FI78601C - Engaongsbloeja. - Google Patents

Description

78601

Kertakäyttöinen vaippa

Keksintö koskee kertakäyttöistä vaippaa, joka käsittää nestettä läpäisevän etukerroksen, nestettä läpäise-5 mättömän takakerroksen, ja näiden välissä olevan imukykyi-sen elementin, jolla vaipalla on kaksi poikittaista pää-reunaa ja kaksi pitkittäistä sivureunaa vaipan lisäksi käsittäessä kaksi pitkittäissuuntaista sivuosaa, jotka on tarkoitettu koskettamaan käyttäjän reisiä vaippaa käytet-10 täessä, kunkin sivuosan muodostaessa ainakin osan yhdestä pitkittäisestä sivureunasta.

Kertakäyttövaipat ovat tuotteita, jotka on suunniteltu käytettäviksi lähinnä vauvoilla kehon alaosassa virtsan ja ulosteiden imeyttämiseen niihin. Kertakäyttövaipat 15 ottavat vastaan virtsan ja ulosteet, pitävät ne erillään vauvan ihosta ja estävät niiden pääsyn vaatteisiin.

Kertakäyttövaippoja on esitelty tähän mennessä jo lukuisina eri rakenteina. US-patentissa Re 26,151/Duncan ja Baker/31. tammikuuta 1967 esitellään kertakäyttövaippa, 20 joka on saanut laajan suosion ja hyvän kaupallisen menekin. US-patentissa 3 860 003/Buell/14. tammikuuta 1975 selostetaan huomattavasti parannettuja kertakäyttövaippoja, jotka ovat saaneet myös laajan suosion ja hyvän kaupallisen menekin. Buellin kehittämä vaippa poikkeaa monessa suhteessa 25 Duncanin ja Bakerin suunnittelemasta vaipasta. Eräänä huomattavana erona on, että Buellin vaipassa on kutistuva jalka-aukko, jossa on sivuläppä, joka on riittävän leveä ja joustava, niin että se muodostaa yhtäjaksoisen, luis-tamattoman kosketuksen vauvan ihoon ja sitoo entistä pa-30 remmin virtsan. Tämänkertaisen patenttiselityksen terminologian mukaan Buellinvaipan voidaan sanoa käsittävän elastiset sivuosat.

Vielä yksi erilainen kertakäyttövaipan rakenne esitellään eurooppalaisessa patenttihekemuksessa n:o 35 822 00801.7/Aziz ja Blaney/29. kesäkuuta 1982. Tämä vaippa 78601 2 eroaa Duncanin ja Bakerin vaipasta myös monessa suhteessa. Eräänä merkittävänä erona on tällöin, että siinä on useita läppiä, jotka ovat vaipan ollessa käytössä vauvan reisien ympärillä. Niissä on myös kiinteä reuna, joka on yhdistetty 5 ulommaiseen pintakerrokseen, ja tästä reunasta tietyllä etäisyydellä elastiseksi muodostettu ulkoreuna. Myös Azizin ja Blaneyn kehittämän vaipan voidaan tämänkertaisen patent-tiselityksen terminologian mukaan sanoa käsittävän kutistuvat tai elastiset sivuosat.

10 Toinen tavallaan kertakäyttövaipaksi luokiteltava rakenne (aikuisten käyttämä vaippa) esitellään US-patentis-sa 4 253 461/Strickland ja Visscher/3. maaliskuuta 1981.

Monien vuosien ajan vaipat valmistettiin kangaspaloista, jotka solmittiin vauvan kehon alaosaan ja jotka 15 oli tarkoitettu pestäviksi ja käytettäviksi sitten uudestaan. Viime vuosina kertakäyttövaipat ovat kuitenkin yleistyneet, niin ettei äitien (eikä muidenkaan lapsia hoitavien henkilöiden) tarvitse enää kerätä ja pestä likavaippoja. Kertakäyttövaippojen tarjoaman työnsäästön lisäksi niiden 20 nykyaikaiset rakenteet ovat monessa tapauksessa kangasvaip-poja parempia, koska niiden tehtävänä on pitää vauvan tai aikuisen iho kuivempana sekä estää vaatteiden ja hoitopin-tojen likaantuminen tehokkaammin kuin mihin kangasvaipat pystyvät edes silloin kun niiden ympärillä on kumi- tai 25 muovihousut.

Kertakäyttövaipat, aikuisten virtsan- ja ulosteen pidätyshäiriöihin tarkoitetut vaipat ja vastaavat tuotteet käsittävät yleensä kolme osaa: nesteen läpäisevän etuker-roksen, joka pannaan ihoa vasten; nestettä läpäisemättömän 30 takakerroksen, joka muodostaa vauvan- tai muun vaipan ollessa käytössä sen ulkopinnan; ja etu- ja takakerroksen väliin sijoitetun imuosan.

Etukerros on tavallisesti vesipakoista ei-kudottua materiaalia, joka läpäisee helposti nestettä, niin että 35 virtsa menee sen läpi imuosaan. Etukerroksen vesipakoisesta rakenteesta johtuen sen yläpinta (toisin sanoen se pinta, 3 78601

Joka ei kosketa imukykyiseen sydänosaan ja joka vaippaa käytettäessä koskettaa ihoon) on kuivempi ja on siis suojattu imuosan imeytyneiltä nesteiltä.

Imuosa on nimensä mukaisesti tarkoitettu ottamaan 5 vastaan ja imemään itseensä etukerroksen läpi tulevan nesteen. Imuosa käsittää tavallisesti useita kerroksia sel-luloosavanua tai useimmiten ilmakuivista puuhiokekuiduista koostuvan tyynyn.

Takakerroksen tehtävänä on pitää neste imuosassa 10 ja suojata vauvan tai sairaan vaatteet ja muut pinnat nesteeltä. Takakerros on tavallisesti nestettä ja höyryä läpäisemätöntä materiaalia, esim. polyeteenikelmua.

Vaikkakin läpäisemätöntä materiaalia olevat taka-kerrokset pitävät todella nesteen imukykyisessä sydänosassa 15 ja suojaavat vaatteet likaantumiselta, niiden on joskus todettu tekevän vaipan kuumaksi ja iholle epämukavaksi. Lisäksi vaippa ei niiden läpäisemättömyydestä johtuen pääse kuivumaan Itsestään, mikä on muuten vaipassa olevan nesteen haihtumisen vuoksi mahdollista.

20 Takakerrokset, jotka ovat nestettä läpäisemättömiä, mutta läpäisevät höyryn, tunnetaan hengittävinä takaker-roksina ja niitä on selostettu jo aikaisemmin. Tällaiset hengittävät takakerrokset tekevät vaipan viileämmäksi. Niiden ansiosta vainoa kuivaa jo jonkinverran käytössä.

25 Kuten jo mainittiin, näiden hengittävien takakierroksien tehtävänä on päästää höyry lävitseen ja hidastaa nesteen virtaamista. Esimerkiksi US-patentissa 3 156 242/Crowe Jr./10. marraskuuta 1964 selostetaan hyvin hienohuokoisen kelmun käyttöä hengittävänä takakerroksena. US-patentissa 30 3 881 489/Hartwell/6. toukokuuta 1975 esitellään samoin hengittävä takakerrosrakenne, jossa on kaksi kerrosta pienen huokostilan käsittävä perforoitu termoplastikelmu ja erittäin huokoinen vesipakoinen materiaali. Lisäksi US-patentissa 3 989 867/slsson/2. marraskuuta 1976 seloste-35 taan hengittävää takakerrosta, jossa on kartiomaiset, ontot ulokkeet, jotka estävät nesteen läpimenon, mutta päästävät 78601 4 höyryn lävitseen vapaasti. (Nämä kolme patenttia on sisällytetty tähän viitteeksi).

Kaksi viimeksi mainitun patentin rakennetta ovat hengittäviä käytännöllisesti katsoen vaipan koko ulkopin-5 nassa. Nyt myös viitteenä mainittava US-patentti 4 341 216/0benour/27. heinäkuuta 1962 kuvaa ja esittää patenttivaatimuksissaan taas hieman erilaista hengittävää takakerrosta. Tämänkertaisen keksinnön eräänä tarkoituksena on rajoittaa höyryn siirtymistä hengittävän takakerroksen 10 läpi vauvan jalkojen välissä vyötärön kohdalla olevan takakerroksen höyrynläpäisevyyteen verrattuna.

Hengittävillä takakerroksilla saadaan todella aikaan tietty parannus huomattavasti yleisemmin käytettyihin läpäisemättömiin takakerroksiin verrattuna, ja vaikka kol-15 men viimeksi mainitun patentin vaipparakenteet ovatkin varsin merkittäviä, niin kuitenkin on pyritty kehittämään käyttäjilleen vielä miellyttävämpiä ja vaippojen vaihtajien kannalta entistä käyttökelpoisempia vaippatyyppejä.

Nyt esiteltävä keksintö koskee siis kertakäyttövaip-20 poja, joissa on hengittävät sivuosat, toisin sanoen sellaiset sivuosat, joiden läpi höyry pääsee siirtymään.

