FI79202B - Bildbehandlare. - Google Patents

Description

79202

Kuvankäsittelijä

Esillä oleva keksintö kohdistuu kuvankäsittelijään dokumentin pyyhkäisemällä tapahtuvaa lukua varten.

5 Tarkemmin esitettynä esillä oleva keksintö kohdistuu kuvankäsittelijoihin, joita voidaan käyttää pankkitoimeen liittyvissä tapahtumissa, joissa käytetään shekkejä, talle-tuskuitteja, lähetyslaskuja, luottokorttikuitteja ja vastaavia dokumentteja, joissa dokumentin faksimile-kuva on elek-10 tronisesti tallennettu tapahtuman käsittelemiseksi itse dokumentista erillään.

Rahalaitosten kuten liikepankkien nykyisenä käytäntönä on antaa asiakkailleen säännöllisiä selvityksiä, joissa on yhteenveto tapahtumista vastaavalta aikajaksolta ja 15 liittää selvityksen mukaan todelliset tapahtumadokumentit, esimerkiksi pankkishekit. Tätä käytäntöä on pidetty usein vanhanaikaisena. Tämän käytännön muunnetussa versiossa korvataan itse dokumentit niiden faksimile-kuvilla. Kyseiset kuvat tulostetaan pienennetyssä koossa tai vieläpä tiivis-20 telmämuodossa itse selvityksessä, mistä on seurauksena säästöjä dokumenttien käsittelyssä sekä rahalaitokselle että asiakkaalle. Kyseisen faksimile-selvityksen tuottamiseksi tulee tallentaa kaikkien käsiteltyjen shekkien elektroninen kuva ja käsitellä, tallettaa ja lopuksi painaa ky-25 seinen kuva. Kyseinen järjestelmä esitetään julkaisussa IBM Technical Bulletin, voi. 14, nro 10, maaliskuu 1972, sivu 2944 ja voi. 15, nro 8, tammikuu 1973, sivut 2443 ja 2444.

Tarkastellaan pankkishekkejä esimerkkeinä, kyseisiä 30 shekkejä on tavallista painaa siten, että niillä on kuvioitu tausta sekä esteettisistä syistä että turvallisuussyistä. Lisäksi useat ihmiset käsittelevät shekkejä niiden käyttöiän aikana, ne voivat tahriintua tai rypistyä siten, että niihin tulee ei-merkitseviä merkkejä tai näennäisiä merkke-35 jä, kuten varjoja. Kaikki tämä taustamateriaali tulee eliminoida elektronisesta kuvasta haluttaessa aikaansaada selvä, 2 79202 luettavissa oleva tulostus. Lisäksi kaikki eliminoimaton taustamateriaali sisältää hyödytöntä dataa, joka varaa muistitilaa ja pienentää kuvan tehokkaaseen talletukseen ja muuhun käsittelyyn tarkoitetun kuvan pakkaustekniikan te-5 hokkuutta.

Kuvadata erotetaan tavallisesti taustainformaatiosta väritiheyden kynnysarvon perusteella tunnistamalla suuri-tiheyksiset osat kuvadataksi. Tunnettu tekniikka muuttuvien analogisten kynnysarvojen aikaansaamiseksi edustaa tavalli-10 sesti kompromissia ei-toivotun taustan eliminoinnin ja halutun datan mahdollisen tuhoamisen välillä. Kuvan valintatek-niikan olisi toivottavaa olla herkkä myös muille tekijöille kuin yksinkertaiselle tiheyden paikallistamiselle tämän tavallisen kompromissin teon välttämiseksi. Tunnetaan myös 15 muita tekniikkoja kuin yksinkertaiseen tiheyden kynnysarvoon perustuva. On esimerkiksi ennestään tunnettua laskea kuvan tiheyden ensimmäinen ja toinen derivaatta kuva-alueen rajojen paikallistamiseksi. Näitä tunnettuja keinoja ei kuitenkaan käytetä esillä olevassa monipuolisessa järjestelmässä, 20 joka on rakennettu viivakuvan valintajärjestelmän aikaansaamiseksi ja joka kykenee erottamaan halutut viivakuvat sen tyyppisestä taustakuvasta, joka esiintyy nykyaikaisissa pankkishekeissä.

Tyypillinen pankkishekin käsittelylaite toimii suu-25 rella nopeudella selviytyäkseen suuresta joukosta päivittäin käsiteltyjä yksittäisiä dokumentteja. Kuvankäsittelyjärjestelmän toimiessa yhdessä shekkien käsittelyn kanssa tulee kyetä olemaan yhtä nopea tai nopeampi kuin shekkien käsittelijä; tehtävän tekee vaikeaksi se valtava datan määrä, 30 jota kuva tai vieläpä pieni pankkishekki edustaa. Lisäksi jäljelle jäävän kuvadatan käsittely täytyy tahdistaa shekin käsittelijän kanssa eikä se lisäksi saa käyttää liikaa tietokonetehoa tai muistitilaa.

Kuvadata faksimile-järjestelmissä käytettynä paka-35 taan tavallisesti redundanssia eliminoimalla. Pankkishekin käsittelykoneessa ei ole suotavaa vain pakata talletettua 3 79202 kuvadataa, vaan pakkaus tulisi suorittaa aina dataa käsiteltäessä niin aikaisessa tapahtumavaiheessa kuin mahdollista tietokonetoimintojen ja tarvittavien muistialkioiden minimoimiseksi .

5 Pankkishekit ja vastaavat dokumentit asetetaan vaaka suoraan suuntaan ja käsitellään laitteella, joka syöttää dokumentteja niiden pitkää sivua pitkin. Tämä järjestely tekee sopivaksi sen, että dokumenttia pyyhkäistään elektronisella pyyhkäisyllä leveyssuunnassa (pystysuuntaisesti) ulot-10 tuvilla pyyhkäisyjuovilla. Toisaalta tulostimet, jotka ovat sopivia kuvaselityksen tulostamiseen, useimmiten tulostavat sivuja pyyhkäisevällä tulostuselementillä, joka liikkuu pitkin vaakasuuntaista kirjoitusriviä. Pystysuuntaisilla pyyhkäisy juovilla dokumentista talletettu kuvadata täytyy siten 15 kiertää 90 astetta, jotta se olisi sopiva vaakasuuntaisessa pyyhintulostimessa tulostettavaksi.

Pyyhkäistäessä dokumentteja kuvan tallennusjärjestelmällä on edullista tietää välittömästi, onko kuvan tarkkuus tyydyttävä. Kuvan laadun välitön tieto mahdollistaa 20 huonolaatuisten dokumenttien sopivan lajittelun erityiskäsittelyä varten dokumentin ollessa valmiiksi saatavilla. Nopea kuvan laadun informaatio tekee myös mahdolliseksi pysäyttää hyödytön dokumenttien pyyhkäisy kuvan tallennusjärjestelmän toimiessa virheellisesti.

25 Esillä oleva keksintö käy ilmi mukana seuraavista vaatimuksista.

Esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaisesti, kun halutut ominaisuudet on saatu käsittelemällä kuvadataa kuvadatan mittausten mukaisesti, saadaan esille todennäköi-30 siä viivakuva-alueita. Päätöksentekologiikkapiiri toimii mittaustulosten perusteella tehdäkseen mustan ja valkoisen suhteen alustavia päätöksiä, jotka talletetaan värimerkeillä varustettuihin vaakasuuntaisiin pitkittäisjaksoihin. Nämä alustavat päätökset vahvistetaan tai hylätään testaamalla 35 mustien alueiden laajuus kahdessa dimensiossa. Koska säilytettäväksi haluttava informaatio on käytännöllisesti 4 79202 katsoen kokonaisuudessaan tehty viivajäijennökselle pyrkivät kelvolliset mustan viivan alueet rajoittumaan ennaltamäärät-tyjen rajojen puitteisiin kaikissa suunnissa.

