FI77560C - Anordning foer rynkning av ett roerformat hoelje. - Google Patents

Description

77560

Laite putkimaisen päällyksen rypyttämiseksi Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista laitetta putkimaisen päällyksen rypyttämiseksi.

5 On tunnettua panna päällys, joka on puhallettu täy teen ilmanpaineella, kulkemaan tuurnan päällä ja rypytys-hihnojen tai hammastettujen pyörien (tunnetaan myös siipinä) välistä, joiden hampaat on suunniteltu tuottamaan erityinen poimumuodostelma rypyttämisen aikana.

10 Aikaisemmin on ehdotettu, että hampaiden tulisi ol la suunniteltu niin, että ne tuottavat päällykseen ruuvi-maisen ensimmäisen poimun. Voidaan arvioida, että tämän tekemiseksi keskenään yhdessä käytettyjen kahden tai kolmen telan hampaiden tulisi olla niin kohdistettuina, että 15 ne muodostavat ruuvin, kun päällystä koskettavat hampaat ovat diametraalisesti toisiaan vastapäätä ja vierekkäin, mitä kutsutaan mukavuuden vuoksi "pohjan käännepisteasen-noksi". On havaittu, että tämä oletus ei ole oikea.

Keksinnön eräänä tehtävänä on aikaansaada rypyttä-20 vien sellainen pyörien muoto, joka tekee mahdolliseksi rypytetyn pötkyn valmistamisen olennaisesti ilman epäjatkuvuuksia ensimmäisessä poimussa, joka on käytössä aikaisemman lajin koneissa.

Tämä aikaansaadaan johdannossa esitetyn tyyppisellä 25 laitteella, jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt seikat.

Esilä olevan keksinnön mukaisesti ainakin yksi rypy-tyspyörien pari on suunniteltu niin, että rypytyspyörän hampaan etureunan kosketuskohdassa päällyksen maksimihal-30 kaisijän kanssa, ts. kohdassa, jossa päällys jo on työnnet ty poimulle ja poimua ollaan prässäämäisillään, hampaiden etureunat vierekkäisillä pyörillä ovat olennaisesti ruuvi-maisessa linjassa. Ruuvimaisen sovittumisen tulisi olla tarkka, mutta jos käytetään kolmea pyörää, voi olla riittä-35 vää, että hammas muodostaa suoran linjan.

Tämä kohta esiintyy, kun siipien tai pyörien viereisten hampaiden etureunat ovat muutaman asteen kulmassa ohi 2 77560 pohjan kääntöpistekohdan. Tarkka kulma "A" riippuu rypytetyn patruunan ulkopinnan vaaditusta säteestä ja rypytyspyörän hampaiden minimisäteestä ja sen määrittelee kaava: -1 5 A = Cos R - r ;

R

missä A on viereisten hampaiden etureunojen kulma asteina ohi pohjan kääntöpistekohdan; R on hampaan minimisäde rypytyspyörän akselista; ja 10 r on odotettu tai edeltä käsin määrätty patruunan säde.

Jokainen hammas on edullisesti varustettu olennaisesti puoliympyrän muotoisella uralla säteittäisessä tasossa ulkopinnasta ja "R" on sitten säde hampaassa olevan uran pohjasta rypytyspyörän akselin kautta.

15 Hampaiden muoto on hyvin tärkeä esillä olevan keksin nön näkökohta, hampaat sijaitsevat pyörän ympärillä kehän suuntaisella etäisyydellä erillään toisistaan, niin että mit-ta/tila-suhde on suuruusluokkaa 3:4 - 4:3. Edullinen mitta/ tila-suhde on 1:1.

20 Mitta/tila-suhde määritellään nimellisenä suhteena hampaan paksuuden ja hampaiden välisen aukon välillä mitattuna samassa suunnassa, ts. mitta/tila-suhde 1:1 tarkoittaa, että siipitelan kehän puolikas on hammas ja puolikas hampaiden välinen aukko. Seikat, jotka sanelevat mitta/tila-suh-25 teen, ovat, että täytyy olla sallittua muodostua kupla tilaan, joka johtaa rypytysmuodostumaan, ja niin siellä täytyy olla riittävästi tilaa yhden hampaan etureunan ja seuraavan hampaan takareunan välissä, jotta sallittaisiin muodostua kupla. Toisaalta, jos käytetään hyvin ohutta hammasta, tu-30 lee vaikeaksi estää päällystä täyttymästä uudelleen.