Johdannossa esitetyn tyyppiselle kertakäyttöiselle vaipalle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että vaipan sivuosat ovat läpäisevällä alueella pinta-alayksikköä kohti 25 paremmin höyryä läpäisevät kuin takakerros.

Vaipan sivuosa (tai jalkanauha) on vaipan se osa, joka tulee vauvan tai aikuisen reiden ympärille ja koskettaa siihen. Sivuosa on yleensä - ei kuitenkaan välttämätöntä osa takakerrosta tai sen jatke. Se voi myös olla osa 30 etukerrosta tai sen jatke tai jopa erillinen, vaippaan kiinnitetty osa. Hengittävä sivuosa päästää höyryn myös ilman ja vesihöyryn lävitse eriasteisella teholla, mutta estää samoin erilaisella teholla nesteen läpimenon. Kerta-käyttövaipassa on yleensä kaksi sivuosaa.

35 Sivuosat voivat olla hengittäviä koko pituudeltaan (tai koko pinnan osallaan) tai ne voivat olla hengittäviä 5 78601 vain osalla pituuttaan.

Kuva 1 on perspektiivi Z-muotoon taitetusta kerta-käyttövaipasta, joka voidaan panna sinänsä vauvalle, ja havainnollistaa keksinnön suositeltavaa kertakäyttövaip-5 parakennetta, kuva 2 on poikkileikkaus kuvan 1 valpasta linjaa 2- 2 pitkin ja esittää erästä rakennedetaljia, kuva 3 on poikkileikkaus kuvan 1 valpasta linjaa 3- 3 pitkin ja havainnollistaa erään aikaisemman vaipan 10 sivuosarakennetta, kuva 4 on poikkileikkaus tämän keksinnön eräästä rakenteesta kuvan 1 linjaa 3-3 pitkin, kuva 5 on poikkileikkaus tämän keksinnön eräästä vaihtoehtoisesta rakenteesta kuvan 1 linjaa 3-3 pitkin, 15 kuva 6 on oolkklleikkaus tämän keksinnön eräästä vaihtoehtoisesta rakenteesta kuvan 1 linjaa 3-3 pitkin, kuva 7 on poikkileikkaus tämän keksinnön eräästä vaihtoehtoisesta rakenteesta kuvan 1 linjaa 3-3 pitkin, kuva 8 on suurennettu osa eräästä tämän keksinnön 20 rakenteesta, kuva 9 on suurennettu osa eräästä tämän keksinnön vaihtoehtoisesta rakenteesta.

kuva 10 on tasokuva tämän keksinnön mukaisesta ker-takäyttövaipasta avattuna, ja 25 kuva 11 on poikkileikkaus kuvan 10 vaipasta linjaa 11-11 pitkin.

Vaikkakin tämän patenttiselityksen jälkeen esitetään patenttivaatimukset, joissa painotetaan nimenomaan ja lisäksi selvästi tämän keksinnön kohdetta, keksintöä on var-30 masti helpompi ymmärtää, jos lukee huolellisesti läpi seu-raavan sitä koskevan yksityiskohtaisen selityksen ja tutustuu oheisiin piirustuksiin sekä selityksen lopussa olevaan rakenne-esimerkkiin.

Nyt kuvattava keksintö on selvä parannus vauvojen 35 kertakäyttövaippoihin, aikuisten vaippoihin ja vastaaviin.

Asian yksinkertaistamiseksi tämänkertaista keksintöä 78601 6 voidaan käyttää ja sitä suositetaankin käytettäväksi muiden kertakäyttövaipparakenteiden, nimenomaan Buellin esittämän rakenteen kanssa.

Kuva 1 on, kuten jo mainittiin, perspektiivi kerta-5 käyttövaipasta 10 (Azizin ja Blaneyn mukaan). Se on taitettu Z-muotoon ja valmis käytettäväksi. Vaipan 10 se osa, joka pannaan vauvan jalkojen väliin on merkitty viitenumerolla 13. Vaipan vyötärön etuosa 11 ja vyötärön takaosa 12 pannaan vastaavasti vauvan vyötärön vatsa- ja selkäpuo-10 lelle. Etuosa 11 ja takaosa 12 liitetään toisiinsa kiin- nitysteipeillä 14, jotka tulevat vauvan vyötärön ympärille ja pitävät vaipan 10 paikallaan.

Vaippa 10 on yleensä symmetrinen poikittaiskeski-viivan 17 kohdalla, joka kulkee poikittain vaipan leveyden 15 yli. Vaippa 10 on symmetrinen myös pitkittäiskeskiviivan 18 kohdalla, joka kulkee taas vaipan pituussuunnassa. Symmetrisessä kertakäyttövaipassa termit "etu" ja "taka", kun on kysymys vyötärön etuosasta 11 ja takaosasta 12, liittyvät kiinnitysteippien 14 sijaintiin.

20 Kertakäyttövaipan 10 sivuosat on merkitty numerolla 15. Kuvassa 1 sivuosat on esitetty yleisrakenteena. Jotkut näistä ovat hengittäviä ja niitä selostetaan vielä yksityiskohtaisemmin. Sivuosat 15 voivat olla ja joskus niitä nimitetäänkin jalkanauhoiksi tai sivuläpiksi asianomaisen 25 terminologian kuitenkaan tästä vaikeutumatta. Osissa 15 on varsinaiset sivureunat 16.

Kuten aikaisempia vaipparakenteita koskettelevassa tämän selityksen kohdassa jo mainittiin, kertakäyttövai-poissa on kolme pääosaa: etukerros, takakerros ja imuosa.

30 Kuvan 1 esittämä kertakäyttövaippa 10 ei ole poikkeus tästä. Vaikkakin kertakäyttövaipassa 10 on seuraavassa selostettavat lisäosat, se käsittää kuitenkin aina kertakäyt-tövaippojen kolme perusosaa.

Kuvassa 2 ja myös muissa poikkileikkauskuvissa joi-35 denkin materiaalien vahvuus on rakenteen selventämiseksi esitetty liioiteltuna. Lisäksi kaikissa kuvissa on samoista 7 78601 tai vastaavista osista käytetty samoja viitenumerolta.

Kuva 2 on poikkileikkaus kuvan 1 kertakäyttövaipasta 10 linjaa 2-2 pitkin vyötärön etuosan 11 kohdalta ja havainnollistaa vaipan 10 erästä rakennedeltaljia.

5 Vaipan 10 pääosat ovat etukerros 26, imuosa 24 ja takakerros 25. Etusuojakudos 22 ja takasuojakudos 23 on sijoitettu suojakoteloksi imusydämen 21 ympärille ja lisäämään sen kestävyyttä. Kudoksen 22, imusydämen 21 ja kudoksen 23 yhdistelmää nimitetään imuosaksi 24, toisin sanoen 10 nämä kolme osaa muodostavat yhdessä imuosan.

Nyt selostettavassa vaipan 10 erikoisrakenteessa imusydän 21 on yleensä tasainen, tavallisesti suorakaiteen muotoinen imurunko. Etusuojakudos 22 ja takasuojakudos 23 ovat suunnilleen samankokoisia kuin imusydän 21 ja sijoi-15 tettu sen molemmille puolille. Kuvan 2 esittämällä tavalla takasuojakudos 23 on taitettu imusydämen 21 sivureunan 28 ympäri vaipan 10 vyötäröosassa ja kiinnitetty etusuoja-kudokseen 22 rakenteella, jota ei näy kuvissa, (esim. kuvassa 3 esitetyt suojakudokset 22 ja 23 eivät mene imu-20 sydämen 21 päätysivujen 39 yli.) Vaipan 10 rakenne vyötärön takaosassa 12 vastaa kuvassa 2 esitettyä. Imusydämen 21 koko määrää kudosten 22 ja 23 vastaavat koot.

Suojakudokset 22 ja 23 voidaan valmistaa mistä tahansa sopivasta ja nesteen läpäisevästä materiaalista, 25 kuten alan asiantuntijat hyvin tietävät. Mieluimmin käyte-tään kuitenkin sellaista materiaalia, joka säilyttää lujuutensa myös märkänä. Erittäin hyviin tuloksiin on päästy suojakudoksilla 22 ja 23, jotka ovat kosteuden kestävää paperia. Paperin peruspaino on n. 16 g/m ja ilman läpäi- 3 2 30 sevyys n. 30,5 cm /min/m paineen ollessa n. 12,7 mm v.p.

Kertakäyttövaipoissa suojakudokset esim. etukudos 22 ja takakudos 23 ovat valinnanvaraisia. Niitä ei siis välttämättä tarvita, mutta kuitenkin niiden käyttämistä suosite-: : taan.

35 Kudokset 22 ja 23 voidaan kiinnittää imusydämen 21 8 78601 vastaaviin pintoihin millä tahansa, alan asiantuntijoiden käyttämällä sopivalla tavalla (ei esitetty kuvissa).

Imusydän voi olla mikä tahansa sellainen rakenne, joka voidaan yleensä puristaa kokoon ja joka mukautuu 5 vauvan (myös aikuisen) kehoon, ei ärsytä ihoa ja joka pystyy imemään itseensä ja pidättämään nestettä.

