FI79225C - Videosignalbehandlingskrets foer behandling av en videosignal med radspraong. - Google Patents

Description

1 79225

Videosignaalin käsittelypiiri lomitellun videosignaalin käsittelemiseksi

Keksintö liittyy videosignaalin prosessointipiiriin, 5 joka on tarkoitettu lomitetun videosignaalin prosessointiin ja se muodostuu päätöspiirin avulla toimivasta liikkeeseen mukautuvasta valintapiiristä, jossa valintapiiris-sä on kolme tuloa kytkettynä videosignaalilähteeseen videosignaalien, jotka vastaavat oleellisesti kahden kentän 10 kolmea paikkasekvenssijuovaa, tuomiseksi ja lähtö.

Edellä kuvatun tyyppinen videosignaalin prosessoin-tipiiri, joka on suunniteltu juovien lukumäärän kaksinker-taistajaksi, tunnetaan Radio Mentor Elektronikista, nro 5, 1975, sivu 196. Tässä piirissä valintapiirin ensimmäi-15 nen tulo on kytketty suoraan videosignaalilähteeseen, toinen tulo on kytketty videolähteeseen viivepiirin kautta, jolla on yhden juovajakson suuruinen viive ja kolmas tulo on kytketty videolähteeseen viivepiirin kautta, jonka viive on yksi kenttäjakso miinus puoli juovan jaksoa. Valin-20 tapiirin lähtö on kytketty juovien lukumäärän kaksinkertaista jän kautta vaihtokytkimen tulokombinaatioon ja vaih-tokytkimen toinen tulokombinaatio on kytketty videosignaalilähteeseen toisen juovien lukumäärän kaksinkertaistajan kautta. Valintapiiriin kuuluu summauspiiri, joka on kyt-25 ketty sen toiseen ja kolmanteen tuloon, kun taas tämän summauspiirin lähtö on kytketty vaihtokytkimen tuloon, jonka vaihtokytkimen toinen tulo on kytketty valintapiirin kolmanteen tuloon ja lähtö on kytketty valintapiirin lähtöön. Valintapiirin vaihtokytkin toimii päätöspiirinä 30 toimivan liikkeentunnistinpiirin avulla ja joka valinta-piiri vertaa videosignaalilähteen antaman kahden peräkkäisen kuvan videosignaaleja. Valintapiiri, jota voidaan käyttää vain mainitussa sovellutuksessa, saa aikaan juovien summauksen edellisestä kentästä, jotka juovat sijaitsevat 35 liikkumattomien kuvien tapauksessa alkuperäisen kentän juovien välissä tai sitten samasta kentästä summauspiirin 2 79225 kautta, joka toimii interpolaatiopiirinä, liikkuvien kuvien tapauksessa.

Keksinnön päämääränä on videosignaalin prosessoin-tipiiri, jolla on eri tyyppiset valinta- ja päätöspiirit, 5 joiden ansiosta saadaan parempi kuva ja vähemmän häiritseviä ilmiöitä ja jota piiriä voidaan soveltaa monen muun tyyppisiin videosignaalin prosessointioperaatioihin.

Tähän päämäärään pääsemiseksi on avauskappaleessa kuvatun tyyppinen videosignaalin prosessointipiiri keksin-10 nön mukaan toteutettuna tunnettu siitä, että päätöspiirissä on kolme tuloa kunkin ollessa kytkettynä valintapiirin tuloon ja järjestettynä määrittämään joka hetkellä, mihin valintapiirin tuloon tuodun videosignaalin amplitudi on lähinnä kolmen tulon amplitudien keskiarvoa, kun taas va-15 lintapiirissä on piiri, joka kytkee mainitun tulon sen lähtöön päätöspiirin ohjaamana.

Tämän toimenpiteen ansiosta videosignaalin proses-sointipiirin on havaittu antavan huomattavan vähennyksen häiritseviin ilmiöihin, jotka syntyvät lomituksen vuoksi 20 sekä liikkuvissa ja liikkumattomissa kuvissa ja se on sopiva kaikentyyppisiin liikkeeseen mukautuvan signaalin videoprosessointioperaatioihin, kuten esimerkiksi kentän juovien lukumäärän kaksinkertaistaminen ja puolittaminen ja muut juovan lukumäärän muutokset, kenttien lukumäärän 25 muutokset, kohinan vaimennus, differentiaalisten pulssi-moduloitujen signaalien dekoodaus, videolevysoittimella tapahtuva pysäytyskuvien näyttö ja pystypiirteiden korjaus. Edelleen, liikkeeseen mukautumiseen ei enää tarvita kuva-muistia.

30 Keksintö kuvataan nyt piirrokseen viitaten.

Piirroksessa:

Kuvio 1 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista videosignaalin prosessointipiiriä, joka on tarkoitettu käytettäväksi videolevysoittimen avulla tapahtuvaan py-35 säytyskuvien esittämiseen, 3 79225

Kuvio 2 esittää lohkokaaviona toista keksinnön mukaista videosignaalin prosessointipiiriä, joka on tarkoitettu käytettäväksi videolevysoittimen avulla tapahtuvaan pysäytyskuvien esittämiseen, 5 Kuvio 3 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista videosignaalin prosessointipiiriä, jossa kentän juovien lukumäärä on kaksinkertaistettu,

Kuvio 4 esittää lohkokaaviona toista mahdollista toteutusta keksinnön mukaisesta videosignaalin prosessoin-10 tipiiristä ja jossa kentän juovien lukumäärän kaksinkertaistuminen on saatu aikaan.

Kuvio 5 esittää lohkokaaviona kolmatta mahdollista toteutusta keksinnön mukaisesta videosignaalin prosessoin-tipiiristä kentän juovien lukumäärän kaksinkertaistami-15 seksi,

Kuvio 6 esittää lohkokaaviona neljättä mahdollista toteutusta keksinnön mukaisesta videosignaalin prosessoin-tipiiristä kentän juovien lukumäärän kaksinkertaistumisen aikaansaamiseksi, 20 Kuvio 7 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista videosignaalin prosessointipiiriä kenttien lukumäärän kaksinkertaistamiseen ,

Kuvio 8 esittää lohkokaaviona edelleen yhtä keksinnön mukaista videosignaalin prosessointipiiriä kent-25 tien lukumäärän kaksinkertaistamiseen,

Kuvio 9 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista videosignaalin prosessointipiiriä, joka on tarkoitettu kohinan vaimennuksen aikaansaamiseen,

Kuvio 10 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista 30 videosignaalin prosessointipiiriä, joka on tarkoitettu differentiaaliseen pulssikoodimodulaatioon ja -demodulaa-tioon,

Kuvio 11 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista videosignaalien prosessointipiiriä, joka on tarkoitettu 35 pystymuotojen korjaukseen, 4 79225 kuvio 12 esittää lohkokaaviona toista keksinnön mukaista videosignaalin prosessointipiiriä, joka on tarkoitettu pystymuotojen korjaukseen,

Kuvio 13 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaisen 5 videosignaalin prosessointipiirin mahdollista toteutusta kentän juovien lukumäärän puolittamiseen,

Kuvio 14 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaisen videosignaalien prosessointipiirin toista mahdollista toteutusta, joka on tarkoitettu kentän juovien lukumäärän 10 puolittamiseen,

Kuvio 15 esittää lohkokaaviona toisen kampasuoda-tinpiirin, joka on tarkoitettu käytettäväksi kuvion 6 juovien lukumäärän kaksinkertaistajassa, mahdollista toteutusta .

15 Kuvio 16 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaisen videosignaalien prosessointipiirin, joka on tehty liikkeen tunnistamiseksi, mahdollista toteutusta,

Kuvio 17 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaisen videosignaalien prosessointipiirin mahdollista toteutus-20 ta, joka sisältää juovien lukumäärän kaksinkertaistajän, epälineaarisen suodatinpiirin ja pystymuotojen korjaus-piirin,

Kuvio 18 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista videosignaalien prosessointipiiriä, jossa on kampasuoda-25 tinpiiri epälineaarisen suodatinpiirin ja juovien lukumäärän kaksinkertaistajän jälkeen,

Kuvio 19 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista videosignaalien prosessointipiiriä, jossa on säätöpiiri asetettuna epälineaarisen suodatinpiirin tulo- ja lähtö-30 piirien väliin,

Kuvio 20 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista videosignaalien prosessointipiiriä, jossa on kampasuoda-tinpiirin tulo- ja lähtöpiirien väliin asetetun säätöpiirin erilainen mahdollinen toteutus, ja 35 Kuvio 21 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaista videosignaalien prosessointipiiriä, jossa on suuntaus- korjauspiiri ennen epälineaarisen suodatinpiirin tulopii- riä.

5

Kuviossa 1 videosignaali, joka tulee lomitetusta liikkumattomasta televisiokuvasta, kuten esimerkiksi vi-5 deolevysoittimen avulla tapahtuvasta pysäytyskuvan näytöstä, viedään tuloon 1. Tämä videosignaali on sama kuvasta kuvaan, mutta voi erota kentästä kenttään. Kuvion kahta kenttää on merkitty A:11a ja B:llä.

Valintapiirin 5 tulot 3, 9, 11 ovat kytketyt vas-10 taavien kytkimien 15, 17 ja 19 välityksellä valintapiirin 5 lähtöön 21. Kytkimillä 15, 17, 19 on vastaavat ope-raatiosignaalien tulot 23, 25 ja 27, jotka muodostavat valintapiirin 5 operaatiosignaalien tulokombinaation ja jotka on kytketty päätöspiirin 29 operaatiosignaalien lähtö-15 kombinaatioon, jolla on vastaavat lähdöt 31, 33, 35 loogisessa piirissä 37.

Loogisella piirillä 37, joka voi esimerkiksi olla veräjäpiiri tai lukumuisti, on kolme tuloa 39, 41, 43, jotka ovat myös kolmen vertailupiirin 45, 47, 49 lähdöt.

20 Vertailupiirin 45 tulot 51 ja 53 on kytketty valintapiirin 5 vastaaviin tuloihin 11 ja 3. Vertailupiirin 47 tulot 55 ja 57 on kytketty vertailupiirin 5 vastaaviin tuloihin 11 ja 9 ja vertailupiirin 49 tulot 59 ja 61 on kytketty vertailupiirin 5 vastaaviin tuloihin 9 ja 3.

