FI76961B - Ytterdaeck foer tunga transportfordon och dess framstaellningsfoerfarande. - Google Patents

Description

1 76961

Ulkorengas raskaita kuljetusvälineitä varten ja sen valmistusmenetelmä

Keksintö koskee säteisrunkorakenteella varustettu-5 ja 1. vyörenkaita, jotka on tarkoitettu suuria kuormituksia varten ja täytetty suhteellisen suurilla käyttöpaineilla. Tällöin on kysymys nimenomaan lentokoneissa käytettävistä renkaista.

Keksintö koskee tarkemmin sanottuna ulkorengasta 10 raskaita kuljetusvälineitä, varsinkin lentokoneita varten, joka rengas on tarkoitettu kannattamaan raskaita kuormituksia ja täytettävissä korkeaan paineeseen, ja joka käsittää kulutuspinnan, jonka säteittäinen kaarevuus kun rengas on asennettu vanteeseensa mutta ei täytetty il-15 maila, on pienempi kuin säteittäinen kaarevuus kun rengas on täytetty käyttöpaineeseen, ja jossa renkaassa on säteittäinen sivuvahvike,joka on ankkuroitu vähintään yhteen reunavaijeriin kummassakin palteessa, ja ylävah-vike, joka koostuu vähintään kahdesta päällekkäisestä ker-20 roksesta venyviä, tekstiilimateriaalia olevia kehälankoja.

Jotta renkaat pystyisivät parhaalla mahdollisella tavalla kestämään kehäjännitykset, etenkin suurista täyt-töpaineista johtuvat kehäjännitykset, niiden yläosavah-vikkeeseen voi sisältyä päällekkäisiä kehälankakerroksia. 25 Runkovahvikkeen säteislangat on suunnattu optimaalisesti siten, että ne ottavat vastaan meridiaanijännitykset. Saatujen kokemusten perusteella on kuitenkin todettu, että renkaan yläosavahvikkeen niihin kehälankoihin, jotka ovat lähimpänä runkovahviketta, kohdistuu renkaan 30 kestävyyttä heikentäviä puristumia. Ne johtuvat taas käytössä olevaan renkaaseen liittyvistä huomattavista muodonmuutoksista, koska renkaissa esiintyy yleensä tavallisiin renkaisiin verrattuna suurempaa kokoonpuristumista, vaikka niissä käytetäänkin suurempia paineita.

35 Keksinnöllä pyritään eliminoimaan kokoonpuristu minen niissä kehälangoissa, jotka sijaitsevat lähellä 2 76961 renkaiden runkovahviketta, ilman että tästä aiheutuu kulutuspinnan liiallista kulumista.

Tähän päästään keksinnön mukaisella ulkorenkaalla, jolle on tunnusomaista, että kehälankojen kerrokset ovat 5 lähimpänä säteittäistä sivuvahviketta että mainituista kerroksista on kaikkein lähimpänä sivuvahviketta oleva kerros akselinsuunnassa levein ja ulottuu kulutuspinnan toisesta reunasta toiseen reunaan, että kehälankakerrok-set muodostavat 0 - 2,5°:een kulman renkaan kehäsuunnan 10 kanssa ja niillä on vähintään 8 %:n, edullisesti 10-26 %:n, suhteellinen murtovenymä, kun vulkanoitu rengas on asennettu vanteeseen mutta ei täytetty ilmalla, ja vähintään 1,25 %:n, edullisesti 2-8 %:n, vulkanointilämmön aiheut-ma suhteellinen kokoonpuristuminen.

15 Käytettäessä sellaisia kehälankoja, jotka venyvät riittävästi renkaan täyttöpaineen vaikutuksesta, niin että renkaan ollessa käytössä siinä syntyvät muodonmuutokset eivät pysty koskaan puristamaan niitä kokoon, kulutuspinnan säteiskaarevuus kasvaa liikaa, kun rengas on 20 kiinnitetty vanteeseen ja täytetty käyttöpaineella. Tällainen säteiskaarevuuden lisääntyminen on taas epäedullinen kulutuspinnan kestävyyden kannalta, nimenomaan kulutuspinnan keskivyöhykkeessä. Tämän vuoksi kehälangat ovat keksinnön mukaan sekä venyviä että lämmössä kutistuvia, 25 ts. ne on valmistettu sellaisista materiaaleista, jotka kutistuvat vulkanointilämpötilan vaikutuksesta.

