FI77399B - Fanersvarv och foerfarande foer svarvning av faner. - Google Patents

Description

1 77399

Viiiusorvi ja viilun sorvausmenetelmä

Esillä olevan keksinnön aihepiiri liittyy yleisesti viiiusor-veihin, joilla sorvataan ohutta puuviilua pyörivästä pöllistä leikkaamalla tätä pölliä sorvin terällä. Viilun tuotannon maksimoimiseksi on toivottavaa sorvata pölliä, kunnes jäljellä oleva pöllin sydän on läpimitaltaan pieni, suuruusluokkaa 10 cm tai vähemmänkin. Tämä on kuitenkin vaikeata, koska pieniläpimittaisilla pöllin sydämiilä on pyrkimys taipua sorvin terään nähden, siten muodostaen ei-sylinterinmuotoisen sydämen sekä paksuudeltaan ei-yhdenmukaista viilua, tai aiheuttaen sydämen murtautumisen irti sorvin karoista. Näin tällaisen taipumisen seurauksena, pölliin kohdistuvat leikkausvoimat suuresti kasvavat, mikä voi aiheuttaa pöllin sydämen murtumisen tai kiertymisen irti sorvin karoista, jotka pitelevät pölliä sen vastakkaisista päistä pöllin pyörintään tarvittavan vääntömomentin siihen toimittamista varten.

Pöllin sydänten tällaisen taipumisen estämiseksi ja viilun paksuuden saamiseksi yhdenmukaisemmaksi silloin, kun sorvataan äärimmäisen pieniin läpimittoihin, esillä olevan keksinnön mukaisessa viilusorvilaitteessa ja -menetelmässä käytetään käyttötelaa ja tukitelaa kosketuksessa pöllin sivun kanssa. Käyttöteia ja tukitela ovat kannatettuina asemissa, jotka ovat matkan päässä sorvin terästä, jatkuvasti tasapainottaen terän ja mahdollisen siihen liittyvän nokkatangon sydämeen kohdistaman resultoivan leikkausvoiman. Lisäksi, koska leik-kausvoiman kulma ja suuruus muuttuvat pöllin läpimitan pienetessä viiluamisen aikana, esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä ja laite automaattisesti asettelee toisistaan riippumattomasti käyttötelan ja tukitelan kulma- ja säteisasemia ja voi asetella myös käyttötelan nopeutta automaattisen säätölaitteen säätösignaalitulosten perusteella. Automaattinen säätölaite voi käsittää tietokoneen tai kaksi nokan ohjaamaa potentiometriä käyttötelan ja tukitelan asemien asettelua 2 77399 varten kohdistamalla asettelun vertailusignaalit kumpaakin telaa varten oleviin erillisiin servolaitteisiin.

Aikaisemmin on ehdotettu kahden tukitelan sovittamista kosketukseen pöllin sivun kanssa pöllin tukemiseksi sitä pyöritettäessä ja viilutettaessa viilusorvissa, niin kun näkyy US-patenttijulkaisusta 3 078 887. Tässä pöllin tukimekanismissa joutotelojen välimatka kuitenkin on kiinteä, eikä pölliin no-jaavien tukitelojen asemia sorvin terään nähden voida toisistaan riippumattomasti asetella. Lisäksi siinä ei käytetä mitään pakkokäyttöistä telaa vääntömomentin lisäämiseksi. Sen vuoksi tämä pöllin tukimekanismi ei ratkaissut edellä käsiteltyä taipumisprobleemaa. Lisäksi, kun siinä käytettiin verraten lyhyitä tukiteloja, joiden pituus oli vähemmän kuin puolet pöllin pituudesta ja kun ne sijoitettiin keskelle pölliä, tuloksena oli pöllin kaksoistaipuma eli yhdistelmätaipuma, joka aiheuttaa uusia probleemoja tekemällä sydämen ei-sylinteri-mäiseksi.

Viilunsorvauslaite, jossa on kaksi tukitelaa, joista toinen tai molemmat ovat pakkokäyttöisiä ja jotka lisäävät pölliin kohdistuvaa vääntömomenttia, on esitetty US-patenttijulkaisussa 2 884 966. Näiden kahden tukitelan välimatka on kuitenkin kiinteä, eikä näiden telojen asemia sorvin terään nähden voida asetella toisistaan riippumatta leikkausvoiman kulman : vaihteluiden ja leikkausvoiman vääntömomentin pienenemisten kompensoimiseksi pöllin läpimitan pienetessä. Niinpä, toisin kuin esillä olevassa keksinnössä, US-patenttijulkaisussa 2 884 966 kaksi tukitelaa eivät ole asennettuina erillisille kannatusvarsille, eivätkä nämä kannatusvarret ole toisistaan riippumattomasti aseteltavissa telojen kulma-asennon muuttamiseksi pöllin läpimitan pienenemisten ynnä muiden tekijöiden perusteella. Lisäksi, tämä tukilaite on sopimaton siksikin, että siinä käytetään lyhyitä tukiteloja ja sijoitetaan ne li-kimäärin keskelle pölliä, niin että aikaansaadaan yhdistelmä- 3 77399 taivutusvaikutus, mikä aiheuttaa lisäongelmia. Edelleen, tukiteloissa käytetään pakkokäytön aikaansaamiseksi piikki- pintoja, mikä tietenkin vahingoittaa puuviilua, minkä vuoksi ne ovat epäkäytännölliset. Vihdoin, tukitelojen kulmaväli sorvauksen alkuvaiheessa on liian pieni, koska se on pienempi o kuin 45 , kun taas telojen väli esillä olevassa keksinnössä o on yli 90 . Katsoen siihen, että kulmaväli on näin pieni, ja että tämä väli on kiinteä, näyttää siltä, että tukitelojen kohdistama voima ei pysty tasapainottamaan sorvinterän ja nokkatangon kohdistamaa leikkausvoimaa kaikissa olosuhteissa.

US-patenttijulkaisussa 4 073 326 on myös ehdotettu, että laite varustettaisiin kahdella pöllin sivuja vasten puristuvalla telalla, jotka antaisivat koko sen vääntömomentin, joka tarvitaan pöllin pyörittämiseen. Tällaisessa viilusorvissa ei ole lainkaan pöllin päiden kanssa kosketuksessa olevia sorvin karoja, niin että mitään pöllin sydämen taipumisongeimaa ei ole. Tällä on kuitenkin se haittapuoli, että pöllin pyörintäkeski-viiva ei ole kiinteä, vaan liikkuu vaakasuorassa tasossa, mikä aiheuttaa monia muita probleemoja, muunmuassa pöllin ojentamisessa sorvinterään nähden. Lisäksi, joskin näiden kahden käyttötelan välimatkaa voidaan asetella eri läpimittaisiin pölleihin mukautumista varten, näiden telojen keskinäisiä kulma- ja säteettäisasemia pöllillä ei voida riippumattomasti asetella. Nämä käyttötelat pakottavat pölliä tukiteiaa vasten, jonka pystyasemaa pölliin nähden asetellaan nokanseuraajalla, joka seuraa nokkaa, joka on kiinnitetty alisen käyttötelan kannatusvarteen. Tämä on tehty pöllin kiristämiseksi mainittujen tukitelan ja kahden käyttötelan väliin pöllin keskiön pysyttämiseksi vaakatasossa ojennuksessa sorvin terän kanssa, koska mitään sorvin karoja ei ole kosketuksessa pöllin vastakkaisten päiden kanssa sen pyörittämistä varten. Koska mitään pöllin sydämen taipumisongeimaa ei ole, telojen välimatkan asettelemisliikkeellä on pelkästään kiinnittämistarkoitus, eikä taivutusongelmaan ratkaisu.

