FI76694C - Manoeversystem foer automatiska slaeckningsanordningar och andra noedanordningar. - Google Patents

Description

1 76694

Toimijärjestelmä automaattisia sammutuslaitteita ja muita hätälaitteita varten Tämä keksintö koskee toimijärjestelmää automaattisia 5 sammutuslaitteita ja muita hätälaitteita varten, joka järjestelmä käsittää: a) iskulla käynnistettävän, säteittäises-ti laajentuvan toimielimen, jossa on iskulla käynnistettävä ottopään räjähdyspanos ja antopään räjähdyspanos, b) normaalisti taaksevedettynä olevan iskuosan, joka vapautettuna 10 käynnistää toimielimen, ja c) lämpöön reagoivan sulavan yhdysosan iskuosan vapauttamisen ohjaamiseksi.

Automaattiset tulensammutussuihkuttimet, joissa käytetään sulavaa osaa, ovat menestyneet kaupallisesti monien vuosien ajan. Tällaisia laitteita näytetään esim. kirjassa 15 "Tulensammutuksen käsikirja", 15. painos, 1981, toim. G.P. Kinnon, Boston, National Fire Protection Association, sivuilla 17-32 - 17-35, ja US-patentissa nro 3 314 482 omistaja Young. Tällainen automaattinen tulensammutussuihkutin sisältää yleensä purkausventtiilin, jonka normaalisti pi-20 tää suljettuna mekanismi, joka on kytketty suoraan sulavaan aineeseen. Kun ennaltamäärätty lämpötila on saavutettu, sulaa sulava aine ja vapauttaa lenkki- ja vipumekanismin sekä sallii purkausventtiilin avautumisen. Sulava aine voidaan toteuttaa eri tavoin, se voi esim. olla juotekuula tai 25 lenkki, joka sisältää sulavan ainemassan. Tulensammutus- suihkuttimia, joissa käyteätän tällaista lenkkiä, sanotaan yleensä lenkki- ja viputyyppisiksi suihkuttimiksi. Mainitussa "Tulensammutuksen käsikirjassa" on esitelty useita lenkki- ja viputyyppisiä suihkuttimia. Tämän kirjan kuvio 30 17-3G (sivulla 17-33) näyttää edustavan lenkki- ja vipusuih- kuttimen, jossa on kaksi vipua, jotka pitävät suihkuttimen purkausventtiilin suljettuna, ja lenkki, joka sisältää kaksi yhteenjuotettua metalliosaa. Lenkki on kytketty suoraan vipuihin, niin että vivut pitävät purkausventtiilin suljet-35 tuna normaaliolosuhteissa. Kun juotoksen sulamispiste ylitetään, sulaa juotos ja kaksi lenkkiosaa eroavat, jolloin 2 76694 purkausventtiili voi avautua.

Kuvatunlaisia, automaattisia suihkuttimia on voitu käyttää lähinnä tulipalojen valvontaan eikä niiden sammuttamiseksi. Cheng Yao ja muut väittävät Fire Journal-5 lehdessä, tammikuu 1984, sivuilla 42-46, että syy siihen, että näitä suihkuttimia voi käyttää vain tulipalojen valvomiseksi eikä sammuttamiseksi, on niiden hidas reagointi. Tämä taas johtuu sulavan lenkin suuresta massasta. Kuten Yao ja muut huomauttavat, voidaan saavuttaa nopeampi rea-10 gointi pienentämällä sulavan lenkin massaa. Sivulla 44 Yao ja muut näyttävät kaksi sulavalla lenkillä varustettua, automaattista suihkutinta, joiden rakenne on sama, paitsi että nopeasti reagoivassa suihkuttimessa on sulavan lenkin massa pieni. Näytetty hitaammin reagoiva suihkutin on sa-15 manlainen kuin se, joka näytetään edellä mainitun "Tulen-sammutuksen käsikirjan" kuviossa 17-3G (sivuilla 17-33). Yaon ja muiden mukaan tällaisten suihkuttimien lämpöosan herkkyyden sopiva mitta on "reaktioaikaindeksi" (RTI).

Mitä herkempi lämpöosa on lämpötilan muutoksille, sitä 20 alhaisempi sen RTI-arvo on

Kuvatunlaisen, automaattisen suihkuttimen on oltava tarpeeksi vahva, niin että se ei mene rikki staattisessa tai valmiustilassaan. Varsinkin sulavan lenkin on oltava tarpeeksi vahva kestääkseen laitteessa vallit-25 sevan suuren vedenpaineen siihen ja vipumekanismiin kohdistamat voimat. Jos sulava lenkki tehdään liian ohueksi, se ei voi kestää näitä voimia.

