FI79266B - Automatisk anslutning och nedtagning av stroemavtagare foer trolleyfordon. - Google Patents

Description

1 79266

Johdinajoneuvojen virroittimien automaattinen liitäntä ja alasotto

Malmia ja sentapaista kaivosperissä kuljetettaessa pyritään nykyään käyttämään sähkökäyttöisiä ajoneuvoja, ns. johdinajoneu-voja. Mekaanisesti nämä voivat olla muodostettuja ajoneuvoksi, joka koostuu veto-osasta 1 ja kuormaosasta 2, katso kuviota 1, jotka on kytketty yhteen pystysuunnassa jäykällä mutta sivusuunnassa käännettävällä varrella 3. Tyhjän ajoneuvon paino voi olla 30 t, ja kuormitettavuus voi olla jopa 50 t. Veto- ja kuormaosa on yleensä kumpikin varustettu kahdella pyörällä. Ajoneuvoa voidaan käyttää kahdella sähkömoottorilla, joista yksi sijaitsee veto-osassa ja toinen kuormaosassa. Virran syöttö tapahtuu yleensä kaapelin 4, virroitinvaunun 5 ja tähän asennettujen virroittimien välityksellä. Nämä välittävät sähkökoske-tuksen kiskokaistaan 6, joka on eristimien välityksellä tai muulla tavoin ripustettu kaivosperän kattoon 7.

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen virroitinvaunun ja virroittimien automaattiseksi liittämiseksi ja alas ottamiseksi.

Sähköjohdinajoneuvojen kytkentä virroittimien välityksellä yläpuolella sijaitsevaan kiskokaistaan ei nykyään ole toteutettu siten, että ajoneuvo voitaisiin yksinkertaisesti liittää mihin tahansa syöttävän kiskokaistan kohtaan ja vastaavasti ottaa alas siitä. Liitäntä ja vastaavasti alasotto tapahtuvat ajoneuvojen ollessa paikallaan erityisillä kytkinasemilla ja sentapaisilla tai muulla tavoin, mistä aiheutuu huomattavaa mekaanista asennustyötä. Kuviosta 2 näkyy eräs esimerkki siitä, miten virroi-tinvaunu on sovitettu tunnetun tekniikan mukaisesti. Tässä on neljä virroitinta, joista 8a, 8b ja 8c muodostavat 3-vaihe-syötön trukkiin ja 8d muodostaa maaliitännän. Virroitinvaunu 5 riippuu T-palkin muodostamasta johtokiskosta 10 ja on laakeroitu siihen pyörien 9 välityksellä. Virran syöttö virroitinvaunusta 2 79266 ja virroittimista johdinajoneuvoon tapahtuu mekaanisesti vahvistetun kaapelin 4 välityksellä, joka samanaikaisesti vetää vir-roitinvaunua. Kaapeli on sopivasti esijännitettynä kelattu ajoneuvoon asennetulle kaapelikelalle 11. Tällaisessa virroitin-vaunurakenteessa vaunu sijaitsee aina pyörien 9 välityksellä johtokiskolle 10 laakeroituna. Jos ajoneuvoa ajetaan siten, että virtakaapelin mekaaninen jännitys muodostuu liian suureksi, on yleensä olemassa laitteita, jotka kytkevät kaapelin irti.

Jos kuvion 1 tai 2 mukaista virroitinvaunua 5 jarrutettaisiin virroitinkiskolle ja pyöräsovitelmalle alas putoavan malmin, kiven ja sentapaisen takia, tämä aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta kaapelivintturiin ja virranjohtokaapeliin, joka voi ääritapauksessa katketa tai kytkeytyä irti, jolloin ajoneuvo on ohjauskelvoton.

Markkinoilla on useita samantapaisia rakenneratkaisuja, mutta useimmat perustuvat selitettyyn periaateratkaisuun.

Virroitinvaunun ja ripustuslaitteen välinen, liitännän ja alas-oton kannalta periaatteessa kiinteä kytkentä kiskojärjestelmään rajoittaa epäedullisesti johdinajoneuvon liikkeen vapautta. Erilaisten käyttöhäiriöiden ja vikojen sattuessa esiintyy ongelmia, kun ajoneuvo halutaan nopeasti kytkeä irti kiskostosta ja ajoneuvo halutaan ajaa nopeasti pois kaivosperästä johonkin keskuskokooma-paikkaan tai korjaamoon.

