FI77125B - Foerfarande foer utbyte av data mellan behandlingsmoduler och aotminstone ett minne. - Google Patents

Description

1 77125

Menetelmä tietojen vaihtamiseksi käsittelymodulien ja ainakin yhden muistin välillä

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää tietojen 5 vaihtamiseksi käsittelymodulien ja ainakin yhden muistin välillä tietojenkäsittelyjärjestelmässä, joka menetelmä käsittää vähintään yhden osoitejoukon ja vähintään yhden näitä osoitteita vastaavan tietojoukon multipleksoinnin modulit ja yhteisen muistin yhdistävälle väylälle niin, 10 että tietojoukko siirretään osoitejoukon jälkeen, toisaalta käsittelymoduleja vastaavilta ja väylään liitetyiltä valintaratkaisuryhmiltä tulevien, väylällepääsy-vaatimuksia koskevien valintaratkaisupyyntöjen ja toisaalta osoitejoukkojen ja tietojoukkojen multipleksoinnin, 15 järjestelmän modulien kontrollisignaalien siirtämisen väylälle, jotka kontrollisignaalit käsittävät signaaleja, jotka ilmaisevat virran palaamisen moduleille sähkönsyö-tön keskeytyksen jälkeen, signaaleja, jotka ilmaisevat yhden tai useamman modulin pysähtymisen, signaaleja, jot-20 ka ilmaisevat yhden tai useamman modulin toimintaviasta johtuvan hälytyksen, ja signaaleja, jotka keskeyttävät kaikki modulit testejä varten, jolloin eri modulit on synkronoitu väylälle siirretyillä keskeytyssignaaleilla, jotka käsittävät järjestelmän täysin keskeyttävän signaa-25 Iin, joka tulee yhdestä modulista ja siirtyy kaikkiin muihin ja jää muistiin kunkin modulin vastaanottimeen, ja signaalin, joka aikaansaa täydellisen keskeytyksen järjestelmän suorittaman tehtävän lopussa.

Keksinnössä tietojen siirto käsittelymodulien ja 30 vähintään yhden näille moduleille yhteisen muistin välillä hoidetaan yhteysväylän välityksellä. Yleensä nämä kä-sittelymodulit käsittävät prosessorin tai mikroprosessorin, johon liittyy paikallismuisti.

Prosessorien ja erityisesti mikroprosessorien 35 alueella asiantuntijat joutuvat ratkaisemaan, usein moni-mutkaisesti ja kalliisti, tietojen ja signaalien vaihdon 77125 2 ongelmat useiden prosessorien välillä, jotka on yhdistetty samaan väylään, joka mahdollistaa prosessorien pääsyn samalle yhteiselle resurssille kuten esimerkiksi muistille. Tällä ongelmalla on ymmärrettävästi kasvanut mer-5 kitys mikroprosessorien ilmestymisen jälkeen, koska ottaen huomioon näiden suhteellisen suuren tehokkuuden ja pienet kustannukset ja mitat tulee yhä kiinnostavammaksi suunnitella moniprosessorijärjestelmiä, joissa prosessorit pääsevät yhteisille resursseille yhteisen väylän väli-10 tyksellä. Moniprosessorijärjestelmissä järjestelmän eri modulit sijaitsevat erillisillä painetuilla piireillä. Väylällä tai väylillä, jotka yhdistävät nämä modulit, on sangen suuri vaikutus järjestelmän suoritusarvoihin. Samoin tiedetään, että tunnetuilla väylillä ei kovin helpos-15 ti voi yhdistää moduleita, joilla on toiminnan ei-yhteen-sopivia piirteitä. Tästä seuraa, että jokaisen moniprosessori järjestelmän suunnittelijan täytyy aina pyrkiä kompromissiin väylän välityksellä yhdistettävinä olevien modulien yhteensopivuuden ja yhdistämisen tuloksena olevan 20 järjestelmän suorituskyvyn välillä.

