FI79228C - Televisionsmottagare omfattande en teckengenerator med faergsynklaost bildelementklocka och korrektion av fraon standarden avvikande videosignaler. - Google Patents

Description

, 79228

Televisiovastaanotin, jolla on merkkigeneraattori varustettuna väritahtilukitulla kuva-alkiokellolla ja standardista poikkeavien videosignaalien korjaus 5 Keksinnön kohteena ovat televisiovastaanottimet tai monitorit, joilla on merkkigeneraattori alfanumeeristen merkkien tai graafisten symbolien muodostamiseksi rasteripyyhkäisymuodossa yhdessä vastaanotetun "kuva"-signaalin kanssa (tai sen sijasta), ja jotka sisältävät 10 kellon lukittuna kuvasignaalin väritahtikomponenttiin merkkigeneraattorilla muodostettujen kuvaelementtien ajoituksen ohjausta varten.

Rasteripyyhkäisytestikuvageneraattorit ovat käyttökelpoisia televisiovastaanottimissa erityyppisen tiedon 15 näyttämiseksi, kuten telepostitiedon, aika- ja kanava- asetusten, tietokonetiedon jne. Tyypillisessä generaattorissa yksittäiset alfanumeeriset merkit tai graafiset symbolit esitetään pistematriisikaaviona, joka on talletettu kestomuistiin (ROM). Merkki muodostetaan näyttöä 20 varten siirtämällä haluttu pistekaavio ROM:ista suuri-nopeuksiseen puskuriin ja siirtämällä peräkkäisesti merkin "pisteet" tai "pikselit" (kuva-alkiot) puskurista pikseli- tai pistekellon avulla. Täten muodostunut sarjamuotoinen signaali syötetään kuvaputkelle ajoitetussa 25 suhteessa pystysuoraan ja vaakasuoraan pyyhkäisyyn nähden, jotta näytettäisiin pistematriisikaavio halutussa paikassa rasterilla.

On tunnettua, että pikselin ajoituksen määräävä kello voi olla joko "juovalukittu" tai "väritahtilukittu".

30 Juovalukittu kello on sellainen, joka on synkronoitu toimimaan taajuudella, joka on vaakasuoran juovataajuuden kokonaislukumonikerta. Pikselikellon juovalukituksen etu on se, että kuvasignaalin jokaisella merkkipisteellä on stabiili paikka näytetyllä juovalla, vaikka juova-35 taajuus vaihteiksikin. Jos esimerkiksi juovataajuus pienenee tehden pyyhkäisyn pitemmäksi, niin myös piste- 79228 2 kellotaajuus pienenee vastaavasti lisäten siten pikseli-aikaa kompensoidakseen pitemmän pyyhkäisyajän. Kokonaisvaikutus juovalukitulle pikselikellolle on se, että vaakasuuntaisessa juovataajuudessa esiintyvistä vaihte-5 luista johtuvat pikselin leveyden ja paikan vaihtelut ovat suhteellisen huomaamattomia. Tämä on selvä etu, kun esitetään otsikoita sellaisella lähteellä muodostetun videosignaalin kanssa, jolla voi olla standardista poikkeava tai epästabiili juovataajuus (esimerkiksi video-10 nauhuri, videolevysoitin jne.).

Huolimatta merkkigeneraattorin pistekellon juova-lukituksen eduista on sovellutuksia, joissa on edullista käyttää sen sijaan "väritahtilukitusta". Väritahtiluki-tussa järjestelmässä pikselin ajoitukseen käytetty 15 kello on lukittu värin apukantoaallon monikertaan väri-tahtiavainnetulla vaihelukitulla silmukalla (PPL). Väritahtilukituksen etu on se, että tavanomaiset väri-televisiovastaanottimet sisältävät värioskillaattorin lukittuna sisääntulevaan väritahtiin, jolloin ei tarvita 20 erillistä korkeataajuista pistekelloa merkkigeneraatto-rille. Värin apukantoaallon vertailutaajuus on myös käytännöllinen sen telepostitiedon dekoodaamista varten, joka on lähebetty vastaanotettujen videosignaalien pystysuoran sammutusajänjakson aikana. Väritahtilukittu 25 kellotus on erityisen tärkeätä digitaalisissa televisio-vastaanottimissa, joissa koko videosignaali kerätään ja muunnetaan digitaalimuodon käsittelyä varten. Tällaisissa järjestelmissä värin apukantoaallon vertailutaajuuteen lukitun kellon käyttö helpottaa minimoimaan ristiväri-30 ilmiöitä ja muita ei-toivottuja ilmiöitä esitetyissä kuvissa ja yksinkertaistaa väridemodulaatiota. Integroitu piiri, joka sisältää telepostin dekooderin ja merkki-generaattorin, joka voidaan kytkeä joko telepostin dekooderin muodostamaan telepostisisääntuloon tai ulkoiseen 35 tiedon sisääntuloon, ja joka on tarkoitettu käytettäväksi väritahtilukitun kellon kanssa, on kuvattu sivuilla 3 79228 139-141 kirjassa nimeltään "DIGIT 2000 VLSI DIGITAL TV SYSTEM", julkaisija syyskuussa 1981 Deutsche ITT Industries GmbH.