4 77399

Niinpä yhtenä esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan entistä parempi viilunsorvauslaite ja menetelmä pyörivän pöllin viiluamiseksi tarkasti ja tehokkaasti, niin että saadaan syntymään puuviilua, jonka paksuus on olennaisesti yhdenmukainen ja pölli pystytään viiluamaan niin, että jäljelle jää vain äärimmäisen pieniläpimittainen sydän.

Toisena keksinnön tarkoituksena on saada aikaan mainitunlainen menetelmä ja laite, joka estää pöllin sydämen taipumisen sydänläpimitan ollessa pieni ja estää sydäntä kiertymästä tai lohkeamasta irti kosketuksesta sen vastakkaisten päiden kanssa kosketuksessa olevien sorvin karojen kanssa.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan mainitunlainen menetelmä ja laite, jossa käytetään ainakin yhtä käyttötelaa ja yhtä tukitelaa, jotka ovat kosketuksessa pöllin sivun kanssa kulmavälin päässä toisistaan olevissa kohdissa, sorvin terän ja nokkatangon pölliin kohdistaman voiman tasapainottamiseksi ja lisäväännön kohdistamiseksi pölliin sen pyörittämistä varten, sorvin karojen antaman väännön lisäksi.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle viilunsorvauslaitteelle tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukaisen menetelmän tunnusmerkit selviävät vastaavasti vaatimuksesta 11.

Keksinnön mukaisen laitteen eräät edulliset suoritusmuodot ilmenevät vaatimuksista 2-10 ja menetelmän edullisia suoritusmuotoja on esitetty vaatimuksissa 12-15.

Muita esillä olevan keksinnön tarkoituksia ja etuja selviää seuraavasta sen erään ensisijaisen sovellutusmuodon yksityiskohtaisesta selityksestä ja oheisesta piirustuksesta. Piirustuksessa: 5 77399

Kuvio 1 on edestä nähty pystykuvanto esillä olevan keksinnön mukaisesta viilunsorvauslaitteesta, kuvio 2 on kuvion 1 viivalta 2-2 otettu tasokuvanto, kuvio 3 on suurempimittakaavainen, pysty leikkauskuvanto, joka on otettu kuvion 1 viivaa 3-3 myöten, kuvio 4 on edestä otettu pystykuvanto tunnetun tekniikan mukaisesta viilunsorvauslaitteesta, josta näkyy pöllin sydämen taipumisprobleema, kuvio 5 on yksinkertaistettu voimadiagramma esillä olevan keksinnön mukaisesta laitteesta, joka ratkaisee kuviossa 4 esitetyn probleeman, kehittyvistä voimista, kuviot 6 ja 7 ovat pystysuoria leikkauskuvantoja, jotka on otettu kuvion 1 viivoja 6-6 ja 7-7 myöten, ja kuvio 8 on kaavio, joka esittää kuvioiden 1-3 mukaisen laitteen automaattista säätöjärjestelmää.

Niin kuin kuvioista 1, 2 ja 3 näkyy, keksinnön mukaiseen vii-lunsorvauslaitteeseen kuuluu kaksi yhteisen sähkömoottorikäytön 11 pyörittämää sorvinkaraa, jotka on tarkoitettu tarttumaan pöllin 12 vastakkaisiin päihin tämän pöllin pyörittämiseksi samalla kun sorvin terä 14 on kosketuksessa mainitun pöllin sivun kanssa leikaten ohutta puuviilua pöllistä. Nok-katankoa 16, joka on varustettu pieniläpimittaisella nokka-telalla 18, pakotetaan pöllin sivua vasten kohdassa, joka on aivan lähellä terää 14, puun puristamiseksi kokoon niin, että se leikkautuu paremmin, antaen sileämpipintaisen viilun. Huomattakoon, että viilun paksuutta säädetään asettelemalla terän etenemisnopeuden suhdetta pöllin kehänopeuteen ja asettelemalla nokkatangon 16 ja terän 14 välimatkaa tavanomaiseen tapaan. Niinpä terä 14 ja nokkatanko 16 on asennettu vaunulle 20, jota siirretään olennaisesti vaakasuorasti tukin pyörin-täkeskiviivaa kohti, joka vastaa karojen 10 keskiviivaa, va-kion opeudella, esimerkiksi syöttöruuvin 22 avulla pöllin sorvaamiseksi maksimiläpimitastaan 12a minimiläpimittaansa 12b, jotka näkyvät kuviossa 3. Edellä selitetty viilusorvin toi- 6 77399 minta on tavanomainen, ja siitä syystä viilusorvin yksityiskohdat on piirustuksessa selvyyden vuoksi jätetty esittämättä.

Huomattakoon, että sorvin karoina 10 voi todellisuudessa olla kaksi tai useampi pari samankeskisiä, eri läpimittaisia karoja, joista isompia karoja 10' käytetään pöllin pyörittämiseen silloin kun sen läpimitta on suuri, kuten esim. 60-30 cm, kun taas pienemmät karat pyörittävät pölliä silloin kun sen läpimitta on pienempi, esim. 30-9 cm. Pienempiä karoja käytetään jotta pystyttäisiin sorvaamaan pölli hyvin pieniläpimittaiseksi sydämeksi viilun tuotantosuhteen parantamiseksi.

Isoja karoja käytetään kuitenkin, jotta saataisiin riittävän suuri vääntö pöllin pyörittämistä varten, kun se on läpimitaltaan suuri.

Niin kuin kuviosta 4 näkyy, tunnetun tekniikan mukaisissa viilunsorvauslaitteissa, joissa käytetään kahta lyhyttä jou-totelaa 23 eikä lainkaan pakkokäyttöistä tukitelaa, ja joka on selitetty US-patenttijulkaisussa 3 078 887, esiintyy pöllin sydämen taipumisprobleema, kun sydän on pieniläpimittainen. Niinpä kun pölli 12 on sorvattu pieniläpimittaiseksi sydämeksi 12b, se pyrkii taipumaan poikkisuunnassa, siirtäen pyörintäkeskiviivaa 25 ylöspäin muotoon, jota on merkitty viitenumerolla 25'. Tämän johdosta viilun paksuus ei enää pysy yhdenmukaisena ja sydämellä on taipumus murtua tai kiertyä irti kosketuksesta karojen 10 kanssa.