25 Valintapiirin 5 lähtö 21 on kytketty vaihtokytki- men 65 tuloon 63, ja vaihtokytkimen toinen tulo 67 on kytketty tuloon 1 ja jonka vaihtokytkimen lähtö 68 muodostaa videosignaalien prosessointipiirin lähdön. Vaihtokytkimen 65 operaatiosignaalitulo 69 saa kytkentäsignaalin, joka 30 on taajuudeltaan puolet kentän taajuudesta, joten vaihto-kytkin on esitetyssä asennossa kentän B videosignaaleja prosessoitaessa ja on asennossa, jota ei ole esitetty, prosessoitaessa kentän A videosignaaleja. Kytkentäsignaa-li, jolla on vastakkainen vaihe, antaa samanlaisen tu-35 loksen.

6 79225

Valintapiiri 5 ja päätöspiiri 29 muodostavat yhdessä epälineaarisen suodatinpiirin 71, jonka välityksellä yhdessä valintapiirin 5 tuloista 3, 9, 11, joka on lähinnä näihin tuloihin 3, 9 ja 11 tulevien signaalien keskiarvoa, 5 oleva signaali viedään lähtöön 21 .

Signaalit p, q ja r, jotka tulevat kahden peräkkäisen kentän kolmesta päällekkäisestä pisteestä, ovat valintapiirin 5 tuloissa 3, 9 ja 11, tässä tapauksessa niin, että signaali p esittää tämänhetkisen kentän keskipistettä, 10 signaalin q esittäessä edellisen kentän alempaa pistettä ja signaalin r esittäessä ylempää pistettä. Kun loogisen piirin 37 tuloissa 43, 41 ja 39 esiintyviä signaaleja merkitään vastaavilla kirjaimilla x, y ja z, on voimassa seu-raava taulukkosa, jossa 15 x = 0 kun p > q ja x = 1 kun p S. q y = 0 kun q>rjay=1 kun q < r z = 0 kun r > p ja z = 1 kun r £ p ja jossa I, II ja III kuvaavat valintapiirin 5 vastaavien kytkinten 15, 17 ja 19 asentoa, jonka ovat saaneet aikaan 20 päätöspiirin 37 vastaavien lähtöjen 31, 33 ja 35 signaalit ja jossa numero 0 edustaa ei-suljettua asentoa ja numero 1 suljettua asentoa.

x y z i ii m 25 0 0 0 d d d 0 0 10 1 0 0 10 10 0 0 110 0 1 1 0 0 0 0 1 30 101100 110 0 1 o 1 1 1 d d d

Kirjain d tarkoittaa, ettei ole väliä sillä, mikä kytkin on suljettu. Jos käytetään lukumuistia loogisena 35 piirinä 37, on mahdollista valita esimerkiksi kytkin I tähän tarkoitukseen. Kun käytetään veräjäpiiriä, on mahdollista 7 79225 valita kytkin I kun x = y = z = Oja kytkin III voidaan valita kun x = y = z = 1 , mikä johtaa seuraaviin loogisiin kaavoihin.

5 I=x'z'+xy'z II = x'y'z + xyz' III = yz + xy1z' joissa pilkku tarkoittaa inversiota.

Kun epälineaarista suodatinpiiriä 71 käytetään täl-10 lä tavoin, vältetään kuvataajuudella tapahtuvat välkkymis-ilmiöt vähentämättä juovien lukumäärää kenttäjaksoa kohden. On havaittu, että saadaan parempi kuvavaikutelma py-säytyskuvanäytössä kuin millään muulla tunnetulla piirillä.

On ilmeistä, että vaihtoehtoisesti voidaan käyttää 15 yksittäistä viivepiiriä, jonka viive on yksi kenttäjakso plus puoli juovan jaksoa, sen sijaan että käytettäisiin viivepiirejä 7 ja 13 sarjaankytkettynä valintapiirin 5 tulon 1 ja tulon 11 välissä.

Kun viivepiirit 7 ja 13 vaihdetaan keskenään, voi-20 daan yllä kuvattua videosignaalin prosessointipiiriä käyttää vähentämään juovavälkkymistä muutettaessa lomitettu kuva lomittamattomaksi kuvaksi käyttämällä kuvaputken pystypoikkeutuksen sovittamista kentästä kenttään niin, että tapahtuu ylimääräinen pystypoikkeutus alkuperäisen 25 kentän puolen juovan matkan eli yhden kuvajuovan matkan alkuperäisessä kuvassa, kun vaihtokytkin 65 on asennossa B.

Kuviossa 2, jossa vastaavilla osilla on samat viitenumerot kuin kuviossa 1 ja joihin kuvauksessa viitataan, tulo 1 on kytketty rinnakkaisen suodatinpiirin 75 tuloon.

30 Tuloon 1 tuodaan sama signaali kuin kuviossa 1. Rinnakkaisen suodatinpiirin 75 tulo 73 on myös kampasuodatinpiirin 75, joka muodostaa osan rinnakkaisesta suodatinpiiristä 75, tulo. Rinnakkaisen suodatinpiirin tulo 79, joka on myös kampasuodatinpiirin 77 tulo, voidaan kytkeä vaihtokytki-35 men 81 välityksellä viivepiirin 83 tuloon 1 tai lähtöön, jonka viivepiirin viive on yksikenttäjakso miinus puoli 8 79225 juovan jaksoa ja jonka tulo on kytketty tuloon 1. Vaihto-kytkin toimii tuloon 85 kytketyllä kytkentäsignaalilla, jonka taajuus on puolet kentän taajuudesta, joten vaihto-kytkimen asento on toinen kuin esitetty silloin kun sig-5 naali A kentästä esiintyy tulossa 1 ja saa esitetyn asennon kun kentästä B tuleva signaali esiintyy.

Viive-elinten 87, 89, 91, 93 ja 95, 97, 99, 101, joiden kunkin viive on puoli juovanjaksoa, sarjakytkentä on kytketty kampasuodatinpiirin 77 vastaaviin tuloihin 73 10 ja 79. Viive-elinten 87, 89, 91, 93 ja 95, 97, 99, 101 lähdöt on kytketty kerroinpiirien 103, 105, 107, 109 ja 111, 113, 115 ja 117 vastaaviin summauspiireihin 119 ja 121 ja kerroinpiirrien 123, 125, 127, 129 ja 131, 133, 135, 137 välityksellä vastaaviin summauspiireihin 139, 141. Edel-15 leen, viivepiirien 87 ja 95 tulot on kytketty kerroinpiirien 143 ja 145 välityksellä vastaaviin summauspiireihin 139 ja 141.

Summauspiirien 139 ja 121 lähdöt 147 ja 149 on kytketty summauspiirin 155 vastaaviin tuloihin 151 ja 152, 20 jonka summauspiirin 155 lähtö 157 on myös kampasuodatinpiirin 77 lähtö, joka kampasuodatinpiiri on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 3 ja vähentäjäpiirin 161 invertoivaan tuloon 159, jonka vähentäjäpiirin ei-in-vertoiva tulo 163 on kytketty viive-elimen 89 lähtöön ja 25 jonka lähtö 165 muodostaa kampasuodatinpiirin 77 lähdön.

Summauspiirien 119 ja 141 lähdöt 167 ja 169 on kytketty summauspiirin 175 vastaaviin tuloihin 171 ja 173, jonka summauspiirin 175 lähtö 177 muodostaa kampasuodatinpiirin 77 lähdön, joka on suoraan kytketty epälineaarisen 30 suodatinpiirin 71 tuloon 9 ja epälineaarisen suodattimen tuloon 11 viivepiirin 179, jonka viive on yksi juovan jakso, välityksellä.

Kampasuodatinpiirin 77 lähtö 181, joka on myös rinnakkaisen suodatinpiirin 75 lähtö, on kytketty viive-elimen 35 97 lähtöön ja vaihtokytkimen 65 tuloon 76, jonka vaihto- kytkimen tulo 63 on kytketty summauspiirin 185 lähtöön 9 183, joka on myös rinnakkaisen suodatinpiirin 77 lähtö. Summauspiirin 185 tulo 187 on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 lähtöön 21 ja tulo 189 on kytketty vähenny spiir in 161 lähtöön 165.

5 A-kenttien sattuessa vaihtokytkimet 81 ja 65 saa vat esimerkiksi asennon, jota ei ole esitetty. Signaali, jota on viivästetty kaksi juovan jaksoa tulon 1 signaaliin nähden, viedään sitten vaihtokytkimen 65 lähtöön 68, jota signaalia ei vielä ole prosessoitu.

10 B-kenttien sattuessa vaihtokytkimet 81 ja 65 ovat tässä tapauksessa esitetyssä asennossa. Kampasuodatinpii-ri 77 ja epälineaarinen suodatinpiiri 71 ovat silloin toiminnassa.

Kampasuodatettu signaali, joka oleellisesti vastaa 15 nykyistä kenttää viivästettynä kahdella juovan jaksolla, ilmenee sitten kampasuodatinpiirin 77 lähdössä 157. Samanaikaisesti kampasuodatettu signaali, joka oleellisesti vastaa signaalia, jota on viivästetty kaksi juovan jaksoa siitä edellisen kentän juovasta, joka sijaitsee juuri sen 20 nykyisen kentän juovan alla, jota signaali lähdössä 157 vastaa, ilmenee kampasuodatinpiirin 77 lähdössä 177.

Kampasuodatetut signaalit, jotka oleellisesti vastaavat signaaleja, jotka tulevat kahden peräkkäisen kentän kolmesta pystysuoraan peräkkäisestä juovasta, viedään epä-25 lineaarisen suodatinpiirin 71 tuloihin 3, 9 ja 11. Samoin kuin kuvion 1 kuvauksessa, epälineaarinen suodatinpiiri 71 valitsee nämä kampasuodatetut signaalit ja ne viedään summauspiirin 186 tuloon 187, jonka summauspiirin toinen tulo 189 saa kampasuodatetun signaalin komplementin, joka 30 muodostuu signaalikomponenteista, joita epälineaarinen suodatinpiiri 71 on prosessoinut ja jotka tulevat vähen-nyspiirin 161 lähdöstä 165.

Seuraavat tarkastelut liittyvät kampasuodatinpiirin 77 kertoimien koonmäärittämiseen.