Toiminnan yhteensopivuuden ongelma eri valmistajilta tulevien käsittelymodulien välillä ei ole näytellyt suurta osaa viime sukupolven tietokoneiden suunnittelussa, koska kukaan ei yrittänyt yhdistää keskenään eri val-25 mistäjilta tulevia tietokoneita. Päinvastoin kellään valmistajalla ei ollut mitään intressiä tehdä tietokonettaan yhteensopivaksi kilpailijoiden tietokoneiden kanssa, koska moniprosessorijärjestelmissä sama valmistaja tuotti kaikki yhdistettävät modulit.

30 Minitietokoneiden, mikrotietokoneiden ja mikro prosessorien tuleminen mahdollistaa moniprosessorijärjestelmien kehittämisen, mutta yleensä, kuten aiemminkin, useiden prosessorien yhdistämistä ei voida toteuttaa muuta kuin jokaisen moniprosessorijärjestelmän omalla yhteys-35 väylällä. Näin siis moniprosessorijärjestelmien suunnitte-jat kehittävät vastaavasti omat vaihtoväylänsä käsittely-

II

3 77125 modulien ja yhteisen muistin välille. Äskettäinen 16 bitin ja jopa 32 bitin mikroprossorien tuleminen tekee aiemmat vaihtoväylät yhteensopimattomiksi näiden uusien mikroprosessorien tunnuspiirteiden kanssa ja mitään aiem-5 min suunniteltuja väyliä ei voida käyttää hyväksi. Joskus aiempiin moniprosessorijärjestelmiin suunnitelluista väylistä on tullut standardiväyliä ja uusien mikroprosessorei-ta hyväksikäyttävien järjestelmien vuoksi on välttämätöntä lisätä toimintoja näihin standardiväyliin niiden saamisek-10 si yhteensopiviksi uuden sukupolven mikroprosessorien kanssa; tämä lisääminen on kallista ja tekee saadut väylät vähemmän suorituskykyisiksi.

Lyhyesti sanottuna useimmat moniprosessorijärjes-telmien tietovaihtoväylät vaativat sangen monimutkaiset 15 siirtomenettelyt ja niiden rakenne tekee ne sangen kalliiksi. Yleensä näillä väylillä on hyvin vaikeasti noudatettavat toimintaparametrit ja ne tekevät vaikeaksi sopeuttaa keskenään jokaisen väylän tietojen siirtolinjojen lukumäärän, osoitteiden lukumäärän ja välitettävien tie-20 tojen määrän. Näitä väyliä ei voi toteuttaa intergroidus-sa muodossa.

Keksinnön tarkoituksena on korjata yllä mainitut puutteet ja keksinnön tähtäimessä on ensi sijassa menetelmä tietojen vaihtamiseksi käsittelymodulien ja ainakin yh-25 den yhteisen muistin välillä tietojenkäsittelyjärjestelmässä, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että täydellisen keskeytyksen järjestelmän suorittaman tehtävän lopussa aikaansaava signaali on talletettu muistiin yhden modulin lähettimeen ja että keskeytyssignaalit käsittävät 30 lisäksi yhden modulin tuottaman signaalin muiden modulien tuottamien keskeytyssignaalien peittämiseksi ja signaalin kussakin modulissa olevan paikallisen kiikun nollaamiseksi sen osoittamiseksi, että yhteinen muisti ei ole käytet-tettävissä.