Tämä vaikeus voitetaan esillä olevan keksinnön mukaisella laitteella ja menetelmällä, johon sisältyy se, että käytetään pakkokäyttöistä tukitelaa 24 ja joutotukitelaa 26, joiden pituus on suurempi kuin telojen 23 ja jotka ovat kannatettuina kulmavälin päässä toisistaan olevissa asemissa, kosketuksessa tukin sivun kanssa niin kuin kuvioissa 1 ja 3 on esitetty.

Joutotela 26 on pöllin kanssa kosketuksessa mieluimmin olen-o naisesti 180 päässä sorvin terän 14 ja nokkatangon 16 kosketuskohdasta, niin että se on vastakkaisella puolella pölliä 7 77399 siitä katsoen. Lisäksi joutotela 26 ulottuu kosketuksessa pöllin kanssa yli puoleen pöllin pituudesta pöllin sydämen kaksoistaipumisen estämiseksi. Pakkokäyttöinen tela 24 on sijoitettu kosketukseen pöllin kanssa terän 14 ja nokkatangon 16 yläpuolella olevaan asemaan ja samoin sorvin karojen 10 ja joutotelan 26 yläpuolelle. Lisäksi pakkokäyttöinen tela 24 on joutotelasta 26 kulmittain siirtyneenä kulman verran, joka on o suurempi kuin 90 ja joka muuttuu kun näiden telojen kulma-asemia toisistaan riippumatta asetellaan automaattisella säätölaitteella riippuen pöllin läpimitan, sorvin karojen pyö-rintänopeuden ja viilun paksuuden muutoksista, ynnä muista tekijöistä kuten puun tilasta ja tyypistä.

Niin kuin kuviosta 5 näkyy, joutotela 26 ja pakkokäyttöinen tukitela 24 esillä olevan keksinnön mukaisessa viilunsorvaus- laitteessa ratkaisevat kuviossa 4 esitetyn pöllin taipumis- probleeman tasapainottamalla terän 14 ja puristustankolait- teen 16, 18 pölliä vastaan kehittämän vaihtelevan leikkaus- reaktiovoiman R . Yhdistetty leikkausvoima R vaikuttaa pit-k k kin viivaa, joka ulottuu terästä 14 joutotelan 26 ja pakko- käyttöisen telan 24 välille, pystysuuntaan nähden kulmassa, joka vaihtelee pöllin sydämen läpimitan mukana likimäärin välillä 10-20°. Joutotela 26 kehittää normaalin joutotelavoi- man N , joka on kohtisuora pöllin pintaan nähden ja vaikut- ir taa viivalla, joka on joutotelan keskiviivan ja pöllin pyö-rintäkeskiviivan 25 välillä, kulmassa Θ pystysuuntaan nähden. Pakkokäyttöinen tukitela 24 kehittää normaalin pakkote- lan voiman N , joka on kohtisuora pöllin pintaan nähden ja . pr vaikuttaa viivalla, joka sijaitsee pakkotelan keskiviivan ja ja tukin pyörintäkeskiviivan välillä, kulmassa Θ pysty- 2 suuntaan nähden. Joutotelan ja pakkokäyttöisen telan kulma- väli θ + Θ vaihtelee, mutta pysytetään suurempana kuin o 1 2 90 voimien paremmin tasapainottamiseksi. Lisäksi pakkokäyttöinen tela 24 kohdistaa kitkavoman F pöllin pintaan siinä kohdassa, jossa pakkokäyttöinen tela on kosketuksessa pöllin kanssa, ja tämä kitkavoima vaikuttaa viivalla, joka on kohti- 8 77399 suorassa voimaan N nähden ja likimäärin yhdensuuntainen R :n pr k kanssa. F on yhtä suuri kuin u N , jossa u on pakkokäyt-pr / pr / toinen telan aineksen, joka mieluimmin on polyuretaania, kitkakerroin sen ollessa kosketuksessa pöllin kanssa. Kitkakerroin vaihtelee välillä 0,2-0,6 enimpien tukkien yhteydessä.

Myös sorvin karojen 10 pölliin kohdistama vääntövoima T ja s karojen reaktiovoima R myötävaikuttavat yhdistettyyn leik- s kausvoimaan R .

k

Kuviosta 5 näkyy, että leikkausvoiman R pystysuoran kompo- k nentin, joka voi muuttua sikäli kun tukin sydämen läpimitta pienenee sorvauksen aikana, tasapainottavat pääasiassa pakko- käyttöisen telan voimat N ja F ja karojen reaktiovoima R .

pr pr s

Leikkausvoiman R ja pakkokäyttöisenn telan voiman N vaaka- k pr suorat komponentit sen sijaan tasapainottaa pääasiassa jouto- telan voima N . Huomattakoon, että pakkotelan voimien N ja ir pr F vaakasuorat komponentit ovat vastakkaissuuntaiset ja Pr pyrkivät kumoamaan toisensa. Näin ollen tasapaino voidaan ylläpitää asettelemalla telojen 24 ja 26 kulmaväliä joutotelan voiman N ja pakkokäyttöisen telan voiman N kohdistumiskul-ir pr mien Θ ja Θ muuttamiseksi uusiksi kulmiksi Θ ja Θ 12 12 kun sydämen läpimittaraja 9 cm on saavutettu, ja asettelemalla pakkokäyttöisen telan nopeutta sen kitkavoiman F muut-

Pr tamiseksi esillä olevan keksinnön mukaisella tavalla. Tyypillisiä näiden kulmien arvoja 30 cm läpimittaisella pöllillä o o ovat Θ = 78 , Θ = 38 , ja 9 cm:n läpimittaisella pöllil-1 o 2 o lä Θ =95 ja = 20 . Koneenkäyttäjä nostaa sorvin karojen nopeuden noin 500:aan kierr/min ja pakkokäyttöisen telan kehänopeus asetetaan niin, että se aluksi on 5 % suurempi kuin pöllin kehänopeus sitä pelkästään karoilla pyöritettäessä .

Puheena oleva sorvin tukitelalaite on lisäksi itsekompensoiva voimien tasapainottamiseksi, koska, kun leikkausvoima R suurenee, se pyrkii kohottamaan pölliä ylöspäin, kääntymään te- 9 77399 rän särmän ympäri pakkokäyttöistä telaa 24 kohti ja aiheuttamaan suuremman paineen pakkokäyttöistä telaa vastaan. Tämä

suurentaa pakkokäyttöisen telan molempia voimia N ja F

Pr pr

mikä tasapainottaa leikkausvoiman R suurenemisen. Tästä johtuva pakkokäyttöisen telan tukkiin 12 kohdistuvan voiman N

pr suureneminen suurentaa painetta joutotelan voimaa N vastaan, ir mikä tasapainottaa mainitun suurentuneen pakkokäyttöisen telan voiman. Tämän johdosta joutotela minimoi sorvatun viilun paksuuden vaihtelut.