35 Kun kampasuodatin 77 on toiminnassa, kentistä A ja B tulevat signaalit ovat samanaikaisesti läsnä sen 10 79225 tuloissa 79 ja 73. Näillä kahdella signaalilla voi olla yhtä paljon vaikutusta kampasuodatinpiirin 77 lähdöissä 157 ja 177 esiintyviin signaaleihin. Kerroinpiirit 103, 105, 107, 109 voidaan sen vuoksi valita samoiksi kuin 5 vastaavat kerroinpiirit 111, 113, 115, 117 ja kerroinpiirit 143, 123, 125, 127, 129 voidaan valita samoiksi kuin vastaavat kerroinpiirit 145, 131, 133, 135, 137.

Signaalikomponentit, joiden jaksoisuus pystysuunnassa vastaa kahta kuvajuovaa, täytyy päästää, signaali-10 komponentit, joiden jaksoisuus pystysuunnassa vastaa kolmea kuvajuovaa, täytyy vaimentaa ja signaalikomponentit, joiden jaksoisuus pystysuunnassa vastaa enempää kuin neljää kuvajuovaa, täytyy päästää.

Edelleen, mahdolliset signaalitransientit pysty-15 suunnassa eivät saa aiheuttaa soimista.

Kampasuodatinpiirin, jossa on kahdeksan viive-elintä neljän, selvyyden vuoksi esitetyn, sijasta, ker-roinpiireille voidaan valita esimerkiksi seuraavat arvot 143 0,0033 111 0.0014 20 123 -0,0143 113 0,0039 125 0,0313 115 -0,1120 127 0,1325 117 0,1155 129 0,6315 n.d. 0,1155 n.d 0,1325 n.d. -0,1120 25 n.d. 0,313 n.d. 0,0039 n.d. -0,0143 n.d. 0,0014 n.d. 0,0033

Kerroinpiirit, joita ei ole piirretty, on merkitty 30 n.d. Piirin järjestys vasemmalta oikealle vastaa taulukossa järjestystä alas. Vähennyspiirin 161 tulo 163 ja vaihtokytkimen 65 tulo 67 täytyy nyt kytkeä viive-elimen 93 lähtöön ja viive-elimen 101 lähtöön. Tässä tapauksessa summauspiiri 175 antaa signaalin, joka oleellisesti vastaa 35 edellisen kentän signaalia ja summauspiiri 155 antaa signaalin, joka oleellisesti vastaa nykyisen kentän signaalia.

n 79225

Kuvion 2 videosignaalin prosessointipiiriä, kuten myös kuvion 1 piiriä, voidaan käyttää juovavälkynnän vähentämiseen kun vaihtokytkin 81 jätetään pois, rinnakkaisen suodatinpiirin 75 tulo 79 kytketään tuloon 1 ja rin-5 nakkaisen piirin 75 tulo 73 kytketään viivepiirin 83 lähtöön tulon 1 sijasta kun pystyspoikkeutus korjataan samalla tavoin kuin on kuvattu kuvion 1 yhteydessä.

Kuviossa 3, jossa vastaavilla osilla on sama numerointi kuin kuviossa 1, johon viitataan kuvauksessa, tu-10 loon 1 tuotavan videosignaalin juovien lukumäärä on määrä kaksinkertaistaa. Jäljelle jääneen juovavilkkumisilmiön, joka esiintyy kuvassa, jonka juovien lukumäärä on kaksinkertaistettu, poistamiseksi viedään signaali aluksi kampa-suodattimen 201 läpi. Kampasuodattimen 201 lähtö 203 an-15 taa sitten videosignaalin, jossa vaimennusta tapahtuu 625-juovaiselle kuvajärjestelmälle taajuuksilla, jotka ovat (n i 1/3) kertaa kentän taajuus ja (m 1 1/3) kertaa juovan taajuus (m = 0, 1, 2, ...) (n = 0, 1, 2, ...) ja erityisesti taajuuden (m ί 1/3) kertaa kampasuodattimeen tuota-20 van videosignaalin taajuus. Järjestelmille, joiden juovien lukumäärä kuvaa kohti on erilainen, pätee sama, paitsi n:ään summaamiseen, joka voi olla erilainen.

Samat tarkastelut kuin tehtiin kuvion 2 kampasuo-datinpiirille, pätevät myös kampasuodattimen 201 raken-25 teelle. Mainittua dataa voidaan käyttää myös tässä tapauksessa. Kampasuodattimen 201 lähdössä oleva signaali viedään epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 3 ja epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 9 viivepiirin 13 kautta, jonka viive on puoli juovan jaksoa ja edelleen epäli-30 neaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 11 viivepiirin 7 kautta, jonka viive on yksi kentän jakso miinus juovan jakso. Epälineaarisen suodatinpiirin 71 lähtö 21 antaa sitten kampasuodatetun videosignaalin, josta epälineaarinen suo-datinpiiri on poistanut liikkeestä riippuvat interferens-35 sit. Tämä videosignaali viedään summauspiirin 207 tuloon 12 205, kun taas kampasuodatetun videosignaalin komplementti viedään sen tuloon 209.

Komplementtinen kampasuodatettu videosignaali tulee vähennyspiirin 213 lähdöstä 211 ja jonka vähennyspiirin 5 tulo on kytketty kampasuodattimen 201 lähtöön 203 ja tulo 217 on kytketty päätöpiirin 219 kautta tuloon 1. Kampasuodattimen 201, päästöpiirin 219 ja vähennyspiirin 213 muodostamaa kombinaatiota kutsutaan tästä lähtien toiseksi kampasuodatinpiiriksi 220.

10 Summauspiiri 207 antaa suodatetun videosignaalin juovan lukumäärän kaksinkertaistajan 223 tuloon 221, joka signaali edustaa joka hetkellä sitä juovaa, jonka arvo on lähinnä kolmen juovan ryhmän videosignaalien keskiarvoa, joka ryhmä muodostuu kahdesta nykyisen kentän juovasta ja 15 niiden välissä olevasta juovasta, kun taas suodattamaton videosignaali, joka tulee päästöpiirin 219 lähdöstä, viedään juovan lukumäärän kaksinkertaistajan 223 tuloon 225 viivepiirin 226 kautta, jonka viive on yksi kentän jakso lisättynä yhdellä kuvajuovan jaksolla.

20 Juovien lukumäärän kaksinkertaistaja 223, joka on esitetty vain lyhyesti, sisältää kirjoituskytkimet 227 ja 229 kytkettyinä vastaaviin tuloihin 221 ja 225, neljä juo-vamuistia 231, 233, 235, 237 ja lukukytkimet 243 ja 245 kytkettyinä vastaaviin lähtöihin 239 ja 241. Esitetyssä 25 kytkinten 227, 229, 243, 245 asennossa kirjoitetaan juova-muisteihin 233, 237 muunnettavan videosignaalin juovajakson aikana ja juova muistin 231 ja 235 luetaan kahdesti kaksinkertaisella nopeudella.

Näin ollen on videosignaali, jonka taajuus on kaksi 30 kertaa juovataajuus, jatkuvasti läsnä juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 lähdössä 239, mainitun videosignaalin signaaliarvon juovaparissa ollessa oleellisesti yhtä suuri kuin se signaaliarvo, joka on lähinnä kahden peräkkäisen kentän kolmen päällekkäisen juovan, jotka ovat tu-35 lossa 1, keskimääräistä signaaliarvoa, kun taas videosignaali, jonka signaaliarvo juovaparissa on sama kuin se 79225 13 arvo, joka on muunnetulla, prosessoimattomalla videosignaalilla, on jatkuvasti läsnä 241.

Juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 lähdöt 239 ja 241 ovat vuorotellen kytketty vaihtokytkimen 244 5 kautta lähtöön 246. Tämän vuoksi vaihtokytkin 243 saa tuloonsa 247 operaatiosignaalin, jonka taajuus on puolet muunnetun videosignaalin juovataajuudesta, joten lähtö 246 antaa vuorotellen juovajakson aikana sen muunnetun videosignaalin, jonka signaaliarvo on oleellisesti sama kuin 10 muunnettavan videosignaalin kolmesta paikkasekvenssijuovista sen signaaliarvo, joka on mahdollisimman lähellä näiden kolmen signaalin keskiarvoa ja seuraavan juovajak-son aikana prosessoimattoman videosignaalin. Tämän ansiosta saadaan videosignaali, jonka taajuus on kaksi kertaa 15 juovataajuus ja jossa ei ole juuri lainkaan interferenssiä, käyttämättä liikkeen tunnistinta.

Kuvion 2 piiriä pidetään yleensä parempana, koska kampasuodattimessa 201 täytyy käyttää ei ainoastaan joukkoa viivepiirejä, joiden viive on yksi juovajakso, vaan 20 myös viivepiiriä, jonka viive on yksi kenttäjakso, koska parillisten ja parittomien kenttien signaalit kulkevat samaa signaalitietä ja koska signaalikomponentit, joiden taajuus on (n ± 1/3) kertaa kenttätaajuus ja jotka tuottavat kuvarakenteen, jonka jaksoisuus on kolme kuvajuovaa, 25 täytyy myös vaimentaa.

Kuvion 3 piiriä voidaan yksinkertaistaa jättämällä pois kampasuodatin 201, päätöpiiri 219, vähennyspiiri 213, viivepiiri 226 ja summauspiiri 207. Epälineaarisen suoda-tinpiirin 71 tulo 3 ja viiveiirin 13 tulo kytketään täl-30 löin tuloon 1 ja epälineaarisen suodatinpiirin 71 lähtö 21 kytketään juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 tuloon 221. Harvoin sattuvalle kuvarakenteelle, jonka jaksoisuus pystysuunnassa on kolme kuvajuovaa, täytyy tällöin sietää äärimmäisen pieni kuvataajuudella tapahtuva inter-35 ferenssi.

14 79225

Kuvio 4 esittää erilaista mahdollista toteutusta piirille, jolla saadaan videosignaalin kentän juovien lukumäärä kaksinkertaistettua ja joka käyttää kuviossa 2 kuvattua rinnakkaista suodatinpiiriä 75 ja kuviossa 3 ku-5 vattua juovien lukumäärän kaksinkertaistajaa 223. Vastaavilla osilla on samat viitenumerot kuin edellisissä kuvioissa .

Tässä tapauksessa tulo 1 on suoraan kytketty rinnakkaisen suodatinoiirin 75 tuloon 79 ja viivepiiriin 251, 10 jonka viive on yksi kenttäjakso plus puoli juovajaksoa, kautta rinnakkaisen suodatinpiirin 75 tuloon 73. Rinnakkaisen viivepiirin lähdöt 183 ja 181 on kytketty juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 vastaaviin tuloihin 221 ja 225. Kytkentäsignaali, jonka taajuus on puolet muunne-15 tun videosignaalin juovataajuudesta, viedään sitten vaih-tokytkimen 246 operaatiosignaalituloon 247.