Hampaan aktiivinen osa, toisin sanoen hampaan pinta, joka tulee kosketuksiin rypytetyn materiaalin päällyksen kanssa, on suljettu koverakuperilla pinnoilla, joita mukavuuden vuoksi kutsutaan hampaan etupuoleksi ja hampaan kyl-35 jiksi. Hampaan pinnan leikkauksia tai harjaa ja kylkiä kutsutaan mukavuuden vuoksi reunoiksi. Pyörimisen annettua 3 77560 suuntaa varten yksi reuna on ennen toista ja mukavuuden vuoksi ne on erotettu toisistaan etu- ja takareunoina.

Keksinnön mukaan huipun tai etupuolen pinnan kaarevuus johdetaan siiven halkaisijasta ja haluttu patruunan hal-5 kaisija on seuraava:

Harjan pinta on osa olennaisesti puoliympyrämäisen poikkileikkauksen omaavasta urasta säteittäisessä tasossa ja on yhden muotoinen kaikissa kohdissa rypytyspyörän ympärillä. Uran säteittäisen poikkileikkauksen säde on halutun viimeis-10 tellyn patruunan ulkohalkaisijan säde vähennettynä tekijällä, joka ottaa huomioon hampaiden taipumisen rypytyksen aikana.

Tämä tekijä riippuu siipimateriaalin jäykkyydestä ja käytettyjen hammasmuotojen paksuudesta, mutta johtaa säteeseen, joka on huomattavasti pienempi kuin päällys. Määrä, 15 jolla hampaan poikkileikkauksen sädettä pienennetään, voi olla 15 ja 30 %:n välillä ja tyypillisessä tapauksessa voisi olla 20 ja 30 %:n välillä.

Jokaisen hampaan etureunan määrittelee rivi kohtia uralla, joka risteää patruunan ulkohalkaisijän yhdenmukai-20 sesti halutulla poimuviivalla päällyksellä, normaalisti ruu-vimaisella poimulla.

Jokaisen hampaan takareunan määrittelee rivi pisteitä, jotka ovat suunnilleen yhdensuuntaiset etureunan kanssa, niin että jokaisessa ympyräleikkauksessa, joka on kohtisuora 25 akselin suhteen, peräkkäisten pisteiden välisen kehäpituu-den, joissa pisteissä etu- ja takareunat leikkaavat tämän leikkauksen, ja kummankin pisteen ja seuraavan pisteen välisen kehäpituuden suhde on vakio.

Jokaisen hampaan jokainen kylkipinta on muodostettu 30 niin, että se kohtaa hampaan harjan tai etupuolen nimellisesti vakiona pysyvällä kulmalla, jota mukavuuden vuoksi kutsutaan kaltevuuskulmaksi. Täten kylkipinta nimellisesti vakiona pysyvässä kulmassa on esitetty jokaisessa kohdassa sen kehällä.

35 Rypytyspyörät tai -siivet suorittavat erilaisia teh täviä. Ensiksi ne siirtävät päällystä kohti rypytysaluetta, ^ 77560 ja tämä tunnetaan päällyksen liikkeelle panemisena. Toiseksi ne levittävät päällyksen poimutuksen aloittamiseksi päällyksessä, mikä tunnetaan kerrostuksena. Kolmanneksi ne puristavat alas aluksi muodostetun poimun sen lopulliseen muotoon 5 muodostaen tarkkaan määritellyn laskos- tai poimuviivan, joka on tunnettu ensipoimuna. Tämä menetelmä tunnetaan prässää-misenä.

Päällyksen liikkeelle paneminen on vaikeaa erityisesti kun käytetään vain kahta pyörää tai siipeä. Liikkeelle 10 panemisen parantamiseksi on edullista keksinnön mukaisesti aikaansaada taipuisuutta ohjattu määrä pyöriin tai siipiin siipipyörän sylinterimäisessä suunnassa samalla kun säilytetään pyörän vääntöjäykkyys.

Täten keksinnön toisen näkökohdan mukaisesti pyörät 15 tai siivet varustetaan joustavilla hampailla. Edullisesti tämä joustavuus saadaan siten, että pyörän ulkoseinissä on valittujen leikkausten rivi ja valitsemalla sopivaa kumiai-netta tai kumin tapaista ainetta pyörää varten. Pyörän leikkaukset on tarkoitettu muodostamaan yhtenäisen joustavuuden 20 pyörän koko kehälle. Joustavuus on edullisesti suhteutettu päällyksen aineen joustavuuteen, jotta muodostettaisiin riittävä vaikutus pyörän ja päällyksen välille päällyksen liikkeelle panemiseksi.

