FI78668B - Stoedram foer en glasskiva, avsedd att anvaendas under haerdningen. - Google Patents

Description

78668

Karkaisun aikana käytettävä lasilevyn tukikehys

Keksintö koskee karkaisu- tai muokkauslämpötiIsansa kuumennetun ja karkaieuilman puhalluksen aikana vaakasuorassa asennossa olevan lasilevyn tukikehystä, jonka muoto sopii lasilevyn ääriviivoihin ja muotoon ja jonka yläpintaan on sovitettu kannattamia, jotka kannattavat lasilevyn reunoja ja joiden väliin muodostuu lasilevyn alapintaan suunnatun puhallusilman poistokanavia.

Tällaisten kehysten erilaisia suoritusmuotoja tunnetaan ja niitä käytetään yleisesti riippuen eri menetelmistä, joilla ajoneuvojen kuperrettuja varmuuslaseja valmistetaan. Eräässä tunnetussa suoritusmuodossa kehykset on muodostettu metallisista levyistä, jotka on sovitettu syrjälleen ja varustettu kannattavalta pinnaltaan poistumiekanavia muodostavilla urilla. Erään toisen tunnetun suoritusmuodon mukaan kehykset muodostuvat vaakasuoraan sovitetuista levyistä, joiden tasaiset pinnat vastaavat lasilevyn muotoa ja ovat varustetut sisäänpäin olevalta pinnaltaan vaakasuorassa asennossa ulkonevilla tapeilla, joiden varassa lasilevy lepää.

Poistumiskanavien, jotka muodostuvat lasilevyn reunan ja kehyksen väliin, poikkipinta-alan tulee olla riittävä, jotta koko lasilevy pääsee karkaistumaan täydellisesti, myös reunoiltaan. Toisaalta kannattimien välinen matka ei saa olla liian suuri, sillä silloin niiden kohdistuminen eri pisteissä muokkauslämpötilassa olevan lasilevyn eri kohtiin johtaa lasilevyn reuna-alueiden haitalliseen muodonmuutokseen.

Tunnetuilla kehyksillä ei pystytä optimoimaan sekä lasilevyn reuna-alueiden täydellisen karkaisun vaatimusta että haitallisten muodonmuutosten estymisen vaatimusta. Sen vuoksi käytännössä kehys peitetään usein hienosilmäisellä metalliverkolla, jolloin lasilevyn kosketuskohtia kehykseen on paljon ja ne ovat säännöllisiä, ja lisäksi tällä vaikutetaan suotui- 78668 2 eaeti puhallueilman poietumieeen. Kehyksen päällystäminen verkolla aikaansaa kuitenkin muita haittoja ja erityisesti sillä on haitallinen vaikutus kehyksen kantavan pinnan mittojen pysyvyyteen.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada tukikehys, jossa toisaalta saadaan estetyksi lasilevyn reuna-alueiden epäsuotavat muodonmuutokset, joita kannattimet saattavat aiheuttaa, ja jolla toisaalta saadaan lasilevy karkaistuksi hyvin ja tasaisesti myös reuna-alueiltaan.

Keksinnön mukaan tämä saadaan aikaan siten, että että kehyksen ainakin yhdelle valitulle alueelle säteen suunnassa katsottuna on sovitettu useita rivejä kannattamia, jotka toimivat lasilevyn tukena, ja että näiden kannattamien välissä sijaitsevat poistokanavat ovat ristikkäin muodostaen yhtenäisen verkoston.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa, joka on monissa tapauksissa hyvä, ainoastaan yksi kehyksen osa on varustettu kannat-timilla, nimittäin kehyksen se osa, jolla lasilevyn reuna lepää ja jossa vaatimukset lasilevyn optisen laadun kannalta ovat suuremmat. Kysymykseen voi tulla esimerkiksi auton si-säänvedettävän ikkunalasin yläreuna, jossa kun se ei ole ikku-nankehyksen paikallaan pitämänä, ei saa olla aina särmään asti minkäänlaista muodonmuutosta tai optista vikaa. Sisäänve-dettävän ikkunan alareuna, joka jää näkymättömiin, ei aseta yhtä suuria vaatimuksia lasilevyn optisen laadun ja muodonmuutosten kannalta. Mikäli lasilevyn koko reunan on määrä jäädä näkyviin ikkunan paikalleenasettamisen jälkeen, on suositeltavaa käyttää keksinnön mukaista kauttaaltaan kannatti-milla varustettua kehystä.

Keksintö perustuu siihen oivallukseen, että lasilevyn reuna-alueiden optiset viat eivät johdu ainoastaan kehyksen tuki-pinnan tilasta - johon muuten vaikuttaa epäsuotuisasti kehyksen tavallinen päällystys helposti muotoaan muuttavalla 3 78668 metalliverkolla - vaan myös erityisesti siitä, miten ilma pääsee poistumaan asetuspinnan ja lasilevyn reunojen välistä. Keksinnön mukaan on toisaalta tärkeää välttää kehyksen ja lasilevyn välissä ilmanmentäviä välikerroksia, jotka saattavat muuttaa muotoaan hallitsemattomasti ja välittää muodonmuutoksensa lasilevyyn, ja toisaalta on puhalluskaa-sun poistuminen kehyksen ja lasilevyn reunan välistä järjestettävä mahdollisimman tasaiseksi.

Keksintö voidaan toteuttaa esimerkiksi sijoittamalla kannat-timet rinnakkain peräkkäisiin riveihin, toinen toistensa taakse, säteen suunnassa katsottuna.

On osoittautunut erityisen edulliseksi sijoittaa kannatti-met toisiinsa nähden siirrettyinä peräkkäisiin riveihin, jolloin vältetään säteen suuntaan menevien poistumiskana-vien muodostuminen. Tällä tavoin saadaan aikaan erittäin tehokkaasti lasilevyn reuna-alueen jäähtyminen ja vältetään varmasti vaihteleva jäähtyminen, joka syntyisi väistämättä säteen suuntaisesta virtauksesta eli silloin kun poistumis-kanavat ovat yhtenäisesti sovitettujen kannattimien välissä. Tällainen paikallisesti vaihteleva jäähtyminen johtaa varsinkin eriasteiseen karkaisuun, mikä aiheuttaa optisia vikoja, jotka ovat havaittavissa lasin reuna-alueilla ja jotka taas keksinnön mukaan erittäin voimakkaasti vähenevät tai jopa kokonaan eliminoituvat.

Keksinnön erään käytännössä erittäin edullisen edelleenke-hittelyn mukaan kehyksessä on säteen suunnassa katsottuna määrätty määrä kannattimia, jotka on sovitettu sivusuunnassa syrjään toisiinsa nähden, jolloin niiden väliin jää kanavan muotoisia välejä, jotka menevät kehyksen poikki viistosti ja muodostavat yhtenäisen poistumisverkoston. Jos kannattimien sijoittelun vuoksi syntyy preferentiaalisia vir-taussuuntia eli ensisijaisia virtauskanavia, kannattimet on sovitettava, keksinnön erään edelleenkehittelyn mukaan, siten, että preferentiaalisia suuntia ei synny säteen suunnas- 4 78668 sa, vaan 30-60° ja mieluiten noin 45° kulmassa. Joka tapauksessa kannattimet tulee sijoittaa siten, että ne muodostavat esteitä puhalluskaasujen poistumiselle, jolloin kaasu-virtaukset joutuvat haarautumaan useisiin ristikkäin meneviin kanaviin ja jäähdyttämään mahdollisimman tasaisesti lasilevyn reunan.

Kannattimissa tulee olla riittävän laaja asetuspinta, jotta ne tukevat lasilevyä ja jotta ne voidaan sovittaa sellaiselle etäisyydelle, että puhalluskaasu pääsee kunnolla poistumaan. Hyviä tuloksia saadaan erityisesti silloin, kun kan-nattimien väliin jäävien tilojen pinta-ala on yhtä suuri tai 4 kertaa suurempi kuin kannattimien asetuspinta-ala.

Keksinnön eräs hyväksi todettu suoritusmuoto selitetään seu-raavassa yksityiskohtaisesti kuvioiden avulla, jotka esittävät : - kuvio 1: perspektiivikuvana kehystä asennettuna liikku vaan vaunuun, - kuvio 2: leikkauskuvaa viivan II-II kohdalta kuviossa 1 esitetystä kehyksestä, - kuvio 3: yläkuvaa suuremmassa mittakaavassa sektorista III kuviossa 1 esitetystä kehyksestä, - kuvio 4: kuviossa 3 esitettyä kehystä leikkauksena viivan IV-IV kohdalta.

Tunnettuja kehyksiä käytetään tavallisesti kuperrettujen lasilevyjen siirtämiseen suoraan kuperruslaitteelta karkai-sulaitteeseen, joka sellaisenaan käsittää kaksi puhalluslaa-tikkoa, joissa on lasilevyyn suunnattuja suuttimia tai aukkoja ja joissa lasilevy saadaan nopeasti jäähtymään karkaisun lopussa. Kehys 1 on esimerkiksi kiinnitetty jollakin sopivalla tavalla siirtovaunuun 2. Viimeksi mainittu on varustettu pyörillä 3, joilla sitä voidaan siirtää kiskoilla 4, jotka liittävät kuperrusaseman karkaisuasemaan. Tässä esittämättä jätetyillä ohjauslaitteilla siirtovaunu 2 ohja- 5 78668 taan kuperrusasemasta karkaisuasemaan ja sieltä purkausase-maan, jossa karkaistu lasilevy poistetaan kehyksestä 1.

