FI78760C - Mellanfoerankringsanordning foer foerspaenning av i flere byggnadsskeden framstaellda byggnadsdelar och ett foerfarande foer framstaellning av en saodan mellanfoerankringsanordning. - Google Patents

Description

1 78760 Väliankkurointilaite useassa rakennusvaiheessa valmistettavien rakennusosien esijännittämiseksi ja menetelmä tällaisen väli-ankkurointilaitteen valmistamiseksi. - Mellanförankringsan-ordning för förspänning av i flere byggnadskeden framställda byggnadsdelar och ett förfarande för framställning av en sädan mellanförankringsanordning.

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista väliankkurointilaitetta ja patenttivaatimuksen 5 johdanto-osan mukaista väliankkurointilaitteen valmistusmenetelmää.

Esijännitetyissä betonirakenteissa on tunnettua "esijännitys ja jälkeenpäin tapahtuva liittäminen", jossa jännityselin johdetaan pitkittäin liikkuvasti suojaputkeen ja betonin kovettumisen jälkeen jännitetään. Tämän jälkeen täytetään suojaputkeen jääneet tyhjät tilat injektointiaineella. Tällä tavoin saadaan aikaan kyseisen jännityselimen koko pituudelle liitos sen ja sitä ympäröivän betonin välille, mikä sekä murtumista-pauksissa, että myös ankkuroinnin vahingoittuessa muodostaa ylimääräisen varmuustekijän.

Edellä mainitun "esijännitys ja jälkeenpäin tapahtuva liittäminen" -menetelmän ohella käytetään nykyisin myös lisääntyvässä määrin "esijännitystä ilman liitosta" betonikansille ja muille rakennusosille. 'Esijännityksellä ilman liitosta" estetään, että jännityselin ei joudu suoraan betonin kanssa kosketuksiin. Kestokorroosiosuojarasvakerroksen ympäröimä jännityselin on muoviputkessa. Betonin kovettumisen jälkeen jänni-tyselimet esijännitetään ilman, että koko pituudelle molempien ankkurointien väliin muodostuisi liitosta ympäröivän betonin kanssa.

2 78760 Tällaisissa konstruktioissa, erityisesti pitkiä jännityselimiä käytettäessä, jotka ulottuvat useiden kansikenttien poikki, on epäedullista, että jonkin kansikentän paikallisen häiriön sattuessa tapauksesta riippuen myös vieressä olevat kansikentät vahingoittuvat.

Samoin voi tapahtua, että yksittäisen jännityselimen yhden ankkurointikohdan vahingoittuessa joutuvat muut vahingoittumattomiksi jääneet jännityselimet kompensoimaan yksittäisen jännityselimen menetetyn esijännitysvoiman, mikä pakosta johtaa murtovastuksen pienenemiseen tällaisessa rakenneosassa.

Tämän vuoksi on pyritty väliankkurointien avulla, sopivimmin tukien kohdalla, aikaansaamaan ylimääräisiä reservejä, jotka jonkin päätyankkuroinnin vahingoittuessa alkavat vaikuttaa ja näin ollen ainoastaan osa kansikenttää vahingoittuu.

Toinen tämän väliankkuroinnin etu on siinä, että suhteessa jännityselimen vapaan laajenemispituuden pienenemiseen jännityksen kasvu lisääntyy ja että näin murtovoima vastaavasti kasvaa.