Kun oli saavutettu tarvittava liikkeelle paneminen, 25 havaittiin että pyörän ja päällyksen välinen vaikutus oli paljon liian suuri jokaisen ensimmäisen rypytyspoimun muodostumisen aikana. Tekemällä pyörä joustavaksi voitettiin tämä ongelma siten, että riittävä vaikutus muodostettiin liikkeelle panemista varten ilman liiallista vaikutusta en-30 simmäisten poimujen muodostumisen aikana.

Vaikka pyörien välitila erityisesti kahden pyörän tapauksessa tämän keksinnön edullisen sovellutusmuodon mukaan on edullisesti mitätön, ts. pyörät miltei koskettavat toisiaan, on myös mahdollista ja yksi tämän keksinnön piir-35 re, että pyörä voi olla lukittuna vaiheessa, jossa kahden pyörän hampaat tarttuvat toisiinsa.

5 77560

Aikaisemman lajin rakenteissa hampaat ovat erillisten hampaiden muodossa, jotka on kiinnitetty pyörään tai muodostettu pyörälle ilman yhdistäviä kehäseiniä.

Pyörän lujuuden ja taipuisuuden ohjaamiseksi on ha-5 vaittu toivottavaksi liittää ruuvimaiset hampaat kehäseinil-lä, niin että itse asiassa hampaat on leikattu kiinteästä seinästä. Näiden seinien muodostaminen helpottaa myös taipuisuuden ohjaamista.

Kun päällys on rypytetty, tuloksena oleva tiivis ry-10 pytetty päällys, joka tunnetaan pötkynä, voi sisältää huomattavan pituuden, esim. 24 m, suhteellisen lyhyessä pötkyn pituudessa, esim. 23 cm. Päällyksen alkuperäisen pituuden ja rypytetyn pötkyn pituuden välinen suhde määräytyy kokoon-puristussuhteena, jolloin rypytetyn pötkyn pituus mitataan 15 ensimmäisistä poimuista ensimmäisen ja viimeisen huippujen välistä.

Tarkempi tapa ilmoittaa sen päällyksen määrä, joka sisältyy annettuun rypytettyyn patruunaan, ottaen huomioon sen aineen paksuus, josta päällys on valmistettu, on määri-20 teliä termillä "tiivistystehokkuus". Tiivistystehokkuus on päällysteen tilavuuden suhde, kun päällyste on litteänä (ennen rypytystä), jaettuna rengasmaisen patruunan tai pötkyn tehollisella tilavuudella, ilmaistuna prosentteina. Se lasketaan seuraavalla kaavalla: 25

Rypyttämättömän päällyksen pituus x 2 x seinänpaksuus x litteänä olevan päällyksen leveys x 100_

PI

Pötkyn tai patruunan pituus x -t- x (pötkyn ulkopuolinen 2 4 2 halkaisija - pötkyn sisäläpimitta ) 30 (Litteänä olevan päällysteen leveys on tunnettu termillä "lay-flat").

Aineen paksuus mitataan edullisesti käyttämällä Elcometer-paksuusmonitoria.

35 Käyttämällä esillä olevaa keksintöä on mahdollista valmistaa pötkyjä, joilla on suurentuneet puristussuhteet 6 77560 verrattuna muihin koneisiin. Esillä olevan keksinnön mukaan rypytetyllä pötkyllä on puristussuhteen vaihteluväli 95-140. Tämä saavutetaan pienentämättä sisäläpimittaa tai ilman vahinkoa rypytetyn pötkyn laajennusominaisuuksille. Laa-5 jennus on pötkyn rypytyksestä poistaminen täyttämisen aikana makkaran valmistusprosessissa.

Keksinnön mukaan on myös mahdollista valmistaa rypytetty pötky, jolla on suurentunut tiivistystehokkuus, jolloin tiivistystehokkuus vaihtelee välillä 45-90 %.

10 Puristussuhteen ja tiivistystehokkuuden lisääntymi sen etuna on, että voidaan valmistaa jäykempiä rypytettyjä pötkyjä huolimatta suurentuneista sisähalkaisijoista.