Esillä olevassa suoritusmuodossa käytetään kahta ku-5 vadatan mittausta, ensiksikin reunan paikallistamisen mittaus, josta käytetään merkintää DD, jossa määritetään kullekin kuvaelementille kahdessa dimensiossa tiheyden toinen derivaatta etäisyyden suhteen ja toiseksi kontrastin voimakkuuden mittaus, josta käytetään merkintää TT ja joka määrää ku-10 vaelementtien kokonaiskontrastin kutakin kuvaelementtiä ympäröivän paikallistetun alueen ympärillä. Nämä mittaukset lasketaan kuvaelementtien tiheyserojen 3 x 3-matriisista. Kyseinen pieni matriisi tarvitsee pienen määrän puskurointia logiikan suorittamiseksi. Data molempien mittausten laskemi-15 seksi saadaan laskemalla tiheyden muutos kunkin kuvaelementin yli kahdessa dimensiossa. Siten perustamalla tämä laskenta vuorottaisten kuvaelementtien varaan eliminoidaan pa-riton-parillinen-vääristymä, joka tavallisesti esiintyy monissa puolijohdepyyhkimissä hiiden piirirakenteesta johtuen. 20 Vaikka lineaarisella ryhmällä tuotetaan suuri määrä kuvadataa, tarvitaan suhteellisen pieni määrä puskurointia ja vaakasuuntaisen rivin pitkittäisjaksoja laskevia rekistereitä kaikkien tarvittavien loogisten operaatioiden tukemiseksi. Osana päätöksentekoprosessia kehitetyt pitkittäis-25 jaksot ovat suoraan käytettävissä pakattuna datana tai ne voidaan edelleen pakata käyttämällä kehittyneempää pitkittäis jaksodataan perustuvaa tekniikkaa. Datan antoformaatti kierretään alkuperäisestä pystysuuntaisen pyyhkäyksen asennosta niin, että se on käytettävissä vaakasuuntaisen tulos-30 timen syöttönä.

Kuvan tallennusprosessin eheyttä valvotaan tehokkaasti testaamalla voimakkuusmittausten tulosten jakautuman pylväsdiagrammien muodon sopivuutta ennalta määrättyyn malliin.

Keksinnön etuna on parannetun kuvankäsittelyjärjes-35 telmän aikaansaaminen, joka kykenee erottamaan viivatekstin painetuista taustakuvioista, joita tavallisesti on pankki-shekeissä ja vastaavissa dokumenteissa.

5 79202

Keksinnön toisena etuna on kuvankäsittelijän aikaansaaminen, joka kykenee, olettaen, että käytetään realistista tekniikkaa, toimimaan nopeuksilla, jotka ovat verrattavissa tavallisten suurinopeuksisten shekin käsittelijöiden 5 dokumenttien syöttönopeuteen, mutta joka tarvitsee suhteellisen pienen käsittely- ja muistikapasiteetin ottaen huomioon käsiteltäväksi tarkoitetun kuvadatan määrän.

Keksinnön etuna on edelleen se, että esillä olevan keksinnön mukainen kuvan valintaprosessi luonnostaan sopii 10 antodatan antamiseksi pakatussa formaatissa laitteistokus-tannusten ja näitä toimintoja varten vaadittavien käsittelyvaiheiden pienentämiseksi.

Etuna on edelleen se, että esillä olevan keksinnön mukainen kuvan valintaprosessi on luonnostaan sopiva kierre-15 tyn annon antamiseksi, joka on muotoiltu valmiiksi sopivaksi tavanomaisten sivutulostimien datavirran vaatimusten kanssa.

Keksinnön ylimääräisenä etuna on kyky elektronisesti ilmaista huono kuvadata pyyhkäisyn yhteydessä. Kyseisen il-20 maisun antoa käytetään antamaan merkki operaattorille, lajittelemaan dokumentti erityiseen lokeroon tai antamaan merkki huoltotoimenpiteelle.

Esillä olevaa keksintöä selostetaan edelleen esimerkin avulla sen suoritusmuotoon ja mukana seuraaviin piirus-25 tuksiin viitaten, joissa:

Kuvio 1 esittää dokumenttikuvan käsittelyjärjestelmän toimintakaaviota, joka sisältää yhden esillä olevan keksinnön mukaisen kuvankäsittelijän suoritusmuodon;

Kuvio 2 esittää rekistereiden ja muun muistilaitteis-30 ton kaaviokuvaa, jonka tarkoituksena on kaavamaisesti esittää kuvion 1 kuvankäsittelijän käyttämien mittausten ja muuntojen periaatteet;

Kuvio 3 (lohkot A ja B) esittää loogista logiikkapa irikuviota , joka esittää kuvan valintapäätöksen toteutta-35 vaa piiriä kuvion 1 kuvankäsittelijässä; 6 79202

Kuvio 4 esittää kaaviokuvaa datan ominaisuuksista liittyen sen esiintymiseen kuvion 3 logiikkapiiristössä;

Kuvio 5 esittää kuviossa 2 kaavamaisesti esitettyjen mittausten toteuttamiseksi tarkoitetun piirin lohkokaavio-5 ta;

Kuvio 6 esittää lohkokaaviona kohinan kynnystason laskentalogiikkaa, jotka käytetään yhdessä kuvion 5 piiris-tön kanssa;

Kuvio 7 esittää lohkokaaviona kuvan eheyden valvonta- 10 piiriä;

Kuviot 8a-8d ovat sarja yksinkertaisia pylväsdiagrammeja kontrastin voimakkuuden mittaustuloksista, jotka selvittävät kuvan laadun ilmaisua; ja

Kuviot 9a-9d ovat sarja muunnettuja yksinkertaisia 15 pylväsdiagrammeja, jotka esittävät kuviossa 8 esitetyn datan käsittelyn vaikutusta kuvan 7 piirissä.

Kuvio 1 esittää kuvan tallennusasemaa 10 dokumentti-kuvan käsittelykoneessa 11, kuten suurinopeuksista luku/la-jittelijaa, saman tyyppistä kuin malli IBM Model 3890. Ky-20 seisessä laitteessa on tavallisesti useita käsittelyasemia, joissa informaatio otetaan dokumenteista tai lisätään niihin, jotka dokumentit liikkuvat suurella nopeudella dokumenttien lajittelemiseksi edelleen lähetystä varten ja suorittavat dokumenttien edustamien tapahtumien mukaisia tili-25 tyksiä tai talletuksia. Vaikka dokumentin käsittelykoneen yksityiskohdat ovat sekä ennestään hyvin tunnettuja että eivät muodosta mitään osaa esillä olevassa keksinnössä, liittyvät ne kuitenkin läheisesti keksintöön siinä mielessä, että koneen toiminnan nopeus määrää dokumenttikuvan datan 30 käsittelynopeudelle asetettavat vaatimukset.