Saksalaisessa patenttijulkaisussa 1 143 319 on esitetty väli-ankkurointi, jota on kuvattu jännityselinliitoksena, jossa kaksi vierekkäistä jännitysankkuria ennen toisen rakennusvaiheen betonointia ovat ruuveilla yhdistetty lujasti toisiinsa. Molemmat jännitysankkurit puristetaan toisiaan vasten ruuvien avulla käyttäen vähintään jännityselimen esijännitysvoimaa. Näin saadaan aikaan se, että suurlujuuksisia ruuveja kiristettäessä kiristyskiilat ja vielä jännittämättömän jännityselimen säikeet puristuvat ankkurikartiossa vähintään täydellä esijän-nitysvoimalla siten, että tätä elintä jännitettäessä ei tapahdu enää mitään liukumista ja eivätkä suurlujuuksiset kiristetyt ruuvit käytännössä enää laajene. Tähän tunnettuun väliank-kurointiin liittyy epäkohtina, että on käytettävä suurlujuuksisia ruuveja, joiden yhdessä on kestettävä jännityselimen 3 78760 jännitysvoima, jolloin ruuveihin kierrettyjen muttereiden kiristäminen vaatii suurta taitoa ja se on suoritettava erittäin huolellisesti, koska vähintään neljä suurlujuuksista ruuvia on samanaikaisesti kiristettävä, ja lisäksi jännityselimen lii-tossauman kohdalla olevaan osaan ei jäykän ja laajenemattoman jännityselinliitoksen vuoksi kohdistu betoniin mitään esijännitystä. Tämä merkitsee sitä, että nimenomaan se rakenneosa liitossauman kohdalla, joka käyttötilanteessa on altis murtumille, on näin ollen mitoitettava muiden staattisten kriteerien mukaan kuin esijännitetty betoni ilman liitosta.

US-patenttijulkaisussa 4 368 607 on esitetty väliankkurointi, jossa on kaksi jännitysankkuria niihin liittyvine kiristyskii-loineen. Kunkin jännitysankkurin kiristyskiiloihin on järjestetty toimintaelin, jossa on jännityselimen ympäröivä putki-kappale ja kiristyskiilojen paksummat päät sekä jännitysankkurin osan ympäröivä vaippa. Putkikappaleissa on ulkokierre ja toimintaelimen vastakkain olevien putkikappaleiden ulkokier-teiden päälle on kierretty vastakkaissuuntaisilla sisäkier-teillä varustettu putkimainen puristuselin. Puristuselimen keskiosa on kuusikulmainen, jotta puristuselintä voitaisiin vääntöavaimen avulla kiertää pitkittäisakselin ympäri, jolloin toimintaelimet puristuvat ulospäin ja kiristyskiilat puristuvat katkaistun kartion muotoiseen syvennykseen jännitysankku-reissa. Tämä tunnettu väliankkurointilaite vaahdotetaan kokonaisuudessaan molempien ankkurilevyjen väliin polystyreenillä ja se muodostaa näin suuntaissärmiön muotoisen muovilohkon, jolloin toimintaelin on asennossa, jossa kiristyskiilat ainoastaan osittain työntyvät mainittuun katkaistun kartion muotoiseen syvennykseen ja joka mahdollistaa yksittäisen jännityselimen myöhemmin tapahtuvan pujottamisen.

Esimerkiksi useiden kenttien ylitse ulottuvan betonikannen muodostamiseksi järjestetään muovivaahtolohko sopivimmm tukien päälle. Jännityselimen molempiin päihin järjestetään tavanomaiset tunnetut jännitysankkurit ja sen jälkeen koko kansi 4 78760 betonoidaan. Betonin kovettumisen jälkeen poistetaan väliahk-kurointilaitteita ympäröivä vaahtoaine, jotta päästään käsiksi puristuselimiin. Sen jälkeen jännityselin tunnetulla tavalla jännitetään koko pituudeltaan. Tämän jälkeen järjestetään kunkin väliankkurointilaitteen puristuselimen suhteen siten, että kiristyskiilat puristuvat jännitysankkurin katkaistun kartion muotoiseen aukkoon ja näin jännityselimen kyseinen osa tarttuu lujasti jännitysankkureihin siten, että jännityselin ei enää pitkittäissuunnassaan pääse siirtymään. Lopuksi täytetään muo-viaineen poistamisen yhteydessä syntyneet aukot betonilla.