Kuvio 5 esittää mahdollista toteutusta piiristä, joka tuottaa oleellisesti interferenssittömän juovien lu-kumäätältään kaksinkertaistetun videosignaalin ja se si-20 sältää kuviossa 1 kuvatun epälineaarisen suodatinpiirin 71 kuviossa 3 kuvatun juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 jälkeen. Tulo 1 on suoraan kytketty juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 tuloihin 225 ja 221 käyttämällä viivepiiriä, jonka viive on yksi kenttäjakso plus 25 puoli juovajaksoa.

Juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 lähtö 239 on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 11 ja juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 lähtö 241 on kytketty tuloon 3 ja käyttämällä viivepiiriä, jonka viive 30 on muunnetun videosignaalin yksi juovajakso, epälineaarisen suodatinpiirin 7 tuloon 9.

On havaittu, että vaihtokytkintä ei tarvita, kuten kuvioiden 3 ja 4 piireissä, koska epälineaarinen suodatin-piiri 71 valitsee automaattisesti oikean signaalin tois-35 tettavaksi.

15 79225

Kun toinen vaihtokytkin, joka toimii vastakkaisvai-heisesti vaihtokytkimen 245 kanssa, asetetaan juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 muistien 235, 237 lähtöihin, saadaan tästä kytkimestä kahdella juovajaksolla vii-5 västetty signaali. Viivepiirin 253 tulo voi sitten saada tämän kahdella juovajaksolla viivästetyn signaalin tulosta 1 tulevan signaalin sijasta ja viivepiirin 253 viiveaikaan voidaan pienentää kahdella juovajaksolla. Muistit 235, 237 voivat olla sarjamuisteja, joihin kirjoitetaan lähtösig-10 naaliensa kanssa nopeutetun luennan aikana.

Kuvio 6 esittää kuvion 3 piirin muunnelmaa, jossa juovien lukumäärän kaksinkertaistaja on toisen kampasuodat-timen 220 edessä sen sijaan, että se olisi summauspiirin 207 takana. Vastaavilla osilla on sama numerointi kuin ku-15 viossa 3. Vaihtokytkin 244 kytkee nyt summauspiirin 207 ja viivepiirin 256 välillä, jonka viivepiirin viive on muunnetun signaalin yksi juovajakso, muunnetun signaalin ollessa kytkettynä toisen kampasuodatinpiirin 220 päästö-piirin 219 lähtöön 217. Epälineaarisen suodatinpiirin 71 20 tulo 11 on nyt kytketty viivepiiriin 257, jonka viive on puoli muunnetun signaalin juovajaksoa, välityksellä viivepiirin 13, jonka viive tässä tapauksessa on yksi muunnetun signaalin juovajakso, lähtöön, kun taas summauspiirin 207 tulo 209 on kytketty toisen kampasuodattimen 220 läh-25 töön 211 käyttämällä viivepiiriä 259, jonka viive on yksi muunnetun signaalin juovajakso.

Piirin tulo 1 on kytketty juovienlukumäärän kak-sinkertaistajan tuloon 261 ja sen tuloon 267 käyttämällä viivepiiriä 265, jonka viive on yksi kenttäjakso.

30 Juovien lukumäärän kaksinkertaistajalla 263 on kol me juovamuistia 269, 271, 273, joidenka tulot voidaan kytkeä kahden kirjoituskytkimen 275, 277 kautta tuloon 267 tai 261 ja joiden lähdöt voidaan kytkeä lukukytkimen 279 kautta juovien lukumäärän kaksinkertaistajän 263 lähtöön 35 281. Juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 263 lähtö 281 on kytketty toisen kampasuodatinpiirin 220 tuloon.

16 79225 Tässä tapauksessa toinen kampasuodatinpiiri 220 sisältää vain viive-elimiä, joiden viive on yksi juovajakso ja, niin haluttaessa, se voidaan vaihtoehtoisesti suunnitella rekursiiviseksi suodattimeksi, esimerkiksi digitaa-5 liseksi aaltosuodattimeksi, jossa on vain kaksi viive-elintä.

Esimerkki tällaisesta kampasuodattimesta suunniteltuna transversaaliseksi suodattimeksi on esitetty kuviossa 15.

10 Luku- ja kirjoituskytkimiä 275, 277, 279 käytetään sellaisessa rytmissä, että tuloissa 261 ja 267 olevien signaalien juovat kirjoitetaan vuorotellen eri juovamuis-tiin, kun taas kahden kirjoitusjakson välissä kukin muisti luetaan kaksinkertaisella nopeudella muunnettavan signaa-15 Iin puolen juovajakson aikana. Nykyisen kentän juova, juova edellisestä kentästä, toinen juova nykyisestä kentästä, toinen juova edellisestä kentästä, kolmas juova nykyisestä kentästä ja niin edelleen, esiintyvät siten peräkkäin lähdössä 281.

20 Tämän vuoksi videosignaalit, jotka oleellisesti tulevat juovasta nykyisessä kentässä ja edellisestä kentästä, saadaan vuorotellen toisen kampasuodatinpiirin 220 lähdöistä 203 ja ne ovat siinä järjestyksessä kuin ovat kuviossa, niin että oleellisesti kolmen paikkasekvenssin 25 juovan videosignaalit tulevat viedyiksi epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloihin 3, 9 ja 11.

Kytkentäsignaali, jonka taajuus on puolet muunnetun videosignaalin juovataajuudesta, viedään nyt vaihto-kytkimen 244 vaihtosignaalituloon 247, niin että vuorotel-30 Ien saa vaihtokytkimen 244 lähdöstä 246 nykyisen kentän juovan videosignaali ja kahden kentän kolmen peräkkäisen juovan oleellisesti epälineaarisesti suodatettu signaali.

Niin haluttaessa voidaan toinen kampasuodatinpiiri 220 jättää pois. Summauspiiri 207 ja viivepiirit 256 ja 35 259 jätetään tällöin myös pois, kun taas epälineaarisen suodatinpiirin 71 tulo 3 ja viivepiirin 13 tulo kytketään 79225 17 juovien lukumäärän kaksinkertaistajan lähtöön 281 ja vaih-tokytkin 244 kytkee sitten epälineaarisen suodatinpiirin 71 lähdön 21 ja tulon 9 välillä.

Viivepiiri 265 ja juovien lukumäärän kaksinkertais-5 taja 263 voidaan korvata kuvion 4 esittämällä piirillä, jossa kampasuodatinpiiri 75 on jätetty pois ja juovien lukumäärän kaksinkertaistajan 223 tulo 221 on kytketty vii-vepiirin 251 lähtöön ja juovien lukumäärän kaksinkertais-tajapiirin 223 tulo 225 on kytketty tuloon 1.

10 Kuvion 7, jossa vastaavilla osilla on samat numerot kuin edellisissä kuvioissa, videosignaalin prosessointipii-rissä epälineaarista suodatinpiiriä 71, joka on kuvattu kuviossa 1, interpolaatiopiirinä ja se on sijoitettu kenttien lukumäärän kaksinkertaistajan 283 jälkeen.

15 Lomitettu videosignaali, jonka kentät on mainittu A, B, C, D, E ..., viedään tuloon 1, joka on myös kenttien lukumäärän kaksinkertaistajan 283 tulo. Kentät A, C kattavat yhden kenttäjakson lisättynä puolella juovajak-solla kaksinkertaistamisen aikana, kentät B, D ... katta-20 vat yhden kenttäjakson vähennettynä puolella juovajaksol-la. Videosignaali, jonka kenttätaajuus on kaksinkertainen ja jossa tulosignaalin kukin kenttä esiintyy kahdesti, on sitten saatavissa kenttien lukumäärän kaksinkertaistajan 283 lähdöstä 285. Tätä videosignaalia merkitään A, A, 25 B, B, C, C, D, D. Tämä videosignaali viedään epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 3, vaihtokytkimeen 287 ja vaihtokytkimen 289 ensimmäiseen tuloon.

Vaihtokytkimen 287 lähtö on kytketty viivepiirien 291, 293, 295 sarjakytkennän kautta epälineaarisen suoda-30 tinpiirin 71 tuloon 11. Vaihtokytkimen toinen tulo on kytketty viivepiirien 293 ja 295 liitäntäkohtaan. Viivepii-reillä 291, 293 ja 295 on vastaavasti muunnetun videosignaalin yhden juovajakson, yhden kenttäjakson vähennettynä puolellatoista juovajaksolla ja yhden juovajakson viive-35 ajat.

18 79225

Epälineaarisen suodatinpiirin 71 tulo 9 voidaan kytkeä vaihtokytkimen 297 välityksellä viivepiirien 291 ja 293 liitäntäkohtaan tai sitten viivepiirien 293 ja 295 liitäntäkohtaan. Edelleen, epälineaarisen suodatinpii-5 rin 71 tulo 11 on kytketty vaihtokytkimen 289 toiseen tuloon ja jonka vaihtokytkimen kolmas tulo on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 lähtöön 21. Vaihtokytkimen 289 lähtö 298 muodostaa piirin lähdön.

Piiri, joka sisältää vaihtokytkimet 287, 289, 297, 10 viivepiirit 291, 293, 295 ja epälineaarisen suodatinpiirin 71, korvaa interpolaatiopiirin ja antaa paremman interferenssin vaimennuksen kuin tunnetut interpolaatiopii-rit.

Vaihtokytkimet toimivat seuraavasti. Kun kenttäryh-15 mä A, B, B, C toimii kytkentäjaksona, joka toistuu jaksoittain neljälle peräkkäiselle kenttäryhmälle C, D, D, E; E, F, F, G jne. ja jossa neljä kytkentäväliä, joita kutsutaan yksi, kaksi, kolme ja neljä, esiintyvät joka kerta, täytyy vaihtokytkimen 287 olla asennossa, joka on esitet-20 ty, väleillä kaksi ja kolme, esitetyssä yläasennossa välillä 4 ja ala-asennossa, jota ei ole esitetty, välillä yksi. Väleillä yksi ja kolme tulee vaihtokytkimen 287 olla asennossa, jota ei ole esitetty ja vaihtokytkimen 297 tulee asennossa, jota ei ole esitetty, välillä kolme. Vä-25 lien 1 ja 4 aikana ei vaihtokytkimen 297 asento ole tärkeä, koska tällöin vaihtokytkin 289 on joko ylä- tai ala-asennossa ja piirin lähtösignaalia ei saada epälineaarisesta suodatinpiiristä 71.