Kuvantallennusasemalla 10 on dokumentti, kuten pank-kishekki 12, esitetty rullakuljettimen 13 kuljettaessa sitä. Kuljetin 13 toimii tyypillisesti nopeudella 350 tuumaa sekunnissa, niin että kone 11 kykenee käsittelemään 2 400 doku-35 menttia minuutissa. Optinen järjestelmä 14 sisältää linssin 15, joka fokusoi pystysuuntaisen tai dokumentin leveyssuun- 7 79202 nassa ulottuvan shekin 12 elementtijuovan 16 lineaarisen ryhmän muodostavalle puolijohdepyyhkimelle 17. Pyyhin voi olla usean eri tunnetun tekniikan mukainen. Edullista on esimerkiksi käyttää varaussiirtorekisteritekniikkaa (CCD), 5 jossa varaus talletetaan analogisina arvoina vasteena ku-vaelementtialueista heijastuneelle valolle. Edullisessa suoritusmuodossa käytetään pyyintä 17, joka pystyy 240 kuvaelementin erottelutarkkuuteen tuumaa kohti. Pyyhin 17 muodostaa analogisten pulssien tai signaalien jonon, joka edustaa pyyh-10 käisyjuovan 18 kuvaelementtejä. Pulssijono viedään linjaa 18 pitkin analogiadigitaalimuuntimeen 19, joka kullekin kuva-elementille muodostaa optisen tiheyden osoittavan kuusibit-tisen binääriluvun, joka viedään harmaan tason syöttömuis-tiin tai siirtorekisteripuskuriin 20. Harmaan tason puskuri 15 20 tallettaa arvoja välillä 0-255 riittävän suurta määrää kuvaelementtejä varten kuvaelementtien kaksidimensionaali-sen paikallisen alueen esittämiseksi kuvatunnusten laskentalogiikan 22 ensimmäiselle asteelle 21. Laskenta-aste 21 muuntaa kuvan oleellisesti kaksidimensionaaliseksi ensimmäi-20 seksi derivaataksi, joka talletetaan puskuriin 23. Laskenta-logiikan 24 toinen aste laskee puskurin 23 datasta uuden muunnoksen, joka karakterisoi tai merkitsee kunkin kuvaelementin asteikolle 0-3 keksinnön mukaisiin voimakkuuden ja reunan paikallistamisen mittauksiin perustuen, mitä selos-25 tetaan edempänä tarkemmin. Tämä nelimerkkinen kuva viedään puskuriin tai siirtomuistiin 25, jolla on useita asteita tai muistipaikkoja, jotka ovat riittäviä tallettamaan kaksi juovaa muunnettua kuvadataa. Siirtomuisti 25 esittää muunnetun kuvadatan kynnystason päätöksentekologiikalle 26, joka 30 tekee alustavia musta/valkoinen-päätöksiä, jotka talletetaan pitkittäisjaksoina, jotka ulottuvat vaakasuuntaisesti tai pituussuuntaisesti shekin 12 kuvan suhteen. Nämä pitkittäis-jaksot talletetaan väliaikaisesti pitkittäisjaksogeneraat-toriin 27, kunnes on todennettu, että alustava musta/val-35 koinen-päätös oli oikea, minkä jälkeen pitkittäisjakso siirretään pitkittäisjaksomuistiin 28. Muisti 28 sisältää siten 8 79202 kuvan elektronisen ekvivalentin annon, joka on pakattu bi-naariarvoisiksi kuvaelementeiksi, jotka voidaan syöttää muuhun laitteeseen, kuten faksimile-tulostimeen 29. Tulostin 29 on tavallisesti "kaikki pisteet osoitettavissa" -tyyp-5 piä, joka tulostaa kuvaelementtien rivejä, jotka ovat vaakasuuntaisesta sivulla tai dokumentilla 30 pankkishekkien kuvien 31 tallettamiseksi pankin selvityksenä käytettäväksi.

Keksinnön suorittamat mittaukset ja muunnokset voidaan parhaiten ymmärtää kuvioon 2 viitaten, jossa muunnos-10 ten useat asteet on kaavamaisesti esitetty. Puskuri 20, kuten on esitetty kuviossa 2, käsittää kuusibittisen siirto-rekisterin, jolla on riittävästi muistipaikkoja tai asteita 32 digitoitujen kuvaelementtien tallettamiseksi, jotka saadaan pyyhkimen 17 antamasta kahdesta pyyhkäisyjuovasta.

15 Lisä- tai tuloaste 33 on esitetty pilkkuviivoin, koska periaatteessa tämä muisti muodostaa toiminnan osan, vaikka tässä muistissa voi käytännön syistä johtuen olla tyypillisen analogiadigitaalimuuntimen 19 antorekisteri. Siirtore-kisteripuskuri 20 käsittää peräkkäisten asteiden yksittäisen 20 juovan, vaikka kuviossa 2 se on esitetty laskostettuna tiettyjen asteiden 33, 34, 35 ja 46 välisten suhteiden esittämiseksi graafisesti, jotka asteet sisältävät kuvaelementtejä, jotka todellisuudessa ympäröivät kuvaelementtiä A, jota käsitellään asteessa 37. Asteeseen 33 tuleva data siirtyy 25 ylöspäin, kunnes se saavuttaa ylimmän asteen 38, minkä jälkeen se seuraavaksi siirtyy seuraavaan juovan alimpaan asteeseen 39, siirtyy ylöspäin ylimpään asteeseen 40, siitä alimpaan asteeseen 41 kolmannelle juovalle ja hylätään sen jättäessä viimeisen asteen 34. Puskurin 20 tarkoitus on jat-30 kuvasti tuoda digitoituja kuvaelementtejä mittausasteeseen 37, jolloin kohteena olevan kuvaelementin A kuvan ensimmäinen derivaatta voidaan laskea. Tuloasteen 33 sisältö vastaa sitä kuvaelementtiä L, joka on välittömästi shekin 12 kuvan kuvaelementin A vasemmalla puolella. Viimeinen aste 34 35 sisältää sen kuvaelementin D, joka on välittömästi kuvaelementin A oikealla puolella. Aste 35 sisältää sen kuvaelementin 9 79202 B, joka on välittömästi kuvaelementin A yläpuolella. Aste 36 sisältää sen kuvaelementin U, joka on välittömästi kuva-elementin A alapuolella. Kuvaelementin A derivaatta käsittää yksinkertaisesti näiden vierekkäisten kuvaelementtien 5 välisiä vaakasuuntaisia ja pystysuuntaisia erotuksia. Siten asteen 34 sisältö vähennetään asteen 33 sisällöstä erotuksen L-D muodostamiseksi ja asteen 36 sisältö vähennetään asteen 35 sisällöstä erotuksen B-U muodostamiseksi. Nämä kaksi erotusta siirretään kahtena erillisenä arvona erotuspuskurin 10 23 ensimmäiseen asteeseen 42.

Puskurin 23 tarkoituksena on tuoda siten täten laskettu erotusdatan yhdeksän kuvaelementtiä käsittävä matriisi 43 vierekkäisten kuvaelementtien ryhmälle, joka ympäröi tunnusastetta 44 kuvan kontrastin voimakkuuden ja reunan 15 paikallistamisen mittaustulosten laskemiseksi kuvaelementissä N, jonka erotusdata miehittää tunnusasteen 44. Puskuri 23 on samanlainen kuin puskuri 20 paitsi sitä, että sen asteet sisältävät kaksi informaatioaihetta kutakin kuvaelementtiä kohti. Lisäksi puskuri 23 vaatii loogisesti kaksi 20 astetta enemmän kuin puskuri 20 tunnusasteen 44 täydelliseksi ympäröimiseksi 3 x 3-matriisilla. Laskentaan tulevat kuvaelementit on merkitty merkeillä A-H. Kuviosta 2 voidaan havaita, että kuvaelementtiä N koskevien mittausten laskemiseksi tarvittava informaatio on saatavilla niin pian kuin 25 informaatio on laskettu puskurin 20 kuvaelementistä A. Puskurit 20 ja 23 tallettavat siten vain sen informaation, joka on tarpeen niihin liittyvän laskennan sallimiseksi, ja tämä laskenta tehdään niin nopeasti kuin viimeinen tarvittava datan osa tulee saataville.

30 Kontrastin voimakkuuden mittaus, joka on laskettu ku vaelementin N suhteen puskurissa 23 olevasta datasta käsittää erotusten L-D ja B-U summan itseisarvon huomioon ottamisen kaikille kuvaelementeille A-H ja N, samalla jättäen huomiotta erotusten merkit (+ tai -). Tästä laskennasta tuloksena 35 saatava suuri numero merkitsee aluetta, jossa kontrastin voimakkuus on suuri kuvaelementin N läheisyydessä. Suuri ίο 79202 kontrastin voimakkuus on luonteenomaista alueille, jotka sisältävät haluttuja kuvaelementtejä ja se ei ole luonteenomaista alueille, jotka sisältävät taustakuvan kuvaelementtejä.

5 Reunan paikallistamisfunktio lasketaan vastaavalla ta valla kuin puskurista 20 saatava ensimmäinen derivaatta, koska tämä funktio on oleellisesti kuvan kuvaelementissä N oleva toinen derivaatta. Siten kuvaelementtejä B ja G varten vähennetään "L-D"-arvot ja kuvaelementtejä E ja D var-10 ten vähennetään "B-U"-arvot ja tuloksena olevat kaksi erotusta lisätään algebrallisesti luvun tuottamiseksi, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen. Kuvadatan toisella derivaatalla on se ominaisuus, että se on positiivinen vä-risiitymän tummalla puolella ja negatiivinen vain vaalealla 15 puolella.