Lisäksi tunnetaan tulensammuttimien toimijärjes-telmiä, joissa termisesti reagoiva osa laukaisee räjäh-30 dyslaitteen, joka saa tulensammuttimen avautumaan. Postin US-patentissa nro 2 822 877 ja Bendlerin ja muiden US-patentissa nro 4 188 856 näytetään kaksi tällaista laitetta. Mikään tällainen laite ei ole saavuttanut lähimainkaan niin suurta suosiota kuin mainitussa "Tulensammutuk-35 sen käsikirjassa" näytetyt, sulavalla lenkillä varustetut automaattiset suihkuttimet.

3 76694

Sulavan lenkin massan pienentäminen tunnetuissa, sulavalla lenkillä varustetuissa automaattisissa suihkutti-missa, kuten edellä mainitut Yao ja muut näyttävät, on luultavasti mennyt niin pitkälle kuin se voi mennä. Sula-5 van lenkin massan jatkettu pienentäminen heikentäisi todennäköisesti sulavaa lenkkiä niin paljon, että se ei pitäisi luotettavasti lenkki- ja vipumekanismia paikallaan vedenpaineen voimaa vastaan normaaleissa käyttöolosuhteissa. Muuntyyppiset automaattiset suihkuttimet eivät ole saa-10 vuttaneet laajaa menestystä. Tarvitaan uutta ratkaisua, joka mahdollistaa lujatekoisen, mutta samalla hyvin nopeasti toimivan toimijärjestelmän, jota voidaan käyttää automaattisissa suihkuttimissa.

Keksinnön mukaisesti on kehitetty johdannossa esi-15 tetyn tyyppinen toimijärjestelmä, jolle on tunnusomaista, että antopään räjähdyspanos sisältyy kuoreen, josta kuoresta ainakin osa laajentuu säteittäisesti ulospäin, kun antopään räjähdyspanos laukaistaan.

Tämän keksinnön toimijärjestelmä on erityisen hyö-20 dyllinen automaattisten tulensaramutussuihkuttimien ja muiden hätälaitteiden käynnistämiseksi.

Oheisissa piirustuksissa kuvio 1 esittää edestä läpileikkauskuvantoa keksinnön toimijärjestelmästä näytettynä ennen käynnistys-25 tä; kuvio IA esittää edestä läpileikkauskuvantona kuvion 1 järjestelmän jännitysosan yksityiskohdasta; kuvio 2 esittää sivulta pystyleikkauskuvantoa kuvion 1 toimijärjestelmästä; 30 kuvio 2A esittää sivulta pystyleikkauskuvantoa ku vion 1 järjestelmän jännitysosan osasta; kuvio 3 esittää edestä läpileikkauskuvantoa kuvion 1 toimijärjestelmästä käynnistyksen jälkeen ja siinä on järjestelmän osia jätetty pois; 4 76694 kuvio 4 esittää läpileikkauskuvantoa keksinnön mukaisesta säteistoimielimestä; kuvio 5 esittää suurennettua läpileikkauskuvantoa kuvion 4 säteistoimielimen osasta ennen laukaisua; 5 kuvio 6 esittää suurennettua läpileikkauskuvantoa kuvion 4 säteistoimielimen osasta laukaisun jälkeen; kuvio 7 esittää edestä läpileikkauskuvantoa keksinnön mukaisen toimijärjestelmän eräästä muunnetusta muodosta; 10 kuvio 8 esittää läpileikkauskuvantoa automaattises ta tulensammutussuihkuttimesta, joka voidaan panna käyntiin keksinnön toimijärjestelmällä; ja kuvio 9 esittää perspektiivikuvantoa johdosta, joka sisältää normaalisti avoimen pellin, joka voidaan sul-15 kea nopeasti keksinnön toimijärjestelmällä.

Viitaten nyt kuvioon 1, se näyttää rungon 10, joka voi olla joko lieriö tai suorakulmainen umpikappale, jossa on vaakasuora poraus 14 ja tasoporaus 12 sen pohjan lähellä. Poraus 14 ja tasoporaus 12 ovat koaksiaaliset. Rungossa 10 20 on myös epäkeskinen pystysuora poraus 18 ja tasoporaus 16, jotka ovat koaksiaaliset. Poraus 18 leikkaa porauksen 14.