Oheisissa piirustuksissa kuvio 1 on sivukuva ja esittää esillä olevaa keksin- 15 töä soveltavaa rypytyskonetta; kuvio 2 on piirustus kuviossa 1 kuvatun koneen ainoastaan keskiosasta; kuvio 3 on suurennettu kaaviopiirros koneen osasta ja esittää kavennettua tuurnaa, jota käytetään esillä ole- 20 vassa keksinnössä; kuvio 4 on laajennettu osa kuviossa 3 esitetystä kavennetusta tuurnasta; kuvio 5 on kehän suuntainen kuvaus kuvioissa 1-3 esitetyistä rypytyspyöristä yhden osasta; 25 kuvio 6 on sivuleikkaus yhden rypytyspyörän osasta; kuvio 7 on osaleikkauspiirustus kuviossa 6 esitettyä viivaa 7-7 pitkin; kuvio 8 on leikkaus kuviossa 5 esitettyä viivaa 8-8 pitkin; 30 kuvio 9 on suurennettu kaavamainen kuvaus kuvion 3 keskiosasta ja esittää kavennettua tuurnaa ja sen suhdetta rypytyspyörien hampaisiin; kuvio 10 esittää kaavamaisesti ensimmäisen poimun muodostamista; ja 35 kuvio 11 on toinen vaihe kuviossa 10 esitetyn poi mun muodostamisessa.

7 77560

Kuvioissa 1 ja 2 esitetty rypytyskone on kuvattu kaavamaisesti ja käsittää ainoastaan ne koneen osat, jotka ovat olennaiset keksinnön ymmärtämiseksi.

Kuten nähdään kuviosta 1, vasemmalla puolella konees-5 sa on kuivain 10, josta valmisteltu kollageenia tai selluloosaa oleva päällys johdetaan ohjaustelojen 14 kautta, jotka tarttuvat päällykseen melko tiukasti, niin että ilmaa, jota pannaan päällyksen sisään kaukaisemmasta päästä, ei kulje telojen 14 taakse. Täyteen puhallettu päällys on esitetty koh-10 dassa 15, ja sen nähdään kulkevan telojen 16 ja 17 parien kautta ja ohjauskappaleen 18 kautta käyttötelojen 19, 20 parin luokse. Sitten päällys tulee rypytyspyörien parin väliseen rakoon. Kulkiessaan käyttötelojen 19 ja 20 kautta ja rypytyspyörien 21, 22 kautta päällys kulkee tuurnan 23 pääl-15 lä. Tuurnassa on sisäkäytävä 24, jonka kautta ilmaa syötetään paineenalaisena esittämättä jätetystä lähteestä putken 25 ja tuurnan päässä olevan osan 26 kautta. Putken 25 ja porauksen 24 kautta virtaava ilma tulee päällyksen sisään ja pitää sitä laajennettuna, kuten kuviossa 1 on esitetty. Rypytys-20 pyörät 21 ja 22 rypyttävät päällyksen ja rypyttäminen tapahtuu tuurnan 23 kavennettua osaa 27 pitkin, mitä kuvataan myöhemmin yksityiskohtaisemmin. Rypytettyä päällystä puristetaan kokoon, koska päällys kulkee puristustelojen 28, 29 kautta, joita pyöritetään noin sadasosalla käyttötelojen 19, 25 20 nopeudesta samaan pyörimissuuntaan kuin käyttöteloja 19 ja 20. Rypytystelat pyörivät samassa suunnassa kuin käyttö-telat, mutta suunnilleen kaksi kertaa käyttötelojen nopeudella. Nopeuden vaihteluväli, jonka sisällä ne voivat pyöriä päällyksen fysikaalisten ominaisuuksien mukaan, on noin 30 1,5 - 2,5 kertaa käyttötelojen nopeus. Nähdään, että pyörien ulkoreunat melkein koskettavat toisiaan, jolloin niiden välitila on suuruusluokkaa 1-2 mm.

Päällyksen kokoonpuristuminen tapahtuu täydellisesti rypytyksen muodostumisen aikana ja rypytetyn pötkyn tai pat-35 ruunan puristuessa kokoon rypytyspyörien ja puristustelojen välissä.

8 77560

Rypytetty pötky tulee ulos puristusteloista, ja kun sopiva pituus on muodostettu, se voidaan leikata poikki, liu'uttaa tuurnaa 23 pitkin ja pois tuurnan päästä päässä olevan osan 26 poistamisen jälkeen, jolloin ilman tulo on 5 tilapäisesti katkaistu tämän tapahtuessa.