Kaivosperän rajoitetun poikkileikkauksen takia, joka voi normaa- 2 litapauksessa olla n. 25 m (5x5 m), ei esim. junissa ja muissa kiskoajoneuvoissa käytettyä virroitusta sankajärjestelmän kautta voida käyttää. Koska kyseiset johdinajoneuvot on varustettu eristävillä kumipyörillä, ei maata voida käyttää virran-johtimena. Pienin määrä virranjohtimia on tasavirtasyötössä tällöin ainakin kaksi johdinta, mikä edelleen vaikeuttaa junien virroitinsankajärjesteImien käyttömahdollisuuksia.

3 79266

Keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen virroitinvaunun ja virroittimien automaattista liitäntää ja alasottoa varten riippumatta siitä, missä kohdin kaivosperässä ajoneuvo sijaitsee, jolloin ajoneuvo voi olla liikkeessä eteenpäin. Ainoa vaatimus on, että ajoneuvo sijaitsee sivusuunnassa kiskokaistan suhteen tietyn maksimaalisen välimatkan puitteissa. Ratkaisuna on patenttivaatimuksen 1 vast. 4 tunnusmerkkien mukainen ajatus, jossa virroitin-vaunu ja virroittimet painetaan alhaaltapäin ylös kiskokaistaa kohti. Tämä tapahtuu kuvion 3 mukaan esim. hydraulisesti ohjatun nostettavan ja käännettävän puomin 12 avulla, joka kannattaa vir-roitinvaunua 5, joka on kuviossa 3 esitetty kehyksenä.

Virroittimien liitäntä kiskostoon vaatii tarkkaa eijoitusmenetel-mää ja laitteita tätä varten. Virroitinvaunu on sen tähden varustettu sijoitusta varten pystyhakusangalla 13, kahdella vaakahaku-sangalla 14a, 14b sekä korkeusasento-osoittimella 15 ja kahdella sivuasento-osoittimella 16a, 16b. Hakusangoista on sanka 13 laakeroitu kääntyvästi kohdissa LI ja L2 ja myös alas laskettavissa. Hakusanka 13 toimii haun aikana myös muiden virroitinvaunuun sijoitettujen laitteiden suojana. Työasennossa hakusanka 13 on alas laskettuna, niin että nämä laitteet ovat vapaina. Sijoitus tapahtuu siten, että vaunua 5 nostetaan puomin avulla siten, että hakusanka 13 osuu johtokiskoon 17, 18, katso kuviota 4. Vaunun nostoa jatketaan, kunnes saadaan oikea korkeusasento, joka tunnustellaan korkeusasento-osoittimen 15 avulla. Sen jälkeen vaunua siirretään puomin avulla sivusuunnassa niin, että ensin yksi sangoista 14a tai 14b osuu yhteen johtokiskoista, minkä jälkeen vaunun sivuliike ja kääntö jatkuvat niin, että myös toinen vaakasuorista hakusangoista joutuu kosketukseen johtokiskon kanssa. Vaunu on nyt oikein sijoitettu, mikä osoitetaan sivuasento-osoittimien 16a ja 16b avulla, te. yhden osoittimen avulla kumpaakin hakusankaa 14a ja 14b varten.

Vaunu muodostuu kuviossa 3 esitetyn kehyksen lisäksi myös vir-roittimista ja johtopyöristä, jotka pitävät johtokiskojen 17, 18 välityksellä, kuvio 4, vaunun paikallaan, kun ajoneuvoa siirretään kaivosperässä. Tätä osaa selitetään lähemmin erään suoritusmuodon selityksen yhteydessä.

4 79266

Varustamalla ajoneuvo ladattavalla energialähteellä, esim. paristoilla, voidaan ajoneuvo ohjata asentoon, niin että sillä on sivusuunnassa tietty maksimaalinen poikkeama kiskokaistasta. Tämän sijoituksen jälkeen voi virtakiskostoon liitäntää koskevan käskyn jälkeen tapahtua ohjaussarja selitetyn hakujärjestelmän avulla.

Koska kaivosperän lattia voi olla hyvin epätasainen ja ajoneuvon tiellä voi olla kiviä ja muita esteitä, on ajoneuvo, puomi, vaunu ja virroittimet tehty joustaviksi, niin että vaunu ja vir-roittimet voidaan pitää kosketuksessa johtokiskojen ja kisko-kaistan kanssa.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen edut ovat monet ja ilmeiset .

