FI77093B - Faestorgan av spiktyp, samt foerfarande foer tillverkning av dylikt faestorgan. - Google Patents

Description

77093

Naulatyyppinen kiinnitin, ja menetelmä tällaisten kiinnittimien valmistamiseksi - Fästorgan av spiktyp, samt förfarande för tillverk- ning av dylikt fästorgan

Keksinnön kohteena on ensiksikin naulatyyppinen kiinnitin patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti, ja toiseksi menetelmä tällaisten kiinnittimien valmistamiseksi patenttivaatimuksen 7 johdanto-osan mukaisesti.

Useimpien tunnettujen naulatyyppien haittana on, että naulan materiaalimäärän ja sen kitkapinnan suuruuden välinen suhde on epäedullinen. Tämä pitää erityisesti paikkansa yleisiin pyöreisiin lankanauloihin nähden, jotka on valmistettu poikkileikkaukseltaan pyöre-ästä langasta. Paino tuhatta naulaa kohden on pyöreäl-lä lankanaulalla epäedullisen suuri. Toinen tämäntyyppisen naulan epäkohta on, että se helposti aikaansaa pahoja halkeamia puuhun.

Sanottujen haittojen välttämiseksi on kehitetty usean tyyppisiä nauloja, joissa on kolme pitkittäistä laippaa (rakoa) tai Y-muotoinen poikkileikkaus. Esimerkkejä tällaisista nauloista on esitetty englantilaisessa patenttijulkaisussa 10 180 vuodelta 1910 ja ruotsalaisessa patenttijulkaisussa 127 167. Näillä tunnetuilla rakenteilla ei kuitenkaan ole tyydyttävästi ratkaistu yllämainittuja ongelmia, ja siksi nämä naulat eivät ole tulleet laajempaan käyttöön.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudentyyppinen naula, jossa materiaali käytetään hyödyksi tehokkaammin (kuin tunnetuissa nauloissa) parempien lujuusominaisuuksien aikaansaamiseksi, ensisijassa paremman taivutusjäykkyyden ja vetolujuuden. Toisin sanoen tällä uudentyyppisellä naulalla tulee olla, samalla ni-melliskoolla kuin tavallisella, tunnetulla naulalla, ainakin sama taivutusjäykkyys kuitenkin käyttämällä naulassa pienempää materiaalimäärää; ts. uudentyyppisen 2 77093 naulan tulee olla painoltaan vastaavaa tavanomaista naulaa pienempi. Uuden naulan naulalanka on myös voitava valmistaa nopeammin poikkileikkaukseltaan pyöreäs-tä langasta kuin tavanomaiset valssatut naulalankatyy-pit.

Edelliset päämäärät voidaan keksinnön mukaisesti saavuttaa siten, että varsi muodostuu kylmätyöstetystä materaalista, ja että urat vievät huomattavan osan varren vaippapinnasta, joka osa on samaa suuruusluokkaa kuin harjojen osuus, ja että urat poikkisuunnassa rajoittuvat kahteen vastakkaiseen, tasaiseen sivuttaiseen sivupintaan, jotka kumpikin kulmastaan, joka on terävä tai pienisäteinen, yhdistyvät uran pöhjapintaan, jolloin pohjapinta on tasainen tai muodostuu kahdesta tasaisesta pinnasta, jotka sivupinnoista lähtien viettävät sisään- ja alaspäin kohti uran keskikohtaa.

Siten urien pohja voi muodostua tasopohjapinnasta, koverasta pöhjapinnasta, jonka "puolikkaat" ovat kaltevia sisään- ja alaspäin kohti uran keskikohtaa, tai pohjapinta voi myös muodostua kahdesta vinosta tasaisesta pinnasta (pöhjapuolikkaat), jotka kohtaavat kulmassa toisensa uran keskikohdassa. Viimeksimainitussa tapauksessa uran pohja on siten poikkileikkaukseltaan V-muotoinen. Pohjapinta voi myös olla siten muotoiltu, että sen poikkileikkausprofiili muodostuu sekä epäsäännöllisesti kallistetuista (viettävistä) tai kokonaan suorista (taso-) osista.