Rypytyspyöriä 21, 22 käytetään rypytyspyörän moottorilla 29A, joka vaihdelaatikon 30 välityksellä käyttää rypy-tyspyörää 21. Rypytyspyörää 22 käytetään samalla nopeudella hihnakäytön 31 ja hihnapyörien 32, 33 kautta. Käyttöteloja 10 19 ja 20 käytetään hihnapyörien ja hihnojen 34, 35 järjes telmällä. Puristusteloja 28, 29 käytetään erillisellä sähkömoottorilla 36 hihnojen 37 ja 37A kautta.

Rypytyspyörät 21 ja 22, jotka muodostavat tämän keksinnön tärkeän näkökohdan, on valettu tai muulla tavoin muo-15 dostettu elastomeerista, kuten synteettisestä kumista tai luonnonkumista taikka polyuretaanista. Kaksi pyörää ovat identtiset ja niiden ulkokehällä on hampaita 38 (katso kuviot 5-8), jotka ovat välitilojen 39 erottamat, hammaspak-suuden (B kuviossa 5) suhde hampaiden väliseen tilaan tai 20 aukkoon mitattuna samassa suunnassa (esitettynä viitemerkin-nällä A) on mitta/tila-suhde, jonka on esitetty olevan noin 1:1. Jokaisessa hampaassa on etupuolen tai harjan pinta 40. Kuten nähdään kuvioista 5 ja 8, hampaan 39 etupuoli tai harja on poikkileikkaukseltaan puoliympyrämäinen säteittäisessä 25 tasossa ja on saman muotoinen kaikissa kohdissa rypytyspyörän ympärillä. Tämä kohta nähdään selvästi kuviossa 6, jossa kahdella ulkohampaalla on puoliympyrämäinen poikkileikkaus, johon viitattiin edellä ja se nähdään myös kuviossa 8. Jokaisessa hampaassa on kaksi kylkipintaa 41 ja 42. Missä kyl-30 ki 42 liittyy etupuoleen tai harjaan 40, on hampaan 40 etu-reuna 43, jolloin on oletettu pyörimisen olevan piirustusten kuvioiden 5, 6 ja 7 nuolien osoittamassa suunnassa. Samoin missä kylki 41 kohtaa harjan 40, on takareuna 44.

Kylki 41 kohtaa harjan nimellisesti vakiona pysyvässä 35 kulmassa ja samoin kylki 42 kohtaa harjan 40 nimellisesti vakiona pysyvässä kulmassa. Reunat 43 ja 44 ovat olennaisesti 9 77560 ruuvimaisia muodoltaan, kuten voidaan nähdä kuvioista 5 ja 6. Hampaat 39 on liitetty seinillä 45, joista osia on leikattu pois kohdassa 46 taipuisuuden parantamiseksi.

Tämän keksinnön tärkeä näkökohta on, että rypytetyn 5 pötkyn kokoonpuristus tapahtuu rypytyspyörien 21 ja 22 ja puristustelojen 28, 29 välissä, jolloin kokoonpuristusta ja rypytetyn pötkyn poimuttamista ohjataan tuurnan 23 kavennuksella 27 (katso erityisesti kuviot 3 ja 4). Tuurna on kavennettu niin, että on 1 mm muutos halkaisijassa jokaista 10 tuurnan 5 mm kohden. Tämä kavennettu tuurna on selostettu ja kuvattu yksityiskohtaisesti ratkaisematta olevassa Fl-pa-tenttihakemuksessa 851272.

Ruuvimaisen ensimmäisen poimun muodostamista päällykseen, mikä on osa rypytysprosessista, kuvataan kuvioissa 15 10 ja 11. Alkuperäinen poimumuoto on esitetty kohdassa 47 ja tämä poimu prässätään tai puristetaan kokoon ruuvimaisek-si ensimmäiseksi poimuksi pyörän seuraavalla hampaalla. Viitenumerolla 43 esitetyn hampaan etureuna synnyttää tämän prässäävän kosketuksen, kuten on esitetty kuviossa 11. On 20 huomattu, että on tärkeintä, että kun tämä ensimmäinen prässäävä kosketus pyörien hampaiden ja osittain muodostetun poimun välillä tapahtuu, hampaan etureunojen tulisi muodostaa tarkka ruuvi ja viereisten hampaiden etureunojen tulisi olla samalla linjalla. Tämä on kuvattu kuviossa 9, 25 missä rypytyspyöristä 22 toisen hampaan etureuna 43 on samalla linjalla (esitetty liittyneenä nimelliseen suoraan viivaan 48) toisella rypytyspyörällä 21 olevan viereisen hampaan etureunan 42 kanssa. Nähdään, että tämä ei tapahdu, jos hampaat ovat pohjan käännepistekohdassa, vaan kohdassa, 30 joka on muutamia asteita pohjan käännepistekohdan jälkeen, jolloin viiva 49 tarkoittaa pohjan käännepistekohtaa. Määrä, jolla hampaat ovat kulkeneet ohi pohjan käännepistekohdan, määräytyy, kuten aikaisemmin on kuvattu annetulla kaavalla .