Kuvien havainnollistamassa rakenteessa imusydän 21 on suorakaiteen muotoinen. Sen pituus ja leveys valitaan vauvan koon mukaan. Jos kertakäyttövaippa 10 on tarkoi-10 tettu n. 5 - n. 10 kg painaville vauvoille, imiisydämen leveys on n. 31,8 cm ja pituus n. 40,6 cm. Alan asiantuntijat pystyvät helposti valitsemaan pienemmille tai suuremmille vauvoille sopivat koot.

Imusydän voidaan valmistaa mistä tahansa sellaisista 15 aineista, joita käytetään yleensä imukykyisten kertakäyttö-tuotteiden valmistamiseen ja jotka esitellään edellä mainituissa patenteissa. Esimerkkeinä voidaan mainita sellu-loosavanu, imuvaahtomateriaalit, imusienet, erittäin imu-kykyiset polymeerit, mutta kuitenkin mieluimmin hienoksi 20 jauhettu ja ilmakuivattu puuhioke, jota nimitetään yleisesti imunukaksi. Eräässä rakenteessa, joka vastaa kooltaan edellä mainittua, imusydän painaa tällaisesta imunukasta valmistettuna n. 30 - n. 56 g ja sen imukyky on n. 8 - n.

16 g vettä yhtä imunukkagrammaa kohti. Sen tiheys on taas :* 25 n. 0,10 - n. 0,175 g/cm^.

Kuten kuvasta 2 nähdään, vaipan 10 toinen pääelementti on etukerros 26, joka on kiinnitetty takasuojakudokseen 23 ja takakerrokseen 25 kiinnitysrakenteella 27. Kiinnitys-rakenteena voidaan alan ammattimiesten hyvin tuntemalla 30 tavalla käyttää mitä tahansa tähän sopivaa materiaalia, esim. liimaa. Sopiva liima on kuumasulatusliima Eastobond A-3, valmistaja Estman Chemical Products Company, Kingsport, Tennessee.

Etukerros 26 voi olla mitä tahansa joustavaa, pehmeää 35 vauvan ihoa ärsyttämätöntä ja nesteen läpäisevää sileää 9 78601 materiaalia. Se voidaan valmistaa huokoisesta paperista, joka on tehty luonnon- tai tekokuiduista tai niiden seoksista, tai ei-kudotusta materiaalista, joka on valmistettu luonnon-tai tekokuiduista tai niiden seoksista, reiällisestä muovi-5 kelmusta, huokoisesta vaahtomateriaalista tai vastaavasta. Esimerkkejä sopivista etukerrosmateriaaleista on muun muassa edellä mainituissa Duncanin ja Bakerin sekä Buellin patenteissa.

Vaipan etukerros koskettaa vauvan ihoon, virtsa 10 tulee etukerrokseen ja menee sen läpi nopeasti imusydämeen sekä estää vauvan ihon koskettamasta vaipan imusydämessä olevaan virtsaan. Jotta viimeksi mainittu toiminto saadaan tehokkaaksi, etukerros on mieluimmin vesipakoinen.

Suositeltava etukerros on ei-kudottua polyesterma-15 teriaalia oleva filamenttikuitukangas, jonka kuidut ovat n. 2.2 - n. 2,5 denieriä ja peruspaino n. 17 g/m*. Toisessa suoritettavassa etukerrosmateriaalissa on n. 65 % 1,5 denierin polyesteritapulikuituja (esim. Kodel 411 -polyesterikuidut myyjä Tennessee Eastman Corporation, 20 Kingsport, Tennessee), n. 15 % kutistettuja 1,5 denierin raiontapulikuituja ja n. 20 % akryylikopolvmeerisideainetta (esim. Celanese CPE 8335, myyjä Celanese Corporation,

Carlotte, North Carolina). "Tapulikuiduilla" esitellään esim. US-patentissa 4 342 314/Radel ja Thompson/3. elokuuta 25 1982 ja jotka mainitaan tässä viitteenä. Toinen edullinen rei’itetty termoplastikelmu, jota voidaan käyttää etuker-roksena,on esitelty US-patentissa 4 341 217/Ferguson ja Landrigan/27. heinäkuuta 1982.Etukerros voidaan valmistaa myös nestettä läpäisemättömästä materiaalista, jossa on 30 kartion muotoiset huokoset (US-patentti 3 929 135/Thompson/30. joulukuuta 1975, mainitaan tässä viitteenä).

Toinen suositettava etukerros on valmistettu poly-propeenikuiduista, jotka on karstattu ja muodostettu lämpökäsittelyn avulla harvaksi kuvioksi. Sopiva kuitujen pituus 35 on n. 3,8 cm ja vahvuus n. 1,5 - n. 3,0 denieriä. Suositettava 2 10 78601 peruspaino on n. 22 g/m .

Etukerroksen koko määräytyy imusydämen 21 koon mukaan.

Kertakäyttövaipoissa on yleensä etukerrokset ja 5 niitä suositetaankin käytettäviksi. Kuitenkin valmistetaan myös sellaisia kertakäyttö/aippoja, joissa ei ole etukerrosta (esimerkiksi silloin, kun imuosan pinta toimii etukerroksena). Tämänkertainen keksintö toimiikin nimenomaan tältä pohjalta konstruoituna rakenteena.

10 Kute jo mainittiin, takakerroksen 25 eräänä tehtä vänä on estää nesteen virtaaminen pois kertakäyttövaipasta 10 ja vauvan vaatteiden tai muiden, vaippaan koskettavien pintojen likaantuminen. Takakerroksena 25 voidaan käyttää mitä tahansa elastista, ihoa ärsyttämätöntä,sileää materi-15 aalia, joka ei läpäise virtsaa. Tähän sopivia materiaaleja selostetaan esim. Duncanin ja Bakerin sekä Buellin patenteissa. Suositettava takakerros valmistetaan polyeteenikalvosta, jonka vahvuus on n. 0,012 - n. 0,0,51 mm.

Tämänkertaisessa keksinnössä käytettäviä hengittäviä 20 takakerroksia selostetaan edellä mainituissa patenteissa Crowe, Jr.,Hartwell, Sisson ja Obenour.

Takakerroksen 25 koko määräytyy imusydämen 21 koon ja vaippamallin mukaan.

Kuten hieman myöhemmin yksityiskohtaisesti seloste-25 taan, tämänkertainen keksintö koskee kertakäyttövaipoissa olevia hengittäviä sivuosia. Joissakin keksinnön suositettavissa rakenteissa hengittävät sivuosat voidaan muodostaa takakerroksen 25 osasta. Tämä edellyttää kuitenkintiettyjä muutoksia takakerroksen 25 pitkittäisreunoihin. Näin ollen 30 tässä selityksessä tähän mennessä esitetyn takakerroksia (takakerros 25 mukaanluettuna ) koskevan kuvauksen voidaan katsoa viittaavan varsinaisesti takakerroksen 25 siihen osaan, joka muodostaa kertakäyttövaipan (kertakäyttövaippa 10 mukaanluettuna) ulomman osan, toisin sanoen takakerroksen 35 sen osan, joka alkaa vyötärön etuosasta 11 ja ulottuu pituussuunnassa vyötärön takaosaan 12 ja sivuosien 15 väliin katsotaan muodostavan kertakäyttövaipan varsinaisen taka- 11 78601 kerroksen.

Kuvassa 1 sivuosat 15 on kuvattu niiden osiin liittyvinä yleisesityksinä ja rajattu yksityiskohtaisesti kuvan 1 linjaa 3-3 pitkin otettuihin sivuosan 15 poikkileikkauksiin 5 viittaamalla.

Kuva 3 on suurennettu poikkileikkaus sivuosasta 15 kuvan 1 linjaa 3-3 pitkin ja esittää aikaisempaa elastista sivuosaa.

Etusuojakudos 22, takasuojakudos 23 ja etukerros 26 10 loppuvat käytännöllisesti katsoen samalle kohdalle imu-sydämen 21 pitkän sivureunan 39 kanssa. Etukerros 26 on mieluimmin kiinnitetty etusuojakudokseen 22, joka voi tarvittaessa puolestaan kiinnittyä kiinnityslaitteen 37 avulla imusydämeen 21. Kiinnityslaitteena voidaan käyttää mitä 15 tahansa alan ammattimiesten hyvin tuntemaa liimakiinni- tystä. Takakerros 25 on taivutettu inusydämen 21 pitkältä sivulta 39 kuvan 3 esittämällä tavalla ja kiinnitetty etu-kerrokseen 26 kiinnitysosalla 37. Vaihtoehtoisesti takakerros 25 ja takasuojakudos 23 voidaan kiinnittää imu-20 sydämeen 21 rakenteeltaan hieman toisenlaisella kiinnitys-osalla, joka voi olla mikä tahansa alan ammattimiesten hyvin tuntema rakenne, esim. liimakiinnitys.

Kun takakerros 25 kiinnitetään etukerrokseen 26 kiinni tysrakenteella 37, saadaan sivuosalle 15 kiinteä reuna 36, 25 ja kun takakerros 25 ulotetaan reunasta 36 sivuosan 15 kauempana olevan reunan 35 välityksellä vapaaseen päähän 34, saadaan sivuosa 15.