Keksinnön pohjana on osittain sen ongelman havait-5 seminen, joka voi esiintyä sen tyyppisissä televisio- järjestelmissä, joissa merkkigeneraattoria varten tarkoitettu kello on lukittu värin apukantoaallon taajuuden monikertaan juovapyyhkäisyn (vaakasynkronoinnin) taajuuden monikerran sijasta. Ongelma, joka selitetään yksi-10 tyiskohtaisesti myöhemmin kuviin 1A, 1B ja 2 viitaten, ilmenee esitetyn merkin hetkellisinä ja paikallisina vääristyminä, joita voi esiintyä, kun vastaanotetaan "standardista poikkeavia" videosignaaleja. Tässä mainittu standardista poikkeava videosignaali määritellään sellai-15 seksi, jossa värin apukantoaallon taajuuden suhde vaakasuuntaiseen juovataajuuteen ei ole tietyn kiinteän standardin mukainen (esimerkiksi 227,5:1 NTSCrlle tai 283,75:1 PAL:ille). Lähteisiin, jotka voivat muodostaa standardista poikkeavia signaaleja, kuuluvat video-20 nauhurit, videolevysoittimet, videopeliyksiköt, kotitietokoneet jne.

Televisiovastaanotin, joka muodostaa keksinnön toteutuksen, sisältää videokäsittelyelimet, jotka muodostavat sisääntulevasta videosignaalista käsitellyn 25 videoulostulosignaalin näyttöelimelle. Oskillaattorielin ' muodostaa kellosignaalin, jonka taajuus on lukittu sisääntulevan videosignaalin värin apukantoaallon taajuuden monikertaan. Merkkigeneraattorielin syöttää merkki-signaalin näyttöelimelle rasteripyyhkäisymuodossa, jol-30 loin merkkisignaalin jokainen juova sisältää lukuisia merkkielementtejä, ja merkkigeneraattorielimellä on ajoituskellon sisääntulo kytketty oskillaattorielimeen merkkielementtien ajoituksen ohjaamiseksi. Mittauselin muodostaa vinoutta ilmaisevan signaalin, joka on verran-35 nollinen aikaeroon annetun kellosignaalin muutoksen ja sisääntulevan videosignaalin vaakasuuntaisen synkro- 4 79228 nointikomponentin välillä. Säädettävä viive-elin on kytketty merkkigeneraattorielimeen ja mittauselimeen, jotta voitaisiin tehokkaasti liittää viive merkkisignaaliin vinoutta ilmaisevan signaalin mukaisesti.

5 Keksintö on kuvattu liitteinä olevissa piirrok sissa, joissa samankaltaiset elementit on merkitty samoilla viitenumeroilla, ja joissa: kuviot 1A, 1B ja 2 ovat kaavioita kuvaten sen ongelman tiettyjä näkökohtia, joiden kohteena keksintö on; 10 kuvio 3 on sellaisen digitaalisen televisio- vastaanottimen lohkokaavio, joka on keksinnön toteutus; kuvio 4 on kuvion 3 vastaanottimen osien yksityiskohtainen lohkokaavio; kuvio 5 on sellaisen viive-elementin yksityis-15 kohtainen lohkokaavio, joka sopii käytettäväksi kuvion 1 vastaanottimessa; ja kuvio 6 on lohkokaavio esittäen kuvion 1 vastaanottimen muunnelmaa.