Urilla on suositeltavasti sama poikkileikkausmuoto, ja ne sijaitsevat symmetrisesti suhteessa varren pitkittäiseen keskiviivaan. Tietyissä tapauksissa on suositeltavaa, että urilla on poikkileikkaukseltaan V-muotoinen pohjapinta, jossa tasaiset puolikkaat muodostavat tylpän kulman keskenään, sanotun kulman ollessa

II

3 77093 sopivasti alueella 130-170° ja suositeltavasti noin 150°. On myös sopivaa, että kuvitellun tason (joka sisältää varren pitkittäisen keskiviivan ja pohjapinnan keskikohdan) ja pohjapintaan yhdistyvien sivuttaisten sivupintojen kulma on terävä. Kulma voi sopivasti olla 10-30°, ja monissa tapauksissa sopiva arvo on noin 20°. Urien suurimman syvyyden ja varren poikkimitan välisen suhteen tulee normaalisti olla ainakin 10%, mutta sen ei yleensä tulisi ylittää 30%:ia. Monille naulamitoil-le noin 20% voi olla sopiva. Lisäksi pohjapinnan leveys ei normaalisti saisi ylittää 50%:ia varren poikkimi-tasta. Kuten jo edellä mainittiin, keksintö liittyy myös tämäntyyppisen kiinnittimen tai naulan valmistusmenetelmään.

Uusi ja omalaatuinen piirre menetelmässä on se, että ensimmäisessä vaiheessa kolme välimatkan päässä toisistaan olevaa suhteellisen matalaa poikkileikkaukseltaan koveraa ja kaarimaista ohjausuraa valssataan samanaikaisesti naula-aineslankaan pitkittäin siihen nähden symmetrisesti sijaitseviin kohtiin sanotun langan ulkopinnalle, ja toisessa vaiheessa syvennetyt urat valssataan naula-aineslankaan lähtien ohjausurista sattamalla näiden keskelle tuodut syvennysvalssit syventämään oh-jausurat syväuriksi, niin että varsimateriaali valssauksen aikana siirtyy sekä poikittain että pitkittäin varteen nähden, jolloin käytetään profiililtaan sellaisia syvennysvalsseja, että kutakin valmista syväuraa rajoittaa sivusuunnassa kaksi vastakkaista sivuttaista sivupintaa, jotka kummatkin yhdistyvät omissa kulmissaan uran pohjapintaan, joka on tasainen tai joka on kalteva sivuista sisään- ja alaspäin kohti uran keskikohtaa, jolloin valmiita syväuria erottaa toisistaan niiden välissä sijaitsevat poikkileikkaukseltaan ulospäin kaarevan-muotoiset harjat, ja että tällä tavalla valmiiksiprofi-loitu varsi varustetaan sen jälkeen sinänsä tunnetulla 4 77093 tavalla kylmätyssäämällä kannalla toisesta päästä ja teroitetaan sopivalla etäisyydellä kannasta ja erotetaan.

Haluttujen parantuneiden lujuusominaisuuksien saamiseksi naulalle (kiinnittimelle) syväurat on tehtävä niin syviksi ja leveiksi, että varren materiaali ei vain leviä naulalangan pituussuuntaan valssauksen aikana, mikä on normaali tilanne naula-aineslangan valmistuksessa, vaan myös sivusuuntaan siten aiheuttaen urien välisen materiaalin kokoonpuristumisen niihin ja niissä harjoissa, jotka muodostavat naulan pitkittäiset reunat. Nimittäin juuri tämä materiaalin puristuminen aikaansaa valmiiseen naulaan lisääntyneen taivutusjäykkyyden varren tavallisen lujuuden lisäksi.

Keksinnön etuna on se, että on mahdollista valmistaa naula, joka nimelliskooltaan ja taivutusjäykkyydeltään on samanlainen kuin tavanomainen naula, mutta joka painoltaan on huomattavasti kevyempi kuin sanottu naula.

Kuten edellä on painotettu, uurrettu (kanavoitu) naulalanka valmistetaan valssaamalla kahdessa kylmä-valssausvaiheessa. Syy, miksi tarvitaan kaksi vaihetta, on se ettei yksittäisessä valssausvaiheessa ole mahdollista aikaansaada tarpeeksi syvälle profiloituja uria, jotta saavutettaisiin yllämainittu sivuttainen materiaalivirta.

