FI77346B - Foerfarande foer redigering, s.k. klippning, av videogram i faerg. - Google Patents

Description

1 77346

Menetelmä värivideosignaalien editoimiseksi eli leikkaamiseksi

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään tallen-5 nettujen värivideosignaalien editoimiseksi eli nk. leikkaamiseksi, ja erityisesti PAL- ja SECAM-standardien mukaisiin signaaleihin. Tarkemmin määriteltynä esillä oleva keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitetyn tyyppiseen menetelmään.

10 Esillä olevan keksinnön ymmärtämiseksi on tarpeen tietää edellä mainituista signaalin siirto- ja tallennus-järjestelmistä, joista on olemassa paljon kirjallisuutta. Seuraavassa esitetään lyhyesti sen ongelman luonne, joka keksinnön tulee ratkaista. Keksintöä selostetaan ensi-15 sijaisesti PAL-järjestelmän kannalta, mutta myös SECAM-järjestelmässä esiintyy vastaava ongelma, jonka esillä oleva keksintö ratkaisee, samoin myös NTSC-järjestelmä s sä .

Kuten tunnettua toistaa normaali televisiosignaali 20 25 kuvaa sekunnissa, joista kukin jakautuu kahteen kent tään, joista kumpikin pyyhkii lomittaisesti 321^ juovaa, eli yhteensä 625 juovaa. Värisignaali esiintyy valo-tiheyssignaalin, joka on yhteensopiva mustavalkovastaan-oton kanssa, sekä värikkyyssignaalin muodossa, joka esiin-25 tyy vaimennetun kantoaallon sivukaistana noin 4,43 MHz:n etäisyydellä valotiheyssignaalista. PAL-järjestelmässä värikkyyssignaali, josta saadaan kaksi skalaarista väri-signaalia, joista voidaan laskea yhdessä valotiheys-signaalin amplitudin kanssa kolme värisignaalia, siirre-30 tään 90°C:een vaihe-erossa, jolloin värikkyyssignaali on joka toisella juovalla siirtynyt vaiheen suhteen 180°, vaihevirheiden kompensoimiseksi dekoodauksessa. SECAM-järjestelmässä sen sijaan lähetetään toinen komponentti joka toisessa juovassa ja toinen komponentti puolestaan 35 joka toisessa juovassa, jolloin kyseisten kolmen komponentin laskeminen tapahtuu toisen komponentin avulla \ t 2 77346 suoraan ja toisen komponentin kanssa, joka saadaan edeltävältä juovalta, viivelinjan kautta.

Oleellista sekä PAL- että SECAM-järjestelmässä on siten, että informaatio ei ole samalla tavalla koodattu 5 kahdessa toisiaan seuraavassa juovassa, vaan niillä on vastakkainen värikkyyskoodaus ja ne pitää dekoodata kumpikin omalla tavallaan. Jos nyt juovien lukumäärä televisiokuvassa (kaksi kenttää, 625 juovaa) olisi ollut parillinen, ei esillä olevalla keksinnöllä ratkaistavaa 10 ongelmaa olisi esiintynyt. Juovien paritonta lukumäärää ei kuitenkaan ole voitu välttää kenttien välisen lomit-teluongelman takia.

Värikkyyssignaalin dekoodaamiseksi käytetään PAL-järjestelmässä vertailusignaalia (värikantoaaltoa f ), 15 joka saadaan tavanomaisesta kideohjatusta oskillaattorista, joka on vaihelukittu sarjaan lyhyitä kantoaalto-lähetyksiä, jotka tapahtuvat vaaka- ja pystypaluujaksojen tai sammutusjakson aikana. Näiden purskevaiheiden aikana lähetetty kantoaaltotaajuus on vaihesiirtynyt joka 20 toisen kerran +135° ja joka toisen kerran -135° ideaalisen oskillaattoritaajuuden suhteen.

Leikkauksessa, jossa asiaankuuluvia ohjaussignaaleja omaava kuvasarja asetetaan peräjälkeen välittömässä järjestyksessä esimerkiksi videonauhalle (tai lähetyksen 25 yhteydessä) voi esiintyä tiettyjä ongelmia, koska ohjaussignaalien jaksollisuus ei tarkoin vastaa kuvien taajuutta.

Esimerkiksi PAL-järjestelmässä jaksollisuus on tasan jaollinen jaksolla, joka vastaa neljää kuvaa 30 (kahdeksan kenttää), ainakin jos vaakatahdistussignaalit fH ja värikantoaalto f saadaan yhdestä ja samasta oskillaattoritaa juudesta seuraavan kaavan mukaan f "'4.tp..·· 35 H 1135 + 4/625 joka on CCITT:n suosittelema.