Kuviossa 2 aaltomuoto "B" esittää ulostuloa kel-20 losta, joka on vaihelukittu toimimaan aaltomuodolla A esitetyn videosignaalin väritahtikomponentin taajuuden nelikerralla siinä tapauksessa, että videosignaali on NTSC-standardin mukainen, jolloin jokaista juovaa kohti on tarkalleen 227,5 jaksoa värin apukantoaaltoa. Kuten on 25 esitetty, on jokaisen juovajakson aikana tarkalleen 910 kellojaksoa, joten ensimmäisen kellopulssin (no. 1) paikan (X) suhde vaakasuuntaisen synkronointipulssin keskikohtaan on sama juovalla N kuin seuraavalla juovalla N+1. Jos kelloa siis käytetään ajoittamaan merkkigene-30 raattorin muodostamia pikseleitä vastaanottimessa, jossa vaakapyyhkäisy on lukittu aaltomuodon A juovanopeuteen, niin esitetyt merkin "pisteet" olisivat pystysuorasti oikein kohdistettuja. Esimerkiksi juovalla N olevan tietyn kellopulssin sytyttämä merkkipiste olisi tarkal-35 leen samassa näyttöpaikassa seuraavalla juovalla N+1, kuten kuviossa 1A on esitetty. Tässä "standardisignaalin" 5 79228 tapauksessa "vinous" tai ajoitusero "X" kellon ja vaakasuuntaisen synkronointisignaalin välillä ei aiheuta mitään seurauksia, koska se on vakio joka juovalla.

Edellä määriteltyjen, standardista poikkeavien 5 signaalien tapauksessa vinous ei ole vakio eri juovilla (kuvion 2 aaltomuoto C), ja tämä muuttuva vinous tai "vaihejättämä" aiheuttaa merkkien paikallista ja hetkellistä vääristymistä, kuten kuviossa 1B on esitetty.

Tämä on seurauksena, koska poikkeutusjärjestelmä on 10 lukittu tahdistukseen (aaltomuoto A), mutta pikselikello, joka on lukittu väritahtiin, edistää jatkuvasti (tai "jätättää") määrällä "Y" suhteessa tahdistukseen standardista poikkeaville signaaleille (aaltomuoto C). Tämä saa myös esitetyt merkkipikselit edistämään poikkeutuksen 15 suhteen. Kun koko kellon jakso on "jätetty", tapahtuu yhtäkkinen epäjatkuvuus ("hyppy", kuvio 1B) ja tämä epäjatkuvuus liikkuu pystysuoraan ylös tai alas näytettyjä merkkejä, koska se tapahtuu eri kenttien eri juovilla. Nämä vääristymät on kuvattu kuviossa 1B.

20 Näytettyjen merkkien hetkellisten ja paikallisten vääristymien ongelma ratkaistaan keksinnön mukaisesti kuvion 3 vastaanottimessa mittaamalla vinous ja lisäämällä tehokkaasti viive merkkeihin vinouden mittauksen mukaisesti. Tällä keinolla saadaan merkkipikselien paikat 25 tehokkaasti "jäljittämään" vinoutta, ja siten pitämään kiinteät paikat juovalla sekä standardin mukaisille että standardista poikkeaville signaaleille, vaikka kelloa ei ole lukittu ulostulevan videosignaalin pystysuuntaiseen synkronointikomponenttiin.

30 Vastaanotin sisältää antennin (ANT.) sisääntulo- päätteen 10, joka on kytketty virittimen, välitaajuus-vahvistimen ja tavanomaisen videoilmaisinyksikön 12 kautta analogia-digitaalimuuntimen 14 sisääntuloon.

*

Yksikkö 12 käsittelee päätteelle 10 syötetyt radiotaa-35 juusmoduloidut videosignaalit muodostaen peruskaistaisen analogisen videosignaalin S1, joka muunnetaan digitaali- 6 79228 seen muotoon (signaali S2) (A/D) muuntimessa 14. Radio-taajuussignaali voi olla joko standardi yleisradiosignaa-li, joka on saatu antennista tai kaapelilähteestä, tai se voi olla standardista poikkeava signaali (kuten edellä 5 määriteltiin), joka saadaan nauhurista, videopelistä, tietokoneesta tai muusta lähteestä. Lisäsisääntuloliitin (AUX.) 16 on järjestetty, jotta saataisiin analoginen perustaajuusvideosignaali S1 lähteestä, joka pystyy lähettämään perustaajuusvideoulostuloa.