Jo ennestään tunnetaan sellaisia tekstiilimateriaaleja, esim. polyamideja tai polyestereitä, joista voidaan jo tunnettujen käsittelyjen avulla valmistaa lankoja, 30 joiden suhteel 1 inen kutistuminen vulkanointilämmössä on ainakin 1,25 %, edullisesti 2-8 %, ja joiden murtovenymä on ainakin 8 %, edullisesti kuitenkin 10-26 %. Näistä materiaaleista tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella niiden suhteellista kutistumista ja ve-35 nymistä koskevat ylärajat eivät tuskin ylitä mainittuja 3 76961 arvoja, ts. vastaavasti 8 % ja 26 %, mutta nyt selostettavan keksinnön mukaan käytetään sellaisia lankoja, joiden yläraja-arvot ylittävät tässä suhteessa mainitut arvot .

5 Kun keksinnön mukainen rengas otetaan pois vulka- nointimuotista, niin vulkanointilämpötilasta johtuva renkaan yläosarakenteen kehälankojen jännitys vähentää yläosan säteiskaarevuutta ja tästä johtuen myös vanteeseen kiinnitetyn, mutta ei vielä täytetyn renkaan kulutuspin-10 nan kaarevuutta verrattuna siihen kaarevuuteen, joka renkaan yläosalle on vulkanointimuotissa. Kaarevuuden vähentymisellä ymmärretään yläosan vulkanointikaarevuuden muuttumista paineeltaan nolla- tai negatiiviseksi kaarevuudeksi, jos alku- tai vulkanointikaarevuus on posi-15 tiivinen tai nolla, ts. jos renkaan yläosa on kaareva renkaan ulkopuolen suuntaan, tai absoluuttisena arvona ilmaistuna suuremmaksi negatiiviseksi kaarevuudeksi, jos alku- tai vulkanointikaarevuus on negatiivinen, ts. jos renkaan yläosa on kovera ulkopuolen suuntaan. Yläosan 20 ekvaattorisäde on vulkanoitaessa siis suurempi kuin sama ekvaattorisäde paineen ollessa nolla. Vulkanointisäde on tällöin mitattu kulutuspinnasta. Kun rengas täytetään sitten käyttöpaineella, sen yläosan kaarevuus, kun paine on nolla, muuttuu tietystä negatiivisesta kaarevuudes-25 ta vielä pienemmäksi negatiiviseksi kaarevuudeksi (absoluuttinen arvo), nollakaarevuudeksi tai positiiviseksi kaarevuudeksi, tai positiivisesta kaarevuudesta suuremmaksi positiiviseksi kaarevuudeksi (absoluuttinen arvo) . Joka tapauksessa ekvaattorihalkaisija paineen ol-30 lessa nolla kasvaa, kun rengas täytetään ilmalla. Kuten edellä esitetystä voidaan todeta, keksinnön mukaan voidaan säätää kulutuspinnan meridiaaniprofiili siten, että kulutuspinnalle saadaan optimaalinen kulutuskestävyys, ilman että tämä vaikuttaa epäedullisesti renkaan 35 yläosarakenteen kehälankojen kestävyyteen. Kehälangoil- 4 76961 la tarkoitetaan tässä sellaisia lankoja, jotka muodostavat 0° kulman tai poikkeavat enintään - 2,5° renkaan kehän suunnasta.

Käytettäessä keksinnön mukaisia renkaita, joiden 5 kulutuspinta on hyvin kovera (suuri negatiivinen kaarevuus) ennen renkaan täyttämistä ilmalla, niiden on todettu olevan hyvin edullisia, nimenomaan lentokoneen renkaita. Tällöin ei ole vaaraa runkorakennetta lähellä olevien kehälankojen kokoonpuristumisesta. Keksinnön mukaan 10 voidaan valmistaa renkaita, joiden kulutuspinnan kove-ruus renkaan ollessa täytetty ilmalla on ainakin 10 % suurempi kuin muotin vastaava koveruus. Koveruudella tarkoitetaan tällöin sitä eroa, joka voidaan todeta kulutuspinnan säteissä, jotka on mitattu renkaan olkapäiden 15 niissä pisteissä, jotka sijaitsevat kauimpana renkaan pyörimisakselista, ja kulutuspinnan ekvaattorilla, kun rengas on kiinnitetty vanteeseen, mutta sitä ei ole vielä täytetty ilmalla. Tässä tapauksessa keksinnöllä saadaan tietty lisäetu, ts. pystytään ratkaisemaanko.