3 77346 Tämä yhtälö voidaan kirjoittaa muotoon f = 4- f H 709 379 ° 5 tai 4 f = __Ξ- f 709 379

Havaitaan välittömästi, että osoittajasta ja nimittäjästä puuttuvat yhteiset kokonaislukutekijät (nimittäjä 10 on pariton eikä pääty nollaan tai 5:een), ja että molemmat taajuudet ovat tasan jaollisia f^rn 4·625 jaksolla, vastaten siten neljää kuvaa. Tässä suhteessa voidaan siis sopivasti erottaa neljä eri tyyppistä kuvaa, joita voidaan merkitä merkinnöillä I, II, III ja IV. Kaksi kuva-15 sarjaa voidaan liittää ilman ohjaussignaaleista johtuvia ongelmia, edellyttäen että peräkkäisyys on tässä suhteessa keskeytymätön, eli edellyttäen että edetään I:stä II:een, II:sta III:een, Illssta IV:een tai IV:sta I:een edettäessä yhdestä sarjasta toiseen. (Jaksollisuutena 20 on siten neljä kuvaa tai kahdeksan kenttää).

Tätä tyyppiä voidaan kutsua yksinkertaisuuden vuoksi liitostyypiksi A. Liitostyyppiä A on sinänsä aina mahdollista käyttää, mutta se asettaa suuria vaatimuksia ja ehtoja, jos ollaan sidottuja yksinomaan siihen.

25 Filmin leikkaaminen perinteisellä tavalla tapahtuu yhden kuvan tarkkuudella, ja monessa tapauksessa on todella tärkeää että näin tapahtuu. On huomattava että tavallinen esitysfilmi koostuu 800-1200 yhteen leikatusta kohtauksesta, jolloin yksinkertainen ja ongelmaton leikkaus 30 on välttämättömyys.

Edellä huomattiin, että sekä PAL- että SECAM-järjestelmässä käytetään juovasta juovaan tapahtuvaa signaalin vaihtoa, mikä aikaansaa tietyn lajista symmetriaa kahden kuvan jaksoissa (joilla yhdessä on siten 35 parillinen lukumäärä juovia). Siten on mahdollista suorittaa liitos kahden kuvan välillä parillisesta paritto- 4 77346 maan tai parittomasta parilliseen numeroon samojen merkintöjen mukaisesti (eli siis I:stä IV:een, II:sta I:een, III:sta II:een tai IVssta II:een). Tätä tyyppiä merkitään liitostyyppinä B. Koska, kuten edellä on esitetty, 5 värikantoaalto on tasan jaollinen neljällä kuvalla mutta ei kahdella kuvalla, on ilmeistä että neljä kuvaa sisältää parittoman lukumäärän värikantoaallon jaksoja, ja siten havaitaan että kahden kuvan välillä esiintyy vaihe-ero, joka saavuttaa 180° tai yhden puolijakson. Tämä 10 voidaan korjata nauhoitinlaitteessa tunnetulla tavalla aikavirhekorjaimen avulla, joka viivästyttää juovasignaa-lia sopivan määrän. Silloin saadaan siirtymä, joka vastaa kuvajuovan 1/567:s osaa, joka esiintyy sivuttaissiirty-mänä kuvassa. Tämä ei häiritse jos kohtaukset ovat eri-15 laisia, mutta se voi häiritä animaatiokuvassa.

Tähän saakka ovat nämä leikkaustyypit olleet ainoita joita on pidetty mahdollisina. Ruudun tarkkuudella tapahtuvaa leikkaamista ovat kaikki ammattimiehet pitäneet mahdottomana johtuen yksinkertaisesti ohjaussignaa-20 lien rakenteesta.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tämä rajoitus ja tehdä mahdolliseksi leikata ruuduntar-kasti, eli tehdä mahdolliseksi "liittää" signaaleja mielivaltaisessa kuvajärjestyksessä.

25 Taulukko I osoittaa kaikki mahdolliset ajatelta vissa olevat liitoksen kuvajärjestykset. Liitostyypit A ja B ovat edellä esitetyn mukaisesti aikaisemmin tunnettuja ja käytettyjä. Ongelmana on nyt taulukon mukaiset liitostyypit ja Cja ongelmana on, sellaisena 30 kuin se on esiintynyt, että kyseisellä liitoksella on niin huono vastaavuus värikkyyssignaalin ja vertailu-vaiheen välillä värikantoaaliossa, että värit leikkauksen jälkeen ovat aluksi aivan virheellisiä. (Tämä koskee samalla lailla sekä PAL- että SECAM-järjestelmää). Jos 35 liitos suoritetaan tästä huolimatta saadaan aikaan kuva-häiriö, joka on varsin huomattava ja jonka alkuperän on näitä asioita tuntevan helppo tunnistaa.