10 Digitalisoitu videosignaali S2 syötetään kelloon 18, videoprosessoriin 20 ja vaakasuunnan/pystysuunnan synkronointiyksikköön (H-V SYNC) 22 väylää 24 pitkin.

Kello 18 sisältää väritahdin avainnetun vaihelukko-silmukan (PLL) ja muodostaa kelloulostulosignaalin (CL), 15 jonka taajuus on lukittu videosignaalin S2 värin apu- kantoaaltokomponentin taajuuden monikertaan (esimerkiksi nelinkertaiseen). Standardisignaaleille järjestelmissä NTSC ja PAL kellotaajuudet ovat noin 14,318 MHz ja 17,734 MHz, tässä järjestyksessä. SECAM-järjestelmille 20 kello lukittaisiin SECAM-kellosuotimen keskitaajuuden nelikertaan (esimerkiksi noin 17,144 MHz).

Kellosignaali CL syötetään väylää 26 pitkin (esitetty nuolilla) analogia-digitaalimuuntimeen 14 signaalin S2 keräämisen ohjaamiseksi ja se syötetään myös digita-25 lisoidun videosignaalin S2 kanssa digitaaliseen video-prosessoriin 20, jossa signaali CL ohjaa erilaisten käsittelytoimintojen (esimerkiksi värinerotuksen, korostuksen, kontrastin säädön, värisävyn ja värikylläisyyden säädön jne.) ajoitusta, joita prosessori 20 suorittaa.

30 Edellä mainittu kirja kuvaa täydellisen digitaalisen televisiovastaanottimen, johon kuuluu digitaalinen video-prosessori standardeille NTSC, PAL ja SECAM, joka prosessori on sopiva käytettäväksi prosessorina 20.

Prosessorin 20 muodostama käsitelty digitaalinen 35 videosignaali S3 muunnetaan analogiseen (punainen-vihrea-sininen-) RGB-muotoon digitaali-analogia-muuntimessa (D/A) 7 79228 ja matriisiyksikössä 28, ja RGB-signaalit S4 syötetään kolmella RGB-vahvistimella yksikköön 30 näytettävälle kuvaputkelle 32. Poikkeutussignaalit kuvaputkea 22 varten muodostetaan vaakasuunnan/pystysuunnan synkronointiyksi-5 köliä 22 ja vahvistetaan ohjainyksikössä 34. Kuvaputkella 32 näytettävät merkit muodostetaan merkkigeneraattoril-la 36, jonka kellosisääntulo on kytketty väylän 26 kautta kellon 18 ulostuloon merkin "pisteiden" tai kuvaelementtien (pikseleiden) ajoituksen ohjaamiseksi, ja tieto-10 sisääntuloon 38, jotta voitaisiin kytkeä sopiva näytettävän tiedon lähde (esimerkiksi telepostin dekooderi, aikakello, kanavailmaisin, ulkoinen tietokone jne.). Generaattorin 36 muodostama merkkisignaali S5 koostuu kuvannollisesti R-, G-, B- ja sammutussignaaleista ja 15 se viedään R-, G- ja B-vahvistimille yksikköön 30 viive-yksikön 40 kautta. Sammutussignaalia käytetään sammuttamaan käsitelty videosignaali S4 yksikössä 30 paikoissa, joissa merkkejä näytetään. Generaattori 36 ja yksiköt 22, 30 ja 34 ovat suunnittelultaan tavanomaisia, ja ne 20 voidaan toteuttaa, kuten edellä mainitussa kirjassa on kuvattu.