Sitten kontrastin voimakkuuden mittaus auttaa tunnistamaan, onko kuvaelementti todennäköisesti halutun kuvadatan alueella ja reunan paikallistamismittaus osoittaa tarkalleen kohdan, jossa reuna sijaitsee. Nämä kaksi mittausta yhdiste-20 tään loogisesti kuvan muunnoksen edelleen aikaansaamiseksi käyttäen termeinä neljää merkkimäärettä tai arvojen ryhmää, jossa kukin kuvaelementti on merkitty numerona 0, 1, 2 tai 3. Muunnos suoritetaan seuraavan taulukon mukaisesti: Taulukko 1 25 Voimakkuus- Reunan paikallis- Tulos operaattori tamisoperaattori <T +, 0, - 1 >T 0 2 >T + 3 30 >T 0

Kuvaelementin N saama merkintä 0, 1, 2, 3 syötetään puskurin 25 ensimmäiseen asteeseen 45 ja, syistä jotka selostetaan edempänä, myös kaksiasteisen siirtorekisterin 47 ensimmäiseen asteeseen 46.

35 Puskurin 25 tarkoituksena on tuoda kuvaelementin P

asteisiin, jotka määrittävät päätöksentekosiirtorekisterin 11 79202 48 kun kuvaelementin P yläpuolella on 8 kuvaelementtiä ja alapuolella on 8 kuvaelementtiä sekä 1 kuvaelementti kuva-elementin P vasemmalla puolella, minkä avulla kuvaelementin läheisyys mustasta valkoiseen tapahtuviin siirtymiin nähden 5 voidaan ilmaista sen määrittämiseksi, sijaitseeko kuvaelementti tiukasti rajatulla alueella, kuten viivajäijennökses-sä voidaan olettaa vai sijaitseeko se väljemmin rajoitetulla alueella, joka on tunnusomaista taustakuvalle.

Esitetyssä suoritusmuodossa rekisterillä 25 on yli-10 määräinen tehtävä, nimittäin erottelutarkkuuden supistaminen. Kuten edellä on mainittu, toimii pyyhin 17 tuottaakseen kuvaelementin dataa erottelutarkkuudella 240 kuvaelementin tuumaa kohti. Tämä data on käyttökelpoinen mahdollistaessaan kuvatunnusten laskennan, kuten edellä on selostettu. Kuva-15 muistia ja antotulostinta varten riittää kuitenkin pienempi erottelutarkkuus. Puskuri 25 tuo nimittäin kuvaelementin P määrittämiseksi neljä 240 kuvaelementin erottelutarkkuuteen perustuvaa kuvaelementtiä P1, P2, P3 ja P4, jotka yhdistetään loogisesti, kuten edempänä selostetaan. Puskuri 25 20 tallettaa siten kaksi numeerisesti merkittyjen kuvaelementtien pyyhkäisyjuovaa ja samanaikaisesti käsittelee kyseiset : kaksi pyyhkäisy juovaa. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön periaatteet eivät ole riippuvaisia erottelutarkkuuden muutoksesta. Jos puskurissa 25 ei olisi mitään erot-25 telutarkkuuden muutosta käsiteltäisiin kuvaelementti P yhdellä asteella pikemminkin kuin neljällä asteella, kuten on esitetty.

Puskuriin 25 liittyy pari yksibittisiä reunan seurannan siirtorekistereitä 49 ja 50, joiden tehtävänä on huo-30 mioida yksibittisellä talletuksella suuntautuneen värisiir-tymän esiintyminen, joka osoittaa pystysuuntaisen rajan esiintymisen kahdeksan kuvaelementin etäisyydellä kuvaelementistä P.

Kuviossa 2 on esitetty väliaikainen pitkittäisjakso-35 muisti 51, joka on osa kuviossa 1 esitettyä pitkittäisjak-sogeneraattoria 27. Pitkittäisjaksomuisti 51 käsittää 12 79202 useita kaksoisdatasana-asteita 52, yhden dokumenttikuvan kutakin vaakasuuntaista riviä kohti erottelutarkkuudella 120 kuvaelementtiä tuumaa kohden. Kunkin asteen vasen osa 53 tallettaa 21-bittisen binääriluvun tai laskun, joka 5 edustaa mustien kuvaelementtien jakson pituutta sekä ennak-kobittiä 54. Oikea puoli 55 tallettaa 21-bittisen binääriluvun, joka edustaa valkoisten kuvaelementtien jakson pituutta.

Toiminnan yhteenvedon suorittamiseksi tähän mennessä 10 esitetystä voidaan havaita, että pyyhkimestä 17 ja analogia-digitaalimuuntimesta 19 saadut alkuperäiset digitoidut harmaa-asteikon kuvaelementtiarvot muunnetaan ensin puskurissa 20 ja sen jälkeen puskurissa 23 nelimerkkiseksi kuvaksi, jossa kuvaelementin merkit (0, 1, 2, 3) osoittavat todennäköi-15 syyden sille, että kyseinen kuvaelementti on osa viivajäljennöstä. Tämä todennäköisyys testataan kuvaelementille P puskurin 25 rekisterissä 48 tarkastelemalla reunasiirtymien olemassaoloa kuvaelementistä P ennalta määrätyn suuruuisella etäisyydellä sekä liittämällä kuvaelementin P odotusarvot 20 pitkittäisjakson väriin, joka esiintyy esillä olevassa juovassa, johon kuvaelementti P kuuluu. Toiminnan logiikka-piiristö on esitetty kuviossa 3.

Kuviossa 3 puskuri 25 on esitetty sarjana komponentti-osia, joka käsittää ensimmäisen juovarekisterin 56 toisen 25 juovarekisterin 57, kahdeksanasteisen alarekisterin 58, pää-töksentekorekisterin 48 ja kahdeksanbittisen ylärekisterin 59. Rekisterien 58, 48 ja 59 kanssa rinnan ovat loogiset piirit 60, 61 ja 62, jotka vastaavasti testaavat 8 kuvaelementin etäisyyttä alareunaan. Looginen piiri 60 käsittää re-30 kisterin 49 (kuvio 2) ja muuta piiristöä, joka kykenee ilmaisemaan peräkkäisten kuvaelementtien tulon alarekisteriin 58 merkinnällä 3 varustettua kuvaelementtiä seuratessa merkinnällä 0 varustettu kuvaelementti jommassakummassa kahdesta tuloasteesta 63 tai 64. Kun kyseinen ilmaisu on suo-35 ritettu, tulee looginen "1" rekisterin 49 ensimmäiseen tai alimpaan asteeseen. Looginen piiri 60 sisältää edelleen ,3 79202 ilmaisinlogiikan annon saattamiseksi linjalle 65 aina kun looginen "1" esiintyy rekisterissä 49. Looginen "1" linjalla 65 kuvastaa sitä seikkaa, että lähdettäessä päätettävästä kuvaelementistä P ja liikuttaessa alas päin, tapahtuu siir-5 tymä mustasta valkoiseen kahdeksan kuvaelementin etäisyydellä .

Looginen piiri 62 on samanlainen kuin looginen piiri 60, paitsi siinä, että siirtymä merkistä 0 merkkiin 3 syötetään rekisteriin 50 ja anto linjalla 66 osoittaa, että läh-10 dettäessä päätettävästä kuvaelementistä P ja liikuttaessa ylöspäin tapahtuu siirtymä mustasta valkoiseen kahdeksan kuvaelementin etäisyydellä. Kuvaelementin P, uskottaessa sen olevan mustan, voidaan siten vakuuttua olevan osa kapeasta vaakasuuntaisesta juovasta johtuen siitä tosiasias-15 ta, että lähekkäin siirtymät mustasta valkoiseen tapahtuvan sen ylä- ja alapuolella.