35 Keksinnön tunnuspiirteet ja edut käyvät paremmin ilmi seuraavasta kuvauksesta viitaten oheisiin kuviin, joista 4 771 25 kuvio 1 esittää kaaviollisesti moniprosessorijärjestelmää, johon sisältyy keksinnön menetelmän mukaisesti toimiva laite tietojen vaihtamiseksi, kuvio 2 esittää joitakin väylällä kulkevia signaa-5 leja tietojen vaihdon aikana lukuoperaatiolle yhteisestä muistista, kuvio 3 esittää joitakin väylällä kulkevia signaaleja tietojen vaihdon aikana kirjoitusoperaatiolle yhteiseen muistiin, 10 kuvio 4 esittää joitakin väylällä kiertäviä signaa leja tietojen vaihdon aikana lukuoperaatiolle ja kirjoituksen muuttamisoperaatiolle yhteisessä muistissa.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti moniprosessorijärjestelmää, johon sisältyy keksinnön menetelmän mukaises-15 ti toimiva laite tietojen vaihtamiseksi. Tämä moniprosessori järjestelmä käsittää käsittelymodulit 1, 2, joiden lukumäärä on rajoitettu kahdeksi kuvassa esityksen helpottamiseksi. Nämä käsittelymodulit käsittävät vastaavasti mikroprosessorit tai prosessorit 3, 4 liitettyinä vas-20 taavasti paikallismuisteihin 5, 6.

Laite mahdollistaa tietojenvaihdon toisaalta eri käsittelymodulien välillä ja toisaalta näiden modulien ja yhteisen muistin 7 välillä. Tämä laite käsittää myös kaikille näille moduleille ja tälle muistille yhteisen 25 väylän ja jokaista modulia kohti jokaisen modulin lähettämien väylällepääsypyyntöjen ratkaisuryhmän. Nämä ratkaisuryhmät on esitetty viitenumeroilla 8,9 kuvassa. Pääsypyynnöt ilmenevät mikroprosessorien 3, 4 lähdöissä 10, 11. Ne lähetetään ratkaisuryhmiin 8, 9, jotka mah-30 dollistavat kultakin modulilta tulevien pyyntöjen valin-taratkaisun. Näitä ratkaisuryhmiä ei ole kuvattu tässä yksityiskohtaisesti, koska niitä kuvataan tarkemmin FR-patenttihakemuksessa nro 81 18014, haettu 24. syyskuuta 1981 saman hakijan nimissä. Laite käsittää myös jokaista 35 modulia kohti numeroilla 12, 13 esitetyt multipleksointivä-lineet. Nämä multipleksointivälineet on liitetty vastaaviin

II

c 77125 moduleihin, kuten myös väylän ensimmäiseen osoitelinjaan 17. Ne mahdollistavat osoitteiden (BAl - BA31) ja yhteiseen muistiin 7 kirjoitettavien tai sieltä luettavien tietojen (BD1-BD31) multipleksoinnin. Näiden osoitteiden 5 lukumäärä vastaa tietenkin käytettyjen mikroprosessorien ominaispiirteitä, joiden kuvassa esitetyssä esimerkissä on oletettu olevan 32 bittisiä mikrotietokoneita. On tietenkin ilmeistä, että tämä lukumäärä voisi olla erilainen. Laite käsittää myös jokaista modulia kohti ajoitusgene-10 raattorin, joka on liitetty vastaavaan ratkaisuryhmään ja multiplekseriin.

Kuvassa ajoitusgeneraattorit on esitetty numeroilla 15, 16. Ajoitusgeneraattori ja multipleksointivälineet on muodostettu niin, että kuten myöhemmin yksityiskohtaises-15 ti nähdään, tietojoukko (BDO-BD31) välittyy väylälle vastaavan osoitejoukon (BAO-BA31) jälkeen synkronisesti. Ratkaisuryhmät 3, 9 on liitetty väylän kolmanteen linjaan 19. Ajoitusgeneraattori kuten myös multipleksointivälineet ovat lisäksi muodostetut multipleksoimaan väylän ensimmäi-20 selle linjalle toisaalta eri ratkaisuryhmistä tulevat väy-lällepääsypyyntöjen ratkaisupyynnöt (RO-R7) ja toisaalta jokaisen tietojoukon (BDO-BD31). Pääsypyynnöt (RO-R7) välitetään väylän ensimmäiselle linjalle 17, joka välittää myös osoitteet ja tiedot. Tässä esimerkissä on oletettu, 25 että moniprosessorijärjestelmä käsittää seitsemän väylälle yhdistettyä mikroprosessoria, vaikka ainoastaan kaksi näistä on esitetty kuvassa. Tästä seuraa, että on ratkaistava seitsemän väylällepääsypyyntöä. Signaalit BES, jotka myös kiertävät ensimmäisellä linjalla 17 eivät si-30 säily keksinnön mukaisen menetelmän kulkuun. Näitä signaaleja käytetään jo tunnetuissa väylissä ja ne mahdollistavat tulo/lähtö-toimintojen ohjauksen.