Viiveyksikön 40 tehtävä on keksinnön mukaisesti lisätä tehollinen viive generaattorin 36 muodostamiin merkkeihin, jolloin viive on verrannollinen vinouteen 25 kellosignaalin CL ja digitalisoidun videosignaalin S2 vaakasynkronointikomponentin välillä. Tässä keksinnön esimerkissä vinouden kompensoiva viive on toteutettu viivästyttämällä merkkigeneraattorin 36 muodostamaa ulostulosignaalia S5 (R, G, B ja sammutus). Sama tulos 30 voidaan saavuttaa, kuten esitetään kuvion 6 yhteydessä, kohdistamalla vinouden kompensointiviive generaattorille 36 syötettävään kellosignaaliin. Vinoustieto on kummassakin tapauksessa peräisin vaihekomparaattorilta synkronoin tiyk s ikö s sä 22, joka muodostaa kelloa jänjakson 35 osaa edustavan numeron. Tämä murto-osa on kellojakson se osa, joka on yhtä suuri kuin aikaero vaakasuuntaisen 8 79228 synkronointipulssin keskikohdan ja viimeisen kellopuls-sin reunan (muutos positiiviseen) välillä, joka edeltää keskikohtaa, kuten on esitetty aikavälillä X kuviossa 2B tai aikavälillä X+Y kuviossa 2C. Vaihtoehtoisesti voidaan 5 valita toinen kohta vaakasynkronointipulssissa tai sammutus jakso vinousmittauksen tekemiseksi. Etuna synkronointipulssin keskikohdan käytöllä verrattuna esimerkiksi yhden reunan käyttöön on se, että kun käytetään keskikohtaa, voi pulssi olla kapeammaksi suodatettu (mikä 10 häiritsisi tarkkuutta reunaa käytettäessä) ja keskikohta voidaan laskea keskiarvona etu- ja takareunasta, jolloin vähennetään kohinan vaikutuksia mittauksessa.

Kuvio 4 on kuvion 1 vastaanottimen viiveyksikön 40 ja synkronointiyksikön 22 yksityiskohtainen lohkokaavio.

15 Yksikkö 40 sisältää neljä yksittäistä säädettävää viive-yksikköä 402-408, jolla on vastaavat sisääntulot kytketty vastaanottamaan R-, G-, B- ja sammutussignaaleja (S5 sisään) merkkigeneraattorista 36, ja joiden ulostulot on kytketty syöttämään vinouskompensoidut R-, G-, B- ja 20 sammutussignaalit (S5 ulos) vahvistimelle 30. Yksiköiden 402-408 viiveohjausliittimet on kaikki kytketty 5-bitin väylään 410 vinoustiedon saamiseksi yksiköltä 22. Kuten edellä selitettiin, siirtää (viivästää) yksikkö 40 merkkitietoa määrällä, joka on verrannollinen kellon (CL) 25 vinouteen vaakasynkronoinnin suhteen. Vinousmittaus tehdään yksikössä 22 jokaisen juovan alussa, siitä otetaan keskiarvo kohinavaikutusten pienentämiseksi, ja yksikön 40 viivekompensaatio asetetaan keskiarvoiseen vinousarvoon, jolloin tehokkaasti kompensoidaan kello-30 vaiheen edistysvaikutus, kun vastaanotetaan standardista poikkeava sisääntuleva videosignaali.

Yksikön 22 lohkokaavio on yksinkertaistettu esitys tyypin "MAA 2500 Deflection Processor Unit" integroidusta piiristä, joka on kuvattu yksityiskohtaisemmin 35 edellä mainitussa ITT-kirjassa. Yksikkö 22 sisältää elementit vinousmittausten tekemiseksi, niiden keskiarvon 9 79228 laskemiseksi ja vinoustiedon estämiseksi, kun "standardi-signaaleja vastaanotetaan. Yksikössä 22 videosignaali S2 syötetään synkronointierotusyksikölle 420, joka muodostaa pystysuuntaisen tahdistussignaalin, V, pysty-5 suuntaiseen käsittely-yksikköön 422 ja vaakasuuntaisen tahdistussignaalin, H, ohjelmoitavaan jakajaan 424, standardisignaalin ilmaisimeen 426 ja vaihevertailijaan I 428. Yksikkö 422 sisältää sopivat pystysuuntaisen pulssin integrointi- ja synkronointipiirit pystysuuntaisen 10 tahdistussignaalin V käsittelemiseksi kuvaputkelle 32 syöttöä varten. Yksikkö 424 jakaa kellosignaalin muodostaakseen juovamäärän ulostulopulssit "P", joita verrataan vaihekomparaattorilla I 428 videosignaalin S2 tahdistuspulsseihin. Vaihekomparaattorin ulostulosignaali 15 S6 syötetään silmukkasuotimelle ja vinoustiedon käsittely-yksikölle 430, jossa alipäästösuodatin laskee vaihe-mittausten keskiarvon. Keskiarvoisen signaalin kokonais-lukuosa S7 syötetään väylän 431 kautta jakajalle 424 jako-tekijän muuttamiseksi siinä mielessä, että vaiheistetaan 20 lukituspulssi P videosignaalin S2 sisääntulevan tahdis-tuskomponentin kanssa. Lukittuna pulssi P eroaa ajoitukseltaan tahdistuksesta korkeintaan kellosignaalin CL yhden jakson murto-osalla. Jokaisen vaihemittauksen murto-osa edustaa aikajaksoa kellosignaalin CL ja vaaka-25 suuntaisen tahdistuksen välillä kellojakson murto-osina. Vinoustietosignaali, joka edustaa kellosignaalin juovas-ta-juovaan edistystä suhteessa tahdistukseen, "ennustetaan" tietylle juovalle tallettamalla keskiarvoisen vaihemittauksen jako-osa edelliseltä juovalta ja lisää-30 mällä talletettu numero edelliseen vinoustiedon arvoon. Tulossumman jako-osa syötetään sen hetkisenä vinoustieto-signaalina S8 viiveyksikköön 40. Jos summasta tapahtuu ylivuoto, niin signaalia S7 lisätään yhdellä pulssin P viivästyttämiseksi yhden kokonaisen kellojakson ajaksi.