20 tyyppiä olevaan renkaaseen liittyvä probleema sen kulutuspinnan ollessa hyvin kovera. Nimittäin, jos sellainen rengas, jonka yläosarakenteeseen kuuluu kehälangois-ta koostuvia kerroksia, valmistetaan erittäin koveran yläosan käsittävässä muotissa, niin yläosan muoto "ha-25 joaa" sitä enemmän, mitä suurempi koveruus on. Tällaista tyyppiä olevan renkaan yläosarakenteen kehälankojen asennot ovat ennen renkaan yläosan vulkanointia nimittäin erittäin herkkiä kaarevuuden vaihteluille. Tämä aiheuttaa puolestaan sen, että yläosan tiettyihin vyö-30 hykkeisiin muodostuu helposti ei-toivottuja kehälanka-kasautumia, joita on mahdotonta estää. Lisäksi runkorakenteen säteislankojen välit voivat olla epätasaisia, mikä heikentää luonnollisesti yläosan kestävyyttä.

Keksinnöllä pystytään tässä tapauksessa poista-35 maan yläosarakenteen kehälankojen "epäjärjestys" sovelta-

II

5 76961 maila sellaista valmistusmenetelmää, jolla renkaiden yläosa ja kulutuspinta saadaan hyvin koveraksi, käyttämällä tällöin muottia, jonka yläosa on lieriömäinen tai hieman kovera.

5 FR-patentissa 2 057 798 esitetään eräs vyörenkaan vulkanointimenetelmä. Siinä käytetään muottia, jonka ek-vaattorisäde on pienempi kuin vanteeseen kiinnitetyn ja ilmalla täytetyn renkaan ekvaattorisäde. Tällä menetelmällä pyritään parantamaan kulutuspinnan kiinnittymistä ja 10 kestävyyttä. Tämän vuoksi ekvaattorisäteiden ero on n.

1 mm. Renkaan yläosarakenteeseen ei kuulu ollenkaan kehä-lankakerroksia, joten renkaan ollessa käytössä langoissa ei voi esiintyä haitallista kokoonpuristumista. Mikäli yläosassa käytettäisiin kehälankoja, ne eivät aiheuttaisi 15 vaikeuksia rengasta valmistettaessa, koska ko. patentin mukaan olkapäiden kohdalla ja keskiosassa olevien säteiden välinen ero on pieni.

FR-patentissa 2 446 193 esitetään taas sellainen lentokoneisiin tarkoitettu rengas, jossa on vyörunko ja 20 yläosarakenne sekä normaalisti kupera yläosa. Yläosaker-rosten langat ovat aromaattista polyamidia. Ulompien kerrosten lankojen katkeamisen estämiseksi niiden suhteelliset venymät ovat suurempia kuin sisempien kerrosten lankojen venymät. Ulompien kerrosten langat voivat olla ali-25 faattista polyamidia, ja koska näiden kerrosten lankojen suhteelliset venymät ovat, kuten jo mainittiin, erittäin suuria, langat ovat joko hyvin ohuita tai voimakkaasti kierrettyjä. Ne kutistumiset, jotka lankojen oletetaan omaksuvan vulkanoinnin aikana, eivät kuitenkaan riitä 30 vaikuttamaan niiden alla oleviin yläosarakenteen kerroksiin joiden langat eivät reagoi vulkanointilämpötilaan.

Nyt selostettavalla keksinnöllä pystytään valmistamaan sellaisia renkaita, joiden kulutuspinnan edellä määritetty koveruus muotissa, kun vulkanointikammio tai 35 -osa on paineen alainen, poikkeaa ainakin 10 % saman ren- 6 76961 kaan kulutuspinnan koveruudesta, kun vulkanointikammion tai -osan paine poistetaan, tai kun rengas on kiinnitetty vanteeseen, mutta sitä ei ole vielä täytetty. Keksinnön mukaan voidaan siis valmistaa sellaisia renkaita, joiden 5 koveruus muotissa (paineen alaisena) poikkeaa yli 25 % ja jopa yli 50 % tai 100 % nollapaineella mitatusta koveruudesta .

Toisena keksinnön mukaisen valmistusmenetelmän etuna voidaan mainita renkaan helppo irrottaminen muotista.

10 Kun ennen muotin avaamista poistetaan vulkanointikammiossa tai -osassa renkaan sisäpuolella oleva paine, niin renkaan yläosan kehälankojen kokoonpuristuminen saa aikaan yläosan kokoonpuristumisen ja sen irtoamisen muotin yläosan pintakuvioinnista.