Tyypillisessä esimerkissä, jossa kitkakerroin u on noin 0,4, pakkokäyttöinen tela 24 aiheuttaa noin 30 % pöilin viiluami- seen tarvittavasta vääntövoimasta, ja loput 70 % sorvin karat 10. Leikkausvoima R vaihtelee välillä 4,5-13,5 kp pöllin sy- k dämen pituuden cm kohti. Niinpä, kun sydämen pituus on 260 cm, leikkausvoima on välillä 115—3465 kp.

Pakkokäyttöinen tela 24 on asennettu kahdelle kannatusvarsi-elimelle 28, jotka kääntyvät kääntymiskeskiviivan 30 ympäri, niin kuin nuolet 32 osoittavat. Samoin joutotela 26 on asennettu kahdelle kannatusvarsielimelle 34, jotka kääntyvät kääntymäkeskiviivan 36 ympäri, niin kuin nuolet 38 kuviossa 3 osoittavat. Täten kannatuselimiä 28 ja 34 asetellaan toisistaan riippumatta sylintereiden 42 ja 40 avulla, jotka näkyvät kuvioissa 1-3.

Niin kuin kuvioista 1-3 näkyy, pakkokäyttöinen tela 24 on kiinnitetty telan kannatuspalkkiin 44 kahdella asennuselimel-lä 46, joissa on laakerit. Kannatuspalkki on vastakkaisista päistään kiinnitetty kahteen kannatuselimeen 28, jotka on vastakkaisista päistään niveltyvästi kiinnitetty yhdistelmän kannatuslevyihin 48 laakereilla 49, pyörimään kääntymäkeski-viivan 30 ympäri. Yhdistelmän kannatuslevyt 48 on liikkumattomiksi kiinnitetty kokoojakannatuspalkkiin 50 kannatuslevy-jen 48 oikeanpuolisessa päässä ja kahteen apupalkkiin 52 näi- 10 77399 den kannatuslaattojen vasemmanpuolisessa päässä lisälujuuden saavuttamiseksi näiden kannatuslaattojen välisen välimatkan vakiona pysyttämistä varten niin kuin kuviosta 3 näkyy.

Joutotela 26 on asennettu kääntyvien kannatusvarsien 34 toiseen päähän, jotka varret on kiinnitetty yhdistelmän kanna-tuslaattoihin 48 laakereilla 51, kääntymään keskiviivan 36 ympäri, kun taas kannatusvarsien 34 yläpäät on yhdistetty yhteiseen kannatuspalkkiin 54 niin kuin kuvioista 2 ja 3 näkyy. Kannatuspalkki 54 on laipoilla 53 yhdistetty sylinterin 40 männänvarteen, joka kääntää kannatusvarsia 34 kääntymäkeski-viivan 36 ympäri nuolten 38 suuntaan joutotelan 26 aseman asettelemiseksi kulmittain karojen 10 keskiviivan ympäri ja säteen suunnassa tätä karojen keskiviivaa kohti ja siitä poispäin.

Samalla tavoin pakkokäyttöisen telan säätösylinteri 42 on männänvarrella yhdistetty kannatuspalkilla 44 oleviin laippoihin 55 ja kääntää kannatusvarsia 28 kääntymäkeskiviivan 30 ympäri pakkokäyttöisen telan 24 asettelemiseksi kulmittain karan 10 keskiviivaan nähden ja säteen suunnassa mainittua karan keskiviivaa kohti ja siitä poispäin. Pakkokäyttöistä telaa 24 pyöritetään kahdella sen vastakkaisissa päissä olevalla kytkentäketjulla 56, jotka on yhdistetty kahden hydrau-limoottorin 58 ja 60 käyttöakseleihin 57, joiden keskiviiva yhtyy kääntymäkeskiviivaan 30, niin kuin kuviosta 2 näkyy. Moottorit 58 ja 60 on asennuslaatoilla 69 kiinnitetty apupalk-keihin 52, liikkumaan kannatuslaattojen 48 mukana, niin kuin kuviosta 7 näkyy, samalla kun niiden akselit 57 kääntyvät kannatuselinten 28 mukana kääntymäkeskiviivan 30 ympäri.

Koko tukitelayhdistelmä, mukaanluettuna joutotela 26, pakko-käyttö inen tela 24 ja niiden telakohtaiset kannatuspalkit, jotka on asennettu kannatuslaatoille 48, kääntyy kannatuslaa-tat 48 alakehykseen 59 kiinnittävien yhdistelmän kannatuslaa-kerien 63 keskiviivan 61 ympäri. Täten yhdistelmää kohotetaan 11 77399 ja lasketaan sylintereiden 62 ja 64 avulla, joiden männänvar-ret on niveltyvästi kiinnitetty kannatuslaattoihin 48 nivel-tapeilla 65. Sylintereiden 62 ja 64 yläpäät on nivelliitok-silla 66 kiinnitetty liikkumattomassa pääkannatuspalkissa 68, joka on koko yhdistelmän pääkannatin, oleviin laippoihin 67. Tukitelayhdistelmää kannattavat alakehyselimet 59 on ripustettu pääkannatuspalkkiin 68. Liikkumattoman kannatuspalkin 68 vastakkaiset päät on asennettu kehyselimille 70.

Tukitelayhdistelmä on kuviossa 6 esitetty ylös nostettuna niin, että on saatu 48 cmsn säteinen välys 79 suuriläpimit-taista sorvin karojen 10' väliin sorvin panostimella (esittämättä) kuten sellaisella, joka on selitetty US-patenttijulkaisussa 4 197 888 panostettavaa pölliä varten. Tukitelayhdistelmä on esitetty alas laskettuna kuvioissa 3 ja 7, sylinterin 62 männänvarsi täysin ulos työntyneenä. Tässä alas lasketussa asennossa sylinterit 40 ja 42 kääntävät joutotelan 26 ja pakkokäyttöisen telan 24 kosketukseen pöllin pinnan kanssa asemissa, jotka määrätään käyttämällä niihin liittyviä servoventtiileitä 72 ja 74 kuvion 8 mukaisen automaattisen säätöjärjestelmän avulla.

Automaattinen säätöjärjestelmä esillä olevan keksinnön mukaista viilusorvin tukitelalaitetta varten on esitetty kuviossa 8. Järjestelmään kuuluu digitaali-mikroprosessori 76, joka saa sorvin karan nopeussyötteen takometristä 80, joka on kytketty kara-akselin käyttömoottorin 11 ulostuloon ja kehittää sähkösignaalin, joka vastaa sorvin karojen pyörimisnopeutta. Nopeussignaali vahvistetaan käyttövahvistimella 82 ja muunnetaan digitaalisignaaliksi ennen sen syöttöä mikroprosessoriin. Mikroprosessori 76 saa myös terävaunun asemaa ilmaisevan syötesignaalin, joka siirretään johtoa 83 myöten vaunun asemamuuttimen 84 tulosteesta. Muutin 84 on kytketty vaunun käyttöakseliin 86, joka siirtää sitä syöttöruuvia 22, joka syöttää terävaunua 20 pöllin 12 keskiviivaa kohti sorvauksen aikana, niin että tämän muuttimen pyörintäasema vastaa vaunun lineaarista asemaa ja pöllin sydämen 12 läpimittaa.