Kehystä 1 voidaan käyttää etukäteen kuperruspuristimen tai minkä tahansa muun laitteen avulla kuperrettujen lasilevyjen kuormaamiseen. Sitä voidaan itseään käyttää myös kuper-rusmuottina, jolloin lasilevy nostetaan kehyksineen 1 ja puristetaan kehyksen 1 muotoa vastaavaa kuperruspintaa vasten tai kuumennetaan kuperruslämpötilaansa vielä tasaisena ja päästetään sitten (vaakasuorassa asennossa) kehykselle 1 sopivalta korkeudelta. Viimeksi mainittu kuperrusmenetelmä on kuten edellisetkin hyvin tunnettu ja yleisesti käytetty.

Lopuksi kehystä 1 voidaan vielä käyttää lasilevyjen 6 siirtämiseen läpi koko niiden radan kuumennus- ja kuperrusuu-nien ja niihin liittyvän karkaisuaseman läpi. Toisin sanoen keksinnön mukaista kehystä voidaan käyttää sovelletusta kuperrusmenetelmästä riippumatta ja se käy vielä tasaisten lasilevyjenkin karkaisuun.

Kehys 1 voidaan valmistaa yhdestä kappaleesta tai se voi koostua useista suljetun renkaan muotoon kootuista segmenteistä. Kysymys on vankasta, suhteellisen massiivisesta rakennelmasta, jotta vaara kehyksen muodon muuttumisesta lämmön tai mekaanisten rasitusten vaikutuksesta saadaan pienenemään, jollei sitten kokonaan vältetyksi.

Kehyksen 1 rakentamiseen käytetyn materiaalin tulee soveltua tarkkaan työstämiseen tavanomaisilla työkaluilla, jotta kannatuspinta saadaan muodoltaan hyvin tarkasti halutun muotoiseksi. Lisäksi kehyksen eräissä erityiskäytöissä tämän materiaalin tulee johtaa lämpöä suhteellisen heikosti, sillä hyvin lämpöä johtavien aineiden yhteydessä saattaa syntyä vaikeuksia, kun voimakkaasti kuumennettu lasilevy asetetaan kehykselle, jonka lämpötila on suhteellisen matala. Sopivia ovat siten keraamiset aineet, joita voidaan työstää työstökoneilla, samoin kuin erikoisrauta- tai teräslejeerin- 6 78668 git, joiden lämmönjohtokyky on vähäinen ja diffuusiokerroin pieni, kuten tulenkestävä teräs Fluginox N42 (tavaramerkki ).

Kehyksen 1 yläpinnalle on sovitettu säännölliseen ja tiheään järjestykseen paljon kannattimia 8, jotka suuntautuvat pystysuoraan ylöspäin ja joiden yläpinnat muodostavat yhdessä lasilevyn 6 reunuksen asetuspinnan. Useimmiten riittää, että lasilevy 6 lepää kannattimilla 8 vain yhdellä reunuksellaan, noin 10-15 mm:n leveydeltä A. Kehyksen 1 kantavan osan, jonka muodostavat kaikki kannattimet 8, leveys B on sopivalla tavalla hieman suurempi kuin lasilevyn kattama leveys A. Kannattimien 8 korkeus H on 2-10 mm ja kannatti-mien väleihin muodostuu kanavaverkosto, jonka kautta jäähdy-tysilma, joka suunnataan lasilevyn alapintaan ja joka tulee alalaatikon 12 puhallussuuttimista 11, kuten on esitetty erityisesti kuviossa 2, pääsee poistumaan.

Kuten kuvioista 3 ja 4 yksityiskohtaisesti näkyy, lasilevyn reunojen jäähdyttämiseksi mahdollisimman tasaisesti asetus-alueelta kannattimien 8 rivit R ja S on sovitettu toinen toisensa taakse ilmavirran suuntaan (nuoli F) ja lisäksi ne on sijoiteltu siten, että jokainen rivin S kannatin 8 on rivin R kahden kannattimen välisen tyhjän tilan jatkeena. Tällä tavoin poistuessaan nuolen F suuntaan alkuperäistä säteensuuntaista virtaussuuntaa noudattaen ilma kohtaa esteitä, jotka pakottavat sen virtaamaan kanavaverkoston läpi kanavissa 14, 15, jotka risteävät suorassa kulmassa, jolloin jokaiseen haaraan tulee jatkuvasti ilmaa. Kanavat 14, 15 menevät noin 45° kulmassa kehyksen vastaavaan sektioon nähden.

Hyviä tuloksia saadaan, kun kannattimien korkeus H on 3-6 mm ja jokseenkin neliömäinen poikkileikkaus-ala noin 2-10 mm^ ja mieluiten 3-6 mm^ eli esimerkiksi sivu L on noin 2 mm, kun vuorostaan kannattimien välisten kanavien 14, 15 leveys M on samoin noin 2 mm. Tällä tavoin saadaan aikaan 7 78668 virtauskanavaverkosto, jossa kannattimien kattama tilavuus on yhteensä 1/3 virtauskanavien tilavuudesta. Näin saadaan samalla riittävän laaja asetuspinta lasilevyä varten ja poikkipinta-alaltaan riittävän suuret virtauskanavat puhal-luskaasujen hyvää poistumista varten.

Kuten jo mainittiin, sopivia kehyksen rakennusaineita ovat tavanomaisilla työstökoneilla työstettävät keraamiset ja me-talliyhdisteet. Kanavat 14, 15 tehdään esimerkiksi jyrsimällä jollakin sopivalla jyrsimellä.

Jos kehystä käytetään menetelmässä, jossa kuperruslämpöti-laansa kuumennettu lasilevy saatetaan kosketukseen kehyksen kanssa, jonka lämpötila on suhteellisen alhainen, on valittava sopiva aine, jonka lämmönjohtokyky on vähäinen, jolloin lasilevy ei pääse jäähtymään liian voimakkaasti joutuessaan kosketukseen kehyksen kanssa, sillä tällainen jäähtyminen saattaisi aiheuttaa lasilevyn särkymisen. Jos valitun aineen lämmönjohtokyky on suhteellisen suuri, on suositeltavaa varustaa kannattimien asetuspinta keraamisella päällysteellä, joka tehdään esimerkiksi tunnetulla plasmasu-mutussuuttimellä. Eräänä toisena ratkaisuna on valita koko kehyksen valmistusaineeksi sellainen metalliyhdiste, jolla on suhteellisen vähäinen lämmönjohtokyky, kuten esimerkiksi jokin erikoisteräslejeerinki, tai jokin sopiva keraaminen yhdiste. Lopuksi vielä on mahdollista käyttää myös kannat-timina keraamisia tappeja, jotka pannaan metallikehysrun-koon tehtyihin reikiin.

Claims (9)

1. 78668
2. 1. Karkaisu- tai muokkauslämpötilaansa kuumennetun ja karkaieupuhallukeen aikana vaakasuorassa asennossa olevan lasilevyn (6) tukikehys (1), jonka muoto sopii lasilevyn ääriviivoihin ja muotoon ja jonka yläpintaan on sovitettu kannat-timia (8), jotka kannattavat lasilevyn reunoja ja joiden väliin muodostuu lasilevyn alapintaan suunnatun puhallusilman poistokanavia <14, 15), tunnettu siitä, että kehyksen <1) ainakin yhdelle valitulle alueelle säteen suunnassa katsottuna on sovitettu useita rivejä kannattamia <8>, jotka toimivat lasilevyn tukena, ja että näiden kannattimien välissä sijaitsevat poistokanavat <14, 15) ovat ristikkäin muodostaen yhtenäisen verkoston.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kehys, tunnettu siitä että kannattimet <8) on sovitettu peräkkäisiin riveihin toinen toisensa taakse säteen suunnassa katsottuna.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kehys, tunnettu siitä että kannattimet <8) on sovitettu peräkkäisiin riveihin <R, S), jotka ovat toisiinsa nähden siirretyt, niin että säteen suuntaisesti meneviä poietumiskanavia ei pääse muodostumaan.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kehys, tunnettu siitä että poistumiskanavat <14, 15) menevät yhtenäisenä verkkona o noin 30-60 kehyksen tangentin suuntaan tai mainitun kehyksen poikkipinnan suuntaan nähden.
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen kehys, tunnettu siitä, että kannattimissa <8) on tasainen tai 2 2 jokseenkin tasainen, 2-10 mm :n ja mieluiten 3-6 mm :n suuruinen asetuspinta. 1 Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen kehys, tunnettu siitä, että kannattimien <8) muodostaman koko-naiaaaetuspinnan suhde verkoston muodostavien poiatumia-kanavien pinta-alaan on 1/1 - 1/4. 78668
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen kehys, tunnettu siitä, että kannattimien (Θ) korkeus on 2-6 mm. Θ. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen kehys, tunnettu siitä, että ainakin tukikehyksen kannattimet (Θ) ovat ainetta, jonka lämmönjohtokyky on suhteellisen alhainen ja diffuusiokerroin pieni.
8. 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen kehys, tunnettu siitä, että kehys, kannattimet (8) mukaanluettuina, on tehty metallista, jonka lämmönjohtokyky on suhteellisen korkea, ja että kannattimien (6) asetuspinta (9) on päällystetty jollakin aineella, jonka lämmönjohtokyky on suhteellisen alhainen.
9. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kehys, tunnettu siitä että kannattimet (6) on varustettu keraamisella päällysteellä.