Yllä selostetussa väliankkurointilaitteessa on muovi betonin kovettumisen jälkeen poistettava ja tällöin syntyvät onteloti-lat on puristuselimen kiristämisen jälkeen jälleen täytettävä, mikä aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia. Puristuselimen kiristämisen on tapahduttava hyvin suurta huolellisuutta noudattaen, koska riittämätön kiristys aiheuttaa liian pienen kiristysvaikutuksen eikä väliankkurointi toimi.

Toinen epäkohta on se, että betonissa olevat aukot voidaan täyttää betonimassalla vasta esijännitystöiden päätyttyä ja näin ollen muodostuu kohtia, jotka eivät ole esijännitettyjä.

Oheisen keksinnön tehtävänä on aikaansaada väliankkurointilai-te, johon ei liity yllä mainittuja epäkohtia ja jonka käyttö on ongelmatonta.

Keksinnön mukaiselle väliankkurointilaitteelle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusosassa esitetyt tunnusmerkit.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle väliankkurointilaitteen valmistamiseksi on tunnusomaista patenttivaatimuksen 5 tunnus-osassa esitetyt tunnusmerkit.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen.

5 78760

Kuvio 1 esittää suuresti yksinkertaistettuna leikkauksena be-tonikantta.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen väliankkurointilaitteen erään sovellutusesimerkin pitkittäisleikkausta, jolloin toinen jännitysankkureista jo on betonoitu.

Kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisen laitteen kiristysosien pitkittäisleikkausta, jossa on kyseessä välike-elinten toinen sovellutusmuoto.

Kuvio 4 esittää leikkausta pitkin kuvion 3 viivaa IV - IV.

Kuvio 5 esittää leikkausta pitkin kuvion 3 viivaa V - V.

Kuvio 6 esittää kuvion 2 mukaisen laitteen kiristyskiilojen pitkittäisleikkausta, jolloin kyseessä on välike-elinten kolmas sovellutusmuoto.

Kuvio 7 esittää väliankkurointilaitteen toisen jännitysankku-rin leikkausta, jolloin jännitysankkuri on esitetty esivalmis-tusvaiheessa edellisen rakennusvaiheen betonoinnin jälkeen.

Kuviossa 1 on esitetty rakenneosa, erityisesti betonikansi 1, joka on esitetty suuresti yksinkertaistettuna ja leikattuna, jotta betonikannen 1 lävitse ulottuva jännityselin 2 näkyisi. Betonikannen päät on tuettu ainoastaan osittain esitettyjen ulkoseinien 3 varaan. Ulkoseinien 3 väliin on järjestetty pylväät 4, metallituet tai väliseinät, joiden varaan betonikansi 1 myös on tuettu. Jännityselimen 2, joka voi olla esimerkiksi teräslangoista muodostettu jännityskaapeli, molempiin päihin on järjestetty päätejännitysankkuri 5. Jotta estettäisiin esi-jännitysvoiman häviäminen koko jännityselimen pituudella siinä tapauksessa, että päätejännitysankkuri 5 irtoaa tai jännitys-elin 2 katkeaa, järjestetään pylväiden 4 yläpuolelle niin sa- 6 78760 notut väliankkurointilaitteet 6. Seuraavassa selostettava keksintö koskee tällaisen väliankkurointilaitteen 6 rakennetta ja valmistusta.