Keksinnön toimijärjestelmä sisältää pikatoimisen toimielimen, joka on tässä iskun käynnistämä, säteittäi-sesti laajentuva räjähdystoimielin 20. Tätä toimielintä 25 sanotaan yksinkertaisesti säteistoimielimeksi seuraavassa. Säteistoimielin 20 pistetään tasoporaukseen 12 ja poraukseen 14 siten, että toimielimen antopää ulkonee rungosta 10, kuten katkoviivat näyttävät kuviossa 1. Säteistoimielimen yksityiskohtia kuvataan kuvioon 4 viitaten.

30 Viitaten nyt kuvioihin 4 ja 5, on tämän keksinnön säteistoimielimessä 20 ottopää 22, joka käsittää pään tulpan 23 sen toisessa päässä, ohuen, pitkänomaisen alasimen 24, joka ulottuu pään tulpasta 23, alasinta 24 ympäröivän, iskuherkän räjähdysaineen rengasomaisen panok-35 sen 26; ohuen, venyvän metalliputken tai -kuoren 28, joka 5 76694 ympäröi räjähdyspanosta 26 ja tulppaa 23, sekä rengasmaisen pääkappaleen 30. Pään tulppa 23 sulkee putken 28 pään. Kuori 28 muodostaa iskupinnaniskuosalle, kuten laukaisu-puikolle 40. Pään tulppa 23, alasin 24 ja putki 28 ovat 5 kaikki metalliset, esim. ruostumatonta terästä. Pään tulppa 23 voi olla 303 tyypin ruostumatonta terästä ja alasin 24 ja putki 28 voivat olla hehkutettua ruostumatonta terästyyppiä 304. Pään tulppa 23 on hopeajuotettu alasimeen 24 ja putkeen 28. Putki 28 on hopeajuotettu pääkappalee-10 seen 30. Säteistoimielimen 20 ottopää on sijoitettu poraukseen 14, niin että pään tulpan 23 ja putken 28 ulko-päät ulottuvat suunnilleen rungon 10 ulkoseinän luokse.

Räjähdyspanoksen 26 eräs sopiva aine sisältää 78 paino-%:n verran NOL-130, joka on primäärinen räjähdys-15 seos, ja 22 paino-%:n verran nestemäistä sideainetta.

NOL-130:ssä on 40 % "basic lead styphnate"-ainetta, 5 % tetratseenia, 15 % antimonisulfidia, 20 % bariumnitraat-tia ja 20 % dekstrinoitua lyijyatsidia, kaikki painoprosentteina. Sideaine sisältää painoprosenteissa 8 % etyyli-20 selluloosaa ja 92 % puuntislaustärpättiä.

Säteistoimielimen 20 antopäässä on suurin piirtein lieriömäinen, ontto metallirunko tai kuori 32, jolla on läpimitaltaan suurempi osa, joka muodostaa säteistoimielimen 20 keskiosan, ja etuosa, jonka läpimitta on pie-25 nempi ja joka loppuu umpinaisen pään muodossa. Kuoren 32 kapeampi osa sisältää räjähdyspanoksen 34, joka voi olla lyijyatsidia. Kuoren 32 suurempi pää on avoin, mutta sen reuna on käännetty pääkappaleen 30 pitämiseksi paikallaan. Kuvion 4 mukaisesti kuoren 32 leveämpi osa 30 ympäröi pääkappaletta 30 ja alasimen 24 ja putken 28 si-säpäitä.

Säteistoimielin 20 käynnistyy iskusta, mutta se eroaa tavallisista, iskun käynnistämistä räjähdys- tai ilotulituslaitteista siinä, että sen käynnistää sivuisku 35 eikä aksiaalinen isku. Täten keksinnön säteistoimielimen 6 76694 20 käynnistää isku sivulta, jonka antaa esim. laukaisu-puikko 40 kuvion 6 mukaisesti. Kun isku kohdistuu säteis-toimielimen 20 ottopäähän 22, muodostuu putkeen 28 ja alasimeen lommo kuvion 6 mukaisesti ja räjähdyspanos 26 5 räjähtää. Tämä räjäyttää vuorostaan antopään räjähdyspa-noksen 34, joka saa kuoren 32 kapeamman osan laajentumaan säteittäisesti ulospäin rikkoutumatta. Tämä säteis-laajentuminen käynnistää hätälaitteen vapauttamalla laitteen pikavapautusosa, kuten selitetään lähemmin kuvioiko hin 8 ja 9 viitaten. Hyödyllinen työ, jonka toimielin 20 antaa säteislaajentumisen johdosta, on paljon suurempi kuin laukaisupuikosta 40 saatu työ.