Kummankin vaiheen kolmivalssaimet kuuluvat sopivasti vetovalssauslaitteistoon, ja vaiheiden profiilivals-seilla on profiilit, jotka tekevät valssatun naulalangan optimimuotoilun mahdolliseksi.

Molemmat kylmävalssausvaiheet sijoitetaan siten sarjaan kahteen erilliseen paikkaan pitkin naula-aineslangan suoraa osaa, joka johdetaan (vedetään) vaiheiden läpi, jolloin ohjausurat valssataan naulalankaan

II

77093 5 ensimmäisessä vaiheessa käyttämällä ensimmäistä profii-likolmivalssainta, jonka valssit tarttuvat naula-aineslankaan kehäreunaosillaan, jotka poikkileikkaukseltaan suositeltavasti ovat ympyräkaaria, ja jolloin syväurat valssataan naula-aineslankaan toisessa vaiheessa käyttämällä toista profiilikolmivalssainta, jonka syvennysvalssit tarttuvat ohjausuriin niiden keskelle poikkileikkaukseltaan suorilla tai kuperan kaaren muotoisilla kehäreunaosillaan.

Jotta syväurat tulevat symmetrisesti sijoitetuksi naulan varteen, vastaavien kylmävalssausvaiheiden kolme valssia pyörivät akselien ympäri, jotka sijaitsevat tasossa, joka on kohtisuorassa suoraan naula-aineslankaan nähden kyseessä olevassa vaiheessa. Pyörimisakselit on järjestetty 120° välein sanottuun normaalitasoon.

Sekä keksinnön mukaista kiinnitintä tai naulaa että menetelmää sen valmistamiseksi tullaan nyt kuvaamaan ja havainnollistamaan viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joista kuvat 1 ja 2, 2a esittävät sivukuvantoa ja vastaavasti poikkileikkauskuvantoa keksinnön mukaisesta naulasta; kuva 3 esittää hyvin kaaviomaisesti kuinka profiilivalssit kahdessa sarjaan järjestetyssä kolmi-valssaimessa tarttuvat naula-aineslankaan, jota vedetään vaiheiden läpi; ja kuvat 4 ja 5, 5a, 5b esittävät osittaisleikkauksina joitakin profiilivalssityyppejä, joita voidaan käyttää ensimmäisessä ja toisessa kylmä-valssaus vaiheessa.

Kuvissa 1, 2 ja 2a esitetty keksinnön mukainen naula käsittää suoran, pitkänomaisen varren 1, jonka toisessa päässä on tyssätty kanta 2 ja toisessa päässä kärki 3. Naulan sivu-ulkopinnalla on kolme symmetrisesti sijoitettua uraa 4, jotka kulkevat pitkittäin varteen nähden, ja joista kutakin rajoittaa kaksi tasaista sivuttaista sivupintaa 5, jotka yhdistyvät omissa kulmissaan 6 uran pohjapintaan 7, joka on poikki- 6 77093 leikkaukseltaan V-muotoinen, ja joka käsittää kaksi tasaista pöhjapuoliskoa 7' ja 7". Uria 4 erottaa siten sivusuunnassa toisistaan niiden välissä olevat ulkopinnaltaan 9 kaarenmuotoiset harjat 8, jotka kulkevat pitkittäin varteen nähden. Kulmat 6 sivupintojen 5 sisäreunoissa ovat teräviä tai säteeltään pieniä.

Kuvassa 2a esitetään (vasemmalla yläurassa 4) poh-japinnan 7 lisäksi (poikkileikkaukseltaan V-muotoinen), joka on piirretty jatkuvalla viivalla, kaksi vaihtoehtoista pohjapintaa, jotka on ilmaistu pistekatkovii-voilla, ja joita on vastaavasti merkitty viitenumeroilla 17 ja 27. Pohjapinta 17 on kovera, kun taas pohja-pinta 27 on tasainen.

Sivuttaisen sivupinnan 5 ja tason A välinen kulma a/2 voi olla esimerkiksi 20°, kun taas pohjapinnan ta-sopuolikkaiden 7', 7" välinen tylppä kulma δ voi olla 150°. Urien suurin syvyys Ji voi olla esimerkiksi 20% varren poikkimitasta, eikä pohjapinnan 7', 7" leveys T normaalisti ylitä 50%:ia varren poikittaismitasta D.