Puomi muodostaa huomattavasti varmemman ja luotettavamman kytkennän ajoneuvon ja virroitinvaunun välillä kuin vahvistettu virta-kaapeli. Virroitinkaapeliin ei kohdistu mekaanista vetokuormi-tusta, kun vaunu pidetään ylhäällä puomin avulla.

Virroitinvaunun ja virroittimien liitäntä ja alasotto ovat huomattavasti yksinkertaisempia kuin on asianlaita olemassa olevien rakenteiden kohdalla, kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty.

Virroitinvaunun ja virroittimien liitäntä ja vastaavasti alasotto voivat tapahtua valinnaisessa kohdassa kaivosperää pitkin.

Virroitinvaunun ja virroittimien liitäntä ja vastaavasti alasotto voivat tapahtua ajoneuvoa eteenpäin siirrettäessä.

Virroitinvaunun ja virroittimien liitäntään ja vastaavasti alas-ottoon käytetty aika on keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta käytettäessä huomattavasti lyhyempi kuin olemassa olevissa rakenteissa ja järjestelmissä.

Kuvio 1 esittää johdinajoneuvoa, jossa on kaapeliliitetty virroi tinvaunu, joka liitetään kaivosperän katossa olevaan kiskokais- taan.

5 79266

Kuvio 2 esittää, miten virroittimilla varustettu virroitinvaunu voi olla muodostettutunnetun tekniikan mukaan.

Kuvio 3 esittää sijoitusta varten toimivilla hakusangoilla 13, 14a ja 14 b varustetun virroitinvaunun periaatetta. Virroittimia ja niveljärjestelmiä ei ole esitetty.

Kuvio 4 esittää virroitinvaunun sijoituksen kulkua, ts. ensin nostoa oikeaan korkeusasentoon, sen jälkeen sivulle kääntöä, kunnes vaunu sijaitsee kiskokaistan vieressä ja sen suuntaisesti. Kuvio 5 esittää vaunun liikekuviota sivuliikkeen aikana. Puomi 12 on alapäästään laakeroitu liikkuvasti ajoneuvon kiinteään pisteeseen A. Normaalisti ajoneuvoa siirretään eteenpäin pienellä nopeudella liitäntä- ja alasottovaiheen aikana.

Kuvio 5a esittää vaunua 5 ajatellussa lähtöasennossa. Liikekuvio loppuasentoon asti käy selville kuvioista 5b-5e.

Kuvio 6 esittää virroittimilla 19 ja johtopyörillä 20 varustettua virroitinvaunua sekä virtakiskoista 6 ja johtokiskoista 17 ja 18 muodostuvaa kiskokaistaa. Hakusangat on jätetty pois.

Kuvio 7 esittää samaa virroitinvaunua kuin kuvio 6 mutta ylhäältäpäin nähtynä.

Virroitinvaunun ja virroittimen sijoituksen erästä suoritusmuotoa selitetään kuvioiden 4 ja 5 avulla. Kuviossa 4 esitetään virroitinvaunu edestä nähtynä ajoneuvon liikesuunnassa. Kuviossa esitetään kaksi johtokiskoa 17 ja 18 ja näiden välissä kolme virtakiskoa 6a, 6b ja 6c, jotka muodostuvat kupariputkista.

Nämä on kiinnitetty eristävillä tuilla, joita ei ole esitetty kuviossa, johtokiskoihin, jotka on vuorostaan kiinnitetty kaivos-perän kattoon.

