FI76653C - Traodloes telefon. - Google Patents

Description

1 76653

Langaton puhelin

Esillä oleva keksintö kohdistuu langattomaan puhelimeen, joka käsittää kiinteän osan, joka sisältää vastaanotto-osan tarkkojen vastaanottokanavan taajuuksien vastaanottamisek-5 si, jotka sijaitsevat ennalta määrätyllä taajuusalueella yhtäsuurien välimatkojen päässä toisistaan ja lähetysosan tarkkojen lähetyskanavan taajuuksien lähettämiseksi, jotka sijaitsevat ennalta määrätyn dupleksijakson päässä vastaanottokanavan taajuuksista, ja liikkuvan osan, joka sisältää 10 vastaanotto-osan kiinteän osan lähetyskanavan taajuuksien alueella sijaitsevien taajuuksien vastaanottamiseksi ja lähetysosan kiinteän osan vastaanottokanavan taajuuksien alueella sijaitsevien taajuuksien lähettämiseksi.

Langattomassa puhelimessa luodaan paikallisen osan, 15 niin kutsutun kiinteän osan, joka on kytketty kuten tavallinen puhelin suoraan yleisen puhelinverkon puhelinkeskus-linjaan, ja kannettavan yksikön, niin kutsutun liikkuvan osan välille, tietoliikenneyhteys lähettämällä suuritaajui-sia signaaleja puhelun edetessä. Voimassa olevien säännös-20 ten mukaisesti dupleksiyhteyden luomiseksi kiinteän osan ja liikkuvan osan välille on käytettävissä *40 dupleksitaajuut-ta, jotka liittyvät 40 kanavaan. Kanavan no. 1 dupleksi-taajuudet sijaitsevat esimerkiksi taajuuksilla 914,0125 MHz ja 959,0125 MHz. Edellinen lähetystaajuus on liikkuvan 25 osan lähetyskanavan taajuus, kun taas toinen mainittu taajuus on kiinteän osan lähetyskanavan taajuus. Kanavan no.

40 taajuudet ovat 914,9875 MHz ja 959,9875 MHz. Näistä luvuista käy ilmi, että kanavajakso on 25 kHz kun taas dupleksi jakso on 45 MHz.

30 Kiinteän osan ja liikkuvan osan lähettämille kanavataa- juuksille asetetaan tarkkuuden ja pysyvyyden suhteen erittäin suuret vaatimukset. Näiden vaatimuksien täyttämiseksi vaadittava piiritekniikka voi johtaa huomattavaan langattoman puhelimen kustannusten lisäykseen.

35 Tunnetun tekniikan mukaisissa langattomissa puhelimissa olevien piirien suuresta tehonkulutuksesta johtuen tarvitaan liikkuvassa osassa suhteellisen suuria ja raskaita pa- 2 76653 ristoja tai akkuja, jotka ovat kalliita ja lisäävät liikkuvan osan painoa.

Esillä olevan keksinnön avulla aikaansaadaan langaton puhelin, jolla saavutetaan yksinkertaisemmalla mahdollisel-5 la tavalla liikkuvan osan ja kiinteän osan lähettämien taajuuksien tarkkuus ja pysyvyys. Liikkuva osa tulee suunnitella erityisen kevyeksi ja käteväksi, jotta käyttäjän on helppo kantaa sitä. Keksinnön edelleen erään näkökohdan mukaisesti langaton puhelin tulee rakentaa niin, että liik-10 kuvan osan lähettämät taajuudet voidaan kalibroida. Edelleen aikaansaadaan menetelmä, jonka avulla voidaan yksinkertaisella tavalla luoda tietoliikenneyhteys langattoman puhelimen kiinteän osan ja liikkuvan osan välille yksittäisiin kanaviin kiinteästi liittyviä tarkkoja lähetyskanavan 15 taajuuksia käyttäen.

Keksinnön mukaiselle langattoman puhelimen suoritusmuodolle on tunnusomaista se, että liikkuva osa sisältää taajuuden ohjaussilmukan, joka käyttäen kiinteän osan lähettämää lähetyskanavan taajuutta vertailutaajuutenaan ylläpitää 20 vastaanotto-osansa kiinteästi viritettynä vastaanotetulle lähetyskanavan taajuudelle. Tässä keksinnön mukaisessa langattoman puhelimen rakenteessa vain kiinteä osa sisältää komponentteja, jotka sallivat lähettää ja vastaanottaa yksittäisiin kanaviin liittyviä tarkkoja taajuuksia. Sitä 25 vastoin liikkuva osa käyttää hyväkseen sitä, että kiinteä osa lähettää tarkkoja taajuusarvoja käyttämällä vastaanotettuja taajuuksia kussakin tapauksessa vertailutaajuutena taajuuden ohjaussilmukassa. Vastaanottokanavan taajuutta, joka tällä tavoin vastaa tarkasti kiinteän osan lähettämää 30 tarkkaa lähetyskanavan taajuutta, voidaan siten käyttää myös liikkuvassa osassa määrittämään dupleksijakson taa-juussiirto huomioiden liikkuvan osan lähettämä lähetyskanavan taajuus. Koska tarkkuusvaatimusten täyttämiseksi liikkuva osa tarvitsee vain yksinkertaisen taajuuden ohjaussil-35 mukan, voidaan se tehdä yksinkertaisella tavalla ja huo- keasti. Tämä on liikkuvan osan suhteen erityinen etu, koska se mahdollistaa käyttäjän käyttää yhtä kiinteää osaa ti 3 76653 esimerkiksi useiden liikkuvien osien kanssa, jotka ovat silloin välittömästi saatavilla minä hetkenä tahansa talon tai virtaston useissa huoneissa.

Keksinnön mukainen menetelmä yhteyden luomiseksi lan-5 gattoman puhelimen kiinteän osan ja liikkuvan osan välille perustuu siihen, että liikkuvan osan aloittaman puhelun johdosta luotavan tietoliikenneyhteyden aloittamiseksi lähettää liikkuva osa ensin ennalta määrätyllä taajuusalueella sijaitsevan satunnaistaajuuden, jonka mukana on tunnis-10 tuskoodi, että kiinteä osa vastaanotettuaan mainitun satunnaistaaj uuden ja tunnistettuaan tunnistuskoodin lähettää tarkan lähetyskanavan taajuuden, jonka mukana on tunnistus-koodi, ja että liikkuvan osan taajuuden ohjaussilmukka lähetyskanavan taajuuden vastaanoton ja tunnistuskoodin tun-15 nistuksen jälkeen ylläpitää liikkuvan osan vastaanottoosan kiinteästi viritettynä vastaanotetulle taajuudelle. Tämä menetelmä mahdollistaa puhelinyhteyden aloittamisen liikkuvasta osasta sekä siitä huolimatta sen saavuttamisen, että liikkuvan osan ja kiinteän osan välistä tietoliikenneyh-20 teyttä ylläpidetään tarkkoja kanavataajuuksia käyttämällä. Aloitettaessa puhelinyhteyttä ennalta määrätyllä taajuusalueella sijaitsevaa satunnaistaajuutta käyttäen liikkuva osa informoi kiinteää osaa siitä, että puhelinyhteyttä halutaan, minkä jälkeen kiinteä osa lähettää tarkan kanava-25 taajuuden, jota liikkuva osa voi käyttää vertailutaajuutena taajuuden ohjaussilmukassaan. Tämän signaalien vaihdon jälkeen luodaan sitten tietoliikenneyhteys tarkkojen kanavataaj uuksien avulla.

Jotta yhteyden luominen tapahtuisi niin nopeasti kuin 30 mahdollista ja jotta mitään viritystä laajalla taajuusalueella ei tarvittaisi, kun liikkuva osa on lähettänyt satunnaistaaj uuden kiinteään osaan, on esillä olevan keksinnön suoritusmuodolle tunnusomaista se, että kiinteä osa satunnaistaaj uuden vastaanoton ja tunnistuskoodin ilmaisun 35 jälkeen lähettää tarkan kanavataajuuden niin lähellä satunnaistaajuutta kuin mahdollista ja että liikkuva osa kiinteän osan lähettämälle kanavataajuudelle virittämiseksi “ 76653 suorittaa vastaanotto-osansa pyyhkäisyn sellaisella ennalta määrätyn taajuusalueen osalla, joka sisältää muutamia vastaanotetun kanavataajuuden ylä- ja alapuolella sijaitsevia kanavataajuuksia.

5 Keksinnön mukaiselle langattoman puhelimen edelleen eräälle edulliselle suoritusmuodolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty 2. patenttivaatimuksessa. Tämä suoritusmuoto auttaa pienentämään kustannuksia siten, että energian kulutus liikkuvassa osassa pienenee huomattavasti, koska 10 hakutoimintojen suorittamiseksi tarvittavat komponentit saatetaan toimintaan vain lyhyeksi aikaa suhteellisten pitkien taukojen välillä yhden hakutoiminnon suorittamiseksi kerrallaan. Hakutoimintojen välisten taukojen aikana on liikkuvassa yksikössä olevien piiriyksiköiden virran kulu-15 tus hyvin pieni, jolloin mainitussa liikkuvassa osassa voidaan käyttää suhteellisen pieniä ja siten huokeita paristoja tai akkuja. Liikkuvan osan kokonaispainoa ja mittoja voidaan siten huomattavasti pienentää.

Liikkuvan osan lähettämien taajuuksien kalibroimisen 20 sallimiseksi on langattoman puhelimen edelleen eräälle suoritusmuodolle tunnusomaista se, että liikkuvassa osassa on ylimääräinen ohjausjännitegeneraattori, jota ohjaa ohjaus-piiri ja jonka antojännitteeseen ei vaikuta taajuuden ohjaussignaali, että ohjausjännitteen vertaamiseksi ylimää-25 räisen ohjausjännitegeneraattorin antojännitteeseen käytetään vertailijaa, että ohjauspiirissä kullekin kanavataa-juudelle, johon liikkuva osa voidaan virittää, talletetaan ominaisparametri, mainitun ominaisparametrin määrittäessä taajuuden, johon liikkuva osa tulee virittää ohjaamalla oh-30 jausjännitegeneraattoria ohjauspiirillä, ja että kanavataa-juuksiin liittyviä ominaisparametreja voidaan säätää liikkuvan osan kalibroimiseksi vertailijän suorittaman vertailun tuloksesta riippuen.

Keksinnön edelleen eräälle suoritusmuodolle on tunnus-35 omaista se, että liikkuva osa sisältää kalibrointioskil- laattorin, jonka oskillaatiotaajuus on säädettävissä ohjaus-piirillä ja jonka antosignaali voidaan syöttää kiinteän

II

5 76653 osan vastaanottaman signaalin sijaan liikkuvan osan vastaanotto-osan ottoon. Käytettäessä tätä suoritusmuotoa voi liikkuva osa lähettää luotaessa kiinteään osaan radioyhteyttä taajuuden, joka tarkasti vastaa kanavataajuutta.

5 Tätä voidaan tarvita silloin, kun viranomaiset eivät salli kanavataajuuksille osoitetulla alueella olevien satunnais-taajuuksien lähetystä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle langattoman puhelimen liikkuvassa osassa olevan kalibrointioskillaattorin oskil-10 laatiotaajuuden säätämiseksi on tunnusomaista se, että kiinteä osa lähettää ennalta määrätyn kalibrointikanavan taajuuden, joka vastaa haluttua kalibrointioskillaattorin oskillaatiotaajuutta, että liikkuva osa viritetään kalibrointikanavan taajuudelle ja pidetään viritettynä, että 15 liikkuvan osan vastaanotto-osan ottoon syötetään kalibrointioskillaattorin antosignaali, että mainitun antosignaalin taajuus asetetaan sen jälkeen niin, että se vastaa kalibrointikanavan taajuutta ja että kalibrointioskillaattorin oskillaatiotaajuuden toistettavaksi säätämiseksi tallete-20 taan ominaisparametri liikkuvaan osaan. Sovellettaessa tätä menetelmää asetetaan kalibrointioskillaattorin oskillaatiotaaj uus kiinteästä osasta lähetetylle tarkalle kanava-taajuudelle. Tällä tavoin liikkuvassa osassa on elementti, jota voidaan käyttää vertailuarvona määritettäessä liikku-25 vasta osasta lähetettäviä kanavataajuuksia.

Liikkuvan osan toimintataajuusalue voidaan kalibroida kalibroimalla ohjattava oskillaattori, joka sisältyy liikkuvaan osaan, kalibrointioskillaattorin avulla käyttämällä keksinnön mukaista menetelmää, jolle on tunnusomaista se, 30 että liikkuvan osan vastaanotto-osan ottoon syötetään kalibrointioskillaattorin antosignaali, jolla on kalibrointi-kanavan taajuus, että liikkuva osa viritetään kalibrointi-oskillaattorista saatavan kalibrointikanavan taajuuden vastaanottamiseksi ja että tästä viritystoiminnasta tuloksena 35 saatava ominaisparametri otetaan liikkuvaan osaan talletettujen ja toisille kanavataajuuksille osoitettujen ominais-parametrien päivittämisen perustaksi.

6 76653

Keksinnön mukaisen langattoman puhelimen ominaisuuksia voidaan yleisesti soveltaa radioyhteysjärjestelmään, jossa on pääasemia ja sivuasemia, jotka ovat keskenään dupleksi-muotoisessa tietoliikenneyhteydessä. Sivuasemilla voi ol-5 la liikkuviin osiin liittyviä ominaisuuksia kun taas pää-asemille ovat kiinteän osan ominaisuudet tunnusomaisia.

Keksinnön eräs suoritusesimerkki on esitetty piirustusten avulla, joissa:

Kuvio 1 esittää langattoman puhelimen kiinteän osan 10 piirilohkokaaviota ja kuvio 2 esittää langattoman puhelimen liikkuvan osan piirilohkokaaviota.

Langattomassa puhelimessa sekä liikkuva osa että kiinteä osa sisältävät lähettimen ja vastaanottimen, jotka toi-15 mivat dupleksimuodossa. Tietoliikenneyhteyden luomiseksi liikkuvan osan ja kiinteän osan välille on käytössä *40 dup-leksikanavaa, kunkin kanavan sisältäessä kaksi taajuutta, jotka ovat toisistaan erillään 45 MHz:n suuruisen dupleksi-jakson verran. Kanavajakso on 25 kHz. Voimassa olevien 20 säännösten mukaan ensimmäisen kanavan taajuudet ovat 914,0125 MHz ja 959,0125 MHz ja 40. kanavan taajuudet ovat 914,9875 MHz ja 959,9875 MHz. Liikkuvan osan ja kiinteän osan välisen radioliikenneyhteyden olemassa olon aikana lähettää liikkuva osa signaalin dupleksikanavan alemmalla 25 taajuudella ja kiinteä osa lähettää vastaavalla dupleksi-taajuudella, eli vastaavan kanavan 45 MHz:n verran suuremmalla taajuudella.

Sekä kiinteä osa että liikkuva osa voivat olla lepotilassa ja toimintatilassa. Kiinteän osan tapauksessa lepo-30 tila on tila, jossa se ei vastaanota mitään tulevaa puhelua siihen yhteydessä olevasta puhelinkeskuslinjasta. Vastaavasti liikkuvan osan tapauksessa lepotila on tila, jossa mainittua liikkuvaa osaa ei käytetä luomaan puhelinyhteyttä. Toimintatila voidaan langattoman puhelimen kummallekin 35 osalle jakaa kahteen vaiheeseen, eli aloitusvaiheeseen, jossa tietoliikenneyhteys luodaan ja puheluvaiheeseen, jossa tietoliikenneyhteys on olemassa ja puhelinkeskustelua

II

7 76653 johdetaan.

Lepotilassa langattoman puhelimen molemmat osat hakevat jatkuvasti taajuusaluetta, jossa kanavat 1___40 sijaitse vat, kanavataajuuden löytämiseksi. Toimintatilan aloitus-5 vaiheessa se langattoman puhelimen osa, josta puhelinyhteys tulee luoda, hakee taajuusaluetta vapaan kanavan löytämiseksi, eli toisin sanoen kanavaa, jossa mitään suuritaa-juista signaalia ei vastaanoteta, vaan pelkästään kohinaa. Vapaan kanavan ilmaisemiseksi se osa, joka hakee puhelin-10 liikenneyhteyden luomiseksi, lähettää yhdessä tunnistuksen kanssa vapaaseen kanavaan liittyvää taajuutta, jonka toinen osa vastaanottaa. Vastaanotettuaan ja tunnistettuaan tunnistuksen vastaa toinen osa mainittuun kanavaan liittyvän dupleksitaajuuden sekä tunnistuksen lähetyksellä, jonka 15 silloin vastaanottaa mainittu ensimmäinen osa. Kyseisen kahden osan välille on siten luotu dupleksiyhteys. Yksittäisten toimintatilojen ja toimintavaiheiden tarkat jaksot käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta. Edellä olevat huomautukset ovat vain näiden toimintatilojen ja -vaiheiden 20 hyvin yksinkertainen esitys, joka on tarkoitettu vain havainnollistamaan peruspiirteitä.

Kuvioon 1 viitaten selostetaan seuraavassa langattoman puhelimen kiinteän osan rakenne. Kiinteä osa sisältää antennin 10, jonka avulla se voi vastaanottaa suuritaajuisia 25 signaaleja. Antenni on kytketty suuritaajuiseen vahvistimeen 12, jonka anto on yhteydessä sekoittajan 16 ottoon 14. Sekoittaja 16 vastaanottaa toisessa otossaan 18 lisäksi ohjattavan oskillaattorin 20 antosignaalin, jonka oskillaattorin antotaajuutta voidaan muuttaa sen ottoon 22 syötetyl-30 lä jännitteellä. Sekoittajan 16 antosignaalit, joiden oletettu keskitaajuus on 10,7 MHz, viedään välitaajuussuodat-timeen 24 ja sen jälkeen välitaajuusvahvistimeen 26. Väli-taajuus vahvistimen 26 antosignaalit viedään FM-demodulaat-toriin 28, joka suorittaa siihen syötetyille signaaleille 35 taajuusdemodulaation. FM-demodulaattorin 28 demoduloidut antosignaalit syötetään ohjauspiirin 36 ottoon 3^ edelleen käsittelyä varten.

8 76653 Välitaajuusvahvistimen 26 antosignaalit syötetään myös AM-demodulaattoriin 38, jossa niille suoritetaan amplitudi-demodulaatio. Amplitudidemodulaattorin 38 antosignaalit viedään Schmitt-liipaisimeen 40, joka syöttää ohjaussignaa-5 Iin ohjauspiirin 36 ottoon 42 aina kun AM-demodulaattorin 38 siihen syöttämä signaali ylittää ennalta määrätyn kynnysarvon.

FM-demodulaattorilla 28 on anto 44, josta se lähettää tunnetun S-käyräsignaalin, kun välitaajuusvahvistin syöttää 10 siihen demoduloitavan signaalin, ja mainittua S-käyräsig-naalia voidaan käyttää taajuuden ohjaukseen kuten edempänä yksityiskohtaisesti selostetaan.

Kiinteä osa sisältää myös varauspiirin 46, joka voidaan saattaa toimintaan tai toiminnasta pois ohjauspiirin 36 an-15 non 50 sen ottoon 48 syöttämän ohjaussignaalin avulla. Mainittu varauspiiri on virtalähde, joka pystyy syöttämään vakion varausvirran varauselimeen 52, joka muodostuu esimerkiksi kondensaattorista, oton 54 kautta. Varauselimellä 52 on toinen otto 56, johon FM-demodulaattorin 28 annosta 44 20 voidaan syöttää varausvirta, kun annon 44 ja oton 56 välisellä liitäntälinjalla oleva kytkin 58 on suljettu ohjaus-piirin 36 annosta 60 saatavan ohjaussignaalin ohjauksessa. Varauspiiri 46 ja varauselin 52 muodostavat jännitegene-raattorin, joka tuottaa varauselimen 52 antoon 62 ohjaus-25 jännitteen, joka nousee ennalta määrätystä alkuarvosta ennalta määrättyyn loppuarvoon niin kauan kun varauspiiri 46 pidetään toiminnassa ohjauspiirin annosta 50 saatavalla ohjaussignaalilla. Ohjauspiirin 36 annosta 66 varauselimen 52 ottoon 64 syötetyn ohjaussignaalin avulla voidaan va-30 rauselin purkaa sen jälkeen, kun nousevan jännitteen loppu-arvo on saavutettu, jolloin uusi varausjakso voi alkaa.

Varauselimen 52 anto 62 voidaan yhdistää kytkimen 68 kautta ohjattavan oskillaattorin 20 ottoon 22. Vertailijän 70 anto voidaan myös yhdistää ohjattavan oskillaattorin 20 35 ottoon 22, mikä tapahtuu silloin, kun vaihtokytkin 68 on kytketty kuvassa 1 katkoviivoilla osoitettuun asentoon. Kytkimen 68 ohjaus toteutetaan ohjauspiirin 36 annosta saa- ti 9 76653 tavan ohjaussignaalin avulla. Vertailija 70 voidaan asettaa toimintaan ohjauspiirin 36 annosta 76 ottoon 7H syötetyn ohjaussignaalin avulla. Vertailija käsittää oton 78, johon se vastaanottaa vertailuoskillaattorin 80 antosignaa-5 lit ja toisen oton 82, johon se vastaanottaa säädettävän jakajan 81! antosignaalit. Säädettävä jakaja on yhdistetty oton 86 kautta ohjattavan oskillaattorin 20 antoon ja se jakaa sen antotaajuuden tietyn asetetun jaksouhteen mukaisesti. Jakosuhde asetetaan ohjauspiirin 36 annosta 88 saa-10 tavalla ja ottoon 90 syötettävällä signaalilla.

Vertailuoskillaattori 80, vertailija 70 ja säädettävä jakaja 8^ muodostavat viritysjännitegeneraattorin, ja kun kytkin 68 on katkoviivoilla esitetyssä kytkentäasennossa, ohjattavaan oskillaattoriin 70 nähden muodostuu niin kut-15 suttu PLL-piiri eli vaihelukittu silmukkapiiri, jolla on se ominaisuus, että se pitää ohjattavan oskillaattorin 20 antotaaj uuden vakiona vertailijasta 70 saatavan viritysjännitteen avulla. Ohjattavan oskillaattorin 20 tuottama taajuus voidaan määrätä säädettävän jakajan 8¾ erityisen jako-20 suhdeasetuksen avulla. Kyseisen PLL-piirin toimintatapa on ennestään tunnettu eikä sitä siksi tarvitse tässä yksityiskohtaisesti selostaa.

Varauselimen 52 antoon on yhdistetty myös vertailijän 93 otto 91» jolla vertailijalla on toinen otto 95, joka on 25 yhdistetty vertailijan 70 antoon. Vertailija 93 vertaa va-rauselimestä 52 saatavaa varausjännitettä vertai lijasta 70 saatavaan viritysjännitteeseen ja näiden kahden jännitteen ollessa yhtä suuria syöttää signaalin ohjauspiirin 36 ottoon 97; vertailija 93 voidaan asettaa toimintaan ohjaus-30 piirin 36 annosta 99 saatavalla signaalilla.

Varauselimen 52 annon 62 ja ohjauspiirin 36 oton 92 välille voidaan asettaa analogiadigitaalimuunnin 9k, joka muuntaa varauselimestä saatavan analogisen jännitteen digitaaliseksi signaaliksi. Tämän muuntimen 91* tarkoitus, ver-35 tailija 93 voitaessa jättää pois, selostetaan yksityiskohtaisesti edempänä.

Ohjauspiiri 36 on mikroprosessori, joka on niin ohjel- 10 76653 moitu, että se tuottaa ennalta määrättyihin antoihin ennalta määrätyssä järjestyksessä ohjaussignaaleja ja analysoi sen ottoihin syötettyjä signaaleja ja kehittää niistä annoista lähetettävän signaalin ohjauksen. Mikroprosessorin 5 kehittämien ja tuottamien signaalien sarja käy ilmi seuraa-vasta kuvassa 1 esitetyn piirijärjestelyn toimintatavan selostuksesta. Ohjauspiiriin 36 on esityisesti pysyvästi talletettu 40 arvoa säädettävän jakajan 84 jakosuhdetta varten. Tämä tekee mahdolliseksi tuottaa PLL-piirin avulla 10 40 erilaista oskillaattorin 20 vakioantotaajuutta, jolloin voidaan vastaanottaa 40 erilaista taajuutta.

Ohjauspiiri 36 on liitännän 96 kautta yhdistetty yleisen puhelinverkon puhelinkeskuslinjaan. Tätä linjaa myöten saapuvat signaalit voidaan tietyissä olosuhteissa viedä oh-15 jauspiirin 36 avulla antoon 98 ja syöttää vertailuoskil- laattorin 103 ottoon 101. Tämä oskillaattori on siten rakennettu, että sen taajuutta voidaan moduloida ottoon 101 syötetyillä signaaleilla. Vertailuoskillaattorin 103 taajuutta voidaan moduloida myös tunnistusgeneraattorin 107 20 sen ottoon 105 syöttämien signaalien avulla, joka generaattori voidaan asettaa toimintaan ohjauspiirin 36 annosta 109 saatavan ohjaussignaalin avulla. Vertailuoskillaattorin 103 anto voidaan kytkeä kytkimen 111 avulla sekoittajan 115 ottoon 113, jonka sekoittajan toinen otto 117 voi olla yh-25 distetty kytkimen 119 avulla ohjattavan oskillaattorin 20 antoon. Kytkimiä 111 ja 119 ohjataan ohjauspiirin 36 antoon 121 tuottamalla signaalilla. Sekoittajan 115 antosig-naalit syötetään suuritaajuisen vahvistimen 123 avulla lä-hetysantenniin 125· 30 Kuvassa 1 esitetyn langattoman puhelimen kiinteän osan toimintatavan selostuksessa oletetaan ensin, että kiinteä osa on lepotilassa, toisin sanoen puhelua ei johdeta eikä puhelinliikenneyