FI79049B - Saogutrustning. - Google Patents

Description

1 79049

Sahauslaite Tämän keksinnön kohteena on sahauslaite tukkien ohentamiseksi, kun nämä kulkevat vähintään kerran 5 laitteen lävitse, ja näin saatujen puuparrujen sahaamiseksi osiin, kun nämä läpäisevät laitteen vielä vähintään kerran, johon laitteeseen kuuluu yksi pari hakkurikiekkoja ja vähintään yksi pari näiden jälkeen sijaitsevia vanne-sahoja sekä yksi pari hakkurikiekkojen ja vannesahojen 10 välissä sijaitsevia ohjaus- ja syöttöelimiä, jolloin kuhunkin näistä pareista kuuluvat yksiköt sijaitsevat toisiaan vastapäätä sahauslinjan keskiviivan e* i puolilla sen suhteen säädettävästä.

Tällaisilla sahauslaitteilla ohennetaan tukit aluksi 15 kaksitahkoisiksi parruiksi, jolloin samalla irrotetaan yksi tai useampia sivulautoja. Nämä kaksitahkoiset parrut voidaan sitten saattaa kulkemaan vielä kerran laitteen lävitse nelisärmäisten parrujen aikaansaamiseksi, jolloin irrotetaan lisää sivulautoja. Näin saatu nelisärmäinen parru 20 johdetaan vielä kerran laitteen lävitse sen jakamiseksi halutuksi määräksi lankkuja tai lautoja. Kun tukki kulkee ensimmäisen ja toisen kerran laitteen lävitse, sen vaippa-pintoja ohennetaan hakkurikiekkojen avulla, jotka sitä vastoin eivät kosketa nelisärmäiseen parruun mainitun 25 kolmannen läpäisyn yhteydessä.

Tunnetuissa tämänkaltaisissa laitteissa on hakkurikiekkojen jälkeen sovitettu niissä jäykästi kiinni olevat ohjaustasot, jotka mm. estävät tukkia kiertymästä. Ohjaus-tasojen jälkeen tulee pari keskittäviä syöttöelimiä, joiden 30 tärkein tehtävä on mainitun kolmannen läpäisyn aikana syöttää ja ohjata nelisärmäinen parru seuraaville vannesahoille mutta jotka tavallisesti toimivat myös tukkien ohennuksen yhteydessä. Paitsi vannesahoja voidaan sekä hakkurikiekkoja niihin liittyvine ohjaustasoineen että syöttöelimiä siirtää 35 sivusuunnassa halutun sahausmitan säätämiseksi. Siirto ta- 2 79049 pahtuu erillisiä johdekiskoja pitkin niihin liittyvien oh-jaussylinterien avulla. Tästä on ollut mm. seurauksena, että myös syöttelinten johdekiskojen ja ohjaussylinterei-den on täytynyt olla suhteellisen pitkiä, jotta ne voivat 5 seurata muiden yksiköiden liikkeitä. Paitsi lisääntyneitä kustannuksia voi syöttöelinten erillinen ohjaus tuoda mukanaan säätöongelmia, jotka voivat johtaa määrättyihin käyttöhäiriöihin. Niinpä esim. hakkurikiekkojen aseman säätö on edellyttänyt useita erilaisia muunnostoimenpiteitä, 10 jotka on täytynyt suorittaa oikeassa järjestyksessä ja suurella tarkkuudella halutun tuloksen saavuttamiseksi. Lisäksi on esim. hakkurikiekkojen epäsymmetrisestä asetuksesta aiheutunut suuria rasituksia syöttöelimille, mikä on vaikuttanut myös sahan vanteisiin.

15 Ruotsalaisesta kuulutusjulkaisusta 431 621 tunnetaan laite puuparrujen syöttämiseksi työstökoneeseen, joka käsittää ohjausrullat ja työstötyökalut.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan alussa määriteltyä tyyppiä oleva sahauslaite, josta tulee 20 yksinkertaisempi ja joka voidaan valmistaa halvemmalla kuin aiemmat laitteet ja joka ennen kaikkea on helpompi ja joustavampi käytössä, koska tarvittavat säätötoimenpiteet vähenevät ja yksinkertaistuvat.

Edellä mainitut tarkoitusperät saavutetaan keksinnön 25 mukaan tekemällä syöttöelimet sellaisiksi, että ne voivat toimia myös ohjaustasoina ja tällöin olla kytketyt yhteen hakkurikiekkojen kanssa, mutta kuitenkin siten, että ne jakosahauksessa voidaan kytketä niistä irti niiden yhä toimiessa keskittävinä syöttöeliminä.

30 Edellä mainitulle sahauslaitteelle on tällöin tunnus omaista, että siihen kuuluu elimet, jotka saattavat läpi kulkevia tukkeja ohennettaessa ohjaus- ja syöttöelimet synkronisesti seuraamaan hakkurikiekkojen säätöliikkeitä sahauslinjan keskiviivan suhteen, ja elimet, jotka ennen 35 jaksosahaustoimitusta siirtävät ohjaus- ja syöttöelimiä hakkurikiekkojen suhteen sahauslinjan keskiviivaa kohti siten, että ne tarttuvat sahattavaan puuparruun, joka tulee vapaasti hakkurikiekoilta.

Il 3 79049

Kun hakkurikiekkojen liikkeiden annetaan näin tukkeja ohennettaessa suoraan ohjata syöttöelimiä, ei syöttö-elimiä tarvitse erikseen säätää. Kun niitä voidaan siirtää hakkurikiekkojen suhteen, ne voivat kuitenkin yhä toi-5 mia syöttöeliminä parrun jakosahauksessa, jolloin hakkuri-kiekot eivät vaikuta parruun. Myöskään ei tarvita syöttö-elimiä varten suuren iskunpituuden omaavia ohjaussylin-tereitä.

Tällöin on edullista, että ohjaus- ja syöttöelimet 10 on asennettu omiin telineisiinsä, jotka on mekaanisesti kytketty vastaaviin hakkurikiekkoihin siten, että ne seuraavat näiden säätöliikkeitä, ja että elimet on järjestetty sallimaan ohjaus- ja syöttöelinten telineille rajoitetun siirtymän vastaavien hakkurikiekkojen suhteen.

15 Jotta mainittuja telineitä varten ei tarvita pitkiä johdekiskoja, niitä kannattavat edullisesti vastaavien hakkurikiekkojen kannatinelimiin jäykästi kytketyt varret.

Jotta syöttöelimet saadaan mm. panautumaan joustavasti osiin sahattavaan parruun, käsittävät mainitut elimet ohjaus-20 ja syöttöelinten siirtämiseksi hakkurikiekkojen suhteen pneumaattiset mäntäsylinteriyhdistelmät.

Laitteeseen kuuluu edullisesti elimet, jotka ennen jakosahaustoimitusta keskittävät ohjaus- ja syöttöelimet hakkurikiekkojen välisen keskiviivan suhteen. Tämä voidaan 25 eräässä sovellutusmuodossa saada aikaan elimillä, jotka käsittävät kaksivartisen vivun, joka on nivelletysti liitetty kahteen nivelvarteen, joista kumpikin on kytketty yhteen ohjaus- ja syöttöelimeen.

Vaihtoehtoisesti voi kumpikin ohjaus- ja syöttö-30 elin olla yhdistetty männänvarteen vähintään yhdessä kaksitoimiessa hydraulisylinterissä, jolloin toisen ohjaus-ja syöttöelimen hydraulisylinterin tai -sylintereiden kammiot on kytketty ristiin vastakkaisten kammioiden kanssa toisen ohjaus- ja syöttöelimen hydraulisylinterissä tai 35 -sylintereissä.

Jotta voidaan lisätä laitteen joustavuutta ja pie- 4 79049 nentää niitä voimia, joita voi kohdistua keskityslait-teeseen hakkurikiekkoja säädettäessä, on edullista, että keskityselimet voidaan kytkeä irti.

Eräässä edullisessa sovellitusmuodossa saadaan 5 edellä mainittu ristiinkytkentä käytettäessä kaksitoimisia hydraulisylintereitä ja keskitystoiminnon poiskytkentä tukkeja ohennettaessa aikaan kaksiasentoisella nelitie-venttiilillä.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaa-10 maila oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 on kaaviomainen sivukuvanto sellaisesta sahauslaitteesta, johon keksintö liittyy.

Kuvio 2 on kaaviomainen vaakakuvanto erään tunnetun sovellutusmuodon mukaisesta, kuviossa 1 esitettyä tyyppiä 15 olevasta sahauslaitteesta.

Kuviot 3 ja 4 ovat kaaviomaisia vaakakuvantoja kuvion 1 esittämästä laitteesta muunnettuna esillä olevan keksinnön mukaisella tavalla.

Kuviot 5 ja 6 esittävät kaaviomaisesti kahta vaihto-20 ehtoista tapaa ohjata syöttöelimiä kuvioiden 3 ja 4 mukaisessa laitteessa.

Kuvion 1 mukainen laite on tarkoitettu käytettäväksi sekä tukkien ohentamiseen että saatujen puuparru-jen osiin sahaamiseen. Laitteeseen kuuluu tätä varten 25 kaksi hakkurikiekkoa 1 ja kaksi näiden jälkeen sijaitse vaa vannesahaa 2 sahausvanteineen 3. Numero 4 osoittaa tukitasoa laitteen lävitse syötettävälle sahatavaralle. Kumpaakin hakkurikiekkoa 1 käyttää moottori 5 ja kumpaakin vannesahaa moottori 6. Hakkurikiekkoja 1 voidaan säätää 30 sivusuunnassa akseleiden 7 avulla ja sahat 2 voidaan säätää haluttuun sahausmittaan siirtämällä niitä sivusuunnassa johdekiskoja 8 pitkin.

Kuvion 2 kaaviomaisesta vaakakuvannosta, joka esittää samankaltaista sahauslaitetta kuin kuvio 1, käy ilmi, että 35 hakkurikiekkojen 1 ja vannesahojen 2 välissä sijaitsee vastatusten kaksi syöttöelintä 9. Kumpikin syöttöelin 9 5 79049 koostuu telineestä 10, johon on laakeroitu joukko syöttöjä ohjausrullia 11, joita käyttää esittämättä jätetty moottori. Syöttöelimiä 9 ohjaavat ja kannattavat etummainen pyöröjohde 12 ja takimmainen lattajohde 13 on niitä 5 voidaan liikuttaa näitä johteita pitkin ilmasylinterin 14 avulla. Jotta voidaan varmistaa, että kumpikin syöttö-elin 9 liikkuu niiden asemaan säädettäessä synkronisesti laitteen keskiviivan suhteen, ne on yhdistetty toisiinsa keskiviivalle laakeroidun kaksivartisen vivun 15 avulla, 10 joka on nivelletysti yhdistetty kahteen nivelvarteen 16, jotka kumpikin liittyvät yhteen syöttöelimeen 9.

Kuviosta 2 voidaan nähdä, että kummankin sahaus-jalustan siirtyminen tapahtuu hydraulisylinterien 17 avulla ja hakkurikiekkoja 1 voidaan siirtää sahausjalustan suh-15 teen hydraulisylintereillä 18. Hakkurikiekkojen 1 ja syöttöelinten 9 väliin on lisäksi sovitettu ohjaustasot 19, jotka on kiinteästi yhdistetty kumpaankin hakkurikiek-koon jäykillä asennusvarsilla 20 siten, että ne seuraavat hakkurikiekkojen säätöliikkeitä.

20 Edellä kuvattu sahauslaite toimii seuraavalla tavalla. Tukkia, joka syötetään laitteeseen nuolen A suunnassa, ohennetaan ensimmäisen läpäisyn yhteydessä kahdelta - vastakkaiselta sivupinnalta hakkurikiekoilla 1, jotka pilkkovat materiaalin hakkeeksi. Ohjauspinnat 19 nojaavat ; 25 tällöin ohennettuja pintoja vasten estääkseen tukkia pyörimästä. Syöttöelimet 9 voidaan säätää siten, että ne ohjaavat ja syöttävät tukkia edelleen vannesahoilla 2, jotka irrottavat kumpikin yhden sivulaudan. Näin saatu kaksitahkoinen parru saa tämän jälkeen yleensä kulkea 30 vielä kerran laitteen lävitse, kun sitä on ensin kierretty 90°, nelisärmäisen parrun aikaansaamiseksi. Nelisärmäinen parru saa tämän jälkeen kulkea viimeisen kerran laitteen lävitse, jolloin hakkurikiekot 1 ja tukitasot 19 on vedetty taakse siten, että ne eivät kosketa 35 parruun. Tämän ohjaus ja syöttö tapahtuu sahojen 2 vä- 6 79049

Iissä syöttöelimillä 9, mikä tunnetuissa tämänkaltaisissa laitteissa muodostaa syöttöelinten päätehtävän.

Tässä on syytä korostaa, että vaikka kuvion 2 ja jäljempänä selostettavien kuvoiden 3 ja 4 mukaisissa 5 laitteissa on yksinkertaisuuden vuoksi esitetty olevan ainoastaan kaksi vannesahaa, käytetään yleensä lisäksi yhtä tai kahta vannesahaa, jotka seuraavat välittömästi kuvioissa esitettyjen jälkeen. Näin on mahdollista irrottaa useita sivulautoja ja jakaa lopullinen, nelisär-10 mäinen parru vielä pienemmiksi osiksi.

Vaikka kuviossa 2 esitetty laite yleisesti ottaen täyttää tehtävänsä erittäin hyvin, liittyy siihen joitakin epäkohtia. Vakavin näistä on se, että eri elementtien säätö toistensa ja laitteen keskiviivan suhteen on ver-15 rattain vaikea suorittaa ja edellyttää suurta tarkkuutta, mikä merkitsee mm., että jonkin elementin pienehköt säädöt, jotka voivat olla tarpeen syystä tai toisesta, ovat aikaavieviä ja voivat johtaa muihin säätövirheisiin, jotka voivat aiheuttaa käyttöhäiriöitä. Syynä näihin sää-20 tövaikeuksiin on mm. se seikka, että syöttöelimiä 9 sää detään täysin riippumatta sahoista 2 ja hakkureista 1.

Tämä merkitsee myös, että syöttöelimet kulkevat yleensä pitkiä johteita 12 ja 13 pitkin ja niitä ohjataan suuren 25 iskunpituuden omaavilla ilmasylintereillä 14, kun syöttö- elimet tulee voida siirtää saman matkan kuin esim. sahoja 2.

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty keksinnön mukainen muunnelma kuvion 2 mukaisesta sahauslaitteesta, jossa edellä mainitut epäkohdat on poistettu. Vastaaville 30 rakenneosille on tällöin annettu samat viitemerkinnät kuin kuviossa 2. Periaatteellinen ero kuvioiden 3 ja 4 ja toisaalta kuvion 2 mukaisissa sovellutusmuodoissa on se, että keksinnön mukaisessa sovellutusmuodossa syöttöelimet 9 toimivat paitsi ohjaus- ja syöttöeiliminä 35 nelisärmäiselle parrulle myös ohjaustasoina tukkeja ohen- li 7 79049 nettaessa. Tällöin voidaan aiemmin käytetyt ohjaustasot 19 jättää pois tai ne voidaan yhdistää syöttöelimiin.

Jotta syöttöelimet 9 voivat toimia ohjaustasoina, ne on yhdistetty varsilla 21 jäykästi hakkurikiekkojen 1 5 kannatinelimiin.Tämä merkitsee mm., että syöttöelimet 9 seuraavat suoraan hakkurikiekkojen säätöliikkeitä, jolloin näiden elementtien välille ei synny mitään virhe-säätöjä. Koska syöttöelimet on esitetyn sovellutusmuodon mukaisesti lisäksi ripustettu jäykkiin varsiin 21, ei myös-10 kään tarvita pitkiä johteita syöttöelinten ohjausta varten, vaan näitä voidaan ohjata lyhyillä johteilla 22, jotka on kiinnitetty varsiin 21. Lisäksi voidaan esitetyllä tavalla keksinnön mukaisessa sovellutusmuodossa pitkän iskunpituuden omaavat ilmasylinterin 14 kuviossa 2 vaih-15 taa vastaaviin sylintereihin 23, joilla on hyvin pieni iskunpituus. Iskunpituuden tulee ainoastaan vastata sitä syöttöelinten 9 ja hakkurikiekkojen 1 välistä suhteellista siirtymää, joka vaaditaan, jotta syöttöelimet voivat ohjata esim. nelisärmäisen parrun sahoihin 2 sa-20 maila, kun hakkurikiekot ovat taakse vedettyinä, jolloinne eivät kosketa parruun. Ilmasylinterit 23 voidaan tällöin vaihtaa esim. yksinkertaisiin ilmapakeisiin, joita täydentää syöttöelinten 9 jousipalautus.

Kuvioissa 3 ja 4 esitetyn laitteen toiminta on seu-25 raavanlainen. Kun tukkia o ennetään kaksitahkoiseksi taikka nelisärmäiseksi parruksi, asettuvat osat kuviossa 3 esitettyihin asentoihin, jolloin hakkurikiekot 1 pilkkovat tukin vastakkaiset vaippapinnat hakkeeksi. Ohjaus- ja syöttöelimet 9 tulevat tällöin säädetyksi yhdessä hakkurikiek-30 kojen 1 kanssa ja ne toimivat ohjaustasoina parrulle estääkseen sen pyörimisen. Mekanismi, joka synkronisoi ja keskittää kummankin syöttöelimen laitteen keskiviivan suhteen, on tällöin sopivimmin kytketty irti, koska siihen muutoin voi kohdistua suuria voimia, mikäli toinen hak-35 kurikiekko liikkuu nopeammin kuin toinen. Lisäksi tämä 8 79049 sallii tarvittaessa hakkurikiekkojen ja syöttöelinten epäsymmetrisen säädön sahojen suhteen.

Kun tukki on ohennettu, esim. nelisärmäiseksi parruksi, jolloin se on läpäissyt laitteenkahdesti, ja se 5 halutaan sahata osiin, hakkurikiekot 1 vedetään hydraulisylin-tereiden 18 avulla taakse asentoon, jossa ne eivät kosketa parruun, ks. kuvio 4. Jotta parru voidaan kuitenkin ohjata ja syöttää sahoille 2, aktivoidaan ilmasylinterit 23, jotka siirtävät syöttöelimiä 9 hieman hakkurikiekkojen 10 1 suhteen laitteen keskiviivaa kohti siten, että syöttö- elinten rullat 11 voivat ohjata ja syöttää parrun sahoille 2. Tällä hetkellä tulee syöttöelinten välisen keskitys-mekanismin olla kytkettynä siten, että parru tulee syötetyksi tarkalleen keskitetysti sahausvanteiden suhteen.

15 Keskitys kytketään tällöin sopivimmin päälle, kun hakkurikiekot 1 ovat uloimmissa, sahausvanteiden suhteen keskitetyissä pääteaennoissa, jotka tällöin toimivat referenssi-asentoina .

Vivun 15 ei tarvitse sijaita keskellä sahojen vä-20 Iissä, vaan sama toiminta voidaan saada aikaan sijoittamalla se yhdelle sivulle pidentämällä vastaavasti nivel-varsia 16. Paitsi kaksivartisella vivulla voidaan nivel-varret, jos ne uloimmista päistään tehdään hammastangoiksi, yhdistää hammasrattaan tms. avulla edellä kuvatun toimin-25 nan aikaansaamiseksi.

Kuviossa 5 esitetään kaaviomaisesti toinen sovel-lutusmuoto syöttöelinten 9 välisen synkronisen toiminnan aikaansaamiseksi, jolloin niitä ohjataan aiempaan tapaan ilmasylintereiden 23 avulla. Syöttöelinten liikkeen tark-30 kailemiseksi ja synkronoimiseksi on kumpikin syöttöelin tällöin yhdistetty männänvarteen 24 kaksitoimiessa hyd- raulisylinterissä 25, jolloin synkronointiasennossa kummankin sylinterin kammiot on kytketty ristiin toisen sylinterin kammioiden kanssa kaksiasentoisen nelitievent-35 tiilin 26 kautta. Tästä on seurauksena, että syöttöelimen liikkuessa yhteen suuntaan se pakottaa toisen syöttöelimen

II

9 79049 vastaavaan liikkeeseen. Syöttöelinten vapauttamiseksi, mikä on tarpeen edellä esitetyn mukaisesti tukkeja ohennettaessa, asetetaan magneettiventtiili 26 siten, että kaikki hydraulipiirit yhtyvät keskenään. Tässä asennossa 5 tasoittuu myös öljymäärä ei piireissä, jolloin mahdollinen sisäinen vuoto voidaan kompensoida. Ulkoinen vuoto kompensoidaan siten, että tietyssä paineessa oleva öljysäiliö 27 on liitetty eri piireihin vastaventtiilien 28 ja 29 välityksellä.

10 Kuvio 6 esittää muunnelmaa kuvion 5 mukaisesta jär jestelmästä, jossa kumpikin syöttöelin, kuten esitetään on yhdistetty männänvarsiin 24 kahdessa keskenään kytketyssä hydraulisylinterissä 25, jotka synkronointiasen-nossa on kytketty toisen syöttöelimen vastaaviin hydrauli-15 sylintereihin kaksiasentoisen nelitieventtiilin 26 kautta kuviossa esitetyssä asennossa.Tätä venttiiliä voidaan kuten aikaisemmassa suoritusmuodossa käyttää kytkennän vaihtamiseen synkronointiasennon ja vapaa-asennon välillä.

Kuvion 6 mukaisessa sovellutusmuodossa on se etu, 20 että stabiliteetti kasvaa ja hydraulisylinterit 25 voidaan tehdä mekaanisesti niin vaikeiksi, että ne voivat toimia ohjauslaitteina myös syöttöelimille 9, jolloin aiemmin kuvatut johteet 22 voidaan jättää kokonaan pois.

Keksintöä on edellä kuvattu viittaamalla kuvioissa 25 esitettyihin sovellutusmuotoihin. Ammattimies ymmärtää kuitenkin, että rakenteen yksityiskohtia voidaan muunnella monessa suhteessa. Niinpä esim. tarvittava synkronointi ja sen päälle- ja poiskytkentä voidaan toteuttaa muulla tavoin. Samaten voidaan syöttöelinten ja hakkuri-30 kiekkojen välinen kytkentä toteuttaa mekaanisten rakenneosien sijasta esim. hydrauliikan avulla. Lisäksi voidaan mainitut ilmasylinterit vaihtaa hydraulisylintereihin, jolloin kuitenkin ilmasylintereitä suositellaan tiettyihin rakenneosiin, koska nämä antavat joustomahdolli-35 suuden ilman kokoonpuristuvuuden ansiosta. Vaihtoehtona 10 79049 sille, että synkronointi kytketään pois molempien syöttö-elinten väliltä, voidaan synkronointielimet tehdä niin vahvoiksi, että ne voivat siirtää tarvittavia voimia syöttöelinten välillä.