12 7 7399

Vaunun käyttöakseli 86 on kytketty käyttömoottorin 88 ulostuloon ja kytketty hammaspyöräparilla 90, 92 syöttöruuviin 22 tämän ruuvin pyörittämiseksi. Vaunun asemasignaali siirretään johtoa 83 myöten vaunun aseman kooderiin 94, joka muuntaa analogisignaalin binääriseksi, koodatuksi desimaalisignaalik-si (BCD-signaaliksi), joka siirretään yhdensuuntaisia syöttö-johtoja 96 myöten mikroprosessoriin 76.

Viilun paksuuden ilmaisemiseksi on olemassa viilun paksuus-kytkin 98, jota koneen käyttäjä voi käsin asetella niin, että se kehittää paksuussyötesignaalin, joka muunnetaan BCD-signaaliksi ja syötetään mikroprosessoriin 76 yhdensuuntaisia syöttöjohtoja 100 myöten. Mikroprosessoriin 76 syötetään jou-totelan aseman etenemis/peräytys-signaali syöttöjohtoa 102 myöten käsin aseteltavasta potentiometristä 104. Joutotelan etenemis/peräytys-signaali asettelee mikroprosessoriin syötettävää tasavirtavertausjännitettä, joka vastaa joutotelan vertausasemaa ja jota voidaan asetella mainitun joutotelan pinnan kulumisen kompensoimiseksi. Samalla tavoin on olemassa pakkokäyttötelan etenemis/peräytys-signaalin syöttöjohto 106, joka on kytketty toisen käsin aseteltavan potentiometrin 108 tulosteeseen. Pakkokäyttötelan etenemis/peräytyssignaali asettaa pakkokäyttötelan vertausasemaa vastaavan tasavirtavertaus jännitteen ja kompensoi tämän telan kulumisen.

Ainoat muut mikroprosessoriin 76 syötettävät syötteet ovat täyden jakson säätösignaalisyötteet 110, jotka ovat joukko yhdensuuntaisia syötteitä, jotka toimittaa säätölogiikkapiiri 112. Automaattisessa tilassa syöttöjen 110 säätösignaaleihin sisältyy "täysin alhaalla" -signaali, joka ilmaisee, että tukitelayhdistelmä on täysin alhaalla, "sydämen raja" -signaali, joka ilmaisee milloin pöllin sydän on sorvattu sydämen rajaan saakka, joka on esimerkiksi 8,9 cm:n läpimitta, ja "alasmeno"-signaali, joka ilmaisee, kun pakkokäyttöinen tu-kitela ja joutotela ovat siirtymässä alas kosketukseen pöllin kanssa tukitelayhdistelmän ollessa alas laskettuna. Syöttei- 13 773 9 9 siin 110 sisältyy myös "täysin ylhäällä" -signaali, joka osoittaa, milloin tukitelayhdistelmä on nostettuna ylimpään raja-asemaansa, "poistumia"-signaali, joka ilmaisee, milloin joutotela ja pakkokäyttöinen tukitela avautuvat päästääkseen pöllin sydämen irti, ja "leijunta"-signaali, joka syntyy silloin, kun tietokoneessa tai järjestelmän muissa osissa on ilmennyt ongelmia, jotka saattavat tukitelayhdistelmän "leijumaan" paikallaan kunnes ongelma on ratkaistu.

Mikroprosessorin 76 sisään on varastoituna tietokoneohjelma, joka vastaa kalibrointiasemataulukkoa, joka sisältää joutote-lan ja pakkokäyttöisen telan halutut asemat eri kulma-asennoissa ja säteettäisasemissa sorvin karojen keskiviivaan nähden, riippuen pöllin läpimitasta. Kalibrointitaulukko tehdään käyttämällä kalibrointiperustana sorvin karoja 10, eikä pölliä. Lisäksi mikroprosessorin tietokoneohjelmaan sisältyy myös pakkokäyttöisen tukitelan nopeuden asettelutaulukko, joka toivottu nopeus vaihtelee pöllin läpimitan mukaan, jonka ilmaisee sorvin terävaunun asema, ja mikroprosessoriin menevien sorvin karan nopeussyötteiden mukaan. Tämän johdosta mikroprosessori 76 kehittää neljä tulostesignaalia, niihin luettuina toivottu joutotelan asemasignaali syötössä 114, toivottu pakkokäyttöisen tukitelan asemasignaali syötössä 116 ja toivottu pakkokäyttöisen tukitelan nopeussignaali syötössä 118, jotka kaikki syötetään säätölogiikkapiiriin 112.

Tietokone 76 vastaanottaa vaunun aseman kooderista 94 digi-taalisignaalin, joka muuttuu lineaarisessa suhteessa vaunun asemaan. Sitten tietokone tutkii kunkin telan "nousu"-taulukkoa. Tietäen vaunun aseman, tietokone katsoo vastaavaa kohtaa taulukoista. Tästä tietokone saa tietää, mikä digitaalitulos-te olisi, jos sorvissa olisi pyöreä sylinteri. Koska terän i leikkuutie on spiraalin muotoinen, tietokone lisää tähän tu- ) lostearvoon korjausarvon, joka perustuu viilun paksuuteen. :

Sitten tietokone lisää tähän uuteen tulostearvoon toisen kor-jausarvon, joka perustuu kummankin telan etenemis/peräytyspo- 14 77399 tentiometrin 104 ja vastaavasti 108 asetukseen. Tämä lopullinen digitaali-tulostearvo lähetetään sitten digitaali/analo-gi-(DA)-muuttajaan, joka muuttaa tulostearvon analogijännitteeksi tulostuksissa 114 ja 116, jota jännitettä käytetään telojen paikoittamiseen.

Samaan aikaan tietokone 76 myös vastaanottaa analogisignaalin sorvin karan käytön takometristä 80 vahvistimen 82 kautta.

Tämä signaali menee analogi/digitaali-(AD)-muuttajaan. Saatua digitaalista nopeussignaalia ja vaunun asematietoja käytetään pöllin kehänopeuden laskemiseen. Tietokone muuttaa tämän informaation tulostesignaaliksi, joka käyttää pakkokäyttöistä telaa sellaisella nopeudella, että telan pintanopeus ja pöllin pintanopeus ovat yhtä suuret. Tämä tulostesignaali kerrotaan sitten ylinopeuskertoimella, joka saattaa pakkokäyttöi-sen telan pyörimään tätä kerrointa vastaavasti suuremmalla nopeudella kuin pölli. Tämä modifioitu tulostesignaali menee D/A-muuttajaan, joka antaa tulostukseen 118 analogisen nopeu-densäätösignaalin, jota sitten käytetään käyttämään sitä servoventtiiliä, joka ohjaa vaihdeltavaa syrjäytyspumppua.