35 Täten muodostettu vinoustietosignaali syötetään myös vaihekomparaattoreille 428 ja 432, jotta muodostettaisiin 10 79228 vaihevertailun tarkka resoluutio, koska pulssi P esiintyy vain kellopulssin reunoilla ja edustaa siten karkeaa vaihetietoa. Standardisignaalin ilmaisin 426 on olennaisesti lukkoilmaisin, joka estää silmukkasuodattimen 430 5 silloin, kun värin apukantoaallon taajuuden ja vaakasuuntaisen taajuuden välinen suhde vastaa standardisuh-detta (910:1 järjestelmälle NTSC ja 1135:1 järjestelmälle PAL) .

Vaihemuutosten tasoittamiseksi vaakasuuntaisessa 10 ulostuloasteessa kytkentävastetoleranssien tai poikkeu-tuspiirien latauksen takia menee pulssi "P" vielä yhden vaihelukkosilmukan läpi, joka koostuu vaihekomparaatto-rista II 432, silmukkasuodattimesta 434 ja viiveyksi-köstä 436. Vaihekomparaattorissa II 432 mitataan vaihe-15 paikka ohjelmoitavan jakajan 424 ulostulosignaalin ja ja vaakasuuntaisen elektronisäteen paluupulssin etu-reunan välillä (jolloin tarkka resoluutio muodostetaan vinoustietosignaalilla S8). Poikkeama halutusta vaihe-paikasta suodatetaan suodattimessa 434 ja syötetään 20 viiveyksikköön 436, joka vaihesiirtää pulssin "P" muodostaakseen vaakasuuntaisen ohjaussignaalin "H-ulos" vaakasuuntaiselle ohjaimelle siten, että vaakasuuntainen elektronisäteen paluupulssi saavuttaa vaihepaikan suhteessa pulssiin "P", joka puolestaan pysyy kiinteässä 25 vaihepaikassa suhteessa vaakasuuntaiseen videosignaalin synkronointikomponenttiin. Vaihevärinän välttämiseksi vaakasuuntaisessa PLL-piirissä, sisältää yksikkö 436 ylimääräisen porttiviivejuovan pulssille "P", jota ohjataan vinoustietosignaalilla S8, jotta muodostettaisiin 30 tarkka resoluutio vaakasuuntaiselle ohjaussignaalille.

Kuvion 4 viiveyksiköt 402-408 kuvion 1 vastaan-ottimelle voidaan toteuttaa, kuten kuviossa 5 on esitetty.

5-bitin vinoustietoväylä 410 viedään 1-32-dekooderille 502, joka syöttää dekooderiulostulot väylän 504 kautta 35 1 imitinkytkimelie 506 . Viivästytettävä sisääntulo- signaali (eli R, G, B tai sammutus) syötetään sisääntulo- 11 79228 liittymälle 505 viive-elementtien 508-512-N kaskadi-liitynnälle, jotka voivat olla passiivisia laitteita (eli vastuskytkentäpiirejä) tai aktiivisia laitteita (eli ei-invertoivia portteja tai puskurivahvistimia).