Kuvassa 3 näkyvässä aikaisemmassa rakenteessa joustava osa 31 liittyy toiminnallisesti sivuosaan 15 joustoraken-30 teella, jota ei esitetä kuvassa. Joustorakenteen tulisi olla taipuisa ja riittävän sitkeä, niin että se pitää jousto-osan 31 venytettynä käytännöllisesti katsoen loputtomiin. Tähän tarkoitukseen sopiva kuumasulatusliima on Findley Adhesive 691-336, valmistaja Findley Adhesives 35 Incorporated, Elmgrove, Wisconsin. Yksityiskohtaisempi 12 78601 selostus siltä tavasta, jolla jousto-osa 31 sijoitetaan ja kiinnitetään kertakäyttövaippaan 10, on tähän keksintöön liittyvässä Buellin patentissa. Lisäksi on huomattava, että kertakäyttövaippojen elastisissa sivuosissa voidaan 5 käyttää yhtä tai useampaa jousto-osaa.

Jousto-osa 31 on kiinnitetty sivuosaan 15 joustavassa, kokoonpuristuvassa tilassa, niin että normaalissa, jännit-tämättömässä tilassa jousto-osa 31 kutistuu tehokkaasti tai kokoaa sen lähellä olevan sivuosamateriaalin.

1Q Jousto-osa 31 voidaan kiinnittää sivuosaan joustavasti kokoonpuristuvassa tilassa ainakin kahdella eri tavalla. Esimerkiksi jousto-osa 31 voidaan venyttää tiettyyn määrään ja kiinnittää sitten sivuosaan 15 tämän ollessa kokoonpuristumattomana. Vaihtoehtoisesti sivuosa 15 voi-15 daan puristaa kokoon, esim. laskostamalla, ja kiinnittää jousto-osa 31 tällaiseen kokoonpuristettuun sivuosaan 15 jousto-osan 31 ollessa jännittämättömänä.

Jousto-osa 31 muodostaa käytössä mieluimmin n.

2 00& n. 0,17 kg/cm pintakosketuspaineen. Sopivan pinta 2Q kosketuspaineen synnyttämiseksi jousto-osassa 31 on sen ollessa venytettynä mieluimmin tietty kutistusvoima, n. 10 - n.200 g. Jousto-osan 31 pitäisi saada aikaan tällainen kutistumisvoima ja kutistusta pituussuunnassa lepotilastaan n. 50 - 400 %. Eräs sopivaksi todettu 25 jouto-osa on elastinen nauha, jonka poikkileikkaus on 0,18 mm x 1,5 mm ja joka on valmistettu luonnonkautsusta, toimittaja East Hampton Rubber Company, Stuart, Virginia, tavaramerkki L-1900 Rubber Compound. Toinen sopiva jousto-osarakenne saadaan elastisista luonnonkautsunauhoista, val-30 mistäja Fulflex Company of Scotland, North Carolina, ta varamerkki Fulfex 9211. Vaipan malli määrää yleensä jousto-osan 31 pituuden.Kuvan 1 rakenteessa jousto-osa on suunnilleen sivuosan 15 pituinen.

Sivuosa 15 on valmistettu joustavasta materiaalista.

35 Sen kokonaisleveytenä voidaan pitää kiinteän reunan 36 ja 13 78601 ulkoreunan 35 välistä etäisyyttä sivuosan 15 ollessa kokonaan auki levitettynä.Koska sivuosa 15 on joustava vaipan todellinen leveys käytössä, toisin sanoen yläkerroksen 26 ja ulkoreunan 35 välinen etäisyys, voi vaihdella.

Sivuosan 15 leveys on yleensä yli 6,3 mm, mutta 5 leveydeksi suositetaan ainakin n. 13 mm. mieluimmin kuitenkin vähintään 19 mm. Sivuosan 15 suurin leveys määräytyy käytännön olosuhteista riippuen vaipan koon ja materiaali-kustannusten perusteella.

Sivuosan 15 pituus reunasta 35 vapaaseen päähän 34 10 vaihtelee vaipan koon ja mallin mukaan.

Sivuosan 15 pituus (eli vaipan 10 pitkittäisreunan pituus) vaihtelee vaipan koon ja mallin mukaan. Kuvan 1 esittämässä rakenteessa sivuosa 15 on suunnilleen vaipan 10 pituinen.

15 Kuten jo mainittiin, tämä keksintö on huomattava parannus kertakäyttövaippoihin. Edellä on selostettu lähinnä aikaisempaa rakennetta olevia vaippoja, koska se katsottiin välttämättömäksi tämän keksinnön käyttöolosuhteiden kannalta. Nyt huomio kohdistetaan nimenomaan tämänkertaiseen 20 keksintöön.

Kuvan 3 aikaisempaa rakennetta havainnollistavalla tavalla sivuosa on nestettä läpäisemätöntä materiaalia. Vaikkakin suurin osa takakerrosta on hengittävää materiaalia, niin takakerroksen se osa, joka muodostaa vaipan 25 sivuosan (tai pitkittäisreunat), ei sitävastoin ole hengittävää materiaalia (toisin sanoen se ei läpäise nestettä eikä höyryä). Keksinnön mukainen sivuosa 15 läpäisee höyryn ainakin yhdessä osassaan. (Tässä selityksessä sanaa "hengittävä" käytetään kuvaamaan sellaista materiaalia tai osaa, 30 joka "läpäisee höyryn". Näitä termejä voidaan käyttää ja niitä käytetäänkin synonyymeinä).

Kuvan 4 kuviteltu rajalinja 46 esittää sivuosan 15 hengittävän (höyryn läpäisevän) ja läpäisemättömän vyöhykkeen välistä siirtymäkohtaa. Numero 47 viittaa yleensä J5 sivuosan läpäisemättömään osaan, kun sen sijaan numero 45 i4 78601 tarkoittaa yleensä sivuosan 15 hengittävää osaa. Rajalinjan 46 sijainti ei ole tarkkaan määrätty, vaan vaipan suunnittelija valitsee sen vaipalta edellyttävän imutehon perusteella·Jos kuviteltu rajalinja 46 on kiinteän reunan 5 36 kohdalla, koko sivuosa 15 on käytännöllisesti katsoen hengittävä, mutta jos rajalinjaa 46 on ulkoreunan 35 kohdalla, sivuosa 15 ei juuri hengitä, vaan vastaa toiminnaltaan aikaisempien rakenteiden sivuosia.

Kuten kuvassa 4 näkyvällä erilaisella varjostuksella 10. esitetään, sivuosan 15 hengittävä osa poikkeaa luonteeltaan läpäisemättömästä osasta. Yksinkertaisimmassa tapauksessa läpäisemätön osa ei läpäise nestettä eikä höyryä. ( Tunnettu asia on, että melkein kaikki kerrosmateriaalit ovat jonkin verran, vaikkakin joskus vain hyvin vähän, höyryä 15 ja tietyssä paineessa myös nestettä läpäiseviä. Tässä selityksessä käytetty termi "läpäisemätön", sekä höyryn että nesteen ollessa kyseessä merkitsee sitä, että tietty vaippamateriaali ei käytännöllisesti katsoen päästä lävitseen höyryä eikä nestettä kertakäyttövaippa käsitteen 20 tarkoittamassa mielessä. Vastaavasti sanaa "läpäisevä" käytetään sellaisesta materiaalista, joka päästää lävitse helposti mitattavan määrän nestettä tai höyryä tilanteesta riippuen kertakäyttövaippoihin liittyvissä normaalikäyttö-olosuhteissa) . Hengittävä osa 45 läpäisee yksinkertaisimmassa 25 tapauksessa vapaasti höyryä ja nestettä.

Monitahoisemmassa ja käytännössä esiintyvässä tilanteessa läpäisemätön osa 47 ei nytkään sanottavasti läpäise nestettä eikä höyryä, kun sen sijaan hengittävä osa 45 läpäisee suhteellisesti paremmin höyryä pintayksikköä kohden 30 kuin läpäisemätön osa 47 tai takakerros 25.

Sivuosan 15 kokonaishengittävyys (toisin sanoen se määrä ilmaa ja kosteaa höyryä, joka voidaan siirtää hengittävän osan 45 läpi tietyn pituisena aikana missä tahansa tietyissä olosuhteissa) voi vaihdella ja sitä voidaan ohjata 35 monia eri tekijöitä muuttamalla. Näistä voidaan mainita is 78601 hengittävän osan 45 valmistukseen käytetyn materiaalin luontainen läpäisevyys, hengittävän osan 45 pituus ja leveys ja kuvitellun rajalinjan 46 sijainti hengittävän osan 45 ja läpäisemättömän osan 47 keskinäisten kokojen 5 rajaamiseksi.

Sivuosan 15 hengittävyys on kaikkien muiden olosuhteiden ollessa vakio maksimi silloin, kun hengittävä osa 45 on maksimi ja läpäisemätön osa 47 minimikokoa (toisin sanoen sitä ei ole lainkaan).Käytännössä ei ole välttä-1Q mättä suositettavaa, että sivuosa 45 on kokonaan hengittävä.

