FI78013B - Saog och saett att framstaella densamma. - Google Patents

Description

1 78013

Saha ja menetelmä sen valmistamiseksi

Puun katkaisemiseen tarkoitettuja sahoja valmistetaan mieluiten varustettuna haritetuilla hampailla, joiden 5 etureuna ja/tai takareuna on viistottu siten, että hampaan uloin kärki muodostaa sen osan, joka ensimmäisenä sattuu puuhun. Tämän ansiosta tulee uloimpien vasemmanpuoleisten ja uloimpien oikeanpuoleisten hampaankärkien välissä sijaitseva puuaines helposti poistetuksi ja tarvittava 10 sahausvoima jää pieneksi.

Perinteisesti tämä on saatu aikaan kahdella tunnetulla menetelmällä. Joko hampaiden ääriviivat on meistetty tai hiottu kohtisuoraan sahanterän pintaa vasten ja viisteet muodostettu viilaamalla tai hiomalla sitä seuraavassa 15 työvaiheessa tai hampaiden ääriviivat ja viisteet on muodostettu samanaikaisesti, jolloin on ollut pakko jakaa viilaus useaan, vähintään kahteen, työvaiheeseen, koska oikean- ja vasemmanpuoleisilla hampailla on erisuuntaiset viisteet.

20 Meistoon liittyy työmenetelmänä merkittäviä etuja, koska samaa työkalua voidaan käyttää erikokoisille hampaille ja menetelmä on helppo automatisoida. Lisätoivomus, joka voidaan täyttää, on mahdollisuus suorittaa teräaihion hammastus ja haritus nauhassa ennen erilleen leikkaamista. 25 Menetelmä ei ole kuitenkaan rajoitettu suoriin sahoihin, vaan sitä voidaan soveltaa myös pyörösahoille.

Keksinnön tarkoituksena on valmistaa viistotuilla hampailla varustettuja sahoja meistämällä ilman sitä seuraavaa viilausta tai hiontaa. Tämä saadaan aikaan meis-30 tämällä meistotyökalulla, joka liikkuu viistossa kulmassa sahan pintaa vasten.

Tarkemmat keksinnön yksityiskohdat käyvät ilmi seuraavasta selityksestä ja siihen liittyvistä piirustuksista, joissa 35 kuvio 1 esittää osapoikkileikkausta sahasta, joka on valmistettu ennestään tunnetun tekniikan mukaisesti meistämällä ja hiomalla, 2 7801 3 kuvio 2 esittää osapoikkileikkausta kuvion 1 sahasta harituksen jälkeen ilman viisteitä, kuvio 3 esittää osapoikkileikkausta kuvion 1 sahasta harituksen jälkeen viisteillä varustettuna, 5 kuvio 4 esittää sivukuvantoa kuvion 1 sahasta, kuvio 5 esittää sivukuvantoa kuvion 3 sahasta, kuvio 6 esittää sivukuvantoa kuvion 3 sahasta toisenlaisena sovellutusmuotona, kuvio 7 esittää keksinnön mukaisen sahan valmis- 10 tusta, kuvio 8 esittää hampaanloven pohjan kautta kulkevaa poikkileikkausta sahasta 16 kuvion 7 mukaisen meistämisen jälkeen, kuvio 9 esittää hampaankärjen leikkausta kuvion 7 15 mukaisen meistämisen jälkeen, kuvio 10 esittää symmetrisillä hampailla varustetun sahan keksinnön mukaisia peräkkäisiä valmistusvaiheita, kuvio 11 esittää epäsymmetrisillä hampailla varustetun sahan keksinnön mukaisia peräkkäisiä valmistusvai-20 heitä ja kuviot 12 ja 13 esittävät kuvioiden 10 ja 11 sahojen peräkkäisiä valmistusvaiheita toisella meistotyö-kalulla.

Kuviot 1-3, jotka ovat sahan hampaankärjen kautta 25 kulkevia leikkauksia, esittävät alussa selostettua tavanomaista sahan valmistustapahtumaa, johon kuuluu meistäminen ja sitä seuraava hionta tai ainoastaan hionta.

Hampaiden 13 ja 14 muodostamisen jälkeen ne haritetaan kuviossa 2 esitettyyn muotoon ja hiotaan tämän jälkeen 30 kuviossa 3 esitettyyn muotoon, jossa on hampaankärjet 11 ja 12 ja viisteet 20.