Lisäksi, mikroprosessori toimittaa "vahtikoira"-ajoitussig-naalitulosteen 120 säätölogiikkapiiriin sen määräämiseksi, milloin järjestelmä siirtyy tietokoneohjauksesta nokkaohjauk-seen. Vahtikoiratuloste 120 nollaa tässä säätölogiikkapiiris-sä olevan viivytysreleen, joka aiheuttaa siirtymisen nokkaoh-jattuun tuentaan. Ellei mikroprosessori toimita vahtikoira-ajoitus -tulostesignaalia ennalta määrätyn aikavälin puitteissa viivytysreleen nollaamiseksi, tämä rele vaihtaa automaattisesti tietokoneohjatusta nollaohjattuun toimitapaan.

Näin tapahtuu tavallisesti, jos tietokoneessa on toimintahäiriö .

Toimitavan valintakytkin 122 on olemassa säätölogiikkapiirin toimitavan valintaa varten. Lisäksi säätölogiikkapiiri siirtyy automaattisesti tuenta-toimitapaan silloin kun vahtikoira- 15 77399 ajoitussignaali mikroprosessorin tulostuksessa 120 ei nollaa logiikkapiirissä olevaa viivytysrelettä. Nokkaohjatussa toimitavassa käytetään kahta pyörivää nokkaa 124 ja 126 ohjaamaan joutotelan 126 ja vast, pakkokäyttöisen tukitelan 24 asemaa. Näiden nokkien pinnat on muotoiltu siten, että ne antavat samanlaisen telan asetusinformaation kuin mikroprosessoriin on varastoituna, joutotelan ja pakkokäyttöisen tukitelan asemien ohjaamiseksi. Moottorit 58 ja 60 on kuitenkin venttiileillään asetettu neutraaliasentoon, niin että pakko-käyttöinen tela 24 ei nokkaohjauksessa saa lainkaan tehoa. Nokanseuraajät 128 ja 130 nojaavat nokkiin 124 ja 126 ja ohjaavat potentiometrien 132 ja 134 siirrettäviä koskettimia, jotka potentiometrit toimittavat asemansäätösignaaleja säätö logiikkapiirin joutotelan aseman syöttöön 136 ja vast, pak-kokäyttötelan aseman syöttöön 138. Näin ollen potentiometri 132 kohdistaa joutotelan aseman nojasignaalin säätölogiikka-piirin syöttöön 136, samalla kun potentiometri 134 kohdistaa pakkokäyttötelan nojasignaalin mainitun säätölogiikkapiirin syöttöön 138. Telojen asemasignaalit syötöissä 136 ja 138 nokkaohjauksen aikana vastaavat telojen asemasignaaleja syöttöihin 114 ja 116 tietokoneohjausta käytettäessä. Huomattakoon, että nokkaohjauksen aikana ei ole mitään pakkokäyttöisen tukitelan nopeuden säätösyötettä, joka vastaisi tietokoneohjauksessa esiintyvää pakkokäyttötelan nopeussyötettä 118. Niinpä nokkaohjauksen aikana viilusorvin tukitelat on asetettu ainoastaan yhtä pakkokäyttöisen tukitelan nopeutta ja yhtä viilun paksuutta varten, niin että nokkaohjaus ei ole yhtä monipuolinen kuin tietokoneohjaus. Kaksi paria käsin ohjattuja telan aseman etenemis/peräytys-vertailuasettelupotentio-metrejä 140, 140' ja 142, 142' on kuitenkin kytketty sarjaan joutotelan asemapotentiometrin 132 ja vastaavasti pakkokäyttöisen tukitelan asemapotentiometrin 134 kanssa, ja ne toimivat samalla tavoin kuin mikroprosessoriin kytketyt etenemis/-peräytyspotentiometrit 104 ja 108, asetellen vertailuasema-jännitettä telojen kulumisen kompensoimiseksi. Huomattakoon, _· että nojausnokat 124 ja 126 on asennettu nokka-akselille 144, 16 77399 joka on kytketty sorvinterän vaunun käyttöakseliin 86, niin että nokat joutuvat pyörimään terävaunun 20 aseman mukaisesti, joka vastaa pöllin sydämen läpimittaa sitä sorvattaessa.

Sen ilmaisemiseksi, milloin tukin sydän on läpimitaltaan pienempi kuin 30 cm, on olemassa nokan vaikutuksesta toimiva kytkin 146, joka toimittaa säädönvaltuutussignaalin säätölo-giikan syöttöön 148. Ennen kuin säätölogiikkapiiri 112 vastaanottaa tämän valtuutussignaalin syöttöönsä 148, se ei aiheuta joutotelan ja pakkokäyttöisen tukitelan laskeutumista kosketukseen pöllin kanssa. Näin ollen joutotela ja pakko-käyttöinen tukitela eivät siirry kosketukseen pöllin kanssa ennen kuin pöllin sydän on sorvattu läpimitaltaan alle 30 cm:seksi, koska niitä ei tarvita suuriläpimittaisilla tukeilla. Nokkakytkintä 146 ohjaa nokanseuraaja 150, joka vierii pyörivän nokan 152 pintaa myöten, joka on kytketty terävaunun käyttöakseliin 86. Tämän johdosta nokan 152 pyörintäasento vastaa terävaunun 20 säteettäistä asemaa pöllin sydämen 12 pyörintäkeskiviivaan nähden, ja niin ollen se vastaa pöllin sydämen läpimittaa.

Kun kytkin 146 sulkeutuu havaitessaan pöllin läpimitan 30 emiksi, telat 24 ja 26 erkanevat toisistaan ja laskeutuvat hitaasti kosketukseen pöllin kanssa, niin että niiden törmäys on hellävarainen eikä häiritse sorvaustyövaihetta. Heti kun joutotela ja pakkokäyttöinen tukitela 26 ja 24 ovat siirtyneet kosketukseen pöllin sydämen kanssa niin kuin kuviosta 3 näkyy, nokkakytkimen 146 toimittua, säätölogiikkapiiri 112 kehittää joutotelan aseman vertaussignaalin tulostukseen 154 ja pakkokäyttöisen tukitelan aseman vertaussignaalin tulostukseen 156, jotka signaalit ovat analogisignaaleja, jotka kohdistetaan servovahvistimiin 158 ja vastaavasti 160. Servovahvistimet 158 ja 160 vertaavat telan asemien vertaussyöttösignaaleja telojen todellisten asemien syöttösignaaleihin palautussyötöissä 162 ja vastaavasti 164, jotka signaalit toimittaa kaksi lineaarista potentiometriä, jotka on kytketty asemanilmaisinsylin- 77399 tereiden 166 ja 168 mäntiin ja asennettu sylintereiden sisään, suojaan. Nämä kaksi ilmaisinsylinteriä 166 ja 168 on kytketty joutotelan ja pakkokäyttöisen tukitelan kannatusvarsiin 34 ja vastaavasti 28, niin että ne ilmaisevat niiden telojen asemat.