35 Kuvio 9 kuvaa myös tuurnan kavennuksen 27 asentoa ja nähdään, että kavennus 27 alkaa juuri ennen pohjan ίο 77560 käännepistekohtaa kohdassa 50. Melko tyypillinen tapaus on, kun linjassa oleva kohta on 8-10° ohi pohjan käännepis-tekohdan.

Parannetulle rypytetylle pötkylle, joka on tuloksena 5 edellä kuvatusta parannetusta laitteesta ja menetelmästä, on tunnusomaista satunnaisten poimujen minimi ja suurentunut tiivistystehokkuus verrattuna aikaisemman lajin rypytettyihin pötkyihin.

Tämän keksinnön rypytyspyörien yhteydessä käytetyn 10 kavennetun tuurnan etuna on, että ensimmäisten poimujen liukumista, joka mahdollistaa korkean tiivistystehokkuuden saavuttamisen, voidaan ohjata tarkasti ja ylläpidetään aksiaalista symmetriaa pötkyn tai patruunan kehän ympärillä ja tämä johtaa suoriin patruunoihin. Kavennettu tuurna myös mah-15 dollistaa materiaalin paksuudessa jne. olevien pienehköjen vaihteluiden hyväksymisen ilman koneen vaihtamista.

Claims (7)

11 77560

1. Laite putkimaisen päällyksen rypyttämiseksi, joka laite käsittää ainakin yhden parin hammastettuja rypy- 5 tyspyöriä (21, 22), jolloin jokainen pyörä (21, 22) on varustettu useilla hampailla (38), ja jokainen pyörässä oleva hammas (38) on varustettu pyörän ulkopinnalla olevalla säteittäisessä tasossa poikkileikkaukseltaan oleellisesti puoliympyrämäisellä uralla, jolloin jokaisella hampaalla 10 (38) on harjapinta (40), joka on osa mainitusta urasta ja samanmuotoinen kaikissa kohdissa rypytyspyörän (21, 22) ympärillä, tunnettu siitä, että pyörällä (21, 22. on joustavat ulkoseinät (45), jotka ulottuvat ylöspäin hampaiden (38) pinnalta pyörän kehän ympäri, ja et-15 tä rypytyspyörällä (21, 22) olevat hampaat (38) koskettavat rypytettävää päällystä, kun vierekkäisten päällystä koskettavien hampaiden (38) etureunat (43) ovat pohjan käännepisteosan ohi kulman verran, joka kulma määritetään yhtälöllä:

20 A = cos-1 (R-r)/R missä R on hampaan minimisäde rypytyspyörän (21, 22) akselista ja r on rypytettävän päällyksen säde.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että hampaissa (38) olevan uran säde on on 15 - 30 % pienempi kuin rypytettävän päällyksen säde.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että hampaissa (38) oleva ura on 20 - 30 % pienempi kuin rypytettävän päällyksen säde.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että jokaisen hampaan (38) takareunan (44) määrittelee kohtien rivi, joka on suunnilleen yhdensuuntainen etureunan (43) kanssa siten, että jokaisella ympyrämäisellä osalla, joka on kohtisuora akselin suhteen, 35 peräkkäisten kehäpisteiden, joissa pisteissä etu- ja taka- i2 77560 reunat (43, 44) leikkaavat tämän osan, välisen kehäpituu-den suhde jommankumman näistä pisteistä ja seuraavan pisteen väliseen kehäpituuteen on vakio.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -5 n e t t u siitä, että hammaspyörien (38) ulkoseinissä (45) on lovetut osat (46) tasaisen joustavuuden aikaansaamiseksi läpi koko pyörän (21, 22) kehän.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisen pyörän (21, 22) hampaat 10 (38) on sijoitettu pyörän ympärille tietyn kehäetäisyy- den päähän toisistaan, niin että mitta/tila-suhde on välillä 3:4 - 4:3.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että mitta/tila-suhde on 1:1. 13 77560