Vaihtokytkimen 287 toiminnan vuoksi jakso A, A, B, 30 b, joka on täten viivästynyt suunnilleen yhden alkuperäisen signaalin kenttäjakson verran jaksoon B, B, C, C nähden, saadaan tässä jaksossa B, B, C, C epälineaarisen suodattimen 71 tulosta 11.

Vaihtokytkin 297 takaa, että epälineaarisen suoda-35 tinpiirin 71 tulossa 9 on signaali, joka signaali on viivästynyt yhden juovajakson välin kaksi aikana tulon 11 i9 79225 signaaliin nähden. Tämän ansiosta kolme paikkasekvenssi-juovaa kahdesta peräkkäisestä kentästä saadaan epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloista 3, 9, 11 välien 2 ja 3 aikana, kaksi juovaa kentästä A ja välissä sijaitseva juo-5 va kentästä B esiintyvät välin kaksi aikana ja kaksi juovaa kentästä B ja välissä sijaitseva juova kentästä A esiintyvät välillä 3. Tämän vuoksi väleillä kaksi ja kolme epälineaarinen suodatinpiiri 71 toimii lähtösignaa-lilla, koska vaihtokytkin 289 on silloin keskiasennossa.

10 Ensimmäisessä jaksossa signaali kentästä A välillä yksi, epälineaarisesti suodatettu signaali kolmesta peräkkäisestä juovasta kentistä A ja B väleillä kaksi ja kolme sekä signaali kentästä B välillä 4 esiintyvät lähdössä 298. Myöhemmissä jaksoissa C korvaa A:n, D B:n jne.

15 Vaihtokytkin 289 voidaan jättää pois silloin kun vaihtokytkintä 297 laajennetaan kahdella asennolla, niin että epälineaarisen suodatinpiirin 71 tulo 9 tulee kytketyksi epälineaarisen suodatinpiirin tuloon 11 välin neljä aikana ja epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 3 20 välin 1 aikana.

Kuvio 8 esittää kuinka kuvion 7 videosignaalin prosessointipiiri muuttuu kun kuviossa 2 esitettyä rinnakkaista suodatinpiiriä 72 käytetään. Vastaavilla osilla on sama numerointi kuin edellisissä kuvioissa.

25 Tässä tapauksessa vaihtokytkimellä 289 on vain kaksi asentoa ja sen tulot on kytketty rinnakkaisen suodatinpiirin 75 lähtöihin 183 ja 181. Väleillä yksi ja neljä vaihtokytkin 289 on ala-asennossa, jota ei ole esitetty ja lähtö 298 on kytketty rinnakkaisen suodatinpiirin 75 30 lähtöön 181, josta se saa prosessoimattoman viivästetyn signaalin. Esitetyssä vaihtokytkimen 289 yläasennossa, joka esiintyy väleillä kaksi ja kolme, lähtö 298 on kytketty rinnakkaisen suodatinpiirin 75 lähtöön 183 ja se saa rinnakkaisen suodatinpiirin 71 prosessoiman kampasuodatetun 35 signaalin.

2° 79225

Rinnakkaisen suodatinpiirin 75 tulo 73 on kytketty vaihtokytkimen 301 välityksellä välillä kolme kenttien lukumäärän kaksinkertaistajan 283 lähtöön 285, vaihtokytkin on tällöin asennossa, jota ei ole esitetty ja välillä 5 kolme, jolloin vaihtokytkin 301 on esitetyssä asennossa, se on kytketty viivepiirin 293 lähtöön. Koska rinnakkaisen suodatinpiirin 75 tulossa 73 esiintyvä signaali on proses-soimaton lähtösignaalissa välien yksi ja neljä aikana, ei vaihtokytkimen 301 asento ole tärkeä väleillä yksi ja 10 neljä.

Rinnakkaisen suodatinpiirin 75 tulo 79 on kytketty väleillä yksi ja kaksi vaihtokytkimen 303 kautta, jolloin vaihtokytkin on asennossa, jota ei ole esitetty, kenttien lukumäärän kaksinkertaistajan 283 lähtöön 285 ja väleillä 15 kolme ja neljä, jolloin esitetty asento esiintyy, se on kytketty viivepiirin 295 lähtöön.

Kuvio 9 esittää kohinanvaimennuspiiriä tuloon 1 tuotavalle videosignaalille, jossa piirissä käytetään kuviossa 1 kuvattua epälineaarista suodatinpiiriä. Tämän 20 epälineaarisen suodatinpiirin 71 lähtö 21 on kytketty vähennyspiirin 305 invertoivaan tuloon 305, jonka vähen-nyspiirin ei-invertoiva tulo 309 saa tulosta 1 tulevan videosignaalin. Vähennyspiirin 307 lähtö 311 on kytketty siirtopiiriin 303, jonka siirtotekijä on k, joka voi olla 25 esimerkiksi tunnetulla tavalla liikkeestä riippuva, sum-mauspiirin 317 tuloon 315, jonka summauspiirin tulo 319 on myös kytketty epälineaarisen suodatinpiirin lähtöön 21.

Lähtö 321, joka muodostaa myös piirin lähdön, on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 3 käyt-30 tämällä viivepiiriä 323, jonka viive on yksi kenttäjakso miinus puoli juovajaksoa ja viivepiirin 325 tuloon ja jonka viivepiirin 325 viive on yksi juovajakso ja jonka lähtö on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 9 ja viivepiirin 327 tuloon. Viivepiirin 327 viive on yksi 35 kenttäjakso miinus puoli juovajaksoa ja sen lähtö on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 11.

21 79225

Epälineaarinen suodatinpiiri 71 päästää tällöin automaattisesti sen kolmesta tulosignaalistaan, joka on sopivin parhaimpaan kohinan vaimentamiseen.

Haluttaessa voidaan lisätä kampasuodatinpiiri 220 5 ja summauspiiri 207, kuten on esitetty kuviossa 3, viive-vepiirin 323 lähdön ja vähennyspiirin 307 ja summauspiirin 317 yhteenliitettyjen tulojen 305 ja 329 väliin.

Kuviossa 10 epälineaarista suodatinpiiriä 71 käytetään DPCM dekooderissa 331, jonka tulo 333 on kytketty 10 kvantisoivan vähennyspiirin 337 lähtöön 335, jonka vähennyspiirin ei invertoiva tulo 339 on kytketty tuloon 1 ja invertoiva tulo 341 on kytketty dekooderin 331 lähtöön 343, niin, että muodostuu DPCM enkooderi. Vastaavilla osilla on sama numerointi kuin edellisissä kuvioissa.

15 Dekooderin 331 lähtö 343 on kytketty epälineaari sen suodatinpiirin 71 lähtöön 21, joka antaa lähtösignaa-linsa myös dekvantisoivan summauspiirin 347 tuloon 345, jonka summauspiirin toinen tulo 349 on kytketty dekooderin 331 tuloon 333.

20 Dekvantisoivan summauspiirin 347 lähtö 350 on kyt ketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 3 käyttämällä viivepiiriä 351, jonka viive on yksi kenttäjakso miinus puoli juovan jaksoa ja viivepiirin 353 tuloon, jonka viivepiirin 353 viive on yksi juovajakso ja jonka lähtö 25 on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 9 ja viivepiirin 255 tuloon. Viivepiirin 355 viive on puoli kenttäjaksoa miinus puoli juovajaksoa ja sen lähtö on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 11.

Kvantisoiva vähennyspiiri 337 antaa koodin jokai-30 selle sisään tulevalle videosignaalin näytteelle, joka koodi vastaa arvoa, joka riippuu amplitudierosta dekooderin 331 lähdössä 343 olevan videosignaalin ja tulossa 1 olevan videosignaalin välillä.

Dekooderi 333 on integraattoripiiri, jossa koodin 35 arvo summataan sen videosignaalinäytteen arvoon, jonka paikka kuviossa oleellisesti vastaa tulossa 1 olevan 22 79225 näytteen paikkaa kuviossa. Epälineaarinen suodatinpiiri määrittää sitten sopivimman paikan, joka antaa tarkimman integrointituloksen.

Kuviossa 11 on käytetty samoja viitenumerolta kuin 5 edellisissä kuvioissa vastaavissa osissa. Tulo 1 on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 3, jonka suodattimen tulo 9 on kytketty viivepiirin 359 kautta tuloon 1 ja tulo 11 on kytketty viivepiirin 361 kautta viivepiirin 359 lähtöön. Viivepiirin 359 viive on yksi juovajakso, 10 viivepiirin 361 viive on yksi kenttäjakso miinus puoli juovajaksoa. Epälineaarinen suodatinpiiri 71 saa sen vuoksi videosignaalin, jossa on kaksi juovaa nykyisestä kentästä ja välissä sijaitseva juova edellisestä kentästä ja välittää joka hetki arvon, joka on lähinnä näiden kolmen 15 juovan keskiarvoa, lähtöönsä 21. Epälineaarisen suodatinpiirin 71 lähtö 21 on kytketty summaus-ja vähennyspiirin 365 tuloon 363 ja toiseen tuloon 369 käyttämällä viivepii-riä 367, jonka viive on yksi juovajakso. Summaus- ja vä-hennyspiirin 365 kolmas tulo 371 on kytketty viivepiirin 20 359 lähtöön, joka on edelleen kytketty summauspiirin 375 tuloon 373. Tämän summauspiirin 375 toinen tulo 377 on kytketty summaus- ja vähennyspiirin 365 tuloon lähtöön 381 käyttäen siirtopiiriä 379, jolla on, mahdollisesti säädettävä, siirtotekijä k. Summauspiirin 375 lähtö 383 25 muodostaa piirin lähdön, joka toimii pystymuodonkorjaus-piirinä.

Videosignaaleista, jotka viedään summaus- ja vähen-nyspiirin 365 tuloihin, puolet tulojen 363 ja 369 summasta vähennetään tulon 371 signaalista ja tämä ero viedään 30 lähtöön 381. Tämä puolisumma on sitten niiden arvojen keskiarvo, jotka ovat lähinnä kahtena peräkkäisenä juovajak-sona kolmen pystysuunnassa peräkkäisen videosignaalin keskiarvoa signaalin vastatessa keskijuovaa, joka viedään summaus- ja vähennyspiirin 365 tuloon 371. Summauspiirin 35 365 lähdössä 381 esiintyvä signaali tuottaa transientin korjaussignaalin siirtopiirin 379 kautta summauspiirin 23 79225 375 tuloon 377, joka signaali summataan mainittuun keski-juovan signaaliin, joka on tulossa 373, niin että saadaan muotokorjaus, joka on niin hyvä kuin mahdollista joka hetkellä.