Niin kuin kuviosta 2 näkyy, joutotelan asemanilmaisinsylinte-ri 166 on kiinnitetty joutotelan kannatuspalkkiin 54, joka on asennettu kannatusvarsille 34, kun taas pakkokäyttöisen tukitelan asemanilmaisin 168 on kiinnitetty pakkokäyttötelan kannatuspalkkiin 44, joka on asennettu kannatusvarsille 28, ja näiden palkkien asemat vastaavat niitä vastaavien telojen 26 ja vastaavasti 24 asemia.

Servovahvistimet 158 ja 160 kehittävät tulostuksiinsa 170 ja 172 erotussignaalit, jotka vastaavat tela-asemien vertailu-signaalien ja todellisten tela-asemasignaalien jänniteampli-tudien erotuksia näiden kahdessa syöttökohdassa. Vahvistimen 158 erotussignaalituloste 170 on yhdistetty joutotelan kanna-tussylinterin 40 säätöventtiiliin 72, kun taas vahvistimen 160 erotussignaalituloste 172 on yhdistetty pakkokäyttöisen tukitelan kannatussylinterin 42 säätöventtiiliin 74. Kanna-tussylinterit 40 ja 42 pyörittävät niveltyviä kannatuselimiä 34 ja 28 kunnes joutotela 26 ja pakkokäyttöinen tukitela 24 ovat niissä asemissa, jotka vastaavat vertailusignaalitulos-teita 154 ja 156. Kun tämä tapahtuu, ilmaisinten 166 ja 168 " palautussignaalit syötteissä 162 ja 164 ovat yhtä suuret kuin tela-aseman vertaussignaalit servovahvistinten 158 ja 160 syötteissä 154 ja 156, niin että näiden vahvistinten erotus-signaalitulosteet 170 ja 172 ovat molemmat nolla, mikä estää kannatussylinterien 40 ja 42 enemmän liikkeen. Rajakatkaisin 171 on sijoitettu toimimaan silloin, kun joutotelan kannatus-varsi 34 on täysin peräytettynä tukitelayhdistelmän yläasen-toon, ja tämä katkaisin toimittaa kuormituksen ilmaisusignaa-lin säätölogiikkapiirin syötteeseen 173. Vastaanotettuaan tämän kuormituksen ilmaisusyötesignaalin säätölogiikkapiiri aiheuttaa sen, että sorvin panostin, (esittämättä) panostaa tukin sorvin karojen väliin.

is 7 7 3 9 9

Analoginen nopeuden vertaussignaali toimitetaan säätölogiik-kapiirin 112 tulosteesta 174 servovahvistimeen 176, joka säätää tukitelaa 24 käyttävien moottoreiden 58 ja 60 nopeutta. Tämä saadaan aikaan kohdistamalla servovahvistimen tuloste-signaali servosäätöventtiiliin 178, joka säätää vaihdeltavaa, deplasementtipumppua 180, joka on painekompensoitu servotila-vuussäätimellä. Näin ollen väliainemoottoreiden 58 ja 60 läpi virtaava väliaineen määrä on säädetty, mikä asettaa pakkokäyt-töisen tukitelan nopeuden sen nopeuden vertailusignaalin suuruiseksi, jonka mikroprosessorin tulostus 118 kehittää. Huomattakoon, että telan aseman vertaussignaalit säätölogiikan tulosteissa 154 ja 156 voivat vastata joko mikroprosessorin telan asematulosteita 114 ja 116 tai, nokkaohjatussa järjestelmässä telan asetustulosteita 136 ja 138.

Päänostosylinteriä 62, joka nostaa ja laskee tukiyhdistelmän kannatuselimiä 48, käyttää säätöventtiili 82, johon tulee kolme syötesignaalia säätölogiikkapiirin 112 tulosteista, niiden joukossa nopean toiminnan tuloste 184, nostotuloste 186 ja laskutuloste 188. Kun nopea tuloste 184 toimii, säätö-venttiili 182 siirtää sylinteriä 62 nopeasti, niin että se kääntää yhdistelmän kannattimen 48 ylöspäin tai alaspäin riippuen kumpi tulosteista 186 ja 188 on toiminnassa. Neljä rajakatkaisinta valvoo tätä toimintaa ja ne on kytketty yhteiseen, säätölogiikkapiiriin menevään syötteeseen. Nämä ra-jakatkaisimet ovat ylinen rajakatkaisin 192, hitaasti ylös-rajakatkaisin 194, hitaasti alaskatkaisin 196 ja alinen katkaisin 198. Rajakatkaisimet saattaa toimintaan yhdistelmän kannatusvarsien 48 kääntymisliike. Niinpä ylinen katkaisin 192 sulkeutuu kun kannatin 48 on ylimmässä asemassaan ja alinen katkaisin 198 sulkeutuu, kun kannatin 48 on alimmassa asemassaan .

19 773 9 9

Hitaasti ylös-katkaisin 194 sulkeutuu ennalta määrätyllä korkeudella sen jälkeen kun yhdistelmän kannatin 48 on liikkunut nopeasti ylöspäin suurimman osan matkastaan, ja tämä katkaisin katkaisee säätöventtiilin 182 syötetyn nopean signaalin 184. Tämän johdosta tämä säätöventtiili ohjaa sylinteriä 62 niin, että se vähitellen kohottaa yhdistelmän hitaasti ylös-asemasta sen ylimpään asemaan. Samalla tavoin hitaasti alas-rajakatkaisimen 196 saattaa toimintaan yhdistelmän kannatin 48 ennalta määrätyllä korkeudella sen kulkiessa alaspäin, sen jälkeen kun se on kulkenut suurehkon osan kulkutiestään, ja tämä katkaisee säätöventtiiliin 182 syötetyn nopean signaalin 184. Tämän tuloksena sylinteri 62 sitten saattaa yhdistelmän kannattimen 48 lasketuittaan hitaasti alas-asemastaan alimpaan asemaansa. Tämä tekee mahdolliseksi siirtää telan kannatusyh-distelmän 48, 28, 24, 34 ja 26, jonka massa on verraten suuri, nopeasti ja tehokkaasti, mutta tarkasti ylimpään ja alimpaan asentoonsa. Näin onkin kuvion 8 mukaisen automaattisen säätöjärjestelmän toiminta tullut selitetyksi.

Niille, joilla on tavallinen ammattitaito tällä alalla, on ilmeistä, että esillä olevan keksinnön edellä selitetyn ensisijaisen sovellutusmuodon yksityiskohtiin voidaan tehdä monia muutoksia. Näin ollen keksinnön suoja-alue määräytyy yksinomaan seuraavien patenttivaatimusten perusteella.