Looginen piiri 61 tutkii päätöksentekorekisterin 48 sisällön sekä rekisterin 47 sisällön siirtymän nollasta kolmeen tai kolmesta nollaan löytämiseksi, mikä osoittaisi mus-20 tan alueen vastaavan alkamisen tai loppumisen. Linjalla 67 oleva anto osoittaa kyseisen siirtymän nollasta kolmeen olemassaolon ja anto linjalla 68 osoittaa siirtymän kolmesta nollaan olemassaolon.

Loogisten piirien 60, 61 ja 62 lisäksi on ylimääräi-25 nen piiri 69, joka lähettää juovan esillä olevan vaakasuuntaisen pitkittäisjakson väritilan, josta juovasta kuvaelementti P on osa, linjalle 70 sekä sen pitkittäisjakson väri-tilan, joka on välittömästi kuvaelementin P yläpuolella ja alapuolella, vastaavasti linjalle 71 ja 72. Loogisista pii-30 reistä 60, 61, 62 ja 69 saatavat annot lähetetään ohjaus-logiikalle 73, joka tunnistaa ryhmän yksittäisiä tiloja yhden ohjausbittien ryhmän B, P, GT, UB, BW tuottamiseksi linjoille 74, 75, 76, 77, 78 ja 79, jotka on kytketty ohjaamaan pitkittäisjaksogeneraattorilogiikkaa 80. Ohjelmasarjan va-35 litsemat veräjät 82 mahdollistavat joidenkin ohjausbittien valikoivan estämisen niin haluttaessa.

u 79202

Kullekin päätöksentekorekisterissä 48 käsitellylle kuvaelementille pitkittäisjaksogeneraattorilogiikka 80 suorittaa peräkkäisesti vastaavan väliaikaisesti talletetun vaakasuuntaisen pitkittäisjakson haun väliaikaisesta pitkit-5 täisjaksomuistista 51. Kun ohjausbittejä B, P, GT, BT, UB, BW ei ole aktivoitu, lisätään muistin 51 vastaavan asteen 52 osassa olevaa valkoista pitkittäisjaksoa yhdellä. Pitkittäis jaksogeneraattoria 80 ohjataan ohjausbittien selektiivisellä aktivoinnilla (a) mustan pitkittöisjakson kas-10 vattamiseksi; (b) valkoisen pitkittäisjakson päättämiseksi ja mustan pitkittäisjakson aloittamiseksi muistin 51 vastaavan asteen 52 vasemmassa osassa 53; (c) mustan pitkittäis-jakson muuttamiseksi valkoiseksi lisäämällä asteen 52 vasemmassa osassa 53 oleva lasku oikeassa osassa 55 olevaan las-15 kuun ja uuden mustan pitkittäisjakson aloittamiseksi vasemmassa osassa 53; tai mustan pitkittäisajon päättämiseksi, vastaavaan asteeseen 52 talletetun sekä mustan että valkoisen pitkittäisjakson lähettämiseksi antomuistiin 28 ja uuden valkoisen pitkittäisjakson aloittamiseksi vastaavan asteen 20 52 vasemmassa osassa 55. JA-piirit 83 ja 84 ohjaavat vastaa vasti väliaikaisen pitkittäisjakson vientiä muistiin 28 tai väliaikaiseen muistiin 51 siten kuin edellä olevat toimin-not vaativat.

Ohjauslogiikan 73 pitkittäisjaksogeneraattorin 80 25 toiminnan täydellinen selostus annetaan seuraavassa tilatau-lukossa:

Taulukko II

67 68 66 65 71 70 72 Ohjausbitit Logiikan 73 ja pitkittäis- ~ "1" jaksogeneraattorin 80 30 kommentteja sekä toiminta 0 0 * * * 0 0 ei mitään lisää 1 valkoiseen pitkit- 0 0 * * 0 0 * täisjaksoon 0 0 * 0 * 0 * 0 0 0 * * 0 * 35 1 * * * * 0 * BW mustan reunan ollessa edel lä lähetä valkoinen pit-kittäisjakso muistiin 28 ja aloita mustan pitkittäis-jakso ,5 79202

Taulukko II (jatkoa) * 1 * * * 1 * GT Kelpo lopetus mustalle pitkittäis- jaksolle, lähetä muistiin 28 ja aloita uusi valkoinen pitkittäis- 5 jakso 1 0 * * * 1 * BT Epäkelpo lopetus mustalle pitkit täis jaksolle, vaihda pitkittäis-jakso valkoiseksi ja aloita uusi mustan pitkittäisjakso 10 0 0 1 1 * 1 * B lisää mustaan pitkittäisjaksoon

0 0 1**11 B

0 0**111 B

0 0 * 1 1 1 * B

0 0 0 * 0 1 * UB ei pystysuuntaista rajaa mustal- 15 la pitkittäisjaksolla, muuta pit- kittäisjakso valkoiseksi ja aloita uusi musta pitkittäisjakso 0011101 P oleta valkoinen-musta-siirtymä seuraavassa pyyhkäisyssä, lisää 1 20 valkoiseen pitkittäisjaksoon ja talleta "1” bittipaikkaan 54 mustan jakson pakottamiseksi aloittamaan seuraava pyyhkäisy.

- * = ei väliä 25 Edellä olevasta selostuksesta havaitaan, että esillä | oleva suoritusmuoto valitsee mustia kuvaelementtejä teke- : : mällä ensin alustavan määrityksen sen todennäköisyyden poh jalta, että kyseinen kuvaelementti kuuluu haluttuun kuvaan eli viivaan. Alustava määritys todennetaan sen jälkeen ana-30 lysoimalla esitetyn kuvan todellista muotoa vierekkäisten kuvaelementtien avulla käyttäen hyväksi etäisyyssääntöjen ryhmää. Muotoanalyysin periaatteet voidaan helpommin ymmärtää viittaamalla kuvioon 4, joka esittää pientä osaa dokumentista, jossa on kapea musta viiva 85 yhtyneenä taustaan, 35 joka sisältää taustakuvion reunan 86. Kaikki alueella esitetyt kuvaelementit on koodattu edellä selostetulla nelimerk- 16 79202 kisellä (0-3) koodilla, joka on selostettu edellä. Kuviosta 4 voidaan selvästi havaita, kuinka vierekkäiset kuvaelementit, jotka on merkitty nolla ja kolmella, osoittavat mahdollisten reunojen rajat. Kuten edellä on selostettu, aloit-5 taa muotoanalyysilogiikka mustalla pitkittäisjaksolla kun siirtymä 0-3 ilmaantuu päätöksentekorekisteriin 48.

Siten tarkasteltaessa vaakasuuntaista viivakuvaa, kuten viivaa 87 ja liikkumalla oikealta vasemmalle voidaan havaita, että kuvioitu taustareuna sisältää siirtymän 0-3 10 kohdassa 88, joka edustaa mahdollista muutosta valkoisesta mustaan. Kun siirtymä 0-3 on päätöksentekorekisterissä 48 erottaa reunan hakulogiikka 60, kuvio 3, siirtymän 3-0 kahdeksan kuvaelementin puitteissa, joka siirtymä on välittömästi viivan 87 alapuolella. Yläreunan logiikkapiiri 62 ha-15 vaitsee myös siirtymän 3-0 kahdeksan kuvaelementin puitteissa ja mustan pitkittäisjakso aloitettaisiin. Kuitenkin, kun linjan 85 reuna kohdataan, havaitaan nyt siirtymä 0-3, joka osoittaa siirtymän valkoisesta mustaan. Koska viivan 87 pitkittäis jakson, alkaen kohdasta 88, ajateltiin jo olevan mus-20 ta, olisi loogisesti ollut odotettavissa siirtymä mustasta valkoiseen. Siirtymän valkoisesta mustaan esiintyminen osoittaa, että edellinen päättely oli virheellinen. Talletettu pitkittäisjakso ennen viivan 85 reunan ilmaantumista muunnetaan valkoiseksi ja lisätään edeltävään valkoiseen pitkit-25 täisjaksoon. Vaikka linjaa 85 ei olisi ollut, olisi maiseman reuna 86 muunnettu valkoiseksi useasta syystä johtuen. Esimerkiksi, jos linjan 87 pitkittäisjakso ylittää laskun kynnysarvon, esimerkiksi 21:een, suoritettaisiin jälleen haku alemman ja ylemmän reunan seurantarekistereissä 49 ja 50 30 sen määrittämiseksi, onko alue tiukasti rajattu mustasta valkoiseen siirtymillä. Pitkä mustan pitkittäisjakso ilman lähellä olevia siirtymiä mustasta valkoiseen on osoitus taustan pikemminkin kuin viivakuvan pyyhkäisystä.