Yleensä, jos hengittävä osa 45 on tehty sellaisesta materiaalista, joka päästää höyryn vapaasti lävitseen, sen läpi pääsee myös jonkin verran, enemmän tai vähemmän, 15 nestettä. On toivottavaa, että tämä nesteen läpäisy (ammattikielellä "vuoto") pidetään tietyssä minimiarvossa, joka määräytyy vaippojen ostajien toivomusten perusteella.

Yllättäen on todettu, että hengittävyyden ja vuodon välissä pystytään pitämään yllä haluttu tasapaino, jos läpäi-20 semättömällä osalla 47 on tietty ääreisarvo. Tämän keksinnön tekijä ei halua olla riippuvainen mistään käyttöteoriasta, mutta näyttää kuitenkin siltä, että tähän tasapainoon päästään läpäisemättömän osan 47 muodostamalla tiivistystoimin-nolla.

25 Koska sivuosa 15 on joustava, se voi kääntyä moneen eri suuntaan imusydämeen 21 nähden. Jos sivuosan 15 oletetaan suuntautuvan imutyynyyn 21 nähden kuvan 4 havainnollistamalla tavalla, sen voidaan sanoa käsittävän sisäpinnan 48 ja ulkopinnan 49. Sivuosan 15 sisäpinta 48 on tällöin 30 se pinta, joka suuntautuu yleensä vaipan ja imutyynyn 21 runkoon päin. Ulkopinta 49 on taas sivuosan 15 se pinta, joka on sisäpintaa 48 vastapäätä. Kun vaippa 10 pannaan vauvalle siten, että sen kapein kohta 13 tulee jalkojen väliin ja vaipan etuosa 11 ja takaosa 12 ovat vauvan vyötärön 35 kohdalla., sivuosat 15 tulevat silloin vauvan reisien sisä- ja 16 78601 ulkopuolelle.Sivuosat 15 kääntymään, milloin enemmän milloin taas vähemmän ulkopinnan 49 suuntaan, niin että sisäpinta 48 koskettaa vauvan ihoon. Suurin osa sivuosan 15 ja vauvan ihon välisestä kosketuksesta tapahtuu jousto-osan 5 31 vaikutuksesta ja sen kohdalla, mutta myös sivuosan 15 sisäpinnan 49 muuta osat pyrkivät koskettamaan vauvan ihoon, myös läpäisemättömän alueen 47 sisäpinta. Varsinaisesta vaipasta, imusydämestä 21, vuotavan nesteen on tultava sivuosaan 15 vaipan suunnasta ja sisäpinnan 48 suunnassa. Jos 10 läpäisemättömän osan 47 sisäpinta 48 on vauvan reisien kohdalla (joko koskettaa niihin tai on vain lähellä niitä), huomattava osa vaipasta ulos vuotavasta virtsasta koskettaa läpäisemättömään osaan 47 ja suuntautuu takaisin ilmatyynyyn 21 yleensä etukerroksen 26 ja etusuojakudoksen 22 kautta, 15 joten hengittävän osan 45 lisäksi myös läpäisemätön osa 47 pyrkii rajoittamaan nestevuotoa.

Jos ainakin hengittävän osan 45 sisäpinta 48 on rakenteeltaan sellainen, että se hidastaa nesteen läpimenoa eikä estä liikaa höyryn läpimenoa, se ohjaa nesteen uudel-20 leen imusydämeen 21 samalla tavalla kuin läpäisemätön osa 47. Nesteen läpimenoa hidastavina piirteinä voidaan mainita myös hengittävän vyöhykkeen 45 sisäpinnan 48 vesipakoisuus ja vyöhykkeen 45 rakenne, niin että siihen saadaan "yksisuuntaiset reiät". Yksisuuntaisia reikiä selostetaan yksi-25 tyiskohtaisesti edellä mainituissa patenteissa, jotka on myönnetty Thompsonille, Fergusonille ja Landriganille sekä Radelille ja Thompsonille. TermoplastikeImu, jossa on halkaisijlataan enintään 0,13 mm reiät mieluimmin alle 0,02 mm päästää myös häyryn lävitseen, mutta hidastaa nes-30 teen läpimenoa.

Läpäisevä osa 45 on mieluimmin n. 5 % - n. 75 % sivuosan 15 leveydestä.

Hengittävä osa 45 on mieluimmin sivuosan 15 pituinen, vaikka se voi joissakin rakenteissa olla vain se osa sivu-35 osasta 15, joka on vaipan kapeimman osan 13 kohdalla. Myös i7 78601 siinä tapauksessa, että hengittävä osa 45 on sivuosan 15 pituinen, sen tehollinen pituus vastaa kuitenkin lähinnä sivuosan 15 ja vauvan reiden välisen kosketuspinnan pituutta. Joissakin vaipparakenteissa kapean osan 13 ulkopuolella 5 olevat hengittävän osan 45 osat pyrkivät jäämään taka-kerroksen 25 alle, kun vaippa pannaan vauvalle.

Sivuosan 15 hengittävä osa 45 on läpäisemätön osa 47 voidaan valmistaa millä tahansa tähän tarkoitukseen sopivalla tavalla.

10 Esimerkiksi kuvan 4 sivuosa 15 on tehty takakerrokseen 25 kiinteästi liittyvänä lisäosana, toisin sanoen sivuosa 15 ja takakerros 25 ovat samaa rakennetta. Hengittävä osa 45 muodostetaan esimerkiksi tekemällä reikiä tiettyihin kohtiin siihen termoplastikelmuun, josta takakerros 25 muo- 15 dostetaan. Jos takakerros 25 tehdään suorakaiteen muotoisena kappaleena, aukkoja varten valitaan ne alueet, jotka ovat materiaalin pitkittäisreunojen vieressä ja niiden kohdalla. Esimerkiksi, jos takakerros nähdään n. 40 cir levyisestä polyeteenikelmusta, siihen voidaan tehdä reiät kumpaankin 20 pitkittäisreunaan n. 7,6 cm päähän kummastakin reunasta kuvitellun keskiviivan suuntaan.Kuva 8 esittää osasuuren-noksena sivuosan 15 poikkileikkausta kuvitellun rajalinjan 46 kohdalla ja havainnollistaa juuri selostettua valmistusmenetelmää. Läpäisemätön osa 47 esitetään rajalinjan 46 25 toisella puolella ja hendittävä osa 45 taas sen toisella puolella. Reiät 88 menevät hengittävän osan 45 muodostavan materiaalin läpi.

Vaihtoehtoisesti takakerros 25 voidaan valmistaa siten, että se on kokonaan kertakäytt vaipan 10 ulkopinnan 30 ympärillä kuvissa esitetyllä tavalla ja muodostaa riittävän ylimääräisen takakerrokseen 25 kiinteästi liittyvän materiaalin, jolloin saadaan aikaan sivuosien 15 ne osat, jotka liittyvät kuviteltuihin rajalinjoihin 46 asti. Hengittävä sivuosan lisäosa, joka voi olla reiät käsittävä 35 kelmu tai jokin muu hengittävä materiaali, kiinnitetään ie 78601 sitten takakerrokseen 25 kuvitellun rajalinjan 46 kohdalle siten, että se muodostaa sivuosan 15 hengittävän osan 45. Kuva 9 esittää tätä valmistusmenetelmää sivuosan 15 suurennettuna osapoikkileikkauksena kuvitellun rajalinjan 46 5 kohdalla. Hengittävässä lisäosassa 96 on reiät 88 ja se on kiinnitetty sivuosan 15 läpäisemättömään osaan 47 muodostettu takakerroksesta 25 limityksenä kiinnitysosalla 91, joka voi olla mikä tahansa alan ammattimiesten tuntema rakenne, esim. liimakiinnitys. Nyt on huomattava, että 10 hengittävä sivuosan lisäosa 96, voi olla mitä tahansa sopivaa hengittävää materiaalia, esim, etukerrosmateriaalia, vaikka se kuvassa 9 onkin esitetty revitettynä kelmuna.

Läpäisemätön osa 47 ja hengittävä osa 45 ovat molemmissa valmistusmenetelmissä lähinnä takakerroksen 25 jat-15 keitä (kuvat 8 ja 9). Kuva 8 esittää sivuosaa ja takaker-rosta, jotka ovat samaa materiaalia, kun taas kuva 9 esittää sivuosaa ja takakerrosta, jotka on muodostettu osasta. Vaikka tätä valmistusmenetelmää suositetaankin, niin keksinnön suojapiiriin kuuluvat myös ne rakenteet, joissa 20 takakerros ja sivuosan läpäisemättömät osat on tehty eri elementeistä(ja mahdollisesti myös eri materiaaleista).