15 Keksinnön mukaisessa renkaassa, joka on kiinni tetty vanteeseen, mutta jota ei ole vielä täytetty ilmalla, on säteen suunnassa kokoonpuristunut kulutuspinta, ts. kulutuspinta on tällöin pienempi verrattuna sen asentoon muotissa, jonka vulkanointikammio tai -osa on pai-20 neen alaisena. Kulutuspinnan kokoonpuristuminen on joka kohdassa ainakin 1 % muotin vastaavasta säteestä renkaan pyörimisakseliin nähden mitattuna.

Keksinnön mukaiset kehälankakerrokset suuntautuvat aksiaalisesti ainakin kulutuspinnan molempien olkapäiden 25 väliin. Tällöin on edullista, että kerrosten aksiaaliset leveydet pienenevät säteen suunnassa ulkopuoleen päin. Levein kehälankakerros voi ulottua kulutuspinnan koko leveydelle. Pienentämällä kerrosten aksiaalisia leveyksiä saadaan siis sellainen lankatiehys, joka pienenee ku-30 lutuspinnan reunojen suuntaan.Kulutuspinnan keskivyöhyke kutistuu enemmän kuin sen reunat ja lisää siten renkaan yläosan koveruutta, kun renkaassa ei ole vielä ilmaa. Tätä varten voidaan myös käyttää ainakin aksiaalisesti le-veintä kerrosta varten sellaisia lankoja, joiden lämpöku-35 tistuminen on pienempi kuin muiden kehälankakerrosten lankojen kutistuminen.

Il 7 76961

Eräs keksinnön mukainen suositettava rakenne, jolla pystytään vaikuttamaan positiivisesti renkaiden jäykkyyteen, käsittää kehälankakerrosten kanssa käytettävät yläosaker-rokset, joita on ainakin kaksi ja joissa langat ovat yhden-5 suuntaiset jokaisessa kerroksessa sekä sijoitettu ristiin eri kerroksissa, niin että on saatu 30-90° kulmat renkaan kehän suuntaan nähden.

Näiden vinojen kerrosten langat ovat myös venyviä ja vulkanointi lämmössä kutistuvia. Tällöin on edullista 10 käyttää sellaisia lankoja, joiden murtovenymä on pieni ja lämpökutistuminen suuri kehäkerrosten lankoihin verrattuna. Murtovenymä on mieluimmin sitä pienempi, mitä suurempi on se kulma, jonka langat muodostavat renkaan kehän suunnan kanssa (kulma on n. 90°). Ristikkäiset vinot 15 kerrokset on lisäksi sijoitettu säteen suunnasta kehäkerrosten ulkopuolelle. Niiden vulkanointilämpötilasta johtuva kutistuminen saa aikaan yläosarakenteen säteittäises-ti ulommaisten osien poikittaisen kutistumisen, mikä aiheuttaa taas sen, että ilmalla täyttämättömän renkaan ylä-20 osan koveruus kasvaa ja liittyy kehälankakerrosten kutistumisen synnyttämään koveruuteen.

Runkorakenteen langat ovat mieluimmin inerttejä, ts. ne eivät käytännöllisesti katsoen veny eivätkä kutistu lämpökäsittelyssä. Lankamateriaalina voidaan käyttää esim.

25 terästä, lasia tai aromaattista polyamidia.

Keksinnön mukaisen yläosarakenteen lämpökutistu-vuutta käytetään siis täysin hyväksi. Runkorakenteessa voidaan tosin käyttää myös venyviä ja lämmössä kutistuvia lankoja, esim. rakenteen keventämiseksi ja/tai sen kustan-30 nusten pienentämiseksi. Toisaalta tällaisella runkorakenteella pystytään ohjaaman yläosan kuperuuden lisääntymistä, joka johtuu yläosarakenteen kerroksista. Toisaalta on edullista, että kehälankojen määrää 1isätään yläosassa, nimenomaan sen keskiosassa, niin että pystytään neutraloi-35 maan runkorakenteen venyvien ja lämmössä kutistuvien lan-konen vastakkaisvaikutus.

8 76961

Joissakin käyttötilanteissa, nimenomaan suurilla nopeuksilla, keksinnön mukainen yläosarakenne voi vahingoittua renkaan tielle tulevista esineistä (kivistä, metalliosista yms.).