Kun generaattori 80 on saattanut pitkittäisjaksojen 35 käsittelyn päätökseen sisältää pitkittäisjaksomuisti 28 dokumentin 12 viivajäijennöksen kuvan talletettuna peräkkäisten '7 79202 kaksiväristen pitkittäisjaksojen muotoon, jotka kulkevat pitkin shekin pitkää dimensiota. Tämä pitkittäisjaksofor-maatti on huomattavasti pakattu ja se voidaan siten käsitellä tai tallettaa tehokkaammin kuin kuvadatan alkuperäinen 5 kuvaelementiltä kuvaelementille digitoitu versio. Pakattu data voidaan edelleen pakata standardin pakkausformaatin mukaisesti, jos niin halutaan. Eräs erityisen käyttökelpoinen pakkausjärjestelmä on selostettu US-patenttihakemukses-sa nro 453 021, päivätty 27,12,1982, joka suorittaa pakkauk-10 sen suoraan talletetuista pitkittäisjaksoista. Talletettu pitkittäisjaksodata, edelleen pakattavia tai ilman sitä, on kierretty siitä muodosta, jossa se alkujaan tallennettiin pyyhkäisimellä 17. Kiertyneessä formaatissaan se voidaan vaivattomasti viedä tulostimeen 29, jossa peräkkäiset vaa-15 kasuuntaiset viivat tulostetaan vaakasuuntaisena sarjana pisteitä.

Logiikkapiirin edullinen suoritusmuoto kuvion 2 yhteydessä selostettujen mittausten suorittamiseksi on esitetty kuvioissa 5 ja 6. Kuviossa 5 puskuri 20 käsittää siir-20 torekisterit 89 ja 90 sekä rekisterit 91, 92 ja 93. Erotus-piiri 94 suorittaa D:n vähennyksen L:stä kuviossa 2 ja ero-tuspiiri 95 suorittaa U:n vähennyksen B:stä. Tuloksena saatavat erotukset talletetaan siirtorekisteriin 96, joka muodostaa osan puskurista 23, toisen osan muodostuessa siirto-25 rekisteristä 97 sekä ylimääräisistä rekistereistä 98, 99, 100, 101, 102 ja 103. Summauspiirit 104, 105, 106, 107, 108 ja 109 aikaansaavat kontrastin voimakkuusmittauksen muuttujan TT antoon 110 summaamalla yhteen kaikki kuviossa 2 esitetyn puskurin 23 9-kuvaelementtisen matriisin 43 erotusar-30 vot. Tämän summauksen kyseinen itseisarvo syötetään tunnus-vertailulogiikkaan 111, joka määrittää sen suhteen kohinan kynnysarvoon T, joka on syötetty piiristä 112, mitä edempänä selostetaan kuvion 6 yhteydessä. Vertailulogiikan 111 anto luokittelee kunkin kuvaelementin osoittamalla linjalla 35 113 sen, onko kontrastin voimakkuuden muuttuja TT suurempi kuin, yhtä suuri kuin tai pienempi kuin kohinan kynnystaso T.

is 79202

Summauspiirit 114, 115 ja 116 laskevat kuvion 2 puskurissa 23 olevan 9-kuvaelementtisen matriisin 43 kuvaelementtien B ja G ja E ja D vastaavasti vaakasuuntaisia ja pystysuuntaisia erotuksia vastaavasti vaakasuunnassa ja pystysuun-5 nassa, lisäävät erotuksen ja syöttävät tuloksen tunnusver-tailulogiikkaan 117, joka luokittelee jokaisen kuvaelementin osoittamalla annon yhdelle kolmesta linjasta 118, 119 tai 120 riippuen siitä, onko reunan paikallistamismittaus DD vastaavasti suurempi kuin, yhtä suuri kuin tai pienempi kuin 10 0. Nämä linjat kytketään ylimääräiseen vertailulogiikkaan 121, joka suorittaa yhdistelmälogiikan, joka on selostettu edellä taulukossa I kuvaelementtien muuntamiseksi antamalla arvo 0-3 kuvaelementille, joka on ladattu siirtvmärekisterin 25 ottoasteeseen ja rekisterin 47 asteeseen 46, vastaten 15 puskurin 23 kuvaelementtiä N kuviossa 2.

Kuvio 6 esittää piirin 112 yksityiskohtia, joka piiri laskee kohinan kynnystason arvon T, joka syötetään vertailu-logiikkaan 111 kunkin pyyhkäisyjuovan lopussa. Piiri 112 toimii määrittääkseen niiden kuvaelementtien lukumäärän pyyh-20 käisyjuovassa, joiden kontrastin voimakkuuden mittaus TT on ennalta määrättyjen rajojen välissä, jolloin aikaansaadaan keskimääräisen kohinatason kontrastin voimakkuuden mittaus sen hetkiselle pyyhkäisyjuovalle. Koska kukin TT-mittaus tuodaan linjalle 110, kuvio 5, tulee sen arvo vertailupii-25 reihin 122 ja 123, jotka määrittävät vastaavasti, onko TT:n arvo pienempi kuin maksimiraja (piiri 122) vai suurempi kuin minimiraja (piiri 123). Vain silloin kun voimakkuuden mittaus on ennalta asetettujen rajojen välissä tulee looginen "1" molempiin piireihin 122 ja 123. Tässä tapauksessa 30 JA-piiri 124 kellopulssinsa veräjöimänä antaa loogisen "1":n tallettua laskuriin 125.

; . Kunkin pystysuuntaisen pyyhkäisyn lopussa jakaa JA- piirin 127 otossa 126 oleva veräjäpulssi laskurin sisällön vertailupiiriin 128. Kiinteä arvo, joka edustaa pyyhkäisy-35 j uovassa olevien pyyhkäisyjuovan kuvaelementtien kokonaislukumäärän puolikasta viedään myös vertailupiiriin 128, 79202 19 jos laskurin 125 sisältö on pienempi kuin pyyhkäisyjuovassa olevien kuvaelementtien lukumäärän puolikas. Tämä "1" lisätään akkurekisterissä 129 edellisen arvon rekisterin 130 sisältöön kontrastimittausten tulosten saattamiseksi ajan 5 tasalle. Päinvastaisessa tapauksessa "0" vertailupiiristä 130 saattaa kontrastimittausten tulokset ajan tasalle. Vertailupiiristä 128 saatava "0" vaikuttaa invertterin 131 kautta 1:n vähentämiseksi edellisen arvon rekisterin 130 sisällöstä. Vertailupiirit 132 ja 133 testaavat kumpikin, onko 10 akun 129 tuloksena saatava sisältö pienempi kuin suurempi ennalta asetettu raja (piiri 132) vai suurempi kuin pienempi ennalta asetettu raja (piiri 133). Tämän vertailun tulokset viedään vastaavasti linjoja 134 ja 135 myöten ohjauksen va-lintapiiriin 136 yhden kolmesta arvosta päästämiseksi anto-15 rekisteriin 137. Kun akun 129 sisältö on näiden rajojen välissä, valitaan linjan 138 tuoma arvo piirillä 136. Muutoin valitaan se ennalta asetettu raja linjoilta 139 tai 140, joka ylitettiin.

Rekisterin 137 sisältö jaetaan neljällä piirissä 141 20 ja tulos talletetaan rekisteriin 142 kuvion 5 vertailulo-giikkaan syöttöä varten. Rekisterin 137 sisältö palautetaan : myös edellisen arvon rekisteriin 130 käytettäväksi seuraavan pyyhkäisyjuovan käsittelyn aikana.

Kuvio 7 esittää piiriä kuvan laadun valvomiseksi. T-25 mä piiri tuottaa loogisen "1":n antolinjalle 143 aina kun ilmaistaan riittämätön dokumentin laatu. Tämä looginen "1" johdetaan ohjauspiiriin 144 indikaattorin kuten lampun 145 käyttämiseksi huomauttamaan käyttäjälle, että esiintyy ongelmia kuvan laadun suhteen. Ohjauspiirin voisi yhtä hyvin 30 järjestää toimimaan dokumentin käsittelykoneen 11, kuvio 1, dokumentin lajittelijana ohjaama dokumentti, joka tuottaa riittämättömän kuvan laadun osoituksen, hylättyjen lokeroon erityiskäsittelyä varten. Looginen "1" antolinjalla 143 voitaisiin myös tallettaa koneen suorituskykyyn liittyvän ti-35 lastorekisterin ylläpitämiseksi, joka oli hyödyllinen huoltoja vikaselvityksissä.

20 79202

Ennen kuvion 7 piiristön yksityiskohtaisempaa selostusta on hyödyllistä ymmärtää periaatteet, joiden mukaan tämä piiri toimii. Nämä periaatteet voidaan parhaiten ymmärtää kuvioihin 8 ja 9 viittaamalla. Kuviossa 8 esitetyissä 5 kontrastin voimakkuuden mittausten TT pylväsdiagrammien sarjassa vaaka-akseli edustaa kontrastin voimakkuuden mittaustulosten mahdollisia arvoja. Vaikka kyseiset tulokset voivat saada niinkin suuria arvoja kuin 882, tarvitaan vain arvoja väliltä 0 ja 25 ja vain ne on esitetty laadun val-10 vonnan periaatteiden selvittämiseksi. Kunkin näiden diagrammien pystyakseli edustaa niiden kuvaelementtien lukumäärää, jotka tuottavat tietyn voimakkuuden mittaustuloksen. Tuloksena olevat käyrät paljastavat kuvan laadun ominaisuuden mitattuna paikallisen kontrastin voimakkuuden statistisena 15 jakautumana. Pylväsdiagrammi 8a esittää pyyhkimen 17, kuvio 1, toiminnan tuloksena saatavan tunnuskäyrän kun dokumenttia ei ole. Kyseinen tunnuskäyrä voi aiheutua esimerkiksi tietyn tyyppisistä optisen järjestelmän häiriöistä. Voidaan huomata, että siinä on runsaasti hyvin pieniä voimakkuus-20 mittauksen arvoja (pienempiä kuin viisi). Pylväsdiagrammi 8b esittää tunnuskäyrää, joka aiheutuu pelkän tyhjän pank-kishekin pyyhkäisystä. Tämä käyrä on hyväksyttävälle kuvalle ominainen, koska niiden kuvaelementtien lukumäärä, joilla voimakkuusmittausten arvo on pienempi kuin viisi, on oleel-25 lisesti pienentynyt kuvion 8a pylväsdiagrammiin verrattuna.

Pylväsdiagrammi 8c esittää tunnuskäyrää, jonka aiheuttaa muuten samanlainen shekki kuin kuvassa kuvion 8d pylväsdiagrammissa esitetty, mutta informaatiota on lisätty shekin tyhjiin kohtiin. Tässä on huomattava oleellinen nousi voimak-30 kuusmittausten keskimääräisten arvojen lukumäärässä (välillä 15 ja 25) sekä vastaava vähennys pienempiarvoisten tulosten lukumäärässä. Pylväsdiagrammi 8d esittää shekin tunnus-käyrää, joka on pylväsdiagrammin 8c aiheuttaneen shekin tyyppinen, paitsi siinä, että sillä on kuviollinen tausta-35 kuva pelkän valkoisen taustakuvan sijaan. Tämä on hyväksyttävä kuva, koska edelleen on merkittävä ero keskimääräisten 21 79202 voimakkuusmittausten tulosten (15-25) ja pienempiarvoisten voimakkuusmittausten tulosten (vähemmän kuin 15) välillä.

Jos tämä ero pienentyisi liian jyrkästi, olisi tuloksena hylättävä kuva.

5 Näiden tunnuskäyrämuotojen tehokkaaksi analysoimisek si piirillä, joka toimii samanaikaisesti pyyhkäisyn kanssa, on edullista pelkistää nämä muodot neljään luokkaan siten kuin seuraavalla taulukolla määritellään:

Taulukko III

10 Luokat Operaattoriarvot Selostus A 0 < TT 1 4 Ei voimakkuutta B 5 < TT 1 14 Vertailuvoimakkuus C 15 < TT 1 24 Taustavoimakkuus D 25 < TT Suuri voimakkuus 15 (Informaatio)

Kuvion 9 pylväsdiagrammit edustavat dataa, joka vastaa kuviossa 8 esitettyä, mutta vaaka-akselin on jaettu neljään luokkaan A, B, C ja D taulukon III mukaisesti. Pystyakselilla on edelleen kuvaelementtien lukumäärä. On huo-20 mautettu, että yksinkertaiset vertailutoiminnot näiden kuvaelementtien lukumäärän suhteellisten suuruuksien välillä kussakin näissä neljässä luokassa aikaansaa kuvan eheyden mitan, joka voidaan laskea suhteellisen yksinkertaisella piiristöllä. Tutkimukset ovat erityisesti osoittaneet, että 25 luokkien A, B, C ja D arvojen suhteista voidaan ilmaista kolme erilaista hylättävän laadun ehtoa, kyseisten suhteiden ollessa esitetty taulukossa IV.

Taulukko IV Ehto

30 I 2 x A > B

II C > B

III 1/2 X D > B

Kuvion 7 piiri toteuttaa taulukkojen III ja IV esittämät laskutoimitukset. Palaten kuvioon 7 havaitaan siinä 35 kuviosta 5 tuleva johdin, joka tuo kunkin voimakkuusmittauk-sen tulosten arvot arvon. Nämä tulokset johdetaan kolmeen 22 79202 vertailupiiriin 146, 147 ja 148. Näihin vertailupiireihin on vastaavasti kytketty vertailuarvorekisterit 149, 150 ja 151, jotka sisältävät vastaavasti arvot B1, B2 ja B3, jotka määrittävät reunaehdot luokille A, B, C ja D, taulukko III. Kä-5 sittelemällä kukin kuvaelementti kuvion 5 piirillä osuu johtimen 110 tuoma arvo arvojen B1, B2 ja B3 määrittelemille alueille rekistereissä 149-151. Esimerkiksi, jos tietyn kuvaelementin TT-arvo on 13, ilmestyy looginen "1" vertailu-piirin 146 EI-antoon, joka johtaa JA-piiriin 152, koska ar-10 vo 13 ei ole pienempi kuin B1 eli 5. Vertailupiiri 147 tuottaa loogisen "1":n tosiantoonsa, joka myös johtaa JA-piiriin 152, koska arvo 13 on pienempi kuin arvo B2 eli 15. Siten JA-piiri 152 tuottaa loogisen "1":n linjalle 153 ja laskuriin 154 johdettavaksi.

15 Dokumentin pyyhkäisyn aikana linjalla 155 olevat kel- lopulssit edistävät laskuria 154 loogisen "1":n esiintyessä sen otossa 153. Laskuri 154 tallettaa siten arvon läpi pyyhkäisyn, joka arvo on mitta luokkaan III osuvien kuvaelementtien lukumäärälle, taulukko III. Vastaavasti laskurit 156, 20 157 ja 158 tallettavat arvoja, jotka edustavat luokkia A, B, C ja D.