Liitännän lähtöasentona on se, että ajoneuvo omine energialähtei-neen ajetaan eteenpäin sellaiseen asentoon, että vaunu 5 sijaitsee määrätyn etäisyysalueen puitteissa sivusuunnassa kiskokaistasta. Kun liitäntäkäsky annetaan, vaunua nostetaan puomin 12 avulla 6 79266 siten, että hakusanka 13 joutuu kosketukseen yhden johtokiskon kanssa. Kun ajoneuvo ja vastaavasti vaunu on sijoitettu kuviossa 4 esitettyyn lähtöasentoon, sanka 13 osuu ensin johtokiskoon 18. Vaunun pystyliikkeen jatkuessa sankaa kierretään laakerointien Li ja L2 ympäri, ja kun sanka saavuttaa alas painetun pääte-asentonsa, korkeusasento-osoitin 15 osoittaa tämän, jolloin pysty-liikkeen pysäyttävät mekaanisesti johtokiskot 17 ja 18. Hakusanka 13 liukuu nyt molempia johtokiskoja 17 ja 18 kohti. Jos liitäntävaihe alkaa, kun ajoneuvo ja virroitinvaunu sijaitsevat sivusuunnassa kauempana kiskokaistasta, hakusanka voi osua vain joko johtokiskoon 17 tai johtokiskoon 18 riippuen ajoneuvon ajosuunnasta. Pystyliikekuvio on muuten kuitenkin sama kuin silloin, kun sanka 13 joutuu kosketukseen molempien johtokiskojen kanssa. Kun pystyliike on pysäytetty mekaanisesti, virroitinvaunu painetaan tietyllä säädetyllä nostopaineella johtokiskoa tai johtokiskoja kohti, ja se voi siis myötäillä johtokiskon alasivua. Vaunu sijaitsee nyt siis siten, että hakusanka on kosketuksessa toisen tai kummankin johtokiskon alasivuun ja voi siirtyä sivusuunnassa ja joutua kiskokaistan alle ilman, että virroitin ym. joutuvat kosketukseen tämän kanssa. Voima, jolla vaunua painetaan ylöspäin, voi olla pienempi osa siitä ylöspäin suunnatusta voimasta, jota käytetään, kun virroittimet ovat joutuneet kosketukseen ao. virtakiskojensa kanssa, ts. työasennossa. Vaunua on sen jälkeen kuljetettava vaakasuunnassa, kunnes virroittimet sijaitsevat suoraan ao. virtakiskon alapuolella ja pyörät suoraan ao. johto-kiskon alapuolella. Vaunun sivuliikkeen liikekuvio käy selville kuviosta 5, jossa kuviot 5a-5e esittävät sivu- ja kääntöliikkeen eri vaiheita. Puomin 12 kiinteä kääntökeskus A sijaitsee ajoneuvossa, joka voi sijoitusvaiheen aikana olla paikallaan tai liikkua hitaasti eteenpäin.

Kun liitäntävaiheen pystyliikeosa on päättynyt, jatketaan auton sivusiirtoa kääntämällä puomia, kuviossa 5 myötäpäivään. Kuviossa 5c puomia on käännetty niin paljon, että vaunu sekä pystysuora hakupuomi 14b ovat joutuneet kosketukseen johtokiskon 17 kanssa. Puomin ja vaunun jatkoiiikkeen aikana vaunua käännetään siten, että myös pystysuora hakupuomi 14a joutuu kosketukseen johtokiskon 7 79266 kanssa, kuten kuviossa 5e on esitetty. Kuvion 3 mukaiset sivu-asento-osoittimet 16a ja 16b osoittavat, että molemmat haku-sangat 14a ja 14b ovat joutuneet kosketukseen johtokiskon kanssa.

Virroitinvaunu on nyt siis sijoitettu oikein sivusuunnassa ja suunnattu yhdensuuntaisesti kiskokaistan kanssa.

Kuvioissa 3, 4 ja 5 vaunu on esitetty paljaana kehyksenä, jossa on hakusangat 13, 14a ja 14b. Vaunu on lisäksi, kuten kuvioista 6 ja 7 käy esille, varustettu virroittimilla 19a, 19b ja 19c sekä neljällä parilla johtopyöriä 20a, 20b, 20c ja 20d. Kuvioissa 6 ja 7 on hakusangat selvyyden vuoksi jätetty pois.

Kun vaunu on sijoitettu oikein sivusuunnassa, hakusanka 13 käännetään alas, jolloin vaunua nostetaan siten, että johtopyörät 20 joutuvat kosketukseen johtokiskojen 17 ja 18 kanssa ja virroit-timet 19 joutuvat kosketukseen ao. virtakiskojensa 6 kanssa.

Kun johtopyöräosoittimista 21a-d saadaan signaali, että pyörät vierivät oikealla tavalla, lisätään ylöspäin suunnattua voimaa puomin välityksellä siten, että saadaan tarvittava nostovoima. Liitäntävaiheen mekaaninen osa on nyt päättynyt. Ennen kuin jännite kytketään ajoneuvon käyttöjärjestelmään, tarkistetaan esim. vaihejärjestys ja se, että jännite on määrättyjen rajojen puitteissa. Kontaktorit ym. kytketään sen jälkeen, minkä jälkeen ajoneuvoa voidaan ajaa virran syötön tapahtuessa kiskokaistasta.