5 Koska käyttöpaineella täytetyn renkaan yläosan laa jeneminen on tärkeä tekijä, ei tällöin voida käyttää tavanomaisia joustavia lankoja, koska ne eivät veny tarpeeksi, vaan ne menettäisivät perusominaisuutensa eivätkä pystyisi enää suojaamaan ja vahvistamaan renkaan yläosaa ko.

10 tavalla.

Tästä syystä keksinnön suojapiiriin kuuluu myös sellainen rakenne, jossa renkaan yläosarakenteeseen on liitetty ainakin yksi sellainen kerros, jonka muodostavat langat on aallotettu ko. kerroksen tasossa. Tämä kerros 15 on sijoitettu säteen suunnassa yläosarakenteen ulkopuolel-lee ja se on ominaisuuksiltaan sellainen, ettei se estä yläosan tuntuvaa laajenemista eikä vahvista sitä asiaankuulumattomalla tavalla.

Tätä varten kerroksen lankojen välinen etäisyys on 20 50-100 % aallotusten pituudesta (amplitudista) huipusta huippuun aallotusten aallon pituuden ollessa taas 100-200 % amplitudista. Langat ovat kerroksessa yhdensuuntaisia, ts. aallotukset ovat samassa linjassa. Lankojen aallotusten keskiakselit ovat mieluimmin 0° tai 90° kul-25 massa renkaan kehän suuntaan nähden, mutta voidaan myös käyttää ainakin yhtä sellaista aaltolankakerrosta, jonka lankojen keskiakselit suuntautuvat vinosti kehään nähden.

Aaltokerros voidaan valmistaa myös lankakudoksena, 30 esim. sijoittamalla aallotukset aivan yksinkertaisesti ristiin. Tässä tapauksessa lankojen keskinäinen etäisyys vastaa enintään aallotusten pituutta huipusta huippuun.

Kun langat siirretään lähemmäksi toisiaan, kudos saadaan joustavammaksi.

35 Seuraava selostus ja piirustus liittyvät keksin nön mukaiseen rakenne-esimerkkiin.

Il 9 76961

Piirustuksessa, joka ei vastaa todellista mittakaavaa, kuvat IA ja IB esittävät säteisleikkauspuoliskona keksinnön mukaista rengasta; kuvassa IA rengas on vulka-5 nointimuotissa, jossa on kovera yläosa, vulkanointikam-mion tai -osan ollessa paineistettuna, ja kuvassa IB rengas on kiinnitetty vanteeseen, mutta sitä ei ole vielä täytetty ilmalla, kuva 2 esittää suurennettuna kuvassa 1 ympyrällä II 10 merkityssä kohdassa olevaa renkaan yläosarakenteen osaa, kuva 3 on pienennetty kuva vanteeseen kiinnitetystä ja käyttöpaineella täytetystä renkaasta, ja kuva 4 esittää kaaviona renkaan suojakerroksen osaa.

Kuvissa 1-3 esitetty rengas vastaa kaupallista ren-15 gasnormia 750 x 230-15. Siinä on kulutuspinta 2, säteis- 1. vyörunkorakenne 3, joka on ankkuroitu kumpaankin palteeseen 4 kääntämällä se metallitangon 5 ympäri, sekä ylä-osarakenne 6, joka on sijoitettu runkorakenteen 3 ympärille. Rakenteen 6 koostumus esitetään yksityiskohtaises-20 ti kuvassa 2.

Yläosarakenne 6 (kuva 2) käsittää kolme kerrosta 6', 6", 6'", jotka koostuvat alifaattisesta polyamidista valmistetuista langoista 188 x 2 x 2 tex. Lankojen murtovenymä on n. 22 % 60 daN:n arvolla. Lämmön vaikutuksesta 25 langat kutistuvat 6-7 %. Jokaisessa kerroksessa (3 kpl) langat ovat kehän suunnassa. Kerros 6’", joka sijaitsee säteen suunnassa kahden muun kerroksen ulkopuolella, on leveydeltään 108 mm. Sen sijaan kerrosten 6' ja 6" leveydet ovat vastaavasti 214 ja 212 mm. Nämä kerrokset ulot-30 tuvat renkaan olkapäihin 7 asti.

Yläosarakenne 6 (kuva 2) käsittää kerrosten 6', 6", 6"' ulkopuolella myös kaksi kerrosta 61V ja 6V. Niiden langat ovat alifaattista polyamidia (94 x 3 tex.). Murtovenymä on n. 22 % murtolujuuden ollessa 15 daN. Lämmön 35 vaikutuksesta langat kutistuvat 3-5 %. Kummassakin ker- 10 76961 roksessa langat muodostavat 60° kulman renkaan kehän suunnan kanssa ja ne on sijoitettu ristiin. Kerroksen 61V leveys on 155 mm ja kerroksen 6V leveys vastaavasti 152 mm.