5 77346

Taulukko I

Viimeinen Ensimmäinen kuva liitos-liitostyypin kuva mukaan _A__B_C1_C2_

51 II IV I III

II III I II IV

III IV II III I

IV_I_III_IV_II

10 Tämä ongelma ratkaistaan keksinnön mukaisesti edellä johdannossa esitetyn tyyppisen menetelmän avulla, jonka tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön perustavaa laatua olevana ominaisuutena 15 on siten, että värikkyyssignaalin koodauksessa varmistetaan johdonmukainen vaihto myös niissä signaalin "leikkauksissa" jossa koodaus on luonnostaan virheellinen.

Jos näin ei tehdä on tosin mahdollista leikata, mutta vastaanotin tai monitori joka silloin vastaanottaa signaa-20 leja menettää tahdin, ja silloin kuluu enemmän tai vähemmän aikaa ennen kuin virhe kompensoi itsensä, PAL-järjes-telmän tapauksessa tavallisesti puolta kuvaa vastaava aika, koska televisiolaitteessa olevan värikantoaalto-oskillaattorin täytyy ehtiä vaiheistumaan. Esitetyn tyyp-25 pistä leikkausliitosta keksinnön mukaisesti suoritettaessa "hylätään" ensimmäinen juova jokaisessa kuvassa.

Tarkasteltaessa tulosta kuvapinnalla merkitsee tämä, että aikaansaadaan pystysuuntainen siirtymä joka on yhtä suuri kuin yhden juovan väli - kuva on siirtynyt 30 pystysuunnassa kuvapinnalla täyden juovan väliin, joka vastaa 1/300:s osaa kuvan korkeudesta. Tämä ei aiheuta mitään haittoja aiheen vaihdossa. Animaatiokuvien tapauksessa kyseinen siirtymä on tavallisesti kuitenkin sopimaton, kuten se on myös edellä mainitussa liitostyypissä 35 B (taulukko I), koska näissä tapauksissa esiintyy myös sivuttainen siirtymä, joka vastaa puolta jaksoa värioskil-laattoritaajuudesta.

6 77346 Käytännössä keksintöä voidaan soveltaa tavanomaisten studiotyyppisten nauhoitinlaitteiden kanssa käyttäen vain muutamaa monimutkaisempaa lisälaitetta. Nämä laitteet aikavirhekorjaimella varustettuna toimivat periaat-5 teessä digitalisoiduilla signaaleilla. Toistovaiheessa signaalit digitalisoidaan juovasta juovaan ja ne luetaan FIFO-tyyppisiin muisteihin, joista ne voidaan myöhemmin lukea ja uudelleen muuntaa analogisiksi signaaleiksi ja tallentaa videonauhalle. Kyseisen tyyppiset laitteet 10 ovat ennestään tunnettuja ja niitä on saatavilla mm. AMPEX:ilta, Marconi:lta tai S0NY:lta. Signaalisarjojen muutos eri juoville keksinnön mukaisesti voidaan toteuttaa helposti keksinnön perusrakenteesta johtuen, joka on suunniteltu siten että se mahdollistaa transskription 15 suorittamisen nauhalta toiselle kompensoiden kaikki mahdolliset nopeuden muutokset ylläpitäen samalla tahdistuksen.

Keksintöä selostetaan seuraavassa PAL-järjestelmän mukaisen suoritusesimerkin perusteella ja mukana seuraa-20 viin piirustuksiin viitaten. Kuvio 1 esittää signaali-järjestyksen tavanomaista kaavioesitystä PAL-järjestel-mässä. Kuvio 2 esittää keksinnön toiminnan. Kuvio 3 esittää lohkokaaviota. Kuvio 4 esittää manuaalista saatavaa lohkokaavion osaa ja se kuvaa erityistä keksintöä 25 rajoittamatonta suoritusmuotoa.

Kuvio 1, joka on saatu PAL-järjestelmän vakio-manuaalista osoittaa, kuinka kentät vuorottelevat järjestelmässä, sekä kuinka erilaiset juovasignaalit ja vaihe-purskeet sijoittuvat pystysammutusjakson suhteen, jonka 30 kesto on 25 juovaa, ja joita on kaksi kuvaa kohti.

Kuvajaksoon mahtuvasta 625 juovasta muodostavat siten vain 575 juovaa itse näkyvän kuvan, joka alkaa juovan 23 jälkimmäisellä osalla. Ensimmäinen kenttä loppuu juovalla 310, ja tämän jälkeen seuraa juova 336, joka pystypaluun 35 jälkeen sijoittuu juovien 23 ja 24 välisiin paikkoihin, juovaan 337 jne. aina juovaan 623, joka on vain puolikas.

