin pakoportti 82 tulisi vapaaksi. Itse asiassa on sisämäntä 128 vapauttanut edestakaisin liikkuvan sylinterin pakoportin 82 ennen kuin edestakaisin liikkuvan sylinterin tulo-portti 102 ja ilmanpuhalluskanava 70 tulevat linjaan 35 toistensa kanssa. Näin ollen ilmapumpusta tuleva korkeapaineinen ilma, joka joutuu edestakaisin liikkuvan sylinterin 72 ja sisämännän 128 väliseen kammioon 214, painaa pakokaasut ulos edestakaisin liikkuvan sylinterin pakoportista 82, mutta myöhemmin ulos ulomman sy- il 79386 linterin 30 pakoportista 76. Tämä sitten johtaa pakokaasut ulos edestakaisin liikkuvan sylinterin 72 ja sisämännän 128 välisestä puristuskammiosta 214.

5 Sisämännän 128 ja edestakaisin liikkuvan sylinterin 72 ollessa pakovaiheessa ovat edestakaisin liikkuva sylinteri 70 ja sisämäntä 126 puristusvaiheessa. Kuten on esitetty kuviossa 2, on edestakaisin liikkuva sylinteri 70 liikkunut pois ulomman sylinterin 30 ilmakammion 10 päätyseinämästä 38 täten saattaen polttoaineen ruisku-tussuuttimen 216 linjaan edestakaisin liikkuvan sylinterin tuloportin 100 kanssa. Polttoaineen ruiskutus-pumppu 202 on sopivasti ajoitettu niin, että kun edestakaisin liikkuvan sylinterin tuloportti 100 on linjas-15 sa polttoaineen ruiskutussuuttimen 216 kanssa tulee polttoaine syötetyksi palamiskammioon 66 tai kammioon, joka muodostuu puristusseinämän 46 ja sisämännän 126 puristuspinnan 138 väliin. Kun edestakaisin liikkuva sylinteri 70 liikkuu sisäänpäin kohti sisämäntää 126, 20 pienenee edestakaisin liikkuvan sylinterin tuloportti 100 asteittain. Sen lisäksi pienenee puristuskammio 66 yhä, kunnes räjähdys tapahtuu puristuskammiossa 66. Polttoaineen ruiskutuspumppu 220 on ajoitettu niin, että se ruiskuttaa sisään polttoainetta juuri ennen 25 räjähdyksen sattumista puristuskammiossa 66.

Kun edestakaisin liikkuva sylinteri 70 liikkuu kohti sisämäntää 126, painaa edestakaisin liikkuva sylinteri 70 haarukkaniveliä 118 ja 120 kohti ulomman sylinterin 30 30 vastakkaista päätä. Tämä vuorostaan antaa haarukka- kappaleille 156 ja 160 pystysuuntaisen liikekomponen-tin.

Samalla tavalla kun sisämäntä 126 liikkuu kohti edesta-35 kaisin liikkuvaa sylinteriä 72, tulee haarukkanivel 146 vedetyksi kohti edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 72. Näin ollen haarukkanivel 146 liikkuu vaakasuoralla komponentilla kohti edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 70. Kun haarukkanivel 146 liikkuu tällä vaakasuoralla kom- i2 79386 ponentilla, liikkuu haarukkakappale 158 pystysuunnassa alaspäin.

Räjähdyksen tapahduttua puristuskanuniossa 66 vaihtavat 5 edestakaisin liikkuvan sylinterin 70 ja sisämännän 126 vaakasuorat komponentit suuntaa johtuen räjähdysvoimas-ta. Räjähdyksen jälkeiset uudet suunnat on kuviossa 2 havainnollistettu suuntanuolella 222 ja suuntanuolella 224.