Tämän keksinnön säteistoimielin 20 on uusi räjähdys- tai ilotulituslaite. Kuoren 32 ja antopään räjähdys-15 panoksen 34 käsittävän antopään rakenne on samanlainen kuin jo tunnettujen säteistoimielinten rakenteet.

Normaalisti taaksevedettynä oleva iskuosa, joka näytetään tässä jousikuormitteisen laukaisupuikon 40 muo-’dossa, käynnistää toimielimen 20 vapautuessaan. Laukaisu-20 puikkoasennelma sisältää laukaisupuikon 40, jonka etupäässä on iskupinta 42, laukaisupuikkoa ympäröivän pu-ristusjousen 44 ja laukaisupuikolla olevan renkaan 46 ja kaikki nämä osat ovat pystysuoran tasoporauksen 16 sisällä. Säädettävä mutteri 48 sulkee porauksen 16. Pu-25 ristusjousi 44 sijaitsee renkaan 46 ja säätömutterin 48 välissä ja tämän jousen puristusta voidaan muuttaa säätämällä säätömutterin 48 asento. Laukaisupuikon yläpäässä rungon 10 ulkopuolella on rengas 50, joka on joko kiinnitetty laukaisupuikkoon 40 tai on samaa kappaletta tä-30 män kanssa.

Pidätysosa tai pidike 60 muodostaa mekaanisen kytkennän lämpöön reagoivan jännitysosan 70 (jota kuvataan myöhemmin) ja laukaisupuikon 40 välillä. Pidike 60 on olennaisesti vipu, joka antaa mekaanisen edun, niin että 35 jännitysosan kohdistama pieni voima kohdistaa suuremman 7 76694 voiman laukaisupuikkoon 40. Pidikkeessä 60 on pitkä vipu-varsi 61, joka kytkee jännitysosan 70, ja lyhyempi vipu-varsi 62, joka kytkee renkaan 50. Pidike kääntyy navan 64 ympäri. Lähellä napaa 64 olevalla pidäkkeen 60 osal-5 la on W:n muoto Napa 64 lepää rungon 10 suoran yläreunan päällä. Vipuvarren 61 päässä 66 on mutka, joka on olennaisesti puoliympyrän muotoinen ja joka helpottaa jännitys-osan 70 kytkentää.

Jännitysosa tai sulava lenkki 70 käsittää kaksi li-10 mättäin olevaa, ohutta nauhaa 72 ja 74, jotka on liitetty yhteen sulavan aineen 75 ohuella kerroksella (näytetty kuviossa 7A) limitysliitilsen muodostamiseksi, jolla on pieni massa ja suuri pinta:volyymipsuhde. Nauhat 72 ja 74 ovat mieluiten metallia tai metalliseosta, kuten kuparia, 15 ruostumatonta terästä, alumiinia tai messinkiä. Metalleja ja metalliseoksia pidetään ei-metallisia aineita parempina, koska niillä on yleensä sekä suurempi lämmönjohtavuus että suurempi lujuus kuin samankokoisilla ei-metallisilla aineilla. Sulava aine on alhaisessa lämpötilassa sulava 20 seos, esim. juote, jonka koostumus valitaan haluttua sulamispistettä silmälläpitäen. Sopiva seos useimpia asunto- ja kaupallisia asennuksia varten on esim. sellainen, joka koostuu olennaisesti vismutista, 50 paino-%, lyijystä, 26,7 paino-%, tinasta, 13,3 paino-% ja kadmiumista, 25 1Q paino-%. Tämän seoksen sulamispiste on 70°C. Seosta, jolla on korkeampi sulamispiste, käytettäisiin asennuksissa, joissa voi esiintyä korkeita, esim. yli 38°C,lämpötiloja normaaliolosuhteissa. Tällaisia ovat esim. tietyt teollisuuslaitokset (esim. valimot) ja laitokset, 30 joissa suihkuttimet ovat alttiina auringonvalolle tai ne sijaitsevat metalli- tai tiilikaton alle. Alalla tunnetaan sopivia, sulavia metalliseoskoostumuksia.