Alan ammattimiehet voivat helposti valita senmene-telmän, jolla vaippa materiaaleihin saadaan reiät hengittävän osan 45 muodostamiseksi, jo ennestään tunnetuista 25 menetelmistä ja rakenteista. Esimerkiksi, jos takakerros 25 on termoplastikelmu (esim. tavallinen polyeteenikelmu), siihen voidaan tehdä reiät hengittävän vyöhykkeen 45 muodostamiseksi sellaisena pinta-alana, jota voidaan kuvata mitattomana R-arvona kaavan 30 R = D (QA)

C

mukaan, jossa D on kelmun aukkojen keskihalkaisija (cm), OA on reiät käsittävän kelmun yhteenlaskettu avonainen 35 pinta-ala prosentteina, ja C on aukkojen keskikoko (tai 19 78601 pituus tai korkeus),, sentteinä. Tavallisesti, kun reiät tehdään elastiseen kelmuun, ne ovat muodoltaan jossain määrin epäsäännöllisiä kartioita, jotka ovat molemmista päistään avonaisia. Kekihalaisija on kahden tällaisen 5 reiät halkaisijan aritmeettinen keskiarvo. Tietysti, jos reiät tehdään tasaisesti muodostamatta lainkaan tavanomaisia kartioita, muodostamatta lainkaan tavanomaisia kartioita, niiden koko on sama kuin kelmun vahvuus. Rei'itetyn kelmun, jonka R-arvo on n. 2 - 40, mieluimmin n. 5 - 25, höyryn-10 siirtonopeus on yleensä sellainen, että sitä voidaan käyttää tässä keksinnössä. Edellä mainituissa patenteissa (Sisson, Ferguson ja Landrigan, Thompson ja Hartwell) selostettuja revitettyjä kelmuja voidaan myös käyttää.

Jos jousto-osa 31 kiinnitetään sivuosaan 15 ultra-15 äänihitsauksena, reiät voidaan tehdä hengittävään osaan 45 kätevästi ultraäänilaitteella samanaikaisesti hitsauksen kanssa . Reiät voidaan tehdä hengittävään osaan 45 ultraäänilaitteella luonnollisesti myös hitsauksesta erillisenä toimintona. Piirustuksissa jousto-osat esitetään nauhoina.

20 Ne voivat olla myös ohuita elastisia kelmuja, jotka vievät suuren osan sivuosan pinta-alasta. Tässä rakenteessa on usein edullista, että näihin kelmuihin tehdään reiät. Tällöinkin voidaan käyttää ultraäänienergiaa.

Kuva 5 on rakennevaihtoehto sivuosasta 15. Kuva 5 on 25 kuvia 3 ja 4 vastaavalla tavalla poikkileikkauskuvan 1 kertakäyttövaipan sivuosasta 15 linjaa 3-3 pitkin. Tässä rakenteessa takakerros 25 oh imusydämen 21 pitkittäisreunan 39. ympärillä ja kiinnitetty välillisesti etukerrokseen kiinnitysrakenteella 37. Takakerros 25 päättyy kiinnitys-3Q rakenteen 37 kohdalle takakerroksen pitkittäisreunassa 55. Kuvan 5 esittämällä tavalla hengittävä osa 54 on kiinnitetty etukerroksen 26 ja takakerroksen 25 väliin kiinnitysrakenteella 37 takakerroksen pitkittäisreunan 55 kohdalle.

(Kuvan 5 rakenteessa hengittävä osa 54 on kiinnitetty 35 etukerroksen 26 ja takakerroksen 25 väliin. Eräässä rakenne- 20 78601 vaihtoehdossa, jota ei kuitenkaan erityisesti suoriteta, hengittävä osa 54 voidaan kiinnittää yälilliesti etuker-rokseen 26 takakerroksen 25 ollessa taas hengittävän osan 54 ja etukerroksen 26 välissä). Sivuosa muodostetaan sitten 5 hengittävästä osasta 54 samalla tavalla kuin aikaisemmin selostetuissa rakenteissa, jousto-osan 31 tapahtuva kiinnittäminen mukaanluettuna. Tässä rakenteessa hengittävä osa 54 muodostaa koko hengittävän rakenteen, ja kuviteltu rajalinja 46 vastaa siinä takakerroksen pitkittäisreunaa 1Q 55.

Vaikkakin hengittävä osa 54 voi olla rei'itetty kelmu,kuten muihin rakenteisiin liittyen on selostettu, se valmistetaan kuitenkin mieluimmin ei-kudotusta materiaalista, esim. etukerrosta 26 vastaavalla tavalla. Kun si-15 vuosa tehdään käytännöllisesti katsoen kokonaan ei-kudotusta materiaalista, kuten tässä rakenteessa esitetään, siitä on kaksi etua: hengittävyys ja keholla tuntuva mukavuus. Hengittävyyttä on selostettu riittävästi jo edellä. Vauvan keholla tuntuva mukavuus johtuu taas siitä, 20 että hengittävä osa 54 (joka on tehty ei-kudotusta materiaalista) on takakerroksen 25 (joka on yleensä muovikelmua) ja vauvan ihon välissä, jolloin muovi ei pääse koskettamaan suoraan ihoon.

Kuva 6 havainnollistaa sivuosan 15 erästä rakenne-25 vaihtoehtoa ja on kuvia 3, 4 ja 5 vastaavalla tavalla poikkileikkaus kuvan 1 linjaa 3-3 pitkin kertakäyttövaipan 10 sivuosasta 15.Tässä rakenteessa sivuosa 15 on tehty pääosiltaan kuvan 4 mukaisena rakenteena ulkoreunaan 35 saakka, toisin sanoen takakerros 25 ja sivuosa 15 (ulkoreunaan 35 30 asti) on tehty pääosiltaan joko yhtenäisestä materiaalista tai yhdistelmämateriaalista, joka toimii sitten yhtenäisenä materiaalina. Läpäisemättömän osan 47 ja läpäisevän osan 45 välinen siirtymäkohta on merkitty kuvitellulla rajalinjalla 46, Tämän rajalinja 46 takana sivuosa 15 on valmistettu 35 revitetystä kelmusta edellä kuvatulla tavalla. Rei’itetty 2i 78601 kelmu suuntautuu kuvitellusta rajalinjasta 46 ulkopäähän 35 ja on taitettu jousto-osan 31 ja toisen jousto-osan 64 ympäri, (tässä rakenteessa on siis kaksi jousto-osaa: jousto-osa 31 ja toinen jousto-osa 64. Toinen jousto-osa 64, jonka käyttö on valinnanvaraista, vastaa muuten raken-5 teeltaan jousto-osaa 31). Edellä selostetuissa rakenteissa jousto-osat ovat sivuosissa 15 käytännöllisesti katsoen vaipan pituisia vyötärönetuosasta 11 sen takaosaan 12. Tässä erikoisrakenteessa jousto-osa 31 ja toinen jousto-osa 64 ovat mieluimmin melkein sivuosan 15 koko 10 pituutta vastaavia ja päättyvät tiettyyn kohtaan etuosan 11 ja sivukeskiviivan 17 väliin toisessa päässä ja takaosan 12 ja sivukeskiviivan 17 väliin toisessa päässä. Molemmat jousto-osat suuntautuvat sivukeskiviivasta kumpaankin vyötäröosaan sellaisella pituudella, joka on 15 n, 50 % - n. 80 % sivukeskiviivan 17 ja vastaavan vyö-täröosan välissä kokonaisetäisyydestä.

Rei’itetty kelmu on taitettu ulkopäästä 35 jousto-osan 31 ja toisen jousto-osan 64 ympäri ja kiinnitetty niihin rakenteilla, joita ei esitetä kuvassa, mutta jotka 20 ovat alan ammatimiehille hyvin tuttuja. Tämän jälkeen rei'itetty kelmu kiinnitetään etukerrokseen 26 sen (26) ja läpäisemättömän osan 47 väliin sisäkiinnityspisteeseen 63. Takakerros 25 kiinnitetään välillisesti etukerrokseen 26 kiinnitysrakenteella 37.

25 Tässä rakenteessa sivuosan 15 muodostavat rei'itetyt ja rei'ittämättömät materiaalit muodostavat silmukan, jossa on ulkopintaosa 61 ja sisäpintaosa 62. Nämä pinnat (61 ja 62) eivät juuri kosketa toisiinsa koko sillä osalla, joka ulottuu sisäpinnan kiinnityspisteestä 63 siihen pistee-30 seen, jossa kiinnittäminen tapahtuu toisen jousto-osan 64 ympärille. Virtsa, joka vuotaisi muuten hengittävän osan 45 läpi, jää nyt ulkopintaosan 61 ja sisäpintaosan 62 väliseen tilaan.

Kuva 7 esittää sivuosan 15 erästä rakennevaihtoehtoa 35 ja on kuvia 3-6 vastaavalla tavalla poikkileikkaus kerta- 22 78601 käyttövaipan 10 sivuosasta 15 kuvan 1 linjaa 3-3 pitkin. Tämä rakenne poikkeaa kuvan 6 rakenteesta siinä suhteessa, että rei'itetyn kelmun se osa, joka muodostaa sivuosan 15 sisäpinnan, kiinnitetään etukerrokseen 26 sisäkiinnitys-5 pisteessä 73 alan ammattimiesten hyvin tuntemana rakenteena, esim. liimalla. Sisäkiinnityspiste 73 on jonkin matkan päässä (n. 3 - n. 25 mm) sisäänpäin imusydämen 21 pitkittäisreunasta 39. Sisäpintaosan 62 pää 74 on vapaa. Sisäpintaosa voidaan haluttaessa kiinnittää etukerrokseen 10 26 käytännöllisesti katsoen koko sillä pituudella joka ulottuu sisäpinnan kiinnityspisteestä 73 vapaaseen päähän 74.Lisäksi takakerros 25 ja sivuosa 15 eivät juuri kosketa vaipan muihin osiin (jousto-osia lukuunottamatta) valinnanvaraisen kiinnitysrakenteen 38 ja sisäpinnan kiinnitys-15 pisteen 73 välillä. Sisäpintaosa 62 ja ulkopintaosa 61 ovat vastaavasti käytännöllisesti katsoen erillään toisistaan samalla alueella.