10

Kun räjähdys on tapahtunut puristuskanuniossa 66, muuttaa edestakaisin liikkuva sylinteri 70 suuntaa ja ryhtyy vetämään haarukkaniveliä 118 ja 120. Haarukkanive-liin 118 ja 120 kohdistuva veto vuorostaan vetää edes-15 takaisin liikkuvaa sylinteriä 72 ja aiheuttaa edestakaisin liikkuvan sylinterin 72 suunnan muutoksen tämän liikkuessa nyt kohti sisämäntää 128. Puristuskanuniossa 66 tapahtuneen räjähdyksen jälkeen vaihtaa myöskin si-sämäntä 126 liikesuuntansa sekä alkaa työntää haaruk-20 kaniveltä 146. Sisämännän 126 suunnanmuutos vuorostaan saa sisämännän 128 muuttamaan suuntaansa sekä liikkumaan kohti edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 72. Kun edestakaisin liikkuva sylinteri 72 liikkuu kohti sisä-mäntää 128, saattaa se vähitellen edestakaisin liikku-25 van sylinterin tuloportin linjaan polttoaineen ruisku-tussuuttimen 218 kanssa. Polttoaineen ruiskutussuutin 218 on ajoitettu niin, että kun edestakaisin liikkuvan sylinterin tuloportti 102 tulee linjaan polttoaineen ruiskutussuuttimen 218 kanssa, tulee polttoaine syöte-30 tyksi puristuskammioon. Jakson tässä kohdassa on sisä-mäntä 128 liikkunut ohi edestakaisin liikkuvan sylinterin pakoportin 82 sulkien edestakaisin liikkuvan sylinterin pakoportin 82 ja lisäksi liikkuu sisämäntä 128 kohti edestakaisin liikkuvan sylinterin 70 puristussei-35 nämää 96 siten supistaen puristuskammiota 68.

Näiden liikkeiden aikana saattaa edestakaisin liikkuva -·; sylinteri 70 työntämällä haarukkanivelet 118 ja 120 vaakasuoraan liikkeeseen kohti edestakaisin liikkuvaa x3 79386 sylinteriä 70. Tämä aiheuttaa haarukkakappaleisiin 156 ja 160 alaspäin suunnatun liikekomponentin. Lisäksi sisämäntä 128 liikkuu kohti edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 70 vetäen siten haarukkaniveltä 146 vaakasuo-5 ralla komponentilla kohti edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 72, mikä vuorostaan aiheuttaa haarukkakappaleelle 158 pystysuuntaisen nostokomponentin. Kun puristuskam-mio 68 on supistunut riittävästi, tapahtuu räjähdys ja edestakaisin liikkuvan sylinterin 72 ja sisämännän 128 10 suunnat vaihtuvat. Näin ollen sisämäntä 128 alkaa vaakasuorassa suunnassa liikkua kohti edestakaisin liikkuvaa sylinteriä 70, ja edestakaisin liikkuva sylinteri 72 liikkuu kohti ilmakammion päätyseinämää 40 näin ollen vaihtaen vastakkaisiin suuntiin ne vaakasuorat kom-15 ponentit, jotka työntävät ja vetävät haarukkaniveliä 118, 120 ja 146.

Suositussa suoritusmuodossa ovat haarukkanivelet 118 ja 120 konstruoidut niin, että niiden kulma poikkeaa 20 noin 10° 90°:sta. Tämä on aiheuttanut sen lisäedun, että edestakaisin liikkuvien sylinterien tuloportit 100 ja 102 pysyvät auki muutaman asteen pitempään, mikä mahdollistaa ylimääräisen ilman syötön.

25 Havaitaan, että kun räjähdys tapahtuu puristuskammiossa 68, omaksuvat sisämännät 126 ja 128 sekä edestakaisin liikkuvat sylinterit 70 ja 72 samat vaakasuorat liikkeet, joita selostettiin aluksi ensimmäisessä vaiheessa. Näin ollen on käyty läpi täydellinen jakso. Kuten 30 on esitetty selityksessä, mitään turhaa liikettä ei tapahdu. Näin ollen synnyttävät edestakaisin liikkuvat sylinterit 70 ja 72 sekä sisämännät 126 ja 128 jokaisella hetkellä käyttökelpoista energiaa. Timä on tosiasia sen vuoksi, että haarukkanivelet 118, 120 ja 146 35 myöskin liikkuvat vaakasuorassa suunnassa siirtäen käyttökelpoista energiaa haarukkakappaleisiin 156, 158 ja 160, jotka vuorostaan siirtävät energiaa kammenpol-: viin 162, 164 ja 166, jotka vuorostaan saattavat kam piakselin 24 pyörimään.