7 77346 Tämä käy ilmi myös kuviosta 2, joka esittää juovan paikkaa symbolisesti.

Kuten johdannossa on mainittu suoritettaessa liitäntä keksinnön mukaisesti hylätään yksi juova tietyissä 5 tilanteissa. Eräs sellainen tapaus voidaan kuvata kuvion 1 avulla.

Purskesignaalien vaiheistus on kuviossa 1 esitetty vastaavasti merkinnöillä +135° ja -135°. Oletetaan nyt, että ylimpään juovaan 625 (musta) päättyvän kuvan A 10 loppu, joka osuu pystypaluujaksolle, tulee liittää kuvaan C kaaviossa. Kuvassa A havaitaan, että viimeisen purskevaiheen vaihepurskeen (juovassa 622) vaihe on +135° ja että plusvaihe sijaitsee siis parillislukuisilla juovilla. Kuvan kaaviossa B sijaitsee ensimmäinen vaihe-15 purske juovalla 7 ja sillä on vaihe +135°. Tässä tapauksessa plusvaihe sijaitsee siten paritonnumeroisella juovalla, ja tämä sovellutus on oikea, koska värikkyys-koodaus siten vaihtuu. Jos nyt halutaan hypätä kuvan kaavion B yli, niin silloin havaitaan että kuvassa C 20 ensimmäinen purskevaihe sijaitsee juovalla 6 ja sillä on vaihe +135°. Jos kyseisen tyyppinen liitos suoritetaan, tulee purskeen ja vastaanottimessa olevan värikantoaalto-oskillaattorin välille siten 180°:een vaihevirhe, mutta jos oskillaattori saataisiin oikeaan ajoitukseen välittö-25 mästi, ei tämä olisi ongelma, mutta se ei ole käytännössä mahdollista. Vielä hankalampi olisi vastaava tilanne SECAM-järjestelmässä. Seurauksena on, että kun värisignaa-leja saapuu juovalta 23 se sisältäen tulee koodauksesta virheellinen.

30 Meneteltäessä keksinnön mukaisesti saadaan vaiheis tus tahdistetuksi ja järjestelmässä hypätään yhden juovan yli. Muodostettaessa uudelleen videosignaalia, mikä toteutetaan edellä mainitun transkription aikana, sallitaan purskevaiheiden jatkaa samalla tavalla edellisessä 35 ja seuraavassa osassa, mikä tarkoittaa sitä, että kuva C saavuttaa positiivisen vaiheen parillisnumeroisilla juo- 8 77346 villa. Kun juovaa 23 vastaava paikka videonauhalla saapuu pään eteen sijoitetaan mainittuun paikkaan mustan taso, minkä jälkeen juovan 25 signaalijärjestys sijoitetaan juovan 24 paikalle jne. Kaaviota jatkamalla havai-5 taan, että tämä merkitsee sitä, että juovalle 310 aiottu informaatio tulee juovalle 309 ja juova 310 on tyhjä informaatiosta ja sammuu. Pyyhkäisytoiminnot jatkuvat normaalilla tavalla ja juovalle 324 aiottu signaalijär-jestys tulee juovalle 323 juovalle 323 aiotun informaa-10 tion sijaan, joka jälkimmäinen saapuu pystysammutus- jaksossa. Viimein juovalle 623 aiottu signaalijärjestys tulee juovalle 622 ja juova 623 jää ilman informaatiota. Toisin sanoen kuvaruudussa esitettäessä kuva siirtyy kahta juovaa vastaavan pystysuuntaisen matkan.

15 Johdannossa on huomautettu, että värikantoaallon taajuus jakaantuu tasan neljälle kuvalle (8 kentälle), mutta että sillä tämän jakson aikana on siis pariton lukumäärä jaksoja. Kyseisen aikavälin keskellä, jonka päissä värikantoaallolla on siis yksi ja sama vaihe 20 huomataan, että värikantoaallon täytyy olla siirtynyt puolijakson verran. Oikean vaiheen antavan liitoksen täytyy ottaa tämä huomioon, mikä tapahtuu ohjaamalla lähetettävä digitalisoitu kuvasignaali aikavirhekorjai-men kautta, jolloin aikaansaadaan yhtä puolijaksoa vas-25 taava aikasiirtymä. Tämä vastaa suurin piirtein 1/567:s osaa juovasta, eli se on noin yhden millimetrin luokkaa. Havaitaan myös 8-kenttäaikavälin jako neljään osaan johtaa siihen, että aikavälien päihin nähden tulee kompensoitavaksi vastaavasti vaiheviiveet 7Γ/2, 7Γ ja37T/2, 30 jotta koodaus saadaan oikeaksi. Nämä vastaavat siten vastaavasti tapauksia CB ja C2 taulukossa I. Siten kaikissa näissä tapauksissa saavutetaan suuruudeltaan muuttuva vaakasuuntainen siirtymä johtuen aikavirhekorjaimen vaikutuksesta.

35 Keksintö toteutetaan normaalisti tietojenkäsittely- laitteen avulla, joka on järjestetty ohjaamaan kahta nau-hoitinlaitetta, kuten on esitetty kuviossa 3.

9 77346

Seuraavassa selostetaan suoritusesimerkin avulla keksinnön mukaisen menetelmän ei-rajoittavaa suoritusmuotoa sovellettuna laitteen yhteydessä, joka on merkkiä AMPEX VPR 2B, joka tallentaa tyyppiä C olevalle yhden 5 tuuman nauhalle.

Nauhoitettaessa tässä tarkoitetun tyyppistä ääninauhaa nauhoitetaan nauhalle ääni- ja videosignaalien lisäksi ohjausraita. Tämä sisältää informaation siitä, kuinka signaali on nauhalle nauhoitettu ja auttaa toiston 10 aikana lukitsemaan nauhan kuljetusmekanismi erityiselle laitteessa kehitetylle asemareferenssille (kideohjattu).

Tämä ohjaussignaali sisältää negatiivisen pulssin kaikkien parittomien kenttien alussa, positiivisen pulssin kaikkien parillisten kenttien alussa ja erityisen 15 pulssijonon (negatiivinen + positiivinen + negatiivinen) joka kahdeksannen kentän alussa (kenttä 1 8-kenttäsar-joissa). Kun nauhaa toistetaan kehitetään nauhan kulkiessa oikealla nopeudella sisäinen 8-kenttäpulssi (yksi joka neljännelle kuvalle, eli 6,25 Hz), 4-kenttäpulssi (12,5 20 Hz) ja 2-kenttäpulssi (25 Hz).

Samaan aikaan kehitetään näitä kolmea signaali-sarjaa vastaavia signaaleja aseman tahdistuslaitteistolla, ja nauhan liike lukitaan näihin signaaleihin. Lisäksi kehitetään niin kutsuttu PAL-vaihesignaali, jossa on 25 pulssi joka toiselle juovalle, eli taajuudella 7,8 kHz, joka osoittaa milloin värisignaali on invertoitu tai normaali.

Nauhoitinlaitteen lukitus itsessään toteutetaan siten, että nauhan nopeudesta vastuussa oleva servomeka-30 nismi toimii 95 %:lla nimellisnopeudella, jolloin aseman ja nauhan ohjaussignaalit siirtyvät jatkuvasti kohti toisiaan kunnes ne yhtyvät, jolloin nauhanopeuden servo-mekanismi saadaan lukittumaan oikeaan nopeuteen. Kaupallisesti saatavilla olevissa laitteissa on mahdollista 35 lukita 8-kenttä oikein, vaikka voidaan myös päättää lukita 4-kenttä oikein, jolloin 6,25 Hz:n ehto ei enää päde.

10 77346

Eräänä esimerkkinä esillä olevan keksinnön soveltamisesta voidaan tarkastella useita nauhoja, joihin filmi on tallennettu ja joissa on siten ohjausraidat. Yhdessä äänikanavista on lisäksi (joskus videosignaalin 5 pystypyyhkäisykomponenttiosassa) ruutumerkintä tunteina, minuutteina, sekunteina ja ruutunumeroina (25 ruutua sekunnissa). Ennen leikkausta leikkaaja ratkaisee mitkä kohtaukset hän haluaa lopulliseen nauhaan ja listaa jokaiselle kohtaukselle peräkkäiset ruutumerkinnät peräkkäi-10 sesti kunkin kohtauksen ensimmäiselle ja viimeiselle kuvalle. Tämä työ voidaan suorittaa eri tavoin, ja eräs halvimmista menetelmistä tässä suhteessa on työskennellä kopion kanssa, joka on siirretty yksinkertaiselle VHS-kasetille, jossa kullekin kuvaruudulle aikaansaadaan 15 tunnetulla tavalla näkyvä ruutumerkintä kopioitaessa filmiä yhdeltä nauhalta toiselle. Listaa voidaan sen jälkeen käyttää lopullisessa editoinnissa tai leikkauksessa.

Lopullisesti editoidun videofilmin vastaanottava videonauha valmistetaan silloin nauhoitinlaitteessa varus-20 tamalla nauha jatkuvalla ohjaussignaalilla ja kuvaruutu-merkinnöillä juoksevassa järjestyksessä sitä varten tarkoitetulle äänikanavalle. Filmi kopioidaan sen jälkeen alkuperäisnauhalta kopionauhalle. Nyt valmistettu kopio-nauha sijoitetaan ensimmäiseen nauhoitinlaitteeseen ja 25 ensimmäinen alkuperäinen nauha sijoitetaan toiseen nauhoitinlaitteeseen. Oletetaan, että halutaan kopioida alkuperäisnauhalta osa, jossa ensimmäinen kuvaruutu on 0 h, 3 min, 8 s, kuvaruutu 11 ja viimeinen kuvaruutu 0 h, 3 min, 52 s, kuvaruutunumero 2, ja tämä osa tulee kopioi-30 da alkamaan kohdasta Oh, 1 min, 16 s, kuvaruutunumero 2.

Toinen nauhoitinlaite on asetettu jättämään pois 8-kenttätahdistus. Nauhat asetetaan kelaamalla eteenpäin tai taaksepäin tapauksesta riippuen kohtaan, joka vastaa kuutta sekuntia ennen leikkausta. Nyt määritetään, onko ;·. 35 4-kenttätahdistus mahdollinen. Tämä tapahtuu summaamalla yhteen molemmissa tapauksissa sekuntien ja kuvaruutujen 11 77346 arvot, aikaansaaden tässä tapauksessa vastaavasti arvot 19 ja 54, toisen ollessa siten paritonnumeröinen ja toisen parillisnumeroinen. 4-kenttätahdistus ei siten ole mahdollinen. Esillä on jompi kumpi tapauksista tai 5 edellä esitetyn taulukon I mukaisesti. (Jos molemmat olisivat olleet parillisia tai parittomia ei keksinnöllä ratkaistavaa ongelmaa olisi esiintynyt tässä tapauksessa). Siten haluttaessa esillä olevan esimerkin tapauksessa suorittaa transskriptio invertoidaan signaali toisen 10 nauhoitinlaitteen ohjausjärjestelyssä - kuten edempänä yksityiskohtaisemmin selostetaan. Nauhoitinlaitteet käynnistetään ja saatetaan kulkemaan tahdistetusti käytettävissä olevan käynnistysajän aikana, ja tahdistus saavutetaan, minkä jälkeen videosignaali transskriptoidaan 15 oikealla hetkellä ongelmattomalla tavalla, jolloin kaikki ohjaussignaalit videosignaalissa tulevat oikein. Menettely jatkuu sen jälkeen uudella kohtauksella, nauhojen ollessa kelattu vastaaville paikoille, jotka vastaavat kuutta sekuntia ennen leikkaamista, laskutoimitukset 20 tehdään, nauhoitinlaitteet käynnistetään ja transskriptio aloitetaan, jne. Järjestys transskriptioiden välillä alkuperäisestä kopioon voidaan toteuttaa edullisesti välttäen samalla pitkiä hakuaikoja, koska on vapaus valita järjestys, jossa kopiointi suoritetaan. Kun kaikki 25 kopioitava materiaali ensimmäiseltä alkuperäisnauhalta on transskriptoitu, menettelyä jatketaan seuraavalla alkuperäisnauhalla, joka asetetaan toiseen nauhoitin-laitteeseen.

Seuraavassa käsitellään modifikaatiota, joka on 30 tarpeen toisessa nauhoitinlaitteessa esimerkkinä olevan suoritusmuodon mukaisesti, jossa käytetään AMPEX VPR 2B merkkistä laitetta. Tässä suhteessa viitataan manuaaliin "VPR 2B Theory and Maintenance 1809477".

Keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseksi täy-35 tyy varmistaa, että puolta juovataajuutta vastaavan signaalin vaihe on invertoitu. Kuvio 4, joka on saatu 12 773 4 6 edellä mainitun manuaalin kohdasta "Figs 2-54, Color Frames", esittää osan lohkokaaviota joka sisältää ver-tailugeneraattorin, joka vastaanottaa ottoonsa vaaka-vertailusignaaleja (yhden juovaa kohti), jotka jaetaan 5 kahdella kiikussa tai vastaavassa laitteessa. Kuten kuvasta havaitaan, on tällä kiikulla kaksi antoa, jotka voidaan valinnaisella tavalla kytkeä kytkimellä J3. Periaatteessa tätä kytkintä voidaan käyttää suorittamaan uudelleen vaiheistus esillä olevan keksinnön mukaisesti.

10 On kuitenkin luonnollista suorittaa tämä uudelleen vaiheistus automaattisesti, mikä voidaan toteuttaa korvaamalla integroitu piiri 74 LS 157 (Texas Instruments), jota voidaan ohjata ulkoisella signaalilla, mikroprosessorista saatavalla ulkoisella signaalilla, missä tapauk-15 sessa mainittua prosessoria voi käyttää myös suorittamaan edellä mainitut "pariteettilaskut". Periaatteellinen kytkentä on siten sama kuin kuviossa 3 esitetty.

Muuttamalla siten 7,8 kHz:n signaalin vaihe "virheellisessä kuvajärjestyksessä" saavutetaan keksin-20 nöllinen vaikutus, jonka avulla on mahdollista suorittaa taulukossa I edellä esitetyt liitostyypit ja C2♦ Tämä toiminta suoritetaan laitteessa, jossa alkuperäiset nauhat luetaan, tämä laite asetettaessa "orjalaitteeksi" sen laitteen suhteen, jossa lopullinen 25 leikkausversio tuotetaan.

Vaikka alan ammattimiehelle on mahdollista vakuuttua keksinnön pätevyydestä edellä mainitun manuaalin avulla, saattaa tässä olla sopivaa selostaa lyhyesti ne tapahtumat, jotka esiintyvät transskriptiossa.

30 Videosignaalit (valotiheys- ja värikkyyssisältö) muunnetaan toistolaitteessa (toinen laite) analogisista digitaalisiksi signaaleiksi ja talletetaan erillisiin juovamuisteihin, sekä luetaan aikaohjauksessa analogia-digitaalipiiriin, ja sen jälkeen transskriptoidaan kai-35 kiila ohjaussignaaleilla varustettuna. Tämän tahdistuksen tuloksena tapahtuu automaattisesti edellä mainittu yhden 13 77346 juovan "hylkäys" ja sivuttaissuuntäinen siirtymä, joka tapahtuu tunnetulla tavalla myös liitostyypissä B, tosin eri määrällä, johtaen mainittuun sivuttaissuuntaiseen siirtymään. Varsin yllättäen, käytettäessä kyseistä laite-5 ratkaisua, ei muita toimenpiteitä tarvita, vaan kunkin kuvan ensimmäisen juovan haluttu "hylkäys" saavutetaan automaattisesti, kuten kuviosta 2 on ilmeistä. Tämä suoritetaan ohjaamalla erillisten juovamuistien ulosotto aikavirhekorjaimen kautta halutun vaikutuksen aikaan-10 saamiseksi. Tämä on yhtäpitävä puhtaasti käytännön näkökulmasta sen seikan kanssa, että toistonauhoitinlaittees-ta saatava informaation ulosluenta mainitun aikavirhe-korjaimen jatkuvaksi sallimiseksi sijaitsee muutaman vaakajuovan aikayksikön verran edellä nauhoittavan nau-15 hoitinlaitteen sisäänlukua. Digitaalisista muisteista saatavan juovittain järjestetyn informaation aikaohjattu luku voidaan siten suorittaa hyppäämällä yhden juovan yli, mahdollistaen siten keksinnöllisen yhden juovan suuruisen siirtymän toteuttamisen.

20 Keksintö ei kuitenkaan ole rajoitettu esitettyyn suoritusmuotoon, vaan se voidaan toteuttaa muilla keinoilla, kuten tavanomaisilla viivepiireillä, sen ollessa mahdollista, vaikkakin vähemmän yksinkertaisemmin toimenpitein keksinnön toteuttamiseksi tarvitsematta digitali-25 soida videosignaaleja.

Vaikka yksityiskohtainen esimerkki on esittänyt vain yhtä PAL-järjestelmään ja tiettyyn tavanomaiseen standardeille C-nauhoille suunniteltuun nauhoituslait-teeseen sovellettua suoritusmuotoa, on alan ammattimie-30 helle ilmeistä, että menetelmä voidaan toteuttaa myös muun tyyppisten laitteiden avulla, sekä käyttää tallennuksiin SECAM-järjestelmässä. Amerikkalaisessa NTSC-järjestelmässä menetelmä on ehkä vähemmän mielenkiintoinen, koska siinä kuvataajuus on 30 kuvaa sekunnissa ja 35 kaiken suoran vastaavuuden siten puuttuessa elokuvissa käytettyyn nopeuteen 24 kuvaan sekunnissa, käytetään 14 77346 siinä kenttäliitoksia, jolloin ongelmat ovat kokonaan toisenlaisia.

yhdysvalloissa on nyt toisaalta alettu tallentamaan filmiä nopeudelle 30 kuvaa sekunnissa jotta saavu-5 tettaisiin sopivuus television 30-kuvan järjestelmän kanssa videolle transskriptoitaessa, jolloin sama ongelma esiintyy ja keksintöä voidaan silloin soveltaa myös N TSC-järjestelmään.

Claims (5)

15 77346

1. Menetelmä värillisten videosignaalien editoi-miseksi eli leikkaamiseksi, jossa videonauhalle ensim-5 mäisessä nauhoitinlaitteessa tallennetaan videosignaali-sarjoja, jotka saadaan toisessa nauhoitinlaitteessa olevasta videonauhasta, ensimmäisen kuvasarjan muodossa, joka päättyy viimeiseen kuvaan sekä välittömässä liitos-yhteydessä olevan toisen kuvasarjan muodossa, joka alkaa 10 ensimmäisellä kuvalla, ja jossa taataan, että ensimmäisellä juovalla toisen kuvasarjan ensimmäisessä kuvassa on värikkyyskoodaus, joka on vastakkainen ensimmäisessä kuvasarjassa olevan viimeisen kuvan viimeisen juovan värikkyyskoodauksella, tunnettu siitä, että kun 15 toisen kuvasarjan ensimmäisen kuvan ensimmäisellä juovalla on sama värikkyyskoodaus kuin ensimmäisen kuvasarjan viimeisen kuvan ensimmäisellä juovalla, tallennettaessa toista kuvasarjaa suoritetaan yhden juovan suuruinen siirtymä, kussakin kuvassa ensimmäisen juovan 20 signaali korvattaessa mustan tasolla, toisen juovan signaali korvattaessa ensimmäisen juovan signaalilla jne, ja viimeisen juovan signaali korvattaessa viimeistä edellisellä signaalilla, mainittu siirto suoritettaessa kaikille toiseen kuvasarjaan kuuluville kuville.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa nauhoitinlaitteet ovat sellaista tunnettua tyyppiä, jossa videosignaali digitalisoidaan kullekin juovalle ja sijoitetaan yhteen sarjasta sarjamuistilaitteita, ja luetaan ulos sieltä aikavirhekorjaimen ajastusohjai-30 men ohjauksessa ja muunnetaan uudelleen analogisiksi signaaleiksi ja luetaan sisään videonauhalle ensimmäisessä nauhoitinlaitteessa, tunnettu siitä, että mainittu siirtymä suoritetaan siten, että mainittu ulos-luku tapahtuu sarjamuistista, jonka järjestys on siir-35 retty yhdellä yksiköllä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 16 7 7346 tunnettu siitä, että vertailusignaali, jonka jakso on 7,8 kHz, on vaiheen suhteen muutettu 180° mainitun siirron toteuttamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että ennen transskriptiota videonauhalle ensimmäisessä nauhoitinlaitteessa tallennetaan jatkuva sarja ohjaussignaaleja ja ruutumerkintöjä, että toisessa nauhoitinlaitteessa ajettava nauha varustetaan vastaavilla ohjaussignaaleilla ja ruutumerkinnöil-10 lä, että nauhoitinlaitteista tapahtuvassa itse editoinnissa ruutumerkinnät otetaan ulos ja viedään ohjausdata-prosessoriin, joka ruutumerkinnöistä saatavan aloitus-kohdan sekä sisään luetun listan avulla, joka koskee leikkauksessa suoritettavia leikkauksia, laskee jokai-15 selle leikkaukselle vastaavasti viimeisen ja ensimmäisen kuvan värikkyyskoodauksen, ja värikkyyskoodausten ollessa yhtä suuria ohjausdataprosessori lähettää signaalin toiseen nauhoitinlaitteeseen siinä kehitetyn ohjaussignaalin vaiheen kääntämiseksi vastakkaiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmisteltaessa editointia tuotetaan kopio jokaisesta videonauhasta, josta videosignaaleja haetaan mainitun leikkausprosessin yhteydessä, jotka videosignaalit varustetaan ylimääräisillä video-25 signaaleilla, joissa on kuvaruutumerkinnät, jotka ovat toistettaessa näkyvissä ja jotka käsittävät aikamerkin-töjä ja ruutunumeroita, editoijän toistaessa mainittuja nauhoja määräten transskriptoitavat kuvasarjat sekä niiden sisäänmenojärjestyksen ja laatien kunkin kyseisen 30 sarjan ensimmäisen ja viimeisen kuvan ruutumerkintöjen listaan, joka lista luetaan sen jälkeen mainittuun ohjaus-dataprosessoriin, joka saadaan siten ohjaamaan ensimmäistä ja toista nauhoitinlaitetta. 17 77346