Nauhojen 72 ja 74 päät, jotka ovat kaukana limi-tysliitoksesta, on käännetty lieriömäiseen muotoon, ku-35 ten näytetään kohdissa 76 ja 80. Olennaisesti U:n muotoinen tanko 78 kytkee pidikkeen 60 ja lenkin 72 lieriömäi- 8 76694 sen osan 76, kuten kuviot 1 ja 2 näyttävät parhaiten. Samoin U:n muotoinen tanko 82 kytkee lenkin 74 lieriömäisen osan 80 ja pultin 84, jonka toinen pää on kiinnitetty runkoon 10. Pultin 84 vastakkaisessa päässä on ka-5 peampi osa, joka kytkee tangon 82.

On tärkeää, että jännitysosan 70 limitysliitoksel-la on sekä pieni massa että suuri pinta:volyymi-suhde, niin että varmistetaan nopea reaktio, kun on kerran saavutettu sulavan seoksen 75 ennaltamäärätty sulamislämpö-10 tila. Sekä pieni massa että suuri pinta:volyymi-suhde saavutetaan tekemällä nauhat 72, 74 ja sulavan aineen kerros 75 mahdollisimman ohueksi. Viitaten kuvioihin IA ja 2A niissä 1 on limiliitoksen pituus, w on nauhojen 72 ja 74 leveys (nauhojen leveys on sama) ja t on nauhojen 15 72, 74 ja sulavan kerroksen 75 yhteinen paksuus. Limi liitoksen pinta-ala, volyymi ja pinta:volyymi-suhde voidaan sitten ilmaista seuraavilla yhtälöillä (1), (2) ja (3) : (1) A = 2 lw + 2 lt + 2 wt 20 (2) V = lwt (3) A/V = 2/t + 2/w + 2/1

Koska kaksi viimeistä termiä yhtälöissä (1) ja (3) oikealla ovat niin pienet verrattuina ensimmäiseen termiin, että ne voi jättää ilman huomiota, voidaan limiliitoksen 25 pinta-ala ja pinta:volyymi-suhde ilmaista seuraavilla yhtälöillä (4) ja (5) : (4) A = 2 lw (5) A/V = 2/t

Kuten yhtälö (5) näyttää, on limiliitoksen pinta: 30 volyymi-suhde kääntäen verrannollinen sen paksuuteen ja se on käytännöllisesti katsoen riippumaton sen pituudesta tai leveydestä.

Fyysisesti vahvaa sulavaa lenkkiä 70 ei tarvita. Sulavan lenkin 70 on oltava tarpeeksi vahva kestääkseen 35 jännityksen, jonka jousikuormitteinen laukaisupuikko 40 9 76694 kohdistaa siihen. Mutta koska voima, jonka laukaisu-puikko 40 tarvitsee käynnistääkseen säteistoimielimen 20, on varsin pieni verrattuna voimaan, jota tarvitaan paineenalaisen veden pidättämiseksi tavallisessa auto-5 maattisuihkuttimessa, kuten siinä, joka on näytetty edellä mainitun "Tulensammutuksen käsikirjan” kuvioissa 17-3G, voidaan tässä toimijärjestelmässä käyttää paljon heikompaa sulavaa lenkkiä kuin tavallisessa automaattisuih-kuttimessa. Po keksinnön järjestelmässä voidaan siksi 10 käyttää paljon pienempää massaa ja siksi paljon nopeammin reagoivaa sulavaa lenkkiä.

Po keksinnön osissa voidaan tehdä erilaisia muunnoksia keksinnön puitteissa. Muutamia tällaisia muunnoksia mainitaan esimerkkeinä.

15 Kuvio 7 näyttää vipumekanismin vaihtoehtoisen muo don, joka yhdistää jännitysosan 70 laukaisupuikon 40 kanssa. Kuviossa 7 90 on vipu,joka kääntyy navan 92 ympäri, joka on laakeroitu kahteen korvaan 94 (joista vain yksi näytetään kuviossa 7), jotka on kiinnitetty rungon 20 10 sivuun. Vivulla 90 on pitempi vipuvarsi 95, joka kyt kee sulavan lenkin 70 tangon 78 kautta (tämä kytkentä on samanlainen kuin kuviossa 1 näytetty), ja lyhyempi vipuvarsi 96 kytkee renkaan 50 alapuolen. Tanko 78 on sijoitettu vivun 90 loveen 98.

25 Muita iskuosia voidaan käyttää tässä näytetyn lau kaisupuikon 40 sijasta. Iskuosalla on yleensä jousikuor-mitus, koska jousi on sopiva energian tallennuslaite.

Toimielin 20 voidaan korvata toisenlaisilla toimielimillä, jotka voivat olla joko pyroteknillisiä tai 30 muunlaisia. Pyroteknisten tai räjähtävien toimielinten eräs tärkeä etu on se, että ne toimivat nopeasti ja kykenevät antamaan paljon suuremman antogergian kuin niiden toiminnan käynnistävä ottoenergia. Pyroteknisellä tai räjähtävällä toimielimellä ei tarvitse olla juuri 35 näytetty muoto. Esim. voidaan käyttää iskun käynnistämää 10 7 6694 säteistoimielintä, jonka käynnistää aksiaalinen isku otto-päässä eikä sivuisku, kuten piirustukset näyttävät. Tässä näytettyä säteistoimielintä pidetään kuitenkin parhaana, koska se on umpinainen, so kuori ei mene rikki, kun toi-5 mielin toimii. Sitä vastoin tavalliset, iskun laukaisemat räjähdyslaitteet, jotka aksiaalinen isku käynnistää, kuten tunnetut nallihatut, halkeavat ja hajoavat kappaleiksi helposti toimiessaan.

Po keksinnön toimijärjestelmää voidaan käyttää eri-10 laisten laitteiden nopeaa käynnistämistä varten. Se on erityisen hyödyllinen automaattisten tulensammutussuihkutti-mien, kuten kuvion 8 näyttämän, käynnistämiseksi.

Kuviossa 8 100 on automaattinen suihkutin, joka sisältää onton rungon 102, jossa on normaalisti suljettu 15 poistopää 104 veden tai muun paineenalaisen nesteen purkamiseksi hätätilanteessa. Venttiili 106 sulkee poistopään 104 purkausaukon. Suihkutin 100 sisältää myös ohjaimen 108, joka voidaan asentaa ulkokierteellä varustetulle varrelle, joka on laakeroitu sisäkierteellä varustettuun ohjausuraan 20 110. Tähän asti kuvattu automaattisuihkutin voi olla tun nettua tyyppiä ja tietyt yksityiskohdat on jätetty pois.

Puristusosa 112 pitää venttiilin 106 sen normaalisti suljetussa asennossa. Tämä puristusosa 112 sisältää ylä-ja alaosan 114 ja 116. Osat 114 ja 116, joilla on vastak-25 kaiset, yhteensopivat tasopinnat, on liitetty yhteen ohue-ella kerroksella sideainetta, esim. juotosaineella. Tämä aine on tarpeeksi vahva pitääkseen puristusosan 112 koossa ja poistoventtiilin suljettuna normaaliolosuhteissa, mutta se ei ole niin vahva, että se kestäisi laukaistun 30 säteistoimielimen 20 säteislaajentumisen. Osien 114 ja 116 välissä on lieriömäinen aukko 118, johon pannaan sä-teistoimielin 20. Lieriömäisen aukon 118 akseli on pintojen 114 ja 116 yhteensopivassa tasossa. Aukko 118 ulottuu sisäänpäin ainakin puristusosan 112 yhdestä ulkopinnasta 35 ja se voi ulottua puristusosan 112 toisesta sivusta toiseen. Kun säteistoimintaelin 20 pannaan aukkoon 118 ja 11 7 669 4 käynnistetään, pakottaa säteistoimielimen 20 kuoren 32 laajeneminen osat 114 ja 116 erilleen, mikä rikkoo näiden kahden osan välisen siteen. Tämä vapauttaa puristusvoiman, joka pitää venttiilin 106 paikallaan. Paineen 5 alaista vettä voidaan sitten purkaa poistopään 104 kautta. Ohjain 108 kääntää poistopäästä 104 purkautuvan veden.

Kuvion 8 näyttämä puristusosa 112 on vain eräs puristusosan muoto, jolla voidaan pitää automaattinen 10 suihkutin suljettuna normaaliolosuhteissa. On selvää, että erilaisia puristusosia voidaan käyttää ja tärkein vaatimus on, että puristusosan on oltava niin vahva, että se kestää veden paineen automaattisessa suihkuttimessa, kunnes sitä käytetään, ja sen on kyettävä vapautumaan 15 nopeasti, kun sitä käyttää sopiva toimielin, kuten tässä näytettysäteistoimielin 20.