i4 79386

On myöskin ilmeistä, että haarukkakappaleiden hyödyllisyydestä johtuen, riippumatta siitä, mihin suuntaan ne liikkuvat, että mitään energiaa ei hukata pakovaihees-5 sa. Tätä tapahtuu sovinnaisissa moottoreissa kun pakokaasut poistetaan puristuskammiosta räjähdyksen jälkeen. Esillä olevassa keksinnössä puristuskammion puhdistamiseen käytetty vaakasuora liike siirtää myöskin käyttökelpoista energiaa vedon ja työnnön alaisiin haa-10 rukkaniveliin 118, 120 ja 146.

Joskin edellä on havainnollisuuden vuoksi selostettu erityistä keksinnön edullista suoritusmuotoa, on selvää, että tämän erilaisia vaihtoehtoja ja muunnelmia 15 voidaan ajatella liitteenä olevien patenttivaatimuksien puitteissa.

Claims (14)

1. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen moottori, tunnet-t u elimistä polttoaineen ruiskuttamiseksi sekä huuhtelun suorittamiseksi, jotka elimet käsittävät; elimet (212, 54, 56) paineilman syöttämiseksi; elimet (202, 216, 218) polttoaineen sisäänruiskuttamiseksi; ilman tuloaukon (100, 102) kummallekin edestakaisin liikkuvalle sylinterille (70, 72), joka tuloaukko on yhteydessä moottorin ulkopuolella olevaan tilaan sekä sylinterionte-loon ; poistoaukon (80, 82) kummallekin edestakaisin liikkuvalle sylinterille, joka poistoaukko on yhteydessä moottorin ulkopuolella olevaan tilaan sekä sylinterionteloon kohdassa, joka on pituussuunnassa katsottuna erillään ilman sisään-tuloaukosta (100, 102); polttoaineen ruiskutusaukon (104) kummallekin edestakaisin liikkuvalle sylinterille (70, 72), joka aukko on yhteydessä polttoaineen ruiskutuselimiin (202, 216, 218) sekä sylin-terionteloon kohdassa, joka on pituussuunnassa katsottuna ilman tuloaukon (100, 102) ja ilman poistoaukon (80, 82) välissä; ja elimet (118, 120, 146, 156, 158, 160) juoksevan aineen yhteyden aikaansaamiseksi edestakaisin liikkuvan sylinterin (70, 72) sisätilan ja sylinteriontelon välille, niin että 17 79386 edestakaisin liikkuvan sylinterin pitkittäisliike sylinte-riontelossa aikaansaa juoksevan aineen yhteyden paineilma-syötön, polttoainesyötön sekä moottorin ulkopuolisen tilan välille sopivina ajankohtina moottorissa tapahtuvaa puristusta, palamista ja huuhtelua varten.
2. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että männät (126, 128) ovat kytketyt kampiakseliin (24) kohdassa, joka sijaitsee enemmän kuin 180° siirrettynä edestakaisin liikkuvista sylintereistä (70, 72), edestakaisin liikkuvien sylinterien ja mäntien pitkittäissuuntaisen liikkeen ajoittamiseksi siten, että mäntien liikkuessa kohti edestakaisin liikkuvia sylintereitä ennen palamista poistoaukko (80, 82) tulee suljetuksi ennen sisään-tuloaukon (100, 102) sulkemista puristuskammion ylisyötön aikaansaamiseksi.
3. 4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että männät (126, 128) ovat kytketyt kampiakseliin (24) kohdissa, jotka ovat enemmän kuin 180° siirrettynä edestakaisin liikkuviin sylintereihin nähden niin, että edestakaisin liikkuvien sylinterien (70, 72) ja mäntien (126, 128) pitkittäissuuntainen liike tulee ajoitetuksi siten, että mäntien liikkeen aikana poispäin edestakaisin liikkuvasta sylinteristä palamisen jälkeen, tulee poistoaukko (80, 82) olemaan auki ennen sisääntuloaukon (100, 102. avaamista, niin että palaneen kaasun sallitaan poistua edestakaisin liikkuvasta sylinteristä.