Laite käsittää myös järjestelmän kontrollivälineet 23, jotka on liitetty väylän neljänteen linjaan 20. Nämä 35 kontrollivälineet ovat kaikille moduleille yhteisiä ja ne tuottavat kuvassa osoitetut signaalit, joita myöhemmin 6 771 25 kuvataan yksityiskohtaisesti. Nämä signaalit mahdollistavat siis modulien tiettyjen kontrollitomintojen suorittamisen .

Laite käsittää myös synkronisointivälineet 24, jot-5 ka on liitetty väylän viidenteen linjaan eri modulien synk-ronisoimiseksi välittämällä keskeytys- ja peittosignaalit väylälle, kuten myöhemmin yksityiskohtaisesti nähdään.

Laite käsittää vielä suojausvälineet 25 f jotka on liitetty väylään välittämään signaali BCLM yhteisen muistin 7 10 saattamiseksi yhteyteen tuplamuistin 26 kanssa, näiden välineiden mahdollistaessa myös signaalin BVC (signaalien BCS ja BRZT validoimiseksi) välittämisen osoittaen sähkön-syötön keskeytystä tai modulien jännitteen alaisiksi saattamista. Nämä suojausvälineet tuottavat vielä signaalin 15 BVP, joka mahdollistaa pariteetti-informaatioilla varustettujen väylällä kiertävien tietojen validoinnin.

Muitakin, kuin juuri kuvattuja signaaleja kiertää väylän linjoilla. Näitä signaaleja jo käytetään nykytekniikassa tunnetuissa väylissä ja niitä kuvataan myöhemmin yk-20 sityiskohtaisesti.

Tässä kuvassa on samoin esitetty väylänohjausväli-neet 27, 28, jotka on vastaavasti liitetty kuhunkin moduleista ja väylän toiseen linjaan 18. Nämä välineet ovat nykytekniikassa tunnettuja ja ne mahdollistavat väylän-25 ohjaussignaalien tuottamisen, joita kuvataan myöhemmin yksityiskohtaisesti .

Kuvassa esitetyssä laitteessa on oletettu, että mikroprosessorin lähdöt 29, 30, 31 tuottavat vastaavasti osoi-teinformaatiot, tiedot ja luku/kirjoitusinformaatiot. Toi-30 saalta on oletettu, että jokaisen ajoitusgeneraattorin 15 tulo 32 saa vastaavalta ratkaisuryhmältä 8 tiedot, jotka osoittavat, että prosessorin väylällepääsypyyntö on hyväksytty.

Kuviot 2, 3 ja 4 ovat väylän välityksellä tietojen 35 vaihtoon osallistuvien signaalien ajoituskaavioita.

Il 7 77125

Kuvio 2 esittää näitä signaaleja tapauksessa, jossa tietojenvaihto koskee tietojen lukutoimintoa yhteisestä muistista. Tässä kuvassa nähdään, että tiedot (BD0-BD31) välitetään synkronisesti osoitteiden (BA0-BA31) jälkeen 5 väylän ensimmäiselle linjalle 17. Muut tähän kuvaan sisältyvät signaalit ovat väylän toisen linjan 18 välittämiä ja joita kuvataan myöhemmin yksityiskohtaisesti.