Toisenlainen hätälaite, jonka keksinnön toimijär-jestelmä voi käynnistää, on tulipelti lämmitys- tai ilmastointi johdossa, kuten kuvio 9 näyttää. Kuviossa 9 120 on 20 tulipelti, jonka normaalisti pitää avoimena ketju, jonka päät on sidottu kiinni murtuvaan lenkkiin 122, niin että ketju on jännitetty. Tämä järjestely näytetään ja esitellään lähemmin tietolehdessä, jonka on julkaissut ICI United States Inc. (nyt ICI Americas Inc.) Atlas Aerospace 25 Division, Valley Forge, Pennsylvania nimellä "Murtuva lenkki - asennus - vaihto". Murtuvassa lenkissä 122 on keskellä lovi ja siinä on keskiaukko 124, johon pannaan säteistoimielin, kuten tietolehti näyttää. Po keksinnön mukaisesti käytetään iskun käynnistämää säteistoimielin-30 tä 20 tietolehden näyttämän, sähköllä käynnistyvän säteistoimielimen sijasta. Säteistoimielimen 20 ja laajentuminen rikkoo murtuvan lenkin 122, mikä vapauttaa tulipellin 120, niin että se sulkeutuu.

Keksinnön mukaisella toimijärjestelmällä voidaan 35 myös käynnistää toisenlaiset laitteet, jotka vaativat no-peän toiminnan, varsinkin muunlaiset turvalaitteet.

12 7 6 6 9 4 Määrätyn esimerkin kuvaamiseksi parhaana pidetty jännityslaite 70, jota voidaan käyttää automaattisuihkut-timen, kuten kuvion 8 näyttämän, toimijärjestelmässä, käsittää kaksi kuparinauhaa 72 ja 74, kumpikin 1,27 cm 5 leveä ja 0,0025 cm paksu, ja sulavan kerroksen 75, joka on 0,010 cm paksu, jolloin liitoksen yhteinen paksuus t on 0,015 cm. Tässä tapauksessa sulava aine voi olla edellä kuvattu seos, jossa on 50 % vismuttia, 26,7 % lyijyä, 13,3% tinaa ja 10 % kadmiumia, jolloin kaikki prosentit ovat pai-10 no-%, ja jonka sulamispiste on 70°C. Tämän liitoksen pin ta: volyymi-suhde (AV) on 345 inverssituumaa (345 tuumaa *). Tämän lenkin RTI on noin 5. Muissa sopivissa liitoksissa voidaan käyttää paksumpia nauhoja 72 ja 74 ja niiden A/V-suhde voi olla niinkin alhainen kuin 100 tuumaa \ vaikka 15 AV-suhde on mieluiten vähintään 150 tuumaa ^ ja kaikkein mieluiten vähintään 200 tuumaa Eräs esimerkki tällaisesta muusta keksinnön mukaisesta liitoksesta on kaksi kuparinauhaa 72 ja 74, kummankin leveys 1,27 cm ja paksuus 0,005 cm, ja sulava kerros 4, jonka paksuus on 0,010 20 cm, jolloin liitoksen kokonaispaksuus t on 0,02 cm ja sen pinta:volyymi-suhde (A/V) on 262 tuumaa Vertailuna on kaupallisesti saatavassa automaattisuihkuttimessa, joka on olennaisesti mainitun "Tulensammutuksen käsikirjan” kuvion 17-3G mukainen, kaksi metallinauhaa, kummankin 25 paksuus noin 0,038 cm, ja juotekerros, jonka paksuus on noin 0,008 cm, jolloin liitoksen kokonaispaksuus on noin 0,084 cm ja sen A/V-suhde on 72,1.

Toisen määrätyn esimerkin antamiseksi parhaana pidetty säteistoimielin 20 käsittää pään tulpan 23, joka 30 on ruostiimatonta terästä, tyyppi 303, halkaisija 0,10 cm, alasimen 24, joka on ruostumatonta terästä tyyppi 304, halkaisija 0,Q45 cm, ja putken 28, joka on ruostumatonta terästä tyyppi 304 ja jonka sisähalkaisija on 0,10 cm. Räjähdyspanoksen sisältävän renkaan pituus on 0,37 cm 35 ja ensiöräjähdyspanoksella on edellä mainittu koostumus, 13 7 6 6 9 4 so 78 paino-% NOL-130 ja 22 paino-% nestesideainetta, jossa on 8 paino-osaa etyyliselluloosaa ja 92 paino-osaa puuntislaustärpättiä. Kuoren 32 leveämmän osan ulkohal-kaisija voi olla 6,35-12,7 mm ja kapeammalla osalla voi 5 olla vastaavasti pienempi ulkohalkaisija, esim. 4,76-7,93 mm.