Kuvassa esitetyssä rakenteessa runko 3 käsittää 5 kolme kerrosta 3', 3", 3"'. Jokaisessa kerroksessa on leveyden yhtä cm kohti 12 lankaa. Ne ovat alifaattista polyamidia (188 x 2 tex), murtovenymä on n. 24 % 28 daN:n arvolla. Lämmön vaikutuksen langat kutistuvat n. 5 %.

Toisessa keksinnön mukaisessa rakenteessa (ei ku-10 vassa) vyörunko käsittää kaksi kerrosta. Kummassakin on leveyden yhtä cm kohti 11 lankaa, jotka ovat aromaattista polyamidia (167 x 2 tex); murtovenymä on n. 3,9 % 48 daN:n arvolla. Langat eivät kutistu lämmössä.

Näitä molempia rakenteita varten käytetään samaa 15 renkaan 1 vulkanointimuottia 8, jonka suurin aksiaalinen työleveys on L ja koveruus f = L x 1,76. Tässä esimerkis- 100 sä f on 4,25 mm. Vulkanointiosa 10 on paineistettu.

Verrattaessa kuvia IA ja IB toisiinsa voidaan to-deta, että kun rengas on otettu pois muotista 8 ja kiinnitetty vanteeseen 9, mutta ei ole vielä täytetty ilmalla, sen kulutuspinnan 2 säteiskaarevuus yläosarakenteen 6 kanssa on ekvaattorin kohdalta mitattuna, ts. mediaani-tasossa X-X', kasvanut tuntuvasti (kuva IB) vulkanointi-25 lämpötilan yläosarakenteen lankoihin synnyttämän jännityksen johdosta. Koska muotin 8 yläosa on hieman kovera (koveruus f = 4,25 mm, kuva IA), renkaan yläosa saa, kun rengas on otettu pois muotista, mutta ei ole vielä täytetty ilmalla, vanteeseen 9 kiinnitettynä hieman suurem-2Q man koveruuden (f^ = 5,75 mm, kuva IB) kuin muotissa.

Olkapäiden 7 kohdalla olevassa vyöhykkeessä kutistuminen d muotin säteeseen nähden tässä samassa vyöhykkeessä on 4,1 %, kun taas ekvaattorivyöhykkeessä kutistuminen (f^ -f+d) on verrattuna muotin säteeseen tasossa X-X' 4,6 %.

Kun keksinnön toisen rakenteen mukainen rengas (ei esitetty kuvassa) on otettu pois muotista, kiinnitet-

II

11 76961 ty vanteeseen, mutta ei ole vielä täytetty ilmalla, sen ku-lutuspinnan säteiskaarevuus yläosarakenteen kanssa ekvaattorin kohdalla mitattuna on kasvanut enemmän kuin sellaisessa renkaassa, jonka runkorakenteessa on kolme kerrosta.

5 Koveruus f, joka on 4,25 mm muotissa, on nyt (f^) 9,25 mm, kun rengas on kiinnitetty vanteeseen, mutta ei ole täytetty ilmalla.

Kahdessa em. esimerkissä käyttöpaineella a täytetty rengas on sen yläosarakenteen lankojen venyvyyden johdosta 10 saanut hieman kuperan muodon (kuva 3).

Kuvan 4 mukaan on valmistettu erittäin venyvä suojakerros lentokoneissa käytettävää rengasta 46 x 16-20 varten. Tähän tarkoitukseen on käytetty kerrosta, jossa on langat 70. Niiden halkaisija on 1 mm ja ne on muodos-15 tettu 9 terässäikeestä, joiden halkaisija on 23/100 mm. Aallotukset ovat sinikäyriä,joiden amplitudi A huipusta 701 huippuun 702 on 5 mm ja aallon pituus Λ on 5 mm. Yhdensuuntaisten lankojen 70 välinen etäisyys e on 3,5 mm. Aallotusten keskiakselit 71 ovat 90° kulmassa renkaan ke-20 hän suuntaan nähden (ei kuvassa).