Claims (9)

11 79049

1. Sahauslaite tukkien ohentamiseksi, kun nämä kulkevat vähintään kerran laitteen lävitse, ja näin saatujen puuparrujen sahaamiseksi osiin kun nämä lä- 5 päisevät laitteen vielä vähintään kerran, johon laitteeseen kuuluu yksi pari hakkurikiekkoja (1) ja vähintään yksi pari näiden jälkeen sijaitsevia vannesahoja (2) sekä yksi pari hakkurikiekkojen ja vannesahojen välissä sijaitsevia ohjaus- ja syöttöelimiä (9), jolloin kuhunkin näistä 10 pareista kuuluvat yksiköt sijaitsevat toisiaan vastapäätä sahauslinjan keskiviivan eri puolilla sen suhteen säädettävästä tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu elimet (21), jotka saattavat läpi kulkevia tukkeja ohennettaessa ohjaus- ja syöttöelimet (9) synkronisesti seuraa- 15 maan hakkurikiekkojen (1) säätöliikkeitä sahauslinjan keskiviivan suhteen, ja elimet (23), jotka ennen jakosahaus-toimitusta siirtävät ohjaus- ja syöttöelimiä (9) hakkuri-kiekkojen (1) suhteen sahauslinjan keskiviivaa kohti siten, että ne tarttuvat sahattavaan puuparruun, joka tu- 20 lee vapaasti hakkurikiekoilta (1).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sahauslaite, tunnettu siitä, että ohjaus- ja syöttöelimet (9) on asennettu omiin telineisiinsä (10) , jotka on mekaanisesti kytketty vastaaviin hakkurikiekkoihin (1) siten, 25 että ne seuraavat näiden säätöliikkeitä, ja että elimet (22,23) on järjestetty sallimaan ohjaus- ja syöttö-elinten telineille (10) rajoitetun siirtymän vastaavien hakkurikiekkojen (1) suhteen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sahauslaite, 30 tunnettu siitä, että mainittuja telineitä (10) kannattavat vastaavien hakkurikiekkojen (1) kannatineli-miin jäykästi kytketyt varret (21).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen sahauslaite, tunnettu siitä, että mainitut elimet oh- 35 jaus- ja syöttöelinten (9) siirtämiseksi hakkurikiekko-jen (1) suhteen käsittävät pneumaattiset mäntäsylinteri- 12 79049 yhdistelmät (23) .

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen sahaus-laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu elimet (15, 16; 24,25), jotka ennen jakosahaustoimitusta keskit- 5 tävät ohjaus- ja syöttöelimet (9) hakkurikiekkojen (1) välisen keskiviivan suhteen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sahauslaite, tunnettu siitä, että mainitut elimet käsittävät kaksivartisen vivun (15) , joka on nivelletysti lii- 10 tetty kahteen nivelvarteen (16), joista kumpikin on kytketty yhteen ohjaus- ja syöttöelimeen (9).

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sahauslaite, tunnettu siitä, että kumpikin ohjaus- ja syöttö-elin (9) on yhdistetty männänvarteen (24) vähintään yh- 15 dessä kaksitoimisessa hydraulisylinterissä (25) ja että toisen ohjaus- ja syöttöelimen hydraulisylinterin tai -sylintereiden kammiot on kytketty ristiin vastakkaisten kammioiden kanssa toisen ohjaus- ja syöttöelimen hydraulisylinterissä tai -sylintereissä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5...7 mukainen sahaus- laite, tunnettu siitä, että mainitut keskityseli-met (15,16;24,25) voidaan kytkeä irti, kun laitetta käytetään tukkien ohentamiseen.

9, Patenttivaatimuksen 7 mukainen sahauslaite, 25 tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu mainittua ristiinkytkentää varten ja keskitystoiminnon pois kytkemiseksi tukkeja ohennettaessa kaksiasentoinen nelitievent-tiili (26). li 13 79049