Keksinnön sulavalla lenkillä ja säteistoimielimellä varustetun toimijärjestelmän reaktioaika testattiin asettamalla sulava lenkki kuumaan ilmavirtaan, jonka lämpö-10 tila oli 104°C ja nopeus 3,5 m/s. Reaktioaika oli noin 2s.. Kun testattiin samoissa olosuhteissa kahta kaupallisesti saatavaa asuntosuihkutinta, joiden merkki ja malli olivat samat, niiden reaktioajat olivat 29 ja 39 sekuntia.

Varsinainen reaktioaika jossakin määrätyssä asen-15 nuksessa ei vastaa tämän testin kerrottuja aikoja, koska todelliseen reaktioaikaan vaikuttavat sellaiset parametrit kuin sisäkaton korkeus, suihkuttimien asennuskorkeus, ilman nopeus ja etäisyys tulesta suihkuttimeen. Vertailureaktio-ajoilla on kuitenkin arvoa mitattaessa vertailunopeuksia, 20 joilla suihkuttimen toimimekanismi reagoi määrätyssä tilanteessa.

Keksinnön toimijärjestelmässä ei käytetä sähköä.

Tämä on suuri etu, koska automaattisuihkuttimien ja muiden turvalaitteiden sähköiset toimijärjestelmät ovat koh-25 danneet paljon vastustusta. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että sähköjärjestelmiä pidetään epäluotettavina hätätilanteessa; ulkoisesta voiman saannista riippuvaiset järjestelmät eivät toimisi voimakatkoksen sattuessa, mikä tapahtuu usein tulipaloissa, ja paristoilla toimi-30 vat järjestelmät saattavat lakkoilla, koska paristoja ei ole tarkastettu eikä vaihdettu säännöllisesti.

Tämän keksinnön toimijärjestelmän eräs tärkeä etu on sen hyvin nopea reaktioaika. Nopea reaktioaika johtuu pienen massan ja suuren pinta:volyymi-suhteen omaavan, 35 sulavan lenkin käytöstä, kuten on selitetty. Pienen mas- 14 7 6694 san omaava, sulava lenkki on mahdollinen käyttämällä toimielintä, iskuosaa ja sulavaa lenkkiä erillisinä osina ja sijoittamalla iskuosa ja toimielin sulavan lenkin ja käytettävän laitteen väliin. Keksinnön sulavalla lenkillä 5 voi olla pieni massa ja vastaavasti pieni lujuus, koska sen tarvitsee olla vain niin vahva, että se pitää isku-osan (kuten laukaisupuikon 40) paikallaan. Sulavan lenkin tunnetussa automaattisuihkuttimessa on oltava paljon vahvempi ja siksi massiivisempi ja hitaampi, koska se pi-10 tää suihkuttimen vipumekanismin suoraan paikallaan suuren paineen alaisen veden kohdistamaa, huomattavaa voimaa vastaan. Siksi keksinnössä on ratkaistu hitaan reaktioajan ongelma, joka on suuri ongelma tämän päivän tunnetuissa, automaattisissa tulensammutussuihkuttimissa.

Claims (2)

15 76694

1. Toimijärjestelmä automaattisia sammutuslaittei-ta ja muita hätälaitteita varten, joka järjestelmä käsit- 5 tää: a) iskulla käynnistettävän, säteittäisesti laajentuvan toimielimen (20), jossa on iskulla käynnistettävä ottopään räjähdyspanos (26) ja antopään räjähdyspanos (34), b) normaalisti taaksevedettynä olevan iskuosan (40), 10 joka vapautettuna käynnistää toimielimen (20), ja c) lämpöön reagoivan sulavan yhdysosan (70) isku-osan (40) vapauttamisen ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että antopään räjähdyspanos (34) sisältyy kuoreen (32), josta kuoresta ainakin osa laajentuu säteittäisesti 15 ulospäin, kun antopään räjähdyspanos (34) laukaistaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen toimijärjestelmä, tunnettu siitä, että antopanos (34) on sisällä ontossa, oleellisesti sylinterimäisessä kuoressa (32), jolloin ainakin osa mainitusta ontosta kuoresta on sovitettu 20 murtumatta laajenemaan säteittäisesti ulospäin, kun anto-panos (34) laukaistaan.