Kuvio 2 esittää pitkittäisleikkausta tällaisen väliankkurointilaitteen 6 sovellutusesimerkistä, jossa on kaksi jännitys-ankkuria 7, 8, joita voidaan käyttää myös yksittäin edellä mainittuina päätejännitysankkureina 5 jännityselimen 2 molemmissa päissä. Kussakin jännitysankkurissa on tukirunko 9, 10, jossa on säteittäisesti ulospäin esiinpistävä laippa 11, 12 ja samoin ulospäin esiinpistävä tukiripa 13, 14. Tukiripaan 13, 14 liittyen on tukirungossa 9, 10 lieriömäinen uloke 15, 16. Tukirungon 9, 10 lävitse ulottuu lieriömäisestä osasta 17, 18 ulokkeen 15, 16 kohdalla ja katkaistun kartion muotoisesta osasta 19, 20 muodostuva läpimenoaukko, jonka lävitse jänni-tyselin 2 ulottuu. Katkaistun kartion muotoinen osa 19 on tarkoitettu esimerkiksi kahden kiristyskiilan 21 vastaanottamista varten ja katkaistun kartion muotoinen osa 20 on tarkoitettu esimerkiksi kahden kiristyskiilan 22 vastaanottamista varten. Kiristyskiilat 21, 22 on varustettu sisäpinnoiltaan sahan hampaan muotoisilla rivoilla 23, jotka silloin, kun kiristyskiilat saatetaan toiminta-asentoon, tunkeutuvat ainakin osittain jännityselimeen 2 sen kiinnipitämiseksi.

Kiristyskiilojen 21, 22 suurten otsapintojen 24 väliin on järjestetty putkimainen jäykkä elementti 25, esimerkiksi putki-kappale. Putkimaisen elementin 25 sisähalkaisija on suurempi kuin jännityselimen 2 ulkohalkaisija, jotta jännityselin voi vapaasti liikkua putkimaisen elementin 25 sisällä. Laippojen 11, 12 kehälle on järjestetty tasaisesti jaetusti ruuvit 26, esimerkiksi neljä kappaletta, jotka ulottuvat laipoissa olevien porausten lävitse. Näiden ruuvien 26 tehtävä selostetaan myöhemmin tarkemmin.

^ 78760

Kuvio 3 esittää ainoastaan osaa jännit.yseiimestä 2 sekä väli-ankkurointilaitteen kiristyskiiloja 21' ja 22'. Kiristyskiilat 21' ja 22' on kannaksen 27 avulla liitetty jäykästi toisiinsa, joka kannas tällöin suorittaa edellä mainitun putkimaisen elementin 25 tehtävät. Kuvio 4 esittää poikkileikkausta kannaksen 27 kohdalta ja kuvio 5 esittää poikkileikkausta kiristyskiilan 22' kohdalta. Kannas 27 on muodostettu siten, että se asennettuna ollessaan ei kosketa jännityselintä 2.

Kuvio 6 esittää samoin ainoastaan jännityselintä 2 ja väliank-kurointilaitteen kiristyskiiloja 21 ja 22''. Kiristyskiila 21 on muotoiltu samalla tavoin kuin kiristyskiila 21 kuviossa 2. Kiristyskiilassa 22'' on pidennys 28, jonka vapaa pää on tarkoitettu nojaamaan vasten kiristyskiilan 21 otsapintaa 24. Pidennys 28 on muotoiltu siten, että kiristyskiilan ollessa asennettuna se ei kosketa jännityselintä 2. Tämä sovellutus-muoto on edullisin edellä mainituista kolmesta sovellutusmuo-dosta kiristyskiilojen pitämiseksi ennalta määrätyllä etäisyydellä.

Kuvio 7 esittää osaa keksinnön mukaisesta väliankkurointilait-teesta edeltävän rakennusvaiheen betonoinnin jälkeen. Ennen edeltävän rakennusvaiheen betonointia on jännityselin 2 työnnetty jännitysankkurin 7 lävitse ja jännitysankkuri 7 on kiinnitetty ruuvien 26 avulla ainoastaan osittain esitettyyn laudoitukseen 29, jolloin jännitysankkuri 7 pysyy tietyllä etäisyydellä laudoituksesta 29 esimerkiksi styroporista valmistetun täytekappaleen avulla. Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana valettua betonia on merkitty viitenumerolla 31.