5 Kuvio 12 esittää, kuinka kuvion 11 pystymuodonkor- jauspiiri on muutettava kun käytetään kuvioiden 2 ja 4 rinnakkaista suodatinpiiriä. Vastaavilla osilla on samat viitenumerot kuin edellä olevissa kuvioissa, joihin viitataan kuvauksen yhteydessä.

10 Summaus- ja vähennyspiirin 365 tulo 363, joka oli kytketty viivepiirin 467 tuloon, on nyt kytketty rinnakkaisen suodatinpiirin 75 lähtöön 133, kun taas summauspii-rin tulo 373, joka oli kytketty summaus- ja vähennyspiirin 365 tuloon 371, on nyt kytketty rinnakkaisen suodatinpiirin 15 71 lähtöön 181 käyttämällä viivepiiriä 384, jonka viive on yksi juovajakso. Jäljempänä oleva viivepiiri 385 voidaan haluttaessa jättää pois, silloin kun haarauma rinnakkaisen suodatinpiirin 75 käytettävän kampasuodattimen lähtöön 181 tehdään yhtä juovajaksoa myöhemmin.

20 Kuviossa 13, jossa vastaavilla osilla on samat viitenumerot kuin edellisissä kuvioissa, joihin viitataan kuvauksen yhteydessä, tuloon 1 tuodaan lomitettu videosignaali, jonka kentän juovien lukumäärä on määrä puolittaa esimerkiksi 624,5:stä 312,5 reen. Tämä signaali viedään 25 viivepiirin 401, jonka viive on yksi muunnettavan signaalin kenttäjakso plus puoli juovajaksoa, kautta kuviossa 2 kuvatun rinnakkaisen suodatinpiirin 75 tuloon 73.

Rinnakkaisen suodatinpiirin 75 lähtö 163 antaa suodatetun videosignaalin interpolaatiopiirin 405 tuloon 403.

30 Rinnakkaisen suodatinpiirin 75 lähtö 181 antaa prosessoi-mattoman videosignaalin interpolaatiopiirin 405 tuloon 407, jonka signaalin viive on sovitettu tulossa 403 olevan videosignaalin viiveeseen.

Interpolaatiopiiri 405 on rakenteellisesti saman-35 lainen kuin kuvion 2 kampasuodatinpiiri 77 ilman vähennys-piiriä 61 ja lähtöjä 165 ja 181 ja sen tarkoituksena on % 24 7 9 2 2 5 vaimentaa taajuuskomponentteja, jotka ovat enemmän kuin 312 jaksoa kuvan korkeutta kohden. Kerroinpiirien 143, 111, 123, 113, 125, 115, 127, 117 ja 129 kertoimilla voi olla, esimerkiksi, vastaavat arvot 0, 0, -1/8, 1/4, 3/4, 1/4, 5 -1/8, 0 ja 0. Kerroinpiirien 145, 103, 131, 105, 133, 107, 135, 109 ja 137 ovat samoja.

Interpolaatiopiirillä 405 on lähdöt 409 ja 411, jotka vastaavat kuvion 2 kampasuodattimen 77 vastaavia lähtöjä 157 ja 177. Kumpikin näistä lähdöistä 409 ja 411 10 on kytketty suitunauspiirin 413 tuloon, jonka lähtö on kytketty esimerkiksi tunnetun juovien lukumäärän puolituspii-rin 417 tuloon 415, jonka piirin lähtö tuottaa halutun signaalin, jossa ei ole juuri lainkaan interferenssiä.

Kuviossa 14, jossa vastaavilla osilla on samat 15 viitenumerot kuin edellisissä kuvioissa, joihin viitataan kuvauksessa, esittää kuvion 13 piirin yksinkertaistettua toteutusta. Interpolaatiopiirin 405 tulo 407 on tässä tapauksessa piirin tuloon 1, joka on myös kytketty kuviossa 1 esitetyn epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 3. Epä-20 lineaarisen suodatinpiirin 71 tulo 9 on kytketty viive- piirin 431 lähtöön, jonka viivepiirin viive on yksi juova-jakso ja johon on kytketty myös viivepiirin 433 tulo, jonka viivepiirin viive on yksi kenttäjakso miinus puoli juovajaksoa ja jonka lähtö on kytketty epälineaarisen suo-25 datinpiirin 71 tuloon 11.

Kuvio 15 esittää mahdollista toteutusta toiselle kampasuodatinpiirille 220 käytettäväksi kuvion 6 piirissä. Viive-elimien 421, 423, 425, 427, 429 ja 431, joista jokaisen viive on puoli juovajaksoa, sarjakytkentä on kytketty 30 tuloon 281. Piirien tulot ja lähdöt on kytketty kerroinpiirien 433, 435, 437, 439, 441, 443 ja 445 välityksellä s summauspiiriin 447, jonka lähtö 449 on kytketty lähtöön 203 ja vähennyspiirin 453 invertoivaan tuloon 451 ja jonka vähennyspiirin ei-invertoiva tulo 455 on kytketty vii-35 ve-elimen 425 lähtöön, joka on edelleen kytketty lähtöön 25 79225 217. Vähennyspiirin 453 lähtö on edelleen kytketty kampa-suodatinpiirin lähtöön 211.

Kuviossa 16, joissa vastaaville osille on annettu samat viitenumerot, epälineaarisen suodatinpiirin 71 läh-5 tö 21 on kytketty vähennyspiirin 503 tuloon 501 ja jonka vähennyspiirin tulo 505 on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 11.

Vähennyspiirin 503 lähtö 507 antaa sitten liikkeestä kertovan signaalin ylipäästösuodattimen 511 tuloon 509 10 ja jonka ylipäästösuodattimen 511 lähdöstä 523 saadaan liikkeestä riippuva signaali, mutta jolla oleellisesti on arvo nolla silloin kun pysyvä pystysuora transientti esiintyy kuvassa, näin ollen tätä transienttia ei havaita liikkeenä.

15 Jos piiriä käytetään juovien lukumäärän kaksinker- taistajan jälkeen, esimerkiksi kuviossa 6 esitetty kak-sinkertaistaja, niin tällöin viivepiiri 7, joka kuvassa tuottaa yhden kenttäjakson miinus puoli juovajaksoa suuruudeltaan olevan viiveen, korvataan viivepiirillä, joka 20 tuottaa yhden juovajakson pituisen viiveen ja vähennyspiirin 503 tulo 505 kytketään epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 9.

Vaihtopiirin 244 lähtö 246 on kytketty summaus- ja vähennyspiirin 365 tuloon 363 ja viivepiirin 515 tulo, 25 jonka viivepiirin viive on yksi juovajakso ja jonka lähtö on kytketty viivepiirin 367 tuloon, on kytketty summaus-ja vähennyspiirin 365 tuloon 371 ja summauspiirin 375 tuloon 373.

Juovien lukumäärän kaksinkertaistus- ja suodatin-30 piirit, jotka ovat viivepiirin 515 tulon ja summaus- ja vähennyspiirin 365 tulon 363 edellä voidaan haluttaessa korvata kuvioiden 3, 4, 5 tai 6 vastaavilla piireillä.

Kuviossa 18, jossa vastaaville komponenteille on annettu samat viitenumerot kuin edellisissä kuvioissa, 35 esitetään kuinka juovien lukumäärän kaksinkertaistajien 265, 263, epälineaarisen suodatinpiirin 71 ja kampasuoda- 26 79 225 tinpiirin 517 muodostamassa kombinaatiossa kampasuodatin-piiri voidaan sijoittaa epälineaarisen suodatinpiirin jälkeen.

Tämä mahdollistaa sellaisen kampasuodattimen suun-5 nittelun, että riippumatta toisistaan, transientti vaste ja ei-toivottujen signaalikomponenttien, jotka johtuvat epälineaarisesta toiminnasta, vaimennus voidaan tehdä niin edulliseksi kuin mahdollista.

Kampasuodatinpiiri 517 on komplementoiva piiri ja 10 siinä on kaksi komplementtisesti suodattavaa signaalitie-tä kahdesta tulosta 519, 521 yhdistävään piiriin 523, joka tässä tapauksessa on summauspiiri muodoltaan ja jonka lähtö 525 on kytketty yhteen vaihtokytkimen 244 tuloista. Komplementoivan kampasuodatinpiirin 517 vastaavat tulot 15 519 ja 521 on kytketty epälineaarisen suodatinpiirin 71 lähtöön 21 ja tuloon 9.

Selvyyden vuoksi on piirroksessa esitetty komplementoiva kampasuodatinpiiri 517 kahden kampasuodattimen 527, 529 kanssa. Kumpikin näistä suodattimista voidaan to-20 teuttaa, kuten on esitetty kuviossa 15 vähennyspiirin 453 ja lähdön 217 ollessa tällöin jätettyinä pois.

Edulliseen rakenteeseen voidaan kertoimet valita seuraavasti:

Kerroin Suodatin 527 Suodatin 529 25 433 +0.0625 -0,0625 435 -0,1975 +0,1875 437 +0,1875 -0,1875 439 +0,8750 +0,1250 441 +0,1875 -0,1875 30 443 -0^1875 +0,1875 445 +0,0625 -0,0625 Näin ollen ovat kampasuodattimelle 529 asetetut vaatimukset täytetty. Nämä vaatimukset ovat: kuvan juovien 35 lukumäärän kolmanneksen alueella tapahtuva kuvan korkeutta kohti tulevien jaksojen taajuuksien vaimeneminen, jonka 27 79225 aiheuttaa epälineaarinen suodatin 71, täytyy korjata kuin myös täytyy tällöin tapahtuva 180° vaihesiirto, vaiheomi-naisuuksien tulee olla lineaarisia taajuuksilla, jolloin kuvan korkeutta kohti tulevien jaksojen määrä on puolet 5 kuvan juovien lukumäärästä, täytyy vaimennuksen olla suurimmillaan, tasavirran siirto täytyy olla yksi ja taajuus-ominaisuuksien taajuuksilla, jolloin kuvan korkeutta kohti olevien jaksojen lukumäärä on melkein nolla, täytyy olla niin tasainen kuin mahdollista.