Seuraavaksi kuvataan sopivaa menetelmää edellä kuvatun naulan valmistamiseksi viittaamalla erityisesti kuviin 3-5.

Naulaa valmistettaessa lähdetään poikkileikkaukseltaan pyöreästä naula-aineslangasta, joka johdetaan (vedetään) vetolaitteiston läpi, joka käsittää kaksi kolmivalssainta VTI ja VTII, jotka kahdessa vaiheessa aikaansaavat naula-aineslangan halutun kylmävalssauksen valmiiksi profiloiduksi naulalangaksi, josta yksittäiset naulat sitten voidaan valmistaa tyssäämällä naulan kanta ja teroittamalla ja erottamalla haluttu naulan varren pituus.

Kuva 3 esittää, kuinka poikkileikkaukseltaan pyöreää naula-aineslankaa vedetään ensimmäisen kolmivals-saimen läpi, joka käsittää kolme kuvassa 4 esitetyn tyyppistä, 120° kulmaan toisiinsa nähden asennettua

II

7 77093 profiilivalssia 11. Näissä valsseissa on kehänmuotoi-set reunaosat 12, jotka poikkileikkauksena katsottuna ovat ympyräkaaria, joiden kaarevuussäde on R. Profii-livalssit 11 valssaavat samanaikaisesti kolme välin päässä toisistaan olevaa suhteellisen matalaa, poikkileikkaukseltaan koveran kaarevaa ohjausuraa 13 (kts. kuvat 2, 2a ja 3) naula-aineslankaan, joka siten saa poikkileikkausmuodon 10', joka on esitetty kuvassa 3. Järjestämällä profiilivalssit 11 120° välein naulalan-gan ulkopinnan ympärille tulevat ohjausurat 13 symmetrisesti sijoitetuksi suhteessa naula-aineslangan pitkittäiseen keskiviivaan (ja siten myös naulan varteen).

Sen jälkeen kun naulalanka ensimmäisessä valssaus-vaiheessa on varustettu sanotuilla ohjausurilla 13, se jatkaa toiseen kolmivalssaimeen VTII ja sen läpi, joka käsittää kolme kuvassa 5 esitetyn tyyppistä 120° kulmaan toisiinsa nähden sijoitettua syvennysvalssia 14. Syvennysvalssit, joilla tässä tapauksessa on V-muotoiset kehäreunaosat 15 (kts. kuva 5) , jotka poikkileikkauksena muodostavat tylpän kulman, tarttuvat keskeisesti ohjausuriin 13 ja aikaansaavat ohjausurien syvennyksen syväuriksi 4 (kts. kuvat 2, 2a ja 3).

Syväurien 4 kylmävalssauksella saavutetaan se vaikutus, että varsimateriaali siirtyy varteen nähden sekä poikittaisesti että pitkittäisesti, millä saadaan halutut parantuneet lujuusominaisuudet naulan varteen.

Naulalangan kuljettua toisen valssausvaiheen (VTII) läpi, langalla on kuvan 3 poikkileikkausmuoto 10", joka vastaa kuvissa 2 ja 2a esitettyä.

Kuten kuvan 3 poikkileikkauksesta 10", ja selvemmin (suuremmassa mittakaavassa) kuvista 2, 2a, nähdään, valmiille syväurille on tunnusomaista se, että kutakin niistä rajoittaa sivuilta pari tasomaisia sivuttaisia sivupintoja 5, joista kumpikin yhdistyy omassa kulmassaan 6 (joka on terävä, tai sillä on pieni kaarevuussä- β 77093 de) V-muotoiseen "polveutuvaan" uran pohjapintaan 7', 7". Syväuria 4 erottaa sivusuunnassa harjat 8, joiden ulkomuoto 9 poikkileikkaukseltaan on kuperan kaareva.

Kuvat 5a ja 5b esittävät osittaisleikkauksena kahta vaihtoehtoista suoritusmuotoa syvennysvalssien 14' ja 14" kehäreunaosille 15' ja vastaavasti 15". 15':n kaltaisella reunaosalla saadaan kuvassa 2a viitenumerolla 17 merkityn kaltainen pohjapinta. Reunaosalla 15" aikaansaadaan kuvassa 2a viitenumerolla 27 merkityn kaltainen pohjapinta.