Koska edellä selostettua väliankkurointilaitetta käytetään rakenneosien, kuten betonikansien, pöhjalevyjen, kiitoratojen, siltalevyjen ja niin edelleen aikaansaamiseen käyttämällä "esijännitystä ilman liitosta", ympäröi jännityselimen 2 osia, jotka ulottuvat betonin lävitse, esittämättä jätetty suoja-vaippa tai suojaputki. Jotta betoni ei tunkeudu jännitysankku- 8 78760 rin 7 sisälle, on järjestetty kaulus 32, joka muodostaa suojan esittämättä jätetyn suojavaipan ja lieriömäisen ulokkeen 15 välille.

Betonin 31 kovetuttua poistetaan laudoitus 29 ja täytekappale 30. Viimeksi mainittu jättää jälkeensä syvennyksen 33 (kuvaus kuvio 2), johon jännitysankkuri 7 osittain työntyy. Sen jälkeen sovitetaan kiristyskiilat 21 katkaistun kartion muotoiseen osaan 19 jännitysankkurin 7 läpimenoaukkoon ja kovettuneen betonin 31 lävitse ulottuva jännityselimen 2 osa esijännitetään tunnetulla ja sen vuoksi tässä lähemmin selostamatto-malla esijännityslaitteella tiettyyn arvoon. Esi jännittämisen jälkeen kiristyskiilat 21 jännitysankkurin 7 sisällä joutuvat kuviossa 2 esitettyyn asentoon ja estävät tällöin jännityselimen 2 mainitun osan löystymisen.

Tämän jälkeen työnnetään ensiksi putkimainen elementti 25 ja : sen jälkeen jännitysankkuri 8 aluksi ilman kiristyskiiloja 22 jännityselimen 2 päälle, kunnes elementti 25 on vasten kiris-tyskiilan 21 otsapintaa 24. Sen jälkeen sovitetaan kiristys-kiilat 22 jännitysankkurissa 8 olevan läpimenoaukon katkaistun kartion muotoiseen osaan 20 ja työnnetään kohti jo betoniin valettua jännitysankkuria 7, kunnes kiristyskiilojen 22 otsa-pinnat 24 ovat vasten putkimaista elementtiä 25 ja ruuvit 26 ulottuvat jännitysankkurin 8 laipassa 12 olevien reikien lävitse. Ruuvien 26 päähän kierrettyjen muttereiden 34 avulla tapahtuvan kohtalaisen kiristämisen jälkeen pysyy jännitysankkuri 8 samankeskeisesti paikallaan jännitysankkuriin 7 nähden. Muttereita 34 kiristetään ainoastaan siinä määrin, että kaikki kiristyskiilat 21 ja 22 ovat tiiviisti vasten putkimaista elementtiä 35 eivätkä kiristyskiilat 22 ole kokonaisuudessaan työntyneinä jännitysankkurissa 8 olevan läpimenoaukon katkaistun kartion muotoiseen osaan 20 ja näin ollen jännityselimeen 2 kohdistuu ainoastaan hyvin vähäinen kiristysvaikutus. Tämä tilanne on esitetty kuviossa 2.

9 78760

Sen jälkeen kun jännitysankkurin 8 ulokkeen 16 päähän on järjestetty toinen kaulus 32 ja korroosiosuojanauha 35 jännitys-ankkurien 7 ja 8 välisen sauman 36 kohdalle, tapahtuu seuraa-van rakenneosan betonointi. Tällöin myös syvennys 33 täytetään betonilla. Korroosiosuojanauha 35 estää betonin tunkeutumisen kiristyskiilojen 21, 22 väliseen tilaan.

Seuraavan rakennusvaiheen aikana valetun betonin kovettumisen jälkeen esijännitetään kyseinen jännityselimen 2 osa edellä mainittuun arvoon. Tämän osan päähän voidaan järjestää pääte-jännitysankkuri 5 tai seuraavan väliankkurointilaitteen jänni-tysankkuri 7. Koska jännitysankkurin 8 kiristyskiilat 22 eivät käytännöllisesti katsoen kohdista minkäänlaista kiristysvaiku-tusta jännityselimeen 2, vaikuttaa jännityselimen 2 toisen osan esijännitys jännityselimen 2 kiristyskiilojen 21 kiristämään osaan, minkä vuoksi jännityselin 2 esijännittyy koko pituudeltaan ainakin likimain tasaisesti ja lisäksi riippumatta väliankkurointilaitteiden lukumäärästä jännityselimen 2 pääty-kohtien välillä.

Myös jännityselimen 2 seuraavan osan esijännittämisen jälkeen ovat jännitysankkurit 7, 8 sekä niihin liittyvät kiristyskiilat kuviossa 2 esitetyssä asennossa, toisin sanoen jännitys-ankkurin 7 kiristyskiilat 21 kohdistavat koko kiristysvoimansa jännityselimeen 2, kun taas jännitysankkurin 8 kiristyskiilat 22 eivät kohdista likimain minkäänlaista kiristysvaikutusta jännityselimeen 2.

Edellä selostetun väliankkurointilaitteen oleellisena etuna on se, että se mahdollistaa esijännitetyn jännityselimen 2 koko sen pituudella tapahtuvan, toisin sanoen myös väliankkurointilaitteiden kohdalla tapahtuvan käytännöllisesti katsoen tasaisen esijännityksen.

ίο 78760

Mikäli jännitysankkuri 5 jännityselimen 2 ensimmäisen toisessa päässä iskumaisesti irtoaa tai jännityselin ensimmäisessä osassa murtuu, siirtyvät jännitysankkurin 7 kiristyskiilat 21 jännityselimen 2 muussa osassa olevan esijännityksen vuoksi kuviossa 2 oikealle. Tämä liike siirtyy silmänräpäyksessä putkimaisen elementin 25 kautta jännitysankkurin 8 kiristyskii-loihin 22, minkä vuoksi kiristyskiilat 22 joutuvat pakkotoimi-sesti vaikutusasentoonsa, toisin sanoen ne työntyvät jännitys-ankkurissa 8 olevan läpimenoaukon katkaistun kartion muotoiseen osaan 20. Näin kiristyskiilojen 21 kiristysvaikutus siirtyy kiristyskiiloille 22.

Mikäli ankkurointi jossain edellisessä osassa löystyy, säilyy esijännitys jännityselimen 2 edellisessä osassa jo kiristys-asennossa olevien jännitysankkurin 7 kiristyskiilojen 21 avulla.

Kuten kuvioiden 3 ja 6 yhteydessä jo mainittiin, voidaan kiristyskiilojen 21, 22 sekä putkimaisen elementin 25 asemesta käyttää kiristyskiiloja 21' ja 22', jotka kannaksen 27 avulla on jäykästi yhdistetty toisiinsa tai sopivimmin voidaan sovittaa kiristyskiilat 21 ja 22'', jolloin kiristyskiilassa 22'' on pidennys 28. Tämä viimeinen välike-elinten sovellutusmuoto on putkimaiseen välike-elimeen verrattuna helpompi asentaa.

Edellä selostettu väliankkurointilaite toimii häiriötapauksessa myös silloin, kun esimerkiksi seuraavaa rakennusvaihetta esijännitettäessä jännityselimelle 2 annetaan suurempi esijännitys kuin edellä mainittu arvo. Tässä tapauksessa voi olla, että jännitysankkurin 7 kiristyskiilat 21 kuviossa 2 siirtyvät hieman oikealla, minkä vuoksi kiristyskiilojen 21 kiristysvaikutus pienenee. Putkimainen elementti 25 kuitenkin välittää kiristyskiilojen 21 siirtoliikkeen kiristyskiiloille 22 siten, että kiilojen 22 kiristysvaikutus lisääntyy siinä määrässä kuin kiristyskiilojen 21 kiristysvaikutus vähenee. Tämän sivuvaikutuksena kuormittuu jännityselin 2 jälleen koko pituudel n 78760 taan tasaisesti vedon suhteen. Mikäli väliankkurointilaitteen jommallakummalla puolella esiintyy vaurio, reagoivat kiristys-kiilat samalla tavalla kuin edellä jo on selitetty, toisin sanoen häiriötapauksessa saatetaan aina automaattisesti täyteen vaikutusasentoonsa ne kiristyskiilat, jotka ovat kohti vaurioitunutta osaa.

Koska ruuvit 26 on tarkoitettu kiinnittymään laudoitukseen 29 jännitysankkurin 7 betoniin valamisen ajaksi, pitämään jänni-tysankkuri 8 paikallaan asennuksen ajan ja vetämään putkimainen elementti 25 tai pidennys 28 tiiviisti vasten kiristyskii-lojen otsapintaa, ei niihin kohdistu mitään suurempaa kuormitusta ja näin ollen voidaan käyttää tavanomaisia ruuveja.

Claims (5)

12 78760

1. Väliankkurointilaite useassa rakennusvaiheessa valmistettavien rakennusosien, erityisesti betonikansien esijännittämiseksi käyttäen ainakin yhtä rakennusosien lävitse ulottuvaa jännityselintä (2), jossa on kaksi ainakin yhden kiristyskii-lan (21, 22) omaavaa jännitysankkuria (7, 8) ja ruuvit (26) molempien jännitysankkureiden pitämiseksi yhdessä edellisten rakennusvaiheiden suorittamisen jälkeen ja seuraavien rakennusvaiheiden aikana, tunnettu jäykistä elimistä (25; 27; 28) molempien jännitysankkureiden (7, 8) kiristyskiilojen (21, 22) pitämiseksi tietyllä etäisyydellä, joka etäisyys on valittu siten, että ainoastaan toisen jännitysankkurin kiris-tyskiila on täyden kiristysvaikutuksen alaisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väliankkurointilaite, tunnettu siitä, että jäykkä elin on putkimainen, jäykkä elementti (25), jonka sisähalkaisija on suurempi kuin jän-nityselimen (2) ulkohalkaisija, että elementti ympäröi jännityselintä (2) ja että elementti (25) on järjestetty molempien jännitysankkureiden (7, 8) kiristyskiilojen (21, 22) vastakkain olevien otsapintojen (24) väliin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väliankkurointilaite, tunnettu siitä, että jäykkä elin on muodostettu toisen jännitysankkurin kiristyskiilaan (22'') liittyvästä jatkeesta (28) ja että mainittu jatke ei kosketa jännityselintä (2).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väliankkurointilaite, tunnettu siitä, että jäykkä elin on muodostettu jännitysankkureiden kiristyskiilat (21', 22') jäykästi yhdistävästä kannaksesta (27), ja että kannas on muodostettu siten, että se ei kosketa jännityselintä (2). ,3 78760

5. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen väliankkurointi-laitteen valmistamiseksi betonoimalla väliankkurointilaitteen ensimmäinen jännitysankkuri (7) edellisen rakennusvaiheen aikana ja esijännittämällä kyseisen osan esijännityselin (2) betonin kovettumisen jälkeen, tunnettu siitä, että tämän jälkeen toinen, jännityselimen (2) lävistämä jännitys-ankkuri (8) kiinnitetään ruuvien (26) avulla betonoituun ensimmäiseen jännitysankkuriin (7) siten, että molempien jänni-tysankkureiden kiristyskiilat (21, 22) nojaavat vasten välike-elintä (25; 27; 28), että mainitut ruuvit kiristetään ainoastaan siinä määrin, että toinen jännitysankkuri seuraavan rakennusvaiheen betonoinnin aikana pysyy paikallaan ja toisen jännitysankkurin kiristyskiilat (22) ovat kiristysasentonsa alkuvaiheessa, että seuraavan rakennusvaiheen aikana tuodun betonin kovettumisen jälkeen jännityselimen (2) kyseinen osa esijännitetään samalla tavoin kuin edellinen osa edellisen rakennusvaiheen aikana. 14 78760