10 Mikäli viivelinjojen ja kampasuodattimen 529 luku määrää lisätään, voidaan taajuusominaisuus pitää tasaisempana melkein taajuudelle, joka vastaa puolta kuvajuovien lukumäärästä kuvan korkeutta kohden ja vaimentumista tällä taajuudella voidaan lisätä, mikä on edullista pysäy-15 tyskuville.

Liikkuville kuville on kuvattu rakenne edullinen rakenne.

Toinen kampasuodattimista 527 ja 529 voidaan korvata viivepiirillä silloin kun oleelliset vastaavat komple-20 mentoivan kampasuodattimen tulot 521 ja 519 ja toiset tulot 519 ja 521 kytketään kampasuodattimien 529 ja 527 vastaaviin tuloihin vähennyspiirin välityksellä.

Juovien kaksinkertaistaja ja epälineaarinen suoda-tinpiiri 285, 263, 13, 157, 71 voidaan korvata juovien lu-25 kumäärän kaksinkertaistajalla ja epälineaarisella suoda-tinpiirillä 253, 223, 255, 71, kuvio 5. Komplementoivan kampasuodatinpiirin 517 tulo 521, joka on kytketty vaihto-kytkimen 244 asianmukaiseen tuloon, tulee tällöin kytkeä epälineaarisen suodatinpiirin 71 tuloon 3.

30 Videosignaali viedään epälineaarisen suodatinpiirin 71 lähdöstä 21 amplitudisuhteen säätöpiirin 535 tuloon 533 säätöpiirin 530 tulon 531 kautta. Epälineaarisen suodattimen 71 tulossa 9 esiintyvä signaali viedään säätöpiirin 530 tulon 537 kautta amplitudisuhteen säätöpiirin 535 35 toiseen tuloon 539. Amplitudisuhteen säätöpiirin 535 lähtö 541 on kytketty vaihtokytkimen 244 ylempään tuloon.

28 7 9 2 2 5

Amplitudisuhteen säätöpiirin 535 ohjaussignaalitu-lo 543 on kytketty funktiogeneraattorin 545 lähtöön, joka generaattori voi olla ohjelmoitava lukumuisti (PROM). Funktiogeneraattori 545 saa signaalin absoluuttisen ero-5 arvon määräävän piirin 547 lähdöstä, jonka tulot on kytketty kahden absoluuttisen eroarvon määräävän piirin lähtöihin, jotka piirit määrittävät absoluuttisen eroarvon säätöpiirin 530 tulojen 531 ja 537 ja keskiarvoistavan piirin 552 lähdön välillä, jonka keskiarvoistavan piirin 10 tulot 553, 555, 557 ovat kytketyt epälineaarisen suoda-tinpiirin 71 vastaaviin tuloihin 11, 9, 3.

Säätösignaalin saaminen amplitudisuhteen säätöpiirille 535 perustuu seuraaviin tarkasteluihin. Epälineaarinen suodatinpiiri 71 vaimentaa suurimmissa mahdollisis-15 sa määrin taajuuksia, joiden jaksojen määrä kuvan korkeutta kohti on suurin piirtein yksi kolmasosa kuvan juovien lukumäärästä ja aiheuttaa tällöin suurimman mahdollisen vääristymän. Energian siirto on alhaisimmillaan näillä taajuuksilla. Tämä taajuussiirto voidaan mitata käyttämällä 20 absoluuttisen eroarvon määrittäviä piirejä 549, 551 ja 547. Kun energiansiirto epälineaarisesta suodattimesta on pieni, täytyy siirtokerroin k amplitudisuhteen säätöpiirin 535 tulosta 539 lähtöön 541 tehdä suureksi säätö-signaalin 543 avulla, jolloin päästään vääristymättömään 25 signaalinsiirtoon. Kun energiansiirto on suuri, tehdään siirtokerroin k pieneksi ja siirto 1-k amplitudisuhteen säätöpiirin 535 tulosta 533 lähtöön 541 tulee suureksi, jolloin epälineaarinen suodatin 71 tulee toimivaksi.

Haluttaessa voidaan käyttää vaihtokytkintä jatku-30 vasti säädettävän amplitudisuhteen säätöpiirin 535 sijasta.

Funktiogeneraattorilla voi olla ohjausominaisuuk-sia, jotka on sovitettu käyttäjän toiveisiin ja kynnys-toimintoihin .

Kuvion 18 yhteydessä tehdyt huomautukset erilaisten 35 juovien lukumäärän kaksinkertaistuspiiristä pätevät tässäkin.

29 79225 Säätöpiiriä 530 voidaan käyttää myös muissa epälineaarisen suodattimen 71 sovellutuksissa aina kun kolmen peräkkäisen kuvajuovan keskijuovaa vastaava videosignaali viedään keskiarvoistavan piirin 552 tuloon 537 ja säätö-5 piirin 530 tuloon 537. Keskiarvoistavan piirin 552, kuten kuviossa on esitetty, siirtotekijä on yksi neljäsosa sen tuloista 553 ja 557 lähtöönsä ja puoli tulosta 535 lähtöön.

Kuviossa 20, jossa edellisten kuvioiden komponentteja vastaavilla komponenteilla on samat viitenumerot, esi-10 tetään, kuinka säätöpiirin 530, kuvio 19, säätösignaalin tuottava osa voidaan rakentaa eri tavalla.

Tässä tapauksessa viivepiirit 561 ja 563, jotka tuottavat yhden juovajakson pituisen viiveen, asetetaan juovan kaksinkertaistajapiirin 263 lähdön 281 ja viive-15 piirin 13 tulon sekä viivepiirin 257 lähdön väliin.

Ohjauspiirin 530 tulot 565, 567, 569 ja 571, 573, 575 on kytketty juovien lukumäärän kaksinkertaistajan lähtöön 281 ja vastaavien viivepiirien 561, 13, 157, 563 lähtöön. Säätöpiirin 530 vastaavat tulot 573, 569 ja 575, 20 567 ja 571, 575 on kytketty absoluuttisen eroarvon määri- tyspiirien 575 ja 577, 579 tuloihin, joidenka piirien lähdöt ovat kytketyt vastaavien absoluuttisen eroarvon mää-rityspiirien 581, 583 ja 585 tuloon, joiden piirien toiset tulot on kytketty kynnysarvon kehittävän piirin 587 lähtöön.

25 Videosignaalit, jotka saadaan viidestä kahden ken tän suoraan päällekkäisestä juovasta, esiintyvät nyt juovan kaksinkertaistajan 263 lähdössä 281 ja viivepiirien 561, 13, 257, 563 lähdöissä. Taajuudet, joiden jaksojen lukumäärät ovat yhden kolmanneksen kuvan juovien kuvan 30 korkeutta kohden tulevasta lukumäärästä, voidaan nyt todeta absoluuttisen eroarvon määrityspiirien 575, 577, 579, 581, 583, 585 ja funktiogeneraattorin 545 avulla. Kun nämä taajuudet todellakin esiintyvät, on epälineaarinen suodatin 71 piiri kytketty pois päältä amplitudisuhteen sää-35 töpiirin 535 vaikutuksesta, kuten on kuvattu kuvion 19 yhteydessä.

30 79225 Nämä taajuudet esiintyvät kun jatkuvasti vähintään kaksi absoluuttisen eroarvon määrityspiirien 575, 577, 579 lähtöjännitteistä ylittävät kynnysarvon, joka viedään absoluuttisen eroarvon määrityspiireihin 581, 583, 585.

5 Myös tässä pätee, että käyttö muissa epälineaari sen suodattimen sisältävissä piireissä on mahdollista silloin kun kahden kentän viiden suoraan päällekkäisen juovan videosignaalit viedään absoluuttisen eroarvon määrityspii-rin tuloihin ja näistä juovista kolmen keskimmäisen juovan 10 videosignaalit viedään epälineaariseen suodatinpiiriin 71.

Kuviossa 21, jossa edellisten kuvioiden komponentteja vastaaville komponenteille on annettu vastaavat viitenumerot, epälineaarisen suodatinpiirin 71 edellä on suunnankorjauspiiri 601.

15 Tämän korjauspiirin kolme tuloa 603, 609, 611 saa vat videosignaalit, jotka vastaavat kolmea esitettävän kuvan kahden peräkkäisen lomitetun kentän kolmen paikka-sekvenssi juovan pystysuoraan peräkkäisiä kuvaelementtejä. Keskimmäistä kuvaelementtiä vastaava videosignaali viedään 20 esimerkiksi tuloon 609 ja viive-elimen 613, joka tuottaa viiveen, joka vastaa esimerkiksi kuvaelementin kestoa ja suunnankorjauspiirin 601 lähdön 615 kautta epälineaarisen piirin 71 tuloon 9.

Suunnankorjauspiirin 601 tulo 603 on kytketty kah-25 den viivepiirin 617, 618 sarjakytkentään, jotka viivepii-rit kumpikin tuottavat saman aikaviiveen kuin viivepiiri 613 ja alimpaan suunnanvalintapiirin ylemmän vaihtokytkin-piirin kolmesta tulosta. Näistä kolmesta tulosta keskimmäinen ja ylin on kytketty vastaaviin viivepiirien 619 ja 30 617 lähtöihin.

Suunnankorjauspiirin 601 tulo 611 on kytketty kahden viivepiirin 623, 625 sarjakytkentään, joista viive-piireistä kumpikin tuottavat saman viiveen kuin viivepiiri 613 ja ylimpään suunnanvalintapiirin alemman vaihto-35 kytkimen kolmesta tulosta. Näistä kolmesta tulosta alin 79225 31 ja keskimmäinen on kytketty vastaavien viivepiirien 625 ja 623 lähtöön.

Suunnanvalintapiirin 621 ylemmän ja alemman vaih-tokytkimen lähtö on kytketty epälineaarisen suodatinpii-5 rin tuloon 3 ja 11 suunnankorjauspiirin 601 lähtöjen 627 ja 629 kautta.

On ilmeistä, että suunnanvalintapiiri on elektroninen piiri. Sitä ohjaa suunnanvalintasignaalikombinaatio, joka tuodaan sen tulokombinaatioon 631 funktiogeneraatto-10 rin 635 lähtökombinaatiosta 633, joka funktiogeneraattori on rakenteeltaan esim. ohjelmoitava lukumuisti (PROM).