Sen jälkeen kun valmis kanavoitu naulalanka 10" on lähtenyt toisesta valssausvaiheesta (VTII), suoritetaan naulan pään tyssäys, yksittäisten naulojen teroitus ja erotus tavanomaisella tavalla.

Mitä tulee naulan varren valmiin poikkileikkausmuo-don karakteristisiin kulmiin, voidaan todeta, että pintojen 5 ja tason A (kts. kuvat 2 ja 2a) välinen kulma ot/2 voi sopivasti olla 20°; mikä tarkoittaa että sivupinnat muodostavat keskenään 40° kulman. Tämä viimeksi mainittu kulma vastaa kulmaa ot syvennysvalssissa 14 (kts. kuva 5) ja 14' (kuva 5a) sekä 14" (kuva 5b) . Pöhjapintapuolikkaiden 7' ja 7" välinen kulma δ on sopivasti 150°, mikä tarkoittaa että kuvassa 5 esitetty kulma γ tulee olemaan 15°.

Lopuksi huomautetaan, että naulan teroitus voidaan tehdä eri tavoin, niin että saadaan enemmän tai vähemmän poikittain leikattu kärki tai pitkänomainen kärki. Kärki voi olla kaksi-, kolme-, neljä- tai useampisivui-nen tai vaihtoehtoisesti kartiomainen. Lisäksi kärki voi olla symmetrinen tai epäsymmetrinen suhteessa varren pitkittäiseen keskiviivaan. Naulan kanta voi myös olla symmetrinen tai epäsymmetrinen suhteessa sanottuun keskiviivaan, ja naulan varsi voidaan varustaa kitkaa lisäävillä kuvioilla.

Keksintöä voidaan luonnollisesti muunnella, ja sil li 9 77093 le voidaan antaa monia vaihtoehtoisia suoritusmuotoja edellä kuvattujen ja piirustuksissa esitettyjen lisäksi, ja keksintö käsittää kaikki suoritusmuodot ja ekvivalentit ratkaisut, jotka sisältyvät seuraavien vaatimusten puitteisiin.

Claims (9)

10 77093

1. Naulatyyppinen kiinnitin, jossa on suora, pitkänomainen varsi (1) jonka toisessa päässä on kanta (2) ja jonka toinen, vastakkainen pää on varustettu kärjellä (3), jolloin varren vaippapinnassa on kolme sivusuunnassa toisistaan erotettua, samansuuntaista, vartta pitkin ulottuvaa uraa (4), jotka ovat erossa toisistaan niiden välillä pitkin vartta kulkevin harjoin (8), joiden ulkoinen poikkileikkausmuoto (9) on kaarimainen, tunnettu siitä, että varsi (1) muodostuu kylmä-työstetystä materiaalista, ja että urat (4) vievät huomattavan osan varren vaippapinnasta, joka osa on samaa suuruusluokkaa kuin harjojen (8) osuus, ja että urat (4) poikkisuunnassa rajoittuvat kahteen vastakkaiseen, tasaiseen sivuttaiseen sivupintaan (5), jotka kumpikin kulmastaan (6), joka on terävä tai pienisäteinen, yhdistyvät uran pohjapintaan (27; 17; 7), jolloin pohja-pinta on tasainen (27) tai muodostuu kahdesta tasaisesta pinnasta (7', 7"), jotka sivupinnoista (5) lähtien viettävät sisään- ja alaspäin kohti uran keskikohtaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnitin, tunnettu siitä, että urien (4) poikkileikkausmuoto on samanlainen, ja ne on sijoitettu symmetrisesti varren pituuskeskiviivan suhteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kiinnitin, tunnettu siitä, että urilla (4) on poikkileikkaukseltaan V-muotoinen pohjapinta (7), jonka tasaiset puolikkaat (7', 7") muodostavat keskenään tylpän kulman (6), sopivasti 130°-170°:n, suositeltavasti noin 150°:n kulman.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kiinnitin, tunnettu siitä, että kuvitellun tason (A), joka sisältää varren pitkittäisen keskiviivan ja pohja-pinnan keskiviivan, ja pohjapintaan yhdistyvien sivut-taisten sivupintojen (5) välinen kulma (a/2) on terävä, II n 77093 sopivasti noin 10°-30°, suositeltavasti noin 20°.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kiinnitin, tunnettu siitä, että urien (5) suurin syvyys (h) on suositeltavasti 10-30%, erityisesti 20%, varren poikkimitästä (D).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kiinnitin, tunnettu siitä, että uran pohjapinnan (7, 17, 27) leveys (T) ei normaalisti ylitä 50% varren halkaisijasta ,