Kuviot 5 ja 6 esittävät sivukuvantoja kahdesta eri sahatyypistä, jotka voidaan valmistaa joko tavanomaisilla menetelmillä tai keksinnön mukaisella menetelmällä.

35 Kuvio 7 esittää keksinnön mukaista menetelmää.

Meistotyökalu 15 painetaan saha-aihion 16 reunan läpi tyynyn 17 ohitse, joka toimii meiston aikana sahan alustana.

3 7801 3

Kuvio 8 esittää hampaanloven pohjan kautta kulkevaa leikkausta sahasta 16 samassa asennossa kuin kuviossa 7.

Kuvio 9 esittää hampaankärjen leikkausta, jolloin kuvio on samassa asennossa kuin kuvio 3.

5 On ennestään tunnettua, että hampaan etusivu ja takasivu tulee meistää eri työvaiheissa, jotta kärki muodostuu teräväksi, myös kohtisuoraan sahanterää vastaan meistettäessä. Keksinnön mukaisen meiston yhteydessä muodostuu sille puolelle, joka nojaa kiinteään meistotyynyyn 10 17, meistopurse 18 ja sille puolelle, johon meistin liik kuva osa 15 osuu, pyöristys 19. Meistopurse 18 tulee viistossa meistossa suuremmaksi kuin kohtisuorassa meis-tossa ja purse tulee lisäksi suuren paikallisen deformaation ansiosta olennaisesti kovemmaksi kuin muu osa ham-15 paasta. Keksinnön mukaisesti jaetaan meisto useaan työvaiheeseen siten, että saadaan aikaan oikeansuuntaiset viisteet 20 ja että meistopurse 18 myötävaikuttaa sahan terävyyteen sekä hampaankärjessä 21 että pitkin leikkaavia hampaan reunoja 22, joka on hampaan etureuna sahoissa, 20 jotka työskentelevät yhteen suuntaan, ja molemmat reunat sahoissa, jotka työskentelevät molempiin suuntiin.

Tämän aikaansaamiseksi tulee meistopurseen sijaita leikkaavien hampaanreunojen 22 ulkosivuilla ja viimeksi meistetyn reunan ulkosivulla hampaankärjessä 21. Tämä 25 voidaan sanoa myös siten, että kunkin hampaan etureuna muovataan meistotyökalulla, joka osuu sahan teräaihioon sillä puolella, joka harituksen jälkeen sijaitsee lähinnä sahan keskitasoa, ja että vastaavasti kukin hampaankärki muovataan kahdella meistotyövaiheella, joista jälkimmäinen 30 suoritetaan työkalulla, joka osuu sahanterään sillä puolella, joka harituksen jälkeen jää lähimmäksi sahan keskitasoa.

Kuvassa 7 meistosuunta on kallistettu sahan poi-kittaissuuntaan, mutta meistosuunta voidaan tietysti 35 kallistaa myös sahan pituussuuntaan. Meistosuunta voi näin ollen olla viistossa ainoastaan pituussuuntaan, ainoastaan poikittaissuuntaan tai samanaikaisesti molempiin suuntiin.

4 7801 3

Kallistussuunnat ja -kulmat riippuvat siitä, millainen geometria hampaiden viisteille halutaan.

Meistotyökalun liikerata on sopivasti suora tai olennaisesti suora. Rata voisi esim. olla kaaren muotoinen, 5 jolla on suuri säde, jolloin se radan lyhyt osa, jolla meisto tapahtuu, on käytännöllisesti katsoen suora.

Kuvioissa 10-13 on esitetty erilaisia meistotapah-tumia. Tällöin edellytetään, että kun viiste on piirretty ehjin viivoin, meisti liikkuu alaspäin ja kun viiste on 10 piirretty katkoviivoin, meisti liikkuu ylöspäin kuvan tasoon nähden.

Sahoille, joiden tulee toimia yhtä hyvin kumpaankin suuntaan (kuvio 5) jaetaan meisto neljään työvaiheeseen (kuvio 10), jotka kukin voivat koskea useita hampaita.