Kun virroitinvaunu ja virroittimet normaalisti ja tarkoituksellisesti otetaan alas, virroitinvaunu vedetään alaspäin puomin avulla samalla, kun pystyhakusankaa nostetaan ylöspäin ja se liukuu johtokiskoja kohti. Tällöin vaunua painetaan lisävoimalla alaspäin, jolloin virroittimien ja virtakiskojen välinen kosketus katkeaa. Puomia ja vaunua viedään sitten vielä alaspäin, kunnes on saavutettu alas laskettu lepoasento.

Kaivosperän lattian ollessa normaalisti epätasainen on puomin hydraulijärjestelmän voitava pitää virroitinvaunu ja virroitin hyvässä kosketuksessa katossa olevan kiskokaistan kanssa.

8 79266

Kun lattiarata on epänormaalin epätasainen ja ajoneuvo ajetaan tahattomasti liian pitkälle sivusuunnassa kiskokaistan suhteen, on olemassa vaara, että vaunu luiskahtaa pois kiskokaistalta, jolloin myös virtakiskojärjestelmän kytkentä virroittimiin voi katketa. Tämä voi aiheuttaa valokaaria ja pahoja palovahinkoja virtakiskokaistassa ja virroittimissa. Tämän estämiseksi on jokaiseen johtopyöräpariin sovitettu johtopyöräosoittimet 21, jotka, kun jokin pyöräpari osoittaa taipumusta irrota kosketuksesta ao. virtakiskon kanssa, osoittavat tämän. Kun jokin johtokisko-osoittimista 21a, 21b, 21c tai 21d osoittaa, että virroitinvaunu johtopyörineen ja virroittimineen on irtoamassa kosketuksesta kiskokaistan kanssa, virran syöttö ajoneuvoon katkaistaan aiemmin mainittujen kontaktorien avulla, jolloin vältytään mahdollisilta valokaarilta ja kiskokaistan ja vastaavasti virroittimien palovahingoilta. Kun pyörän liukumista osoitetaan, käännetään myös hakusanka 13 ylös, jolloin vaunu johtopyörineen ja virroittimineen painetaan alas. Samalla vaunu määrätään alas puomin avulla, ts. normaalisti määrättynä alasottovaiheena.

Kun vaunu on oman energialähteen avulla ajettu asentoon, joka on mahdollisen liitännän rajoissa, voidaan uusi liitäntämenetel-mä aloittaa.

Menetelmän toteutukseen käytettävä laite voidaan selitetyn sovi-telman lisäksi toteuttaa monin eri tavoin. Esimerkiksi voidaan vain ne hakusangan 13 osat, jotka sijaitsevat suorakulmaisesta kiskokaistaa vastaan, ts. osat, jotka on laskettava alas, jotta johtopyöriä ja virroittimia voidaan nostaa johtokiskojen ja virtakiskojen kanssa, tehdä nostettaviksi ja laskettaviksi, kun taas vaunun ulkopuolella sijaitseva suippo osa tehdään kiinteäksi.

Puomin, vaunun ja hakusangan liikkeet, jotka aloitetaan normaalin käskyn avulla tai yhteistoiminnassa eri asento-osoittimien kanssa, voidaan aktivoida tunnetuilla mekaanisilla, hydraulisilla tai pneumaattisilla elimillä. Liikesarjat, jotka käsittävät 9 79266 liitännän, määrätyn alasoton ja alasoton eri vaiheet vaunun ollessa poistumaisillaan kiskokaistalta epätasaisen alustan tai virheellisen ohjauksen takia, voidaan tunnetulla tavalla ohjelmoida. Ohjelmointi voi tapahtua tunnetulla tavalla relejaksojen avulla tai tietokoneen ohjaamana ohjelmana. Tällainen ohjelmointi käsittää myös puhtaasti sähköiset toiminnat, kuten vaihesäädön, kytkennän ja irtikytkennän, alasohjauksen, jännitteen poiston ym.

Claims (4)