5 Kaskadiliitynnän ulostulot tai väliotot on kytketty kytkimen 506 sisääntuloihin, joka kytkee valitun elementin ulostulon ulostuloliityntään 514 vastineena väylältä 504 syötettyyn dekoodattuun vinoustietoon. Jos esimerkiksi vinoustieto on nolla, kytkee kytkin 506 sisääntulo-10 liittimen 505 ulostuloliittimeen 514. Jos tietoarvo on "3" (binäärisesti 00011), kytkee kytkin 506 elementin 512 ulostulon liittimeen 514 lisäten sisääntulosignaaliin kolmen "yksikön" viiveen. Yksikköviive voi olla kuvannol-lisesti luokkaa yksi kuudestoistaosa kellosignaalin CL 15 jaksosta (eli noin neljä nanosekuntia 14,3 MHz:n kellolle) muodostaen näin kokonaisviivealueen suuruudeltaan noin kaksi täyttä kellojaksoa.

Kuviossa 6 esitetään kuvion 1 vastaanottimen muunnelmaa, jossa merkkigeneraattorin ulostulosignaalia 20 S5 viivästytetään tehollisesti viivästämällä kello-signaalia CL, joka syötetään generaattorille 36, sen sijaan, että viivästytettäisiin yksittäisiä R-, G-, B- ja sammutusulostulosignaaleja S5. Tämä tehdään kytkemällä generaattorin 36 ulostulo suoraan R,G,B-vahvistus-25 yksikköön 30 ja lisäämällä viiveyksikkö 600 kellojohdolle (väylä 26) generaattoria 36 varten. Viiveyksikkö 600 voi olla kuviossa 5 esitettyä tyyppiä.

Claims (4)

12 79228

1. Televisiovastaanotin, johon kuuluu: näyttöelin (32); 5 videokäsittelyelin (20) kytkettynä syöttämään video- ulostulosignaali näyttöelimelle (32), jolloin videoulostu-losignaalilla on vaakasuuntainen synkronointikomponentti; oskillaattorielin (18) sellaisen kellosignaalin muodostamiseksi, joka on asynkroninen mainitun vaakasuun-10 täisen synkronointikomponentin kanssa; merkkigeneraattorielin (36), jolla on ulostulo kytkettynä näyttöelimeen (32) merkkisignaalien syöttämiseksi tälle rasteripyyhkäisymuodossa näytettäväksi videosignaalin kanssa näyttöelimellä (32), jolloin merkkisignaalin jokai-15 nen juova koostuu lukuisista merkkielementeistä, ja merkki-generaattorielimellä (36) on ajoituskellosisääntulo kytkettynä kellosignaalireitin kautta oskillaattorielimeen (18) merkkielementtien ajoituksen ohjaamiseksi sen kellosignaalin mukaisesti, joka syötetään sille kellosignaalireittiä 20 pitkin; ja synkronointielin (22, 34) synkronointisignaalien kehittämiseksi; tunnettu viive-elimestä (40; 600) joko kellosignaalin, joka syötetään merkkigeneraattorieli-melle, tai merkkisignaalin viivästämiseksi, jonka merkki-25 signaalin merkkigeneraattorielin muodostaa riippuvaisesti aikasuhteesta vaakasuuntaisen synkronointikomponentin ja oskillaattorielimen muodostaman kellosignaalin välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen televisiovastaanotin, tunnettu siitä, että viive-elin on sijoitettu 30 merkkigeneraattorielimen (36) ja näyttöelimen (32) väliselle reitille.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen televisiovastaanotin, tunnettu siitä, että merkkigeneraattorielin (36) on tyyppiä, joka muodostaa R-, G-, B- ja sammutusulos- 35 tulosignaalit, ja että viive-elin sisältää vastaavat viive- 13 79228 elimet (402, 404, 406, 408) kutakin R-, G-, B- ja sammutus-ulostulosignaalia varten ja piirielimen (410) vinoutta ilmaisevan signaalin (vinoustieto B0-B4) syöttämiseksi kunkin viive-elementin ohjaussisääntuloon.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen televisiovastaan- otin, tunnettu siitä, että viive-elin (600) on sijoitettu oskillaattorin (18) ja merkkigeneraattorielimen (36) väliselle reitille ja se tuottaa viivästetyn kello-signaalin, joka syötetään merkkigeneraattorielimelle merk-10 kielementtien ajoituksen ohjaamiseksi. 79228 14