15 Työvaiheet ovat: oikea etureuna meistillä 25, vasen etu-reuna meistillä 26, vasen takareuna meistillä 27 ja oikea takareuna meistillä 28. Työvaiheiden järjestyksellä ei ole merkitystä. Samaa meistiä voidaan mahdollisesti käyttää kahdessa tai useammassa eri työvaiheessa meistiä 20 ja/tai sahanterää kääntämällä.

Sahoille, joiden tulee toimia ensi sijassa yhteen suuntaan (kuvio 6), voidaan hyväksyä, että takareunaan tulee vähäinen viiste ja pursereuna kärjen ja etureunan vastakkaiselle puolelle. Meisto voidaan tällöin suorittaa 25 kolmessa vaiheessa (kuvio 11): oikea etureuna yhdessä vasemman takareunan kanssa meistillä 31, oikea takareuna meistillä 32 ja vasen etureuna meistillä 33. Järjestystä voidaan myös tässä muuttaa, mutta sitä työvaihetta, joka synnyttää kaksi reunaa (11A) ei kuitenkaan saa suorittaa 30 viimeisenä.

Ajanmukainen järjestys tarkoittaa järjestystä, kun tarkastellaan kahdesta vierekkäisestä hampaasta muodostuvan ryhmän peräkkäistä valmistusta. Käyttämällä sarjatyö-kaluja, joissa sahanterää kunkin meiston välillä siirre-35 tään matkan, joka on lyhyempi kuin meistin pituus, voidaan kaksi työvaihetta, jotka suoritetaan samalta puolelta, yhdistää samassa meistotyökalussa (kuviot 11 ja 12) ja 5 78013 sahanterä syöttää porrastetusti kahden meistokoneen lävitse, joista ainakin toinen suorittaa kaksi työvaihetta. Kuviot 12A ja 13A esittävät meistämistä ylhäältä päin meistillä 34 ja 36 ja kuviot 12B ja 13B esittävät meistä-5 mistä alhaalta päin meistillä 35 ja 37. Nuoli 30 osoittaa terän syöttösuuntaa. Käytettäessä tällaisia sarjatyökaluja voidaan myös haritustoimenpide sijoittaa samaan meistotyö-kaluun. Tämä voi tapahtua siten, että haritysvasara kiinnitetään meistotyökalun takaosaan käyttäen sopivimmin 10 joustavaa kiinnitystä.

Meistotyökalu voidaan valmistaa myös siten, että se suorittaa saman toimenpiteen useille samalla tavoin sijaitseville hampaille samanaikaisesti, minkä jälkeen sahanterää siirretään eteenpäin matkan, joka vastaa yhden 15 hammasryhmän pituutta.

Claims (8)

7801 3

1. Menetelmä sahan valmistamiseksi siten, että hampaat meistetään sahan teräaihiosta (16) meistotyökalulla (15), 5 joka liikkuu sahan teräaihion sivupintaa vasten, tunnet-t u siitä, että meistäminen suoritetaan vinossa kulmassa sahan sivupintaa vasten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että meistäminen tapahtuu usealla meisto-työkalulla, jotka osuvat sahan teräaihion eri puolille.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kunkin hampaan etureuna muodostetaan meistotyökalulla, joka osuu sahan teräaihioon sillä puolella, joka harituksen jälkeen on lähimpänä sahan keski- 15 tasoa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kukin hampaankärki muodostetaan kahdella meistotyövaiheella, joista jälkimmäinen suoritetaan meistotyökalulla, joka osuu sahan teräaihion sille puolelle, joka harituksen jälkeen sijaitsee lähimpänä sahan keskitasoa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yksi meistotyökalu muo-vaa samanaikaisesti kaksi eri hampaanreunaa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, ^5 tunnettu siitä, että jokainen meistotyökalu muovaa samanaikaisesti saman hampaanreunan useassa eri hampaassa.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että haritus suoritetaan samalla työkalulla ja liikkeellä kuin meistäminen. 3^

8. Saha, jonka hampaat on muodostettu meistämällä sahan teräaihion sivupintaa vasten, tunnettu siitä, että hampaat on haritettu ja että leikkaavat reunat (22) ja kärjet (21) muodostuvat meistopurseista (18), jotka ovat muodostuneet meistettäessä meistotyökalulla, joka liikkuu viistossa kulmassa sahan teräaihion pintaa vasten.