Kuten on edellä esitetty taulukossa IV, vertaa päätöksentekoprosessi luokkien A, C ja D useita funktioita luokan B arvoon. Päätöksen toteuttamiseksi vastaanottaa vertai-25 lupiiri 159 laskurin 154 annon pyyhkäisyn lopussa yhdessä sen kahdesta otosta. Valinta- tai kytkentäpiiri 160 toimii laskurien A, C ja D sisällön peräkkäiseksi tuomiseksi ker-roinsiirtorekisterin 161 kautta vertailupiirin 159 toiseen ottoon. Piiri 159 toimii siten suorittaakseen peräkkäin kol-30 me vertailua, jotka tarvitaan edellä taulukossa IV asetettujen ehtojen ilmaisemiseksi. Tarkemmin esitettynä laskurista 156 saatava arvo, piirin 160 valitsemana, ladataan siir-torekisteriin 161 ja siirretään ylöspäin binaarisen kertomisen aikaansaamiseksi kertoimella 2. Tuloksena saatavaa arvoa 35 verrataan sen jälkeen piirillä 159 laskurin 154 sisältöön. Seuraavaksi laskurissa 157 oleva sisältö kytketään 23 79202 kytkimellä 160, johdetaan siirtorekisteriin 161 ja siirretään alaspäin sen jakamiseksi yhdellä puolikkaalla ja tulos syötetään vertailupiiriin 159 ehdon III testaamiseksi. Valintapiirin 160 ja siirtorekisterin 161 ohjaus määrätään 5 ohjausrekisteriin 162 ohjelmoidulla bittikuviolla.

Claims (11)

24 79202

1. Kuvankäsittelyä, joka käsittää pyyhkimen (14), joka on järjestetty pyyhkäisemään kohdealuetta (16) ja 5 kehittämään harmaatason signaaliarvojen sarjan, yhden signaaliarvon pyyhkäistävän kuvion (12) kuvaelementtiä kohti, puskurin (20) kytkettynä pyyhkimeen ja järjestettynä pitämään ainakin väliaikaisesti ainakin riittävän peräkkäin kehittyneet signaaliarvot puskurissa kohdekuvaelementin 10 (37) pitämiseksi siinä koko käsittelyäjän, indeksoituna progressiivisesti pyyhkäisyn läpi, yhdessä niiden kuvaelementtien (33-36) signaalien kanssa, jotka ovat maantieteellisesti vierekkäin ja ympäröivät kohteena olevaa kuva-elementtiä muodostaen ikkunan, joka sisältää kohdekuvaele-15 mentin, tunnettu laskentalogiikasta (21), joka käsittää ensimmäisen asteen (22) ensimmäisen erosignaalien ryhmän kehittämiseksi mainituista puskurissa (20) säilytetyistä harmaataso-signaaliarvoista, jotka ensimmäsiet signaalit edustaat 20 harmaatason kokonaismuutoksia käsittelyikkunan rajakuva-elementtien (33-34, 35-36) vastakkaisten parien välillä ja toisen asteen (24) toisen erosignaalien ryhmän laskemiseksi käyttäen dataa mainitusta ensimmäisestä ryhmästä, jotka toiset signaalit ilmaisevat kuvan reunan paikan ja 25 erosignaalien loogiseksi yhdistämiseksi tunnuksen muodostamiseksi kullekin kuvaelementille, jotka tunnukset ilmaisevat todennäköisyyden sille, että kuvaelementti on osa halutusta kuva-alueesta tai voimakkaan kontrastin omaavasta alueesta 30 muistilaitteesta (25, 51) tunnusten keräämiseksi kuvaelementti kuvaelementiltä, päätöslogiikasta (26) kokeellisten päätösten tekemiseksi siitä kuuluuko kuvaelementti kuvaan vai ei, t.s, on musta tai valkoinen, jotka päätökset perustuvat kuva-35 elementin tunnuksen arvoon, 79202 25 ajonpituusgeneraattorista (27) kokeellisten mus-ta/valkoinen -päätösten tilapäiseksi tallentamiseksi ajon-pituuksina ja ajonpituusmuistin (28) ajonpituuksien tallentami-5 seksi musta/valkoinen -päätösten oikeellisuuden varmistuksen jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvankäsittelyjä, tunnettu siitä, että tunnukset voivat ottaa neljä arvoa VI, V2, V3, V4 seuraavasti määritettyinä: 10 Ensimmäinen ero- Toinen eroar- Tulos arvojen ryhmä vojen ryhmä < T < 0, 0, > 0 VI = 1 > T 0 V2 = 2 15 > T >0 V3 = 3 > T <0 V4 = 0, missä T on pyyhkäistyn kuvion (12) taustan kohinakynnys-arvo.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuvankäsit- telijä, tunnettu siitä, että se sisältää laitteen (136, 137, 142), joka on vasteellinen kehitetyille itsear-voille mainitun kynnysarvon (T) aikaansaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuvankäsit-25 telijä, tunnettu siitä, että se sisältää laitteen (129-133) mainitun kynnysarvon jaksoittaiseksi ajan tasalle saattamiseksi pyyhkäisyjuovia käsiteltäessä.

5. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kuvankäsittelijä, tunnettu siitä, että 30 laskentalogiikan (21) toinen aste (24) sisältää laitteen kuvan erottelutarkkuuden muuttamiseksi niin, että antoku-van jokainen kuvaelementti vastaa ottokuvan kuvaelementtien joukkoa.

6. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 35 mukainen kuvankäsittelijä, tunnettu siitä, että 26 79202 laskentalogiikan (21) toinen aste (24) sisältää laitteen antokuvan tallettamiseksi digitaalisesti koodattujen sanojen (53, 55) muodossa, jotka määrittävät kuvaelementtien ajonpituusluvun toisessa kahdesta väristä.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-5 mukainen kuvankäsittelijä, tunnettu siitä, että pyyhkäisy-juovat ulottuvat ensimmäiseen suuntaan ja että peräkkäiset pyyhkäisyjuovat muodostavat rinnakkaisen juovarasterin, joka ulottuu juovasta juovaan toiseen suuntaan, joka on 10 kohtisuorassa mainittua ensimmäistä suuntaa vastaan, ja että laskentalogiikan (21) toinen aste (24) tallettaa antokuvan digitaalisesti koodattujen sanojen (53, 55) muo dossa, jotka määrittävät yhden tai kahden värin kuvaelementtien ajonpituusluvun, kyseisen ajonpituuden ulottuessa 15 mainittuun toiseen suuntaan.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kuvankäsittelyjä, tunnettu siitä, että se sisältää siirty-mämuistin (51), jonka kapasiteetti on pienempi kuin potentiaalisen juovakuvan muodostavien kuvaelementtien lukumää- 20 rä, laskentalogiikan (21) toisen asteen (24) tallettaessa alustavan värin ajonpituuden siirtymämuistiin aloittamalla tai lisäämällä talletettuja ajonpituuksia, kolmannen logiikan (27) kelpuuttaessa tai muuttaessa mainitun alustavan värin siirtymämuistiin talletetulle ajonpituudelle ja 25 laitteen, joka on vasteellinen täydellisen ajonpituuden kelpuutukselle kelpuutetun pitkittäisjakson siirtämiseksi antomuistiin (28).

9. Patenttivaatimuksen 7 ja 8 mukainen kuvankäsittelyä, tunnettu siitä, että antomuisti on lii- 30 tetty tulostimeen kuvaviivojen tulostamiseksi mainitussa toisessa suunnassa.

10. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kuvankäsittelijä, tunnettu siitä, että se sisältää laitteen, joka on vasteellinen syötettävän 35 kuvan kuvaelementtien lukumäärälle, joista on kehitetty 79202 27 useita eroarvoja kuvan laatua edustavan signaalin tuottamiseksi .

11. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kuvankäsittelijä, tunnettu siitä, että 5 laskentalogiikka (21) kehittää kaksi erotusarvoa kohteena olevaa kuvaelementtiä kohti, jotka vastaavat seuraavia vierekkäisiä kuvaelementtejä pyyhkäisyn suunnassa ja vastaavia paikkoja seuraavissa vierekkäisissä pyyhkäisyjuo-vissa. 28 79202