Kuvassa 4 nähdään kaksi po. kerroskudokseen kuuluvaa vierekkäistä lankaa 70, joiden keskinäinen etäisyys e vastaa kahden aallotuksen keskiakselien 71 välistä etäisyyttä. Aallon pituus λ on kaksi kertaa sinikäyrän 70 kah-25 den peräkkäisen leikkauspisteen I ja 1' ja keskiakselin 71 välinen etäisyys. Amplitudi A on sinikäyrän 70 huippujen 701 ja 702 välinen etäisyys. Aallotuksella ymmärretään keksinnön mukaan jokaista sinikäyrää tai sahanham-maskäyrää; aaltojen huiput voivat olla katkaistuja tai 30 katkaisemattomia.

Kuten kuvasta 4 voidaan havaita, amplitudit, aallon pituudet ja lankojen väliset etäisyydet poikkeavat kooltaan jo tunnetuista aaltolankakerroksista.

Aaltolangat voidaan myös korvata jousilla, joiden 35 poikkileikkaus on esim. ellipsin tai sellaisen suorakai- 12 76961 teen muotoinen, jonka pitkä sivu on yhdensuuntainen as. kerroksen tason kanssa. Jouset valmistetaan mieluimmin teräslangasta. Suojakerroksena voidaan käyttää myös vähintään yhtä metallikuitukerrosta, joiden kuidut ovat 5 likipitäen yhdensuuntaiset (halkaisija 0,1-1 mm, pituus 5-20 mm) ja sijoitettu kautsukerrokseen.

Claims (12)

13 76961

1. Ulkorengas (1) raskaita kuljetusvälineitä, varsinkin lentokoneita varten, joka rengas on tarkoitettu 5 kannattamaan raskaita kuormituksia ja täytettävissä korkeaan paineeseen, ja joka käsittää kulutuspinnan (2), jonka säteittäinen kaarevuus (f^) kun rengas on asennettu vanteeseensa (9) mutta ei täytetty ilmalla, on pienempi kuin säteittäinen kaarevuus kun rengas on täytetty käyttöpai-10 neeseen, ja jossa renkaassa on säteittäinen sivuvahvike (3), joka on ankkuroitu vähintään yhteen reunavaijeriin (5) kummassakin palteessa (4), ja ylävahvike (6), joka koostuu vähintään kahdesta päällekkäisestä kerroksesta (6',6",6"') venyviä, tekstiilimateriaalia olevia kehälan-15 koja, tunnettu siitä, että kehälankojen kerrokset (6',6",6"') ovat lähimpänä säteittäistä sivuvahviketta (3) että mainituista kerroksista on kaikkein lähimpänä sivuvahviketta (3) oleva kerros (61) akselinsuunnassa levein ja ulottuu kulutuspinnan (2) toisesta reunasta 20 toiseen reunaan, että kehälankakerrokset (6',6",6"') muodostavat 0 - 2,5°reen kulman renkaan kehäsuunnan kanssa, ja niillä on vähintään 8 %:n, edullisesti 10-26 %:n, suhteellinen murtovenymä, kun vulkanoitu rengas on asennettu vanteeseen (9) mutta ei täytetty ilmalla, ja vä-25 hintään 1,25 %:n, edullisesti 2-8 %:n, vulkanointilämmön aiheuttama suhteellinen kokoonpuristuminen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ulkorengas, tunnettu siitä, että kun rengas on asennettu vanteeseen (9) mutta ei täytetty ilmalla, on renkaan kuluko tuspinnalla (2) säteittäisesti, sinänsä tunnettua negatiivinen kaarevuus, jolloin koveruus (f^) on vähintään 10 % suurempi kuin muotin koveruus (f).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ulkorengas, tunnettu siitä, että ainakin akselin suun- 35 nassa leveimmän kehälankerroksen (6') langat ovat sinän- 14 76961 sä tunnetulla tavalla sellaisia, että niiden vulkanointi-lämmön aiheuttama suhteellinen kutistuminen on pienempi kuin muiden kehälankakerrosten (6" ,6"') vastaava kutistuminen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen ulkoren- gas, jonka ylävahvike (6) käsittää lisäksi säteen suunnassa kehälankakerrosten (6'6",6"') ulkosivulla vähintään kaksi viistoa kerrosta (61V,6V), joissa langat ovat yhdensuuntaiset molemmissa kerroksissa ja menevät ristiin ker- 10 roksesta toiseen, tunnettu siitä, että viistojen kerrosten (61V,6V) langat muodostavat 45-90° kulmat renkaan kehän suuntaan nähden ja ovat venyviä sekä lämmössä kutistuvia.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ulkorengas, 15 tunnettu siitä, että viistojen kerrosten (61V,6V) lankojen murtovenymä on pieni ja kutistuminen vulkanoin-tilämpötilassa suuri kehälankakerrosten (6',6",6"') lankojen venymään ja kutistumiseen verrattuna.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen ulkoren- 20 gas, tunnettu siitä, että viistojen kerrosten (61V,6V) lankojen murtovenymä on sitä pienempi, mitä suurempi lankojen kehän suunnan kanssa muodostama kulma on, jolloin kulma on lähellä 90°.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen ulko- 25 rengas, tunnettu siitä, että sivuvahvikkeen (3) säteislangat (3',3",3"') ovat myös venyviä ja vulkanoin-tilämpötilassa kutistuvia.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen ulkorengas, tunnettu siitä, että sivuvahvikkeen (3) 30 säteislangat (3',3”,3"') eivät käytännöllisesti katsoen veny eivätkä kutistu vulkanointilämmössä.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ulkorengas, tunnettu siitä, että ylävahvikkeen (6) ulkosivulle on säteen suunnassa sovitettu vähintään yksi kerros, joka 35 koostuu kerroksen tason kanssa yhdensuuntaisista aallo ll 15 76961 tetuista langoista, joiden keskinäinen etäisyys (e) on 50-100 % aaltojen amplitudista (A) huipusta (701) huippuun (702) ja aallon pituus (λ) on 100-200 % amplitudista, ja että aaltojen keskiakseli (71) on orientoitunut 5 edullisesti 0°:een tai 90°:een kulmassa.