Edellä kosketelluissa ja kuvatuissa rakenteissa sivuosat on muodostettu joko erillisenä osana tai taka-20 kerroksen jatkeena. Sivuosa voidaan tehdä myös etukerrok-sen jatkeena kuvissa esitettyjä rakenteita vastaavalla tavalla. Nekin kuuluvat keksinnön suojapiiriin.

Kuten jo mainittiin, tämänkertaista keksintöä on selostettu yksityiskohtaisesti Azizin ja Blaneyn vaippaan 25 sovellettuna. Sitä voidaan kuitenkin käyttää myös muissa kertakäyttövaipparakenteissa, esim.Buellin esittämässä vaipassa. Kuvat 10 ja 11 havainnollistavat yleisesityksenä keksinnön soveltamista muotoiltuihin vaippoihin, joita myös Buellin kehittämä rakenne edustaa.

30 Kuvan 10 kertakäyttövaippa 100 on esitetty taitta- mattomana ja tasokuvana, jota on selvyyden vuoksi hieman yksinkertaistettu. Esimerkiksi jotkut kohdat pitkittäis-keskiviivan 18 vasemmalla puolella on jätetty kokonaan pois. Kuva 11 on poikkileikkaus kertakäyttövaipan 100 35 eräästä osasta kuvan 10 linjaa 11-11 pitkin. Asian havain- 23 78601 nollistamiseksi joidenkin osien vahvuutta on hieman liioiteltu.

Kertakäyttövaippa 100 on yleensä muotoiltu rakenne ja symmetrinen pitkittäiskeskiviivan 18 ympärillä. Poikit-5 taiskeskiviiva 17J on siirretty pois vyötärön takaosasta 12 etuosan 11 suuntaan vaipan sopivuuden parantamiseksi. Sivuosat 15 käsittävät hengittävän osan 45 ja läpäisemättömän osan 47, jotka kuviteltu rajalinja 46 erottaa toisistaan. Nyt on huomattava, että kuvissa 10 ja 11 kuviteltu 10 rajalinja on kummassakin sivuosassa samalla kohdalla taka-kerroksen 25 pitkittäisreunan kanssa.

Kertakäyttövaippa 100 käsittää imusydämen 21, taka-kerroksen 24 ja etukerroksen 26. (Kuvassa 10 etukerros 26, hengittävä sivuosan lisäosa 96 ja ylempi sivuosan hengit-15 tävä lisäosa 96' esitetään asian selventämiseksi osittain katkaistuina). Kuvan 10 erikoisrakenteessa kertakäyttö-vaipassa 100 on jousto-osa 31 ja toinen jousto-osa 64 kummassakin sivuosassa 15. Jousto-osat on kiinnitetty vaippaan 100 niin, että ne kutistavat elastisesti vaippaa, kun 20 se koskettaa vauvan reisiin vaipan ollessa paikallaan.

Imusydämeen 21 liittyy etusuojakudos 22 ja takasuojakudos 23, joita ei näy kuvassa 10. Etukerros 26, etusuojakudos 22, imusydän 21 ja takasuojakudos 23 on kiinnitetty toisiinsa kiinnitysrakenteella 37 ja vapaavalintaisella kiinnitys-25 rakenteella 38. Teipit 14 on kiinnitetty kertakäyttö-vaippaan 100 liimaamalla (ei esitettä kuvassa).

Vaipan 100 sivuosa 15 vastaa yleismuodoltaan kuvaa 9, toisin sanoen sivuosan hengittävä lisäosa 96, jossa on reiät 88, on kiinnitetty limitettynä takakerrokseen 25 kiin-30 nitysrakenteella 91. Sivuosan hengittävä lisäosa 96 on kiinnitetty jousto-osan 21 ja toiseen jousto-osan 64 liima-kiinnityksenä (ei kuvassa). Sivuosa 15 käsittää hengittävän lisäosan 96 ja ylemmän hengittävän lisäosan 96'. Sivuosan 15 hengittävät osat käsittävät kaksi osaa.

35 Tällöin on kysymys erikoisrakenteesta. Kertakäyttövaipan 100 24 78601 tehokkain valmistustapa on kuitenkin yhtenäisen, rei'itetyn kelmun käyttäminen. Kelmu taitetaan valmistusvaiheessa jousto-osien 31 ja 64 yli ja niiden ympärille ja kiinnitetään niihin. Myöhemmin valmistusprosessissa taitetun 5 rei'itetyn kelmun sivureuna leikataan pois vaipan pit-pittäisreunaa pitkin vaipan muotoilemiseksi, jolloin rei*itetty kelmu jakautuu kahteen osaan eli sivuosan hengittävään lisäosaan 96 ja ylempään hengittävään lisäosaan 96'. Sivuosan 15 ylempi hengittävä lisäosa 96', 1Q jossa on reiät 88' on kiinnitetty jousto-osan 31 ja toiseen jousto-osaan 64 (näin ollen myös sivuosan hengittävään lisäosaan 96) liimakiinnityksenä, jota ei ole esitetty kuvassa, ja etukerrokseen 26 kiinnitysrakenteella 37.

15 Kertakäyttövaippa 100 käsittää vyötärön takaosan sivujatkeet 101 ja vyötärön etuosan sivujatkeet 102, jotka ovat kuvan esittämässä rakenteessa hengittäviä (höyryn läpäiseviä), kuvitellun rajalinjan 46 ulkopuolella. Hengittävät vyötärön sivujatkeiden 101 ja 102 osat käsit-20 tävät melkein jatkeiden 101 ja 102 koko pinta-alan. Joissakin tapauksissa on mahdollista ja myös suositettavaa kertakäyttövaippa 100 varustetaan sellaisella imusydämellä joka vastaa muodoltaan vaipan yleismuotoa, eikä kuvassa 10 esitetyillä suorakaiteen muotoisella imusydämellä.

25 Tällaisessa tapauksessa vyötärön sivujatkeiden hengittävä kokonaispinta-ala pienenee muotoiltuun imusydämeen liittyvien vyötärön sivujatkeiden ansiosta.

Nyt käsiteltävää keksintöä koskevassa selostuksessa, joka on esitetty edellä, imurakenteen on oletettu olevan 30 nimenomaan vauvoilla käytettävä vaippa. Keksinnön tekijän tarkoitus on kuitenkin, että tätä keksintöä voidaan käyttää vastaavalla tavalla myös aikuisilla, joilla on virtsan-ja ulosteenpidätysvaikeuksia. Lisäksi keksintöä on selostettu sellaisina kertakäyttövaippoina, joissa on elastiset 35 sivuosat ja lähinnä suorakaiteen muotoiset imusydämet.

25 78601

Keksinnön tekijän mielestä keksintöä voidaan siis soveltaa kertakäyttövaippoihin ja sellaisiin vastaaviin vaippoihin, joissa ei ole elastisia sivuosia {vaikkakaan tätä käyttöä ei suositeta) ja joiden imusydämien muoto poikkeaa 5 suorakaiteesta.Edellä on selostettu vain erityisrakenteita ja -tekniikkaa, mutta on selvää,että keksinnön ajatuksesta ja suojapiiristä poikkeamatta siihen voidaan soveltaa myös muita rakennedetaljeja ja -tekniikkaa.

Keksintöä suositetaan sovellettavaksi imukykyisiin 10 kertakäyttötuotteisiin, esim. vauvojen kertakäyttövaippoihin. Sen lisäksi sitä voidaan soveltaa myös kertakäyttövaippoihin virtsan- ja ulosteenpidätysvaippoihin, esim. kertakäyttösukkahousuihin.

Keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi esitetään 15 seuraava esimerkki, joka ei kuitenkaan mitenkään rajoita keksintöä.

Esimerkki Tähän keksintöön perustuvat kertakäyttövaipat valmistettiin edellä olevan selityksen mukaisesti. Niiden 20 rakenne selviää kuvasta 1 samoin vyötärön etu- ja takaosan rakennedetaljit käyvät selville kuvasta 2.

Sivuosat valmistettiin kuvan 7 havainnollistamalla tavalla. Sivuosien hengittävät ja läpäisemättömät osat tehtiin liittämällä rei'itetty termoplastikelmu rei'ittämättömään 25 termopalstikelmuun kuvan 9 mukaisesti.

Jokaisen kertakäyttövaipan imu sydän 21 oli hienoksi jauhetuista puuhiokekuiduista valmistettu ilmakuiva tyyny, jonka leveys oli n. 25,4 cm ja pituus n, 40 cm. Tyynyn vahvuus oli n. 0,3 cm ja painon. 46 - n. 54 g.