Funktiogeneraattorissa 635 on viisi tuloa 637 ja 639, 641, 643, 645, jotka on kytketty komparaattoripii-rien 647 ja 649, 651, 653, 655 lähtöön. Komparaattoripii-15 ri 647 ja 649 vertaa absoluuttisen eroarvon määrityspii-rin 657 ja 659 tuottamia signaaleja kynnysarvoon, joka saadaan kynnysarvon kehityslaitteesta.

Absoluuttisen eroarvon määrityspiirin 647 ja 649 tulo on kytketty absoluuttisen eroarvon määrityspiirin 20 663, 665 lähtöön. Absoluuttisen eroarvon määrityspiirin 657 ja 659 toinen tulo on kytketty absoluuttisen eroarvon määrityspiirin lähtöön. Absoluuttisen eroarvon määrityspiirin 663 lähtö on edelleen kytketty komparaattori-piirien 651 ja 655 tuloon, absoluuttisen eroarvon määri-25 tyspiirin 665 lähtö komparaattoripiirien 651 ja 653 tuloon ja absoluuttisen eroarvon määrityspiirin 667 lähtö komparaattoripiirien 653 ja 655 tuloon.

Jos ylintä, keskimmäistä ja alinta suunnanvalintapiirin 621 asentoa merkitään vastaavasti I, II, III ja vas-30 taaviin tuloihin 637 ja 639, 641, 643 ja 645 funktiogeneraattorissa 635 tulevia signaaleja vastaavasti A ja B, C, D, E, pätee seuraava taulukko asennoille I ja III. Kaikissa muissa tapauksissa oletetaan asento II.

32 79225

A B C D E asento 621 0 0 0 0 0 III

0 0 0 0 1 1 5 0 0 0 1 1 1

0 0 1 0 0 III

0 1 0 0 0 III

0 10 0 11

0 10 111 1 0 0 1 1 0 0 III

1 0 0 0 0 III

1 0 0 0 1 1 10 0 1 11

1 0 1 0 0 III

”15 Tässä tilanteessa oletetaan, että C:llä ja D:llä, E:llä on loogiset arvot yksi silloin kun piirin 663 lähtöarvo ylittää piirin 665 lähtöarvon, piirin 667 lähtöarvo ylittää piirin 665 ja piirin 667 lähtöarvo ylittää piirin 663 lähtöarvon.

20 Tämä viittaa siihen, että epälineaarinen suodatin- piiri 71 saa videosignaaleja kuvaelementeistä, jotka, riippuen muodon suunnasta, ovat toistensa päällä suunnassa, joka vastaa muodon suuntaa, jonka ansiosta saadaan parempi kohinanvaimennus epälineaarisessa suodatinpiirissä 71.

25 Suunnankorjauspiiriä voidaan käyttää kaikissa kuva tuissa tapauksissa, mutta tällöin täytyy ottaa huomioon tämän korjauspiirin tuottama yhden kuvaelementin suuruinen viive. Lukuun ottamatta viivepiirejä, kaikki muut piirit, jotka on kytketty epälineaaristen piirien tuloihin 30 3, g, 11, pysyvät niihin kytkettyinä.

Haluttaessa voidaan suunnankorjauspiiriä 601 laajentaa niin, että signaaliteillä tuloista 603 ja 611 suunnanvalintapiirin 621 ja funktiogeneraattoriin 635 voidaan käyttää videosignaaleja, jotka vastaavat useampia ku-35 vaelementtejä useampien muotosuuntien valitsemiseksi.

Claims (16)

79225 33

1. Videosignaalin prosessointipiiri, joka on tarkoitettu lomitetun videosignaalin prosessointiin, joka si- 5 sältää liikkeeseen mukautuvan valintapiirin, joka toimii päätöspiirin avulla, jossa valintapiirissä on kolme tuloa kytkettyinä videosignaalilähteeseen sellaisten videosignaalin syöttämiseksi, jotka oleellisesti vastaavat kolmea kahden kentän sijainnillaan peräkkäistä juovaa, ja lähdön, 10 tunnettu siitä, että päätöspiirillä (29) on kolme tuloa (51, 53, 57), joista jokainen on kytketty valinta-piirin (5) tuloon (3, 9, 11) ja on asetettu määrittämään millä tahansa hetkellä, missä valintapiirin (5) tulossa (3, 9, 11) videosignaalin amplitudi on lähinnä näissä kol-15 messa tulossa olevien amplitudien keskiarvoa, kun taas valintapiirissä (5) on piiri (15, 17, 19) mainitun tulon kytkemiseksi sen lähtöön (21) päätöspiirin (29) vaikutuksesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen videosignaalin 20 prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että siinä on kampasuodatinpiiri (77) sellaisten videosignaalien syöttämiseksi valintapiirin (5) tuloihin (3, 9, 11), jotka on kampasuodatettu sillä tavalla, että signaalikom-ponentit, joiden jaksoisuus pystysuunnassa vastaa kolmea 25 kuvajuovaa, vaimenevat, signaalikomponentit, joiden jaksoisuus vastaa kahta kuvajuovaa, pääsevät läpi, ja signaalikomponentit, joiden jaksoisuus vastaa useampaa kuin neljää kuvajuovaa, pääsevät samaten läpi, ja että signaali-transienttien aiheuttamaa soimista ei oleellisesti esiinny 30 pystysuunnassa (kuvio 2).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että päätöspiirissä (29) on kolme vertailupiiriä (45, 47, 49), joista kussakin on tulopari (51, 53; 55, 57; 59, 61), 35 joka on kytketty toiseen valintapiirin (5) tulopariin (3, a 34 79225 9, 11) ja joiden lähdöt on kytketty lukumuistin (37) osoi-tetulokombinaatioon (39, 41, 43), kun lukumuistilla on lähtökombinaatio (31, 33, 35), joka on kytketty valinta-piirin (5) operaatiosignaalitulokombinaatioon (23, 25, 27) 5 (kuvio 1).

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että siinä on juovien lukumäärän kaksinkertaistus-piiri (223), jonka tulo (221) on kytketty ainakin valin- 10 tapiirin (21) kautta ja toinen tulo (225) on kytketty vii-vepiirin (219, 226; 95, 27, 83) kautta videosignaaliläh-teeseen (1) (kuviot 3, 4).

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu 15 siitä, että videosignaalin prosessointipiirissä on juovien lukumäärän kaksinkertaistuspiiri (223), jonka yksi tulo (221) on kytketty ainakin viivepiirin (253), jonka viive on yksi kenttäjakso plus puoli juovajaksoa, kautta, ja jonka toinen tulo (225) on suoraan kytketty videosignaali- 20 lähteeseen (1) (kuvio 5).

6. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että siinä on juovien lukumäärän kaksinkertaistaja (263), jossa on kolme juovamuistia (269, 271, 273), jotka 25 kirjoittavat osittain toistensa päälle tulevin syklein (kuvio 6).

7. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että videosignaalilähteessä on kenttien lukumäärän 30 kaksinkertaista ja (283), joka on A, A, B, B tyyppiä (ku viot 7, 8).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että se on rekursiivinen kohinan vaimennuspiiri, jossa on ta- 35 kaisinkytkentätie (321, 319, 305), joka sisältää valinta- * 35 79225 piirin (3, 9, 11, 71, 21) (kuvio 9).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että se on DPCM dekooderi (331), jonka tulo on kytketty sum- 5 mauspiirin (437) tuloon (349), jonka summauspiirin toinen tulo (345) on kytketty summauspiirin (347) lähtöön (349) käyttämällä viivepiiriä (71, 355, 353, 351), jossa on va-lintapiiri (5, 71) (kuvio 10).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen videosignaalin 10 prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että valintapiirin (5) lähtö (21) on kytketty summaus- ja vä-hennyspiirin (365) tuloon (363), joka piiri muodostaa pys-tymuotojen korjaussignaalin ja piirin toiseen tuloon (369) käyttämällä viivepiiriä (367), jonka viive on yksi juova-15 jakso, ja jossa summaus- ja vähennyspiirissä on kolmas tulo (371), joka on kytketty valintapiirin (5) tuloon (9) (kuvio 11).

11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että 20 kampasuodatinpiirillä (75) on kaksi lähtöä (181, 183), jotka viivepiirin (385) välityksellä ja suoraan yhden juova jakson viiveellä toisiinsa nähden voivat viedä kampasuo-datettuja signaaleja summaus- ja vähennyspiirin kahteen tuloon (371, 363), jonka summaus- ja vähennyspiirin kolmas 25 tulo (369) on kytketty viivepiirin (367), jonka viive on yksi juovajakso, kautta kampasuodatinpiirin (75) yhteen tuloon (183), summaus- ja vähennyspiirin kyetessä antamaan muodonkorjaussignaalin (kuvio 12).

12. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen video-30 signaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että siinä on juovien lukumäärän puolittava piiri (417), joka on kytketty ainakin interpolaatiopiirin (405) kautta valintapiiriin (571:ssä tai 75:ssä) (kuviot 13, 14).

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen videosignaalin 79225 36 prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että valintapiirin lähtöön (21) on kytketty vähennyspiirin (503) tulo (501), jonka vähennyspiirin toinen tulo (505) on kytketty päätöspiirin tuloon (11), johon edellisen ken-5 tän videosignaali tuodaan, niin että vähennyspiirin (503) lähdöstä saadaan liikkeestä kertova signaali (kuvio 16).

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että siinä on juovien lukumäärän kaksinkertaistuspiiri, jonka 10 lähtöpiiri (281) on kytketty päätös- ja valintapiirin tu-lopiiriin (3, 9, 11), joka päätös- ja valintapiiri toimii epälineaarisena suodatinpiirinä ja että päätös- ja valintapiirin lähtö (21) ja tulo (9) on kytketty vaihtokytki-men (244) tuloihin komplementoivan kampasuodatinpiirin 15 (517) kautta (kuvio 18).

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että siinä on säätöpiiri (530) kytkettynä päätös- ja valinta-piirin lähtöön (21) ja tulopiiriin (3, 9, 11), joka pää- 20 tös- ja valintapiiri toimii epälineaarisena suodattimena (kuviot 19 ja 20).

16. Minkä tahansa edellä esitettyjen patenttivaatimusten mukainen videosignaalin prosessointipiiri, joka on tunnettu siitä, että suunnankorjauspiiri (601) 25 on kytketty epälineaarisena suodatinpiirinä toimivan päätös- ja valintapiirin (71) tulopiiriin (3, 9, 11) (kuvio 21). 37 79225