10. Menetelmä ulkorenkaan (1) valmistamiseksi raskaita kuljetusvälineitä, varsinkin lentokoneita varten, joka rengas on tarkoitettu kannattamaan raskaita kuormituksia ja täytettävissä korkeaan paineeseen, ja joka 10 käsittää kulutuspinnan (2), jonka säteittäinen kaarevuus kun rengas on asennettu vanteeseen (9) mutta ei vielä täytetty ilmalla, on pienempi kuin säteittäinen kaarevuus kun rengas on täytetty käyttöpaineeseen, ja jossa renkaassa on säteittäinen sivuvahvike (3), joka on ankkuroitu 15 vähintään yhteen reunavaijeriin (5) kummassakin palteessa (4), ja ylävahvike (6), joka koostuu vähintään kahdesta päällekkäisestä kerroksesta (6',6n,6"') venyviä, tekstiilimateriaaleja olevia kehälankoja, jolloin kehälankojen kerrokset (6',6",6"') ovat lähimpänä säteittäistä sivu-20 vahviketta (3) ja jolloin mainituista kerroksista on kaikkein lähimpänä sivuvahviketta (3) oleva kerros (6') akse-linsuunnassa levein ja ulottuu kulutuspinnan (2) toisesta reunasta toiseen reunaan ja jolloin kehälankakerrokset (6',6",6"') muodostavat 0 - 2,5°:een kulman renkaan kehä-25 suunnan kanssa, ja niillä on vähintään 8 %:n, edullisesti 10-26 %:n suhteellinen murtovenymä kun vulkanoitu rengas on asennettu vanteeseensa (9) mutta ei vielä täytetty ilmalla ja vähintään 1,25 %:n, edullisesti 2-8 %:n vulka-nointilämmön aiheuttama suhteellinen kokoonpuristuminen, 30 tunnettu siitä, että rengas vulkanoidaan muotissa (8), jonka yläosan koveruus on melko pieni, ja että yläosa on säteen suunnassa kauempana renkaan pyörimisakselista kuin renkaan kulutuspinta (2), kun vulkanointi-kammio tai- osa (10) on paineeton, siten että kulu-35 tuspinnan koveruus muotissa, kun vulkanointikammio tai 16 76961 -osa on paineen alaisena, poikkeaa ainakin 10 % kulutus-pinnan koveruudesta kun vulkanointikammiossa tai -osassa ei ole painetta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että rengas (1) vulkanoidaan muotissa (8), jonka koveruus poikkeaa yli 25 % ja jopa yli 50 % tai 100 % kulutuspinnan (2) koveruudesta, kun vulka-nointikanunio tai -osa (10) on paineeton.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen mene-10 telmä, tunnettu siitä, että kutistuminen kulutus- pinnan (2) joka kohdassa verrattuna kulutuspinnan asentoon muotissa (8), vulkanointikalvon (10) ollessa paineen alaisena, on ainakin 1 % muotin säteestä mitattuna renkaan pyörimisakseliin nähden. Il 76961