30 Suojakudokset olivat polyamidia (kosteuden kestä- 2 vää laatua), jonka peruspaino oli n. 19,5 g/m . Etusuoja-kudos 22 oli n. 45 cm pitkä (ennen vaipan lopullista valmistusta) ja n. 25,4 cm leveä, ja takasuojakudos 23 oli n, 44 cm pitkä (ennen lopullista valmistusta) ja n. 25,4 cm 35 leveä. Suojakudokset tehtiin imusydämen ympärille kuvien 26 7 8 6 01 2 ja 7 mukaisesti.

Tämän esimerkin kertakäyttövaipassa etukerros 26 oli ei-kudottua polypropeenia. Etukerrosrakennetta selostettiin jo edellä. Sen koko oli n. 45 cm x 25,4 cm ennen 5 sen kiinnittämistä vaippaan. Se pantiin imusydämen ympärille kuyien 2 ja 7 mukaisesti.

Takakerros 25 ja sivuosan 15 läpäisemätön osa 47 tehtiin mattapintaisesta rei1ittämättömästä polyeteeni-kelmusta, jonka vahvuus oli O,o25 mm. Kummankin sivuosan 10 hengittävä osa 45 valmistettiin reititetystä polyeteenistä ja kiinnitettiin rei1ittämättömään polyeteeniin kuvan 9 esittämällä tavalla. Kaksi 45 cm pitkää ja n. 6 cm leveää rei'itettyä polyeteenisuikaletta kiinnitettiin 45 cm pitkään ja 26 cm leveään suorakaiteen muotoiseen rei'ittämättö-15 mään polyeteeniosaan, yksi kumpaankin pitkään sivureunaan, jolloin saatiin yhdistelmä rakenteinen takakerros, joka toimii yhtenäisenä takakerroksena. Liimana käytettiin NS 34-2857 -liimaa, valmistaja National Starch & Chemical Compny, Plainfield. New Jersey.

2Q ReiJitetty polyeteenikerros valmistettiin 0,025 mm kelmusta. Reiät tehtiin kelmuun kuusikulmioryhminä niin, että jokaisen kuusikulmion jokaisessa kulmassa oli reikä ja yielä lisäreikä jokaisen kuusikulmion keskellä. Neliö-senttimetrillä oli n. 90 reikää. Jokainen reikä vastasi 25 muodoltaan suunnilleen katkaistua kartiota, jonka korkeus oli n. 0,4 mm ja kartion ylä- ja alapään halkaisijat vastaavasti 0,38 ja 0,56 mm. Reikien väli vaihteli n. 1,14 mm;stä n. 1,91 mm:iin niiden keskipisteestä mitattuna. Rei’itetyn kelmun avonainen pinta-ala oli n. 7 %. Katkaistut 3Q kartiot suunnattiin niin, että niiden kärjet olivat sivuosan muodostavan silmukan sisäpuolella. Lisäksi rei'itetyn kelmun koko pinta kuvioitiin, jolloin pinnan kiilto väheni.

Jousto-osat 31 ja 64 olivat 0,24 cm leveitä ja 0,02 cm paksuja Fulflex-9211 -nauhoja, joiden pituus oli n. 22,2 cm 35 ennen niiden kiinnittämistä. Nauhojen kiinnittäminen sivuosiin tapahtui kuumalilmauksena nauhojen ollessa venytet - 27 78601 tyinä.

Kuminassakin sivuosassa toinen jousto-osa 64 kiinnitettiin yhdistelmärakenteiseen takakerrokseen siten, että toisen jousto-osan keskiviiva oli n. 1,6 cm imu-5 sydämen pitkittäisreunasta 39 imusydämen ulkopinnan (takapinnan) tasossa. Jousto-osa 31 kiinnitettiin yhdistelmärakenteiseen takakerrokseen niin, että jousto-osien keskiviivojen välinen etäisyys oli n. 0,95 cm.

Tässä rakenteessa takakerroksen rei'ittämätön osa oli 1Q n, 0,6 cm päässä toisen jousto-osan keskiviivasta.

Rei'itetyn ja rei'ittämättömän osan yhtymäkohta oli siis imusydämen pitkittäisreunan ja toisen jousto-osan välissä, mikä vastaisi kuviteltua rajalinjaa 46.

Takakerros (ja takasuojakudos) kiinnitettiin 15 imusydämeen valinnanyaraisella kiinnitysrakenteella 38.

Se oliliimalla (liima NS 34-2857) ja se ulottui käytännöllisesti katsoen imusydämen koko pituudelle n. 0,95 cm päässä pitkittäisreunasta.

Sivuosien rei'itetyt sisäpinnat 62 kiinnitetään etu-20 kerrokseen (ja välillisesti etusuojakurokseen ja imusydämeen) sisäpinnan kiinnityspisteessä 73 palteella, joka oli liimaa NS 34-2857 ja ulottui suunnilleen vaipan koko pituudelle. (Vyötärön etu- ja takaosassa (11 ja 12) reiJitetty kelmu kiinnitettiin suoraan rei'ittämättömään 25 kelmuun). Liimapalle oli n. 0,6 cm päässä imusydämen pitkittäisreunasta. Sisäpintaosan 62 vapaa pää 74 oli n. 0,6 cm päässä sisäpinnan kiinnityspisteestä ja lähempänä vaipan pituussuuntaista keskiviivaa.

Sivuosan kokonaisleveys imusydämen pitkittäisreunasta 30 sivuosan ulopäähän 35 (kun sivuosa ja imutyyny suunnattiin niin, että se oli suunnilleen tasainen ja sivuosa oli imusydämen takapinnan tasossa) oli n. 2,9 cm, josta suunnilleen 1,9 cm uloin osa oli hengittävää.

Käytettäessä tätä kertakäyttövaippaa vauvoilla voi-35 tiin todetä, että se oli iholle miellyttävän tuntuinen, 28 78601 ilmi ja pidätti yirtsan ja ulosteet, suojasi vauvan ihoa ja sen ympärillä olevia vaatteita likaantumiselta, oli viileämpi ja kuivui itsestään paremmin kuin vastaavat kertakäyttävaipat, joihin tämänkertaista keksintöä ei 5 ole sovellettu.

Claims (10)

29 78601

1. Kertakäyttöinen vaippa (10), joka käsittää nestettä läpäisevän etukerroksen (26), nestettä läpäisemät- 5 tömän takakerroksen (25), ja näiden välissä olevan imu-kykyisen elementin (24), jolla vaipalla on kaksi poikittaista pääreunaa (11, 12) ja kaksi pitkittäistä sivureu-naa (39) vaipan lisäksi käsittäessä kaksi pitkittäissuuntaista sivuosaa (15), jotka on tarkoitettu koskettamaan 10 käyttäjän reisiä vaippaa käytettäessä, kunkin sivuosan (15) muodostaessa ainakin osan yhdestä pitkittäisestä si-vureunasta (39), tunnettu siitä, että vaipan sivuosat ovat läpäisevällä alueella (45, 54, 96, 96') pinta-alayksikköä kohti paremmin höyryä läpäisevät kun takaker-15 ros (25).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kertakäyttöinen vaippa, tunnettu siitä, että sivuosat (15) ovat höyryä läpäiseviä ainakin osalla (45) ulottuvuuttaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kertakäyttöinen 20 vaippa, tunnettu siitä, että höyryä läpäisevä materiaali on järjestetty lähelle kummankin sivuosan (15) ulkoreunaa (35) ja höyryä läpäisemätön osa (47) on järjestetty höyryä läpäisevän osan ja mainitun imukykyisen elementin väliin, jolloin höyryä läpäisevää materiaalia on 25 5-75 % kummankin sivuosan ulottuvuudesta.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen kertakäyttöinen vaippa, tunnettu siitä, että sivuosat (15) käsittävät ainakin yhden, vaippaan kiinnitetyn erillisen osan.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen kertakäyt töinen vaippa, tunnettu siitä, että sivuosat (15) ovat yhtä kappaletta takakerroksen (25) kanssa ja muodostavat takakerroksen poikittaiset jatkeet.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kertakäyttöinen 35 vaippa, tunnettu siitä, että sivuosat (15) on 78601 30 kiinnitetty takakerrokseen (25) valmistusvälineillä (37) ja muodostavat takakerroksen poikittaiset Jatkeet.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2-6 mukainen kertakäyttöinen vaippa, tunnettu siitä, että 5 takakerros (25) muodostuu kestomuovikelmusta ja että mainitut sivuosat muodostuvat kestomuovikelmusta, jossa on reikiä (88, 88').

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kertakäyttöinen vaippa, tunnettu siitä, että takakerros (25) muo- 10 dostuu kestomuovikelmusta, ja että sivuosat ovat ei-ku-dottua materiaalia.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 2-4 mukainen kertakäyttöinen vappa, tunnettu siitä, että sivuosat (15) on kiinnitetty (63, 73) etukerrokseen (26) 15 ja muodostavat tähän poikittaiset laajennukset.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kertakäyttöinen vaippa, tunnettu siitä, että kumpikin sivuosa (15) on tehty elastisesti kutistumlskykyi-seksi siinä olevien elastisten välineiden (31, 64) avulla.