Claims (15)

1. Viilusorvi, johon kuuluvat karat (10) sorvattavan pöllin (12) pyörittämiseksi, terä (14) viilun leikkaamiseksi pöllistä, nokkatankolaite (16) kosketusta varten pöllin kanssa kohdassa, joka on pienen matkan päässä terän (14) etupuolella, vapaasti pyörivä tukitela (26) pöllin tukemiseksi ja pyöritetty käyttötela (24) pöllin pyörityksen avustamiseksi, tunnettu siitä, että siinä lisäksi on laitteet (40, 42) tukite-lan (26) ja käyttötelan (24) liikuttamiseksi toisistaan riippumatta, sekä automaattiset säätölaitteet (158, 160, 112, 76 tai 124, 126, 132, 134) toisaalta tukitelan akselin ja karojen akselin kautta kulkevan tason ja toisaalta käyttötelan akselin ja karojen akselin kautta kulkevan tason pystytason kanssa muodostamien kulmien (Θ ja Θ ) summan (θ + Θ ) säätä- 12 12 miseksi siten, että se pienenee pöllin läpimitan pienetessä sorvauksen aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sorvi, tunnettu siitä, että käyttötela (24) on sijoitettu niin, että terän (14) ja nokkatangon (16) pölliin kohdistamien voimien resultantti (R ) suuntautuu tukitelan (26) ja käyttötelan (24) väliin, k

2° 77399

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sorvi, tunnettu siitä että tukitela (26) on kosketuksessa pöllin (12) vastakkaisen puolen kanssa terään (14) nähden, ja käyttötela (24) on sijoitettu terän, nokkatangon (16) ja tukitelan yläpuolelle.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sorvi, tunnettu siitä että säätölaite siirtää käyttötelaa (24) ja tukitelaa (26) toisistaan riippumatta sisäänpäin karojen keskiviivaa (25) kohti, kun terää (14) ja nokkatankoa (16) siirretään sisäänpäin mainittua keskiviivaa kohti pöllin sorvauksen aikana.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sorvi, tunnettu siitä o että käyttötela (24) on vähintään 90 kulman (θ + Θ ) 1 2 päässä tukitelasta (26) karojen keskiviivaan (25) nähden. 21 773 9 9

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sorvi, tunnettu siitä että säätölaite (146, 112) siirtää tukitelan (26) ja käyttö-telan (24) kosketukseen pöllin (12) kanssa sen jälkeen kun pölli on sorvattu ennaltamäärättyyn läpimittaan.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sorvi, tunnettu siitä että säätölaitteeseen sisältyy sinänsä tunnetulla tavalla joukko servolaitteita (40, 42, 158, 160), jotka asettelevat käyttötelan ja tukitelan asemia ilmaisinlaitteen (84, 94, 76 tai 124, 126, 112) vaikutuksesta, joka havaitsee pöllin läpimitan muutokset.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sorvi, tunnettu siitä että ilmaisulaitteeseen kuuluu sähköinen tietokonelaite (76, 112), joka syöttösignaalien vaikutuksesta, jotka vastaavat pöllin läpimittaa, pöllin pyörintänopeutta ja viilun paksuutta, kehittää sähköiset säätösignaalit, jotka vastaavat tukitelan ja käyttötelan haluttuja asemia ja joka kohdistaa säätösignaalit servolaitteisiin (158, 160) tukitelan ja käyttö-telan asemien säätämiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sorvi, tunnettu siitä että käyttötelaa (24) kannattaa ensimmäinen niveltyvästi kiinnitetty kannatuslaite (28, 30), jota kääntää ensimmäinen sylinterilaite (42), että tukitelaa (26) kannattaa toinen niveltyvästi kiinnitetty kannatuslaite (34, 36), jota kääntää toinen sylinterilaite (40), ja että säätölaite ohjaa ensimmäistä ja toista servosäädettyä venttiililaitetta (74, 72) ensimmäisen ja toisen sylinterilaitteen ohjaamiseksi asettelemaan tukitelan ja käyttötelan kulma-asentoja.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sorvi, tunnettu siitä, että sekä tukitelan että käyttötelan liikkeen havaitsee : asemanilmaisin (166, 168), joka toimittaa palautusservosäätö- laitteeseen (158, 160) telojen todellista asemaa vastaavan asemasignaalin (162, 164) vertailua varten toivotun aseman 22 77399 vertaussignaalien kanssa erotussignaalien kehittämiseksi, jotka kohdistetaan venttiililaitteisiin (72, 74).

11. Menetelmä puuviilun sorvaamiseksi pöllistä, jossa pölliä (12) pyöritetään karoilla (10), jotka ovat kosketuksessa pöllin vastakkaisten päiden kanssa, pyörivää pölliä leikataan terällä (14), jolloin pölliä puristetaan nokkatangolla (16) lähellä terää, pyörivän pöllin sivun kanssa saatetaan kosketukseen vähintään kaksi telaa (24, 26), jotka ovat kulmavälin päässä toisistaan ja mainitusta terästä, pöllin tukemiseksi ja sen taipumisen estämiseksi leikkaamisen aikana, jolloin teloista toinen on vapaasti pyörivä tukitela (26) ja toinen käyttötela (24), jolloin pyörivään pölliin kohdistetaan lisä-vääntöä käyttötelalla (24), jota pyöritetään suuremmalla ke-hänopeudella kuin karat pyörittävät pölliä, tunnettu siitä, että tukitelan (26) ja käyttötelan (24) asemia asetellaan toisistaan riippumatta automaattisesti sorvauksen aikana terän pölliin kohdistaman leikkausvoiman tasapainottamiseksi niin, että tukitelan ja käyttötelan akseleiden kautta ja karojen akselin kautta kulkevien tasojen pystytason kanssa muodostamien kulmien (Θ ja Θ ) summa (θ + Θ ) pienenee pöllin 12 12 läpimitan (84, 94) pienetessä.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukitela ja käyttötela pidetään pöllin kanssa kosketuksessa matkan päässä toisistaan olevissa asemissa niin, että nokkatangon (16) ja terän (14) tukkiin kohdistama resul-tanttivoima (R ) suuntautuu tukitelan (26) ja käyttötelan (24) väliin.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttötelaa (24) ja tukitelaa (26) siirretään automaattisesti (84, 94, 76, 112, 158, 160) sisäänpäin karojen (10) keskiviivaa (25) kohti, kun terää ja nokkatankoa siirretään sisäänpäin mainittua keskiviivaa kohti pöllin sorvaamisen aikana. 23 7 7 3 9 9

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukitela (26) ja käyttötela (24) siirretään automaattisesti (152, 176, 112) kosketukseen pöllin kanssa sen jälkeen, kun pölli on sorvattu ennaltamäärättyyn läpimittaan.

15. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukitelan (26) ja käyttötelan (24) kosketusasemat o pidetään toisistaan vähintään 90 kulmavälin (θ + Θ ) 1 2 päässä (12) pyörintäkeskiviivaan (25) nähden.