4. 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että elimet juoksevan aineen yhteyden aikaansaamiseksi edestakaisin liikkuvan sylinterin (70, 72) ja sylinteriontelon (30) välille käsittävät: ensimmäisen sylinteriaukon (80, 82); ja toisen sylinteriaukon (100, 102) , joka sijaitsee kohdassa, joka on erillään ensimmäisestä sylinteriaukosta, jolloin sylinteriaukot aikaansaavat yhteyden sylinteriontelon ja edestakaisin liikkuvan sylinterin (70, 72) sisätilan välille. ie 79386
5. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että ensimmäinen sylinteriaukko (80, 82) sijaitsee siten, että se avautuu ja sulkeutuu männän (126, 128) pitkittäisliikkeen kautta edestakaisin liikkuvassa sylinterissä (70, 72).
6. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että edestakaisin liikkuvat sylinterit (70, 72) ja männät (126, 128) ovat kytketyt kampiakseliin niin, että mäntien kampiakseliin (24) kohdistamien voimien vääntövarsi on suurempi kuin edestakaisin liikkuvien sylinterien kampi-akseliin kohdistamien voimien vääntövarsi niin, että mäntien siirtämät voimat ovat lähemmin samansuuruisia kuin edestakaisin liikkuvien sylinterien siirtämät voimat.
7. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että edestakaisin liikkuvat sylinterit (70, 72) ovat liitetyt kampiakseliin (24) kammenpolviyhdistelmällä (162, 164), joka on kiinnitetty kampiakseliin sekä käsittää : männänpuoleisen kammenpolven (166) ja sylinterinpuoleisen kammenpolven (162, 164), jotka kammenpolvet sijaitsevat siirrettyinä toisiinsa nähden ja kampiakselin (24) keskustaan nähden halutun ajoituksen aikaansaamiseksi; kaksi haarukkakappaletta (156, 160; 158), jolloin kumpikin haarukkakappale ympäröi vastaavaa kammenpolvea (162, 164; 166) ; ensimmäisen ja toisen haarukkanivelen (118, 120), jolloin kumpikin haarukkanivel käsittää vastaavan haarukkakappa-leen (156, 160; 158), ensimmäisen haarukkanivelen ollessa kiinnitettynä mäntään (126; 128) ja toisen haarukkanivelen ollessa kiinnitettynä edestakaisin liikkuviin sylintereihin (70, 72), niin että mäntien edestakaisin liikkuvien sylinterien pitkittäisliike tulee siirretyksi kammenpolviyhdis-telmän kautta kampiakselin pyörittämiseksi. 19 79386
8. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että kammenpolvet (162, 164; 166) sijaitsevat siirrettyinä toisiinsa nähden enemmän kuin 180°.
9. 10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen moottori, tunnet-t u siitä,että männänpuoleinen kammenpolvi (166) ulottuu ulospäin kampiakselin keskustasta pidemmän matkaa kuin sylin terinpuoleinen kammenpolvi (162, 164).
10. 11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että toinen haarukkanivel (120) on kalteva ensimmäiseen haarukkaniveleen (118) nähden halutun ajoituksen aikaansaamiseksi.
11. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että toinen haarukkanivel (120) on kallistettuna suunnilleen 10°.
12. 13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että se käsittää voitelujärjestelmän (180, 178, 182, 184), joka syöttää paineenalaista öljyä kammenpolviyh-distelmään, jolloin voitelujärjestelmä käsittää kammenpol-vissa öljykanavat (182, 184), jotka ulottuvat kammenpolvi-en läpi haarukkakappaleiden voitelemiseksi.
13. 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen moottori, tunnet-t u siitä, että männässä (126, 128) olevat öljykanavat (194, 196, 198, 200) ovat juoksevan aineen suhteen yhteydessä haarukkakappaleisiin (156, 160, 158) paineenalaisen öljyn syöttämiseksi männän sisään.
14. 15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen moottori, tunnet-t u joukosta renkaita (202, 204), jotka ympäröivät kummankin edestakaisin liikkuvan sylinterin (70, 72) kehän, sekä elimistä paineenalaisen öljyn syöttämiseksi renkaisiin moottorin toimiessa. 20 79386