Kuvio 3 esittää väylälle tulevia signaaleja yhteiseen muistiin tapahtuvan kirjoituksen tapauksessa. Kuten 10 edellisessä kuvassa, muut tässä kuvassa esitetyt signaalit ovat väylän toisella linjalla 8 kulkevia signaaleja.

Lopuksi kuva 4 esittää tietojensiirtoa väylällä tapauksessa, jossa tietojen lukuoperaatiota seuraa kirjoi-tustoiminto yhteiseen muistiin. Kuten edellisissä kuvissa 15 muut tässä kuvassa esitetyt signaalit ovat signaaleja, jotka kulkevat väylän toisella linjalla 18. Nähdään myös, että luetut tai kirjoitetut tiedot välitetään osoitteiden jälkeen väylällä synkronisesti. Tässä kuvassa viitemerkit 0,1, 0,2, 0,3, 0,4, 0,5 esittävät aikavälejä, joiden kes-20 tot ovat seuraavat: - kesto 0,l:n, joka on suunnilleen 60ns vastaa osoitteiden edellesijoitusta signaalin BAL suhteen, - kesto 02 on myös luokkaa 60ns ja vastaa osoitteen yllä-pitoaikaa signaalin BAL suhteen. Tämä kesto vastaa myös 25 viivettä signaalien BUDS ja BLDS välillä.

- kesto 03 on myös luokkaa 60ns ja vastaa aikaväliä osoitteiden välittämisen ja tietojen synkronisen välittämisen väylälle välillä, - kesto 04 on säädeltävissä. Tämä kesto vastaa signaalin 30 BDTACK viivettä suhteessa signaaleihin BUDS ja BLDS; - lopuksi kesto 05 vastaa tietojen välittämisen maksimaalista ylläpitoaikaa suhteessa signaalin BECH tilan vaihtumiseen .

Signaaleja BAL, BUDS, BLDS, EDTACK, BQDS kuvataan 35 myöhemmin.

8 77125

Nyt kuvataan yksityiskohtaisemmin väylän eri linjoilla ilmeneviä signaaleja huomioiden tarkemmin ne signaalit, joita sovelletaan keksinnön laitteessa ja menetelmässä.

Signaalit väylän ensimmäisellä linjalla 5 (viitenumero 17) (osoitteet, tiedot, pääsypyynnöt, tulo/lähtö) (BD0-BD31) = väylälle siirretyt ja keksinnön mukaisesti osoitteiden jälkeen synkronisesti välitetyt tiedot.

(BA0-BA31) = tietojen osoitteet, nämä osoitteet on 10 rekisteröitävä muistiin BALrlla.

BES = tulo/lähtösignaali. Aktiivinen, jos sen looginen tila on 0-ekvivalentti ylimääräisen osoitelinjan kanssa. Mahdollista osoittaa esimerkiksi 16M tavua muistia ja 16M tavua tulo/lähtöä. Tämä signaali esiintyy nykyteknii-15 kassa tunnetuilla väylillä. Siirron toisessa vaiheessa jotkut osoitelinjat ja BES ovat käytettävissä ja niitä käytetään kuljettamaan eri käsittelymodulien väyläänpääsypyyn-tö j ä.

Signaalit väylän toisella linjalla (viitenumero 18) 20 (väylänohjaussignaalit) BECH = siirto väylällä: aktiivinen, jos taso on O. Kolmitilainen signaali osoittaa, että väylällä olevat signaalit ovat valideja.

BAL = väylän osoitelukko (osoitteiden lukitseminen 25 väylälle): aktiivinen jos taso on O. Kolmitilainen signaali, mahdollistaa osoitteiden BAO-BA31 ja BES muistiinre-kisteröimisen.

BW = kirjoitus väylällä: aktiivinen, jos taso on O. Kolmitilainen signaali. Osoittaa siirron suunnan väylällä.

30 Kirjoitus, jos taso on O, luku, jos taso on 1.

BUDS = "Bus upper data strobe" (tietojen ylempi näytteenotto väylällä): aktiivinen, jos taso on O-kolmitilainen signaali. Validoi ylempiarvoisten tietojen siirron.

BLDS = "Bus low data strobe" (tietojen alempi näytteen-35 otto väylällä): aktiivinen, jos taso on O-kolmitilainen signaali. Validoi alempiarvoisten tietojen siirron.

Il 9 77125 BDTACK = alempiarvoisten tietojen siirron hyväksyminen: aktiivinen, jos taso on 0. Kolmitilainen signaali. Valintaratkaisussa tunnistautuvan ja siirron hyväksyvän modulin asynktonisesti antama.

5 BRERR = virhe väylällä: aktiivinen, jos taso on O

kollektori avoinna. Aktiivinen, jos moduli tai muisti havaitsee ei-korjatun virheen. Meneillään oleva toiminta-jakso on keskeytettävä. Kaikki nämä signaalit esiintyvät nykytekniikassa tunnetuilla väylillä.

10 Väylän kolmas linja (viitenumero 19) (valintaratkaisun signaalit) BNA = väylän uuden ratkaisijan nimeäminen. Kollektori avoinna, aktiivinen, jos taso on 0.

BM1-BM3 = väylää isännöivän modulin koodatun nume-15 ron merkki. Kollektori avoinna.

BM4 = BM1-BM3 validointi - aktiivinen, jos taso on 0. Kollektori avoinna. Jos BM4 on 0, tiedot BM1-BM3 validoi-daan.

BREQ = väylällepääsypyyntö - aktiivinen, jos taso 20 on O. Kollektori avoinna. Pääsypyyntö yhteiselle väylälle.

BAP = ratkaisu väylästä mahdollinen - aktiivinen, jos taso on 1. Kollektori avoinna.

Kaikki nämä signaalit on kuvattu edellä mainitussa patenttihakemuksessa.

25 Väylän neljäs linja (viitenumero 20) (järjestelmän kontrollisignaalit) BRZT = sähkösyötön palaaminen, tai jännitteen alaiseksi saattaminen, aktiivinen, jos taso on O. Kesto yli 100 ms.

30 BHALT = väylä pysähdyksissä: aktiivinen, jos taso on 0. Kollektori avoinna. Osoittaa, että yksi tai useampi moduli on pysähdystilassa.

BALARME = väylällä hälytys: aktiivinen, jos taso on O. Kollektori avoinna. Osoittaa hälytystilaa yhdellä tai 35 useammalla modulilla.

10 771 25 BMA = käynnissä/pysähdys-signaali.

BCS = sähkösyötön katkeaminen - aktiivinen, jos taso on O. Kollektori avoinna.

BTST = testikeskeytys - aktiivinen, jos taso on O.

5 Kollektori avoinna. Järjestelmän keskeytys. Saattaa modulit testiin. Signaaleja BUS HALT, BUS ALARME, BTST sovelletaan keksinnön menetelmässä ja laitteessa, muut tunnetaan nykytekniikassa.

Väylän viides linja 10 (viitenumero 21) (modulien synkronisointisignaalit ja keskeytyssignaalit) BAPPELl = keskeytys - aktiivinen, jos taso on O kollektori avoinna. Globaalinen keskeytys. Yhden käsitte-lymodulin vetoomus muille käsittelymoduleille. Rekiste-15 röidään modulien vastaanottajatasolla.

BAPPEL2 = keskeytys - aktiivinen, jos taso on O. Kollektori avoinna. Globaalinen keskeytys tehtävän lopulla, yhden modulin lähettämä toiselle käsittelymodulille. Rekisteröidään muistiin tämän signaalin lähettävän modulin 20 lähettäjän tasolla tämän modulin paikalliseen kiikkuun, ei-esitetty kuvissa.

BMASQ = signaalien BAPPEL2 globaalinen peitto -aktiivinen, jos taso on O. Kollektori avoinna.

BRTAS = paikallisten kiikkujen nollaus - aktiivinen, 25 jos taso on O. Kollektori avoinna.

Kaikkia näitä signaaleja sovelletaan keksinnön menetelmässä ja laitteessa.

Väylän kuudes linja (viitenumero 21) (suojaussignaaleja. muistin vaihta-30 minen, jännitteenalaiseksi saattamisen validointi, ...) BCLM = yhteisen muistin vaihtaminen tuplamuistiin.

BPM = muistin suojaus. Estää kirjoituksen tapauksessa, jossa yhteistä muistia suojellaan sähkönsyötön katkeamisilta.

35 BVC = ohjauksen validointi. Vahvistaa signaalien BRZT ja BCS tilat.

Il n 77125 BVP = pariteetin validointi. Kolmitilainen signaali. Tämä signaali on aktiivinen, jos tietoihin liittyy pariteetti .

BPO, BPl = nämä signaalit osoittavat tietojen 5 kanssa multipleksoitujen BP2, BP3 osoiteinformaatioi-den pariteetteja.

Signaaleja BCLM, BVC, BVP sovelletaan keksinnön menetelmässä. Muut signaalit esiintyvät nykytekniikassa tunnetuissa väylissä.

10 Juuri kuvatut, menetelmä ja laite, mahdollistavat hyvin ylempänä mainittujen tarkoitusten saavuttamisen: tietojen tuominen väylälle suoritetaan synkronisesti osoitteiden tuomisen kanssa, samalla kun järjestelmän globaalinen toiminta voi olla asynkroninen. Eri modulien väylälle-15 pääsypyyntöjen ratkaisu tapahtuu suoraan osoitelinjoilla ja tietojen siirtovaiheen aikana. Lisäksi juuri kuvattu laite mahdollistaa keskeytysten johtamisen suoraan väylältä lähtien, mikä on mahdotonta nykyisillä siirtolaitteilla. Itse asiassa olemassa olevissa laitteissa on keskeytys-20 linjat eri modulien välillä; keksinnön laitteessa erikoistuneet hallintalinjät mahdollistavat peittotoimenpiteiden ansiosta keskeytysten globaalisen hallinnan. Kuten ylempänä on osoitettu yksi väylän linja mahdollistaa signaalin BRTAS ansiosta, resurssien vapauttamisen kaikille 25 moduleille. Lopuksi laitteeseen sisältyviä väylän linjoja ei ole ryhmitetty toimintakriteerien mukaan, vaan ne on jaettu riippuen herkkyydestä häiriöiden suhteen, mikä mahdollistaa paljon halvempien Iinjapäätteiden hankkimisen. Laitteeseen sisältyvällä väylällä on suuri käy-30 tettävyys ja sillä on korkeat suoritusarvot.

Claims (4)

12 771 25

1. Menetelmä tietojen vaihtamiseksi käsittelymodu-lien ja ainakin yhden muistin välillä tietojenkäsittely-5 järjestelmässä, joka menetelmä käsittää vähintään yhden osoitejoukon (BA0-BA31) ja vähintään yhden näitä osoitteita vastaavan tietojoukon (BD0-BD31) multipleksoinnin modulit ja yhteisen muistin yhdistävälle väylälle niin, että tietojoukko siirretään osoitejoukon jälkeen, toisaalta 10 käsittelymoduleja vastaavilta ja väylään liitetyiltä va-lintaratkaisuryhmiltä tulevien, väylällepääsyvaatimuksia koskevien valintaratkaisupyyntöjen (R0-R7) ja toisaalta osoitejoukkojen (BA0-BA31) ja tietojoukkojen (BD0-BD31) multipleksoinnin, järjestelmän modulien kontrollisignaa-15 lien (BTZT, BUS HALT, BUS ALARME, BTST) siirtämisen väylälle, jotka kontrollisignaalit käsittävät signaaleja (BRZT), jotka ilmaisevat virran palaamisen moduleille sähkönsyötön keskeytyksen jälkeen, signaaleja (B HALT), jotka ilmaisevat yhden tai useamman modulin pysähtymisen, 20 signaaleja (B ALARME), jotka ilmaisevat yhden tai useamman modulin toimintaviasta johtuvan hälytyksen, ja signaaleja (BTST), jotka keskeyttävät kaikki modulit testejä varten, jolloin eri modulit on synkronoitu väylälle siirretyillä keskeytyssignaaleilla, jotka käsittävät järjes-25 telmän täysin keskeyttävän signaalin (B APPEL1), joka tulee yhdestä modulista ja siirtyy kaikkiin muihin ja jää muistiin kunkin modulin vastaanottimeen, ja signaalin (B APPEL2), joka aikaansaa täydellisen keskeytyksen järjestelmän suorittaman tehtävän lopussa, tunnettu 30 siitä, että tämä signaali (B APPEL2) on talletettu muistiin yhden modulin lähettimeen ja että keskeytyssignaalit käsittävät lisäksi yhden modulin tuottaman signaalin (BMASQ) muiden modulien tuottamien keskeytyssignaalien peittämiseksi ja signaalin (BRTAS) kussakin modulissa ole-35 van paikallisen kiikun nollaamiseksi sen osoittamiseksi, II 13 771 25 että yhteinen muisti ei ole käytettävissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi sen, että väylälle siirretään signaali (BCLM), joka muuttaa yh-5 teisen muistin kaksoismuistiksi, ja signaali (BVC), joka tekee kelvolliseksi signaalit (BCS ja (BRZT), jotka ilmaisevat virran katkeamisen ja paluun sen jälkeen, kun säh-könsyöttö moduleihin on ollut keskeytyksissä. 771 25

1. Förfarande för utbyte av data mellan behandlings-moduler och ätminstone ett minne i ett databehandlingssys-5 tem, vilket förfarande omfattar multiplexering av minst en adressgrupp (BA0-BA31) och minst en dessa adresser mot-svarande datagrupp (BD0-BD31) tili en modulerna och det gemensamma minnet förenande buss sä att datagruppen sänds efter adressgruppen, multiplexering i ena sidan av vallös-10 ningsanhällanden (R0-R7) gällande anhällanden om ätkomst tili bussen och anländande frän tili bussen anslutna och behandlingsmodulerna motsvarande vallösningsgrupper ä andra sidan av adressgrupperna (BA0-BA31) och datagrupperna (BD0-BD31) , förmedlande av kontrollsignaler (BTZT, BUS HALT, 15 BUS ALARME, BTST) för systemets moduler tili bussen, vilka kontrollsignalerna omfattar signaler (BRZT), vilka anger returnering av strömmen tili modulerna efter avbrott i el-tillförseln, signaler (B HALT), vilka anger stopp av en eller flera moduler, signaler (B ALARME), vilka anger 20 alarm pä grund av funktionsfel i en eller flera moduler och signaler (BTST), vilka avbryter alla moduler för test, varvid de olika modulerna är synkroniserade medelst tili bussen förmedlade avbrottssignaler, vilka omfattar systemets globala avbrottssignal (B APPEL1), vilken anländer 25 frän en modul och förmedlas tili alla andra och stannar i minnet i varje moduls mottagare, och en signal (B APPEL2), vilken ästadkommer en total avbrott vid slutet av den av systemet utförda uppgifter, kännetecknat där-av, att denna signal (B APPEL2) är lagrad i minnet i sän-30 daren av en modul och att avbrottsignalerna omfattar yt- terligare en signal (BMASQ) alstrad av en modul för täckande av avbrottssignalerna alstrade av de andra modulerna och en signal (BRTAS) för nollställning av en lokal vippa i varje modul för att ange, att gemensamma minnet e j stär 35 tili förfogande. n