7. Menetelmä naulatyyppisten kiinnittimien valmistamiseksi, jotka käsittävät suoran pitkänomaisen varren (1) , joka toisesta päästään voidaan varustaa kannalla (2) ja toisesta kärjellä (3), joka varsi valmistetaan lähtien poikkileikkaukseltaan pyöreästä naula-aineslan-gasta (10) , ja varren haluttu poikkileikkausmuoto aikaansaadaan kylmävalssaamalla profiloitujen valssien avulla, tunnettu siitä, että ensimmäisessä vaiheessa kolme välimatkan päässä toisistaan olevaa suhteellisen matalaa, poikkileikkaukseltaan koveraa ja kaarimais-ta ohjausuraa (13) valssataan (VTI) samanaikaisesti nau-la-aineslankaan pitkittäin siihen nähden symmetrisesti sijaitseviin kohtiin sanotun langan ulkopinnalle, ja toisessa vaiheessa syvennetyt urat valssataan (VTII) naula-aineslankaan lähtien ohjausurista (13) saattamalla näiden keskelle tuodut syvennysvalssit (14", 14', 14) syventämään ohjausurat (13) syväuriksi (4), niin että varsimateriaali valssauksen aikana siirtyy sekä poikittain että pitkittäin varteen nähden, jolloin käytetään profiililtaan sellaisia syvennysvalsseja (14", 14', 14), että kutakin valmista syväuraa rajoittaa sivusuunnassa kaksi vastakkaista sivuttaista sivupintaa (5), jotka kummatkin yhdistyvät omissa kulmissaan (6) uran pohja-pintaan (27, 17, 7), joka on tasainen tai joka on kalteva sivuista sisään- ja alaspäin kohti uran keskikohtaa, jolloin valmiita syväuria erottaa toisistaan niiden välissä sijaitsevat poikkileikkaukseltaan ulospäin 12 77093 kaarevanmuotoiset (9) harjat (8)f ja että tällä tavalla valmiiksiprofiloitu varsi varustetaan sen jälkeen sinänsä tunnetulla tavalla kylmätyssäämällä kannalla (2) toisesta päästä ja teroitetaan (3) halutulla etäisyydellä kannasta ja erotetaan.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitän että nämä kaksi kylmävalssausvaihetta suoritetaan peräkkäin kahdessa erillisessä paikassa (VTI ja VTII) pitkin naula-aineslangan suoraa osaa, joka johdetaan (vedetään) vaiheiden läpi, jolloin ohjausurat (13) valssataan naulalankaan ensimmäisessä vaiheessa käyttämällä ensimmäistä profiilikolmivalssainta (VTI), jonka valssit (11) tarttuvat naula-aineslankaan kehämäisillä reunaosillaan (12), jotka poikkileikkaukseltaan suositeltavasta ovat ympyräkaaria, ja jolloin syväurat (4) valssataan naula-aineslankaan toisessa vaiheessa käyttämällä toista profiilikolmivalssainta (VTII), jonka syvennysvalssit (14", 14’, 14) tarttuvat ohjausuriin (13) niiden keskelle poikkileikkaukseltaan suorilla tai kuperan kaaren muotoisilla kehäreunaosillaan (15", 15', 15) .

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kummankin kylmävalssausvaiheen kolme valssia (11, 14, 14', 14") pyörivät akselien ympäri, jotka sijaitsevat tasossa, joka on kohtisuorassa suoraan naula-aineslankaan nähden kyseessä olevassa vaiheessa, pyörimisakselien ollessa järjestetty 120° välein (suuntausväli) sanottuun tasoon. Il !3 77093