10 79266

1. Menetelmä virroitinvaunun (5) sijoittamiseksi, jossa on pystyhakusanka (13), vaakahakusangat <14a, 14b>, korkeusaeento- osoitin (15), sivuasento-osoittimet (16a, 16b>, johtopyöräosoit- timet (21a, 21b, 21c, 21d), johtopyörät (20a, 20b, 20c, 20d) ja virroittimet (19a, 19b, 19c), johdinajoneuvoon (1, 2) asennetun puomin (12) avulla, jolloin johdinajoneuvon yläpuolella on virta-kiekoista (6a, 6b, 6c) ja johtokiskoieta (17, 18) muodostuva kis-kokaista, tunnettu siitä, että johdinajoneuvo (1, 2) ajetaan oman energialähteen avulla sisään kiskokaistan alapuolelle, että puomi (12) ajoneuvoa hitaasti eteenpäin ajettaessa tai sen seisoessa paikallaan nostaa virroitinvaunua (5) pystysuunnassa siten, että pystyhakusanka (13) ensin saatetaan kosketukseen toisen tai kummankin johtokiekon (17, 18) kanssa, että pystyhakusanka (13) pystyliikkeen jatkuessa käännetään alas vaunua kohti ja pystyha-kusangan saavutettua alemman pääteasentonsa tämä osoitetaan kor-keusasento-osoittimen (15) avulla, että virroitinvaunua (5) sen jälkeen käännetään puomin (12) avulla sivusuunnassa, kunnes vaa-kahakusangat (14a, 14b) saatetaan kosketukseen lähinnä sijaitsevan johtokiekon (17, 18) kanssa, että kun vaakahakusangat on saa tettu kosketukseen johtokiskon kanssa, tämä osoitetaan sivuasento-osoittimien (16a, 16b) avulla, että pystyhakusanka (13) nyt kään netään alas ja virroitinvaunu (5) virroittimineen (19a, 19b, 19c) ja johtopyörineen (20a, 20b, 20c, 20d) nostetaan ylös kiskokais-taa kohti, jolloin virroittimet saatetaan kosketukseen virtakis-koja (6a, 6b, 6c) vastaan ja johtopyörät viedään liitäntään joh- tokiskoja (17, 18) vastaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että virroitinvaunun (5) normaalisti määrätyn alasoton yhteydessä vaunua vedetään puomin (12) alaspäin suuntaaman voiman avulla alaspäin samalla, kun pystyhakusankaa (13) nostetaan ylöspäin ja se liukuu johtokiskoja (17, 18) vastaan, jolloin vaunua painetaan lisävoiman avulla alaspäin, jolloin virroittimien (19a, 11 79266 19b, 19c) ja virtakiskojen <17, 18) välinen kosketus katkaistaan, minkä jälkeen puomia (12) ja vaunua <5) vedetään alaspäin, kunnes on saavutettu alas laskettu lepoasento.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että johtopyöräosoittimien <21a, 21b, 21c, 21d> tai jonkin näistä osoittaessa, että virroitinvaunu <5) on irtoamassa kosketuksesta kiskokaistan kanssa, aloitetaan virroitinvaunun (5) alas-ottovaihe, joka vastaa normaalisti määrättyä alasottoa.

4. Laite virroitinvaunun <5> sijoittamiseksi, jossa on pysty- hakusanka (13), vaakahakusangat (14a, 14b), korkeusasento-osoitin <15), sivuasento-osoittimet <16a, 16b), johtopyöräosoittimet <21a, 21b, 21c, 21d), johtopyörät (20a, 20b, 20c, 20d) ja virroittimet <19a, 19b, 19c), johdinajoneuvoon <1, 2) asennetun puomin (12) avulla, ja joka käsittää johdinajoneuvon yläpuolelle sovitetun virtakiskoista (6a, 6b, 6c) ja kahdesta johtokiskosta (17, 19) muodostuvan kiskokaistan, tunnettu siitä, että pyetyhakueanka (13) on laakeroitu kääntyvästi vaunuun ja myös nostettavaksi ja laskettavaksi vaunun (5) suhteen ja on varustettu korkeusasen-toanturilla (15), vaakahakusangat (14a, 14b) on asennettu kiinteästi virroitinvaunun (5) sivulle, joka on tarkoitettu olemaan yhdensuuntainen kiskokaistan kanssa vaunun ollessa käyttöliitet-tynä, ja että kutakin vaakahakueankaa (14a, 14b) varten on sovitettu sivuasentoanturi (16a, 16b), johtopyörät <20a, 20b, 20c, 20d) on sovitettu vaunuun siten, että niiden vierintäradat koskettavat pareittain johtokiskoja (17, 18) käytto1iitännän aikana ja että kukin johtopyöräpari (20a, 20b, 20c, 20d> on varustettu joh-topyöräosoittimella (21a, 21b, 21c, 21d), joka osoittaa ovatko johtopyörät kosketuksessa johtokiskoon (17, 18), sekä että virroittimet (19a, 19b, 19c) on sovitettu vaunuun siten, että ne käyttöliitännän aikana tukeutuvat kiskokaistan virtakiskoihin (6a, 6b, 6c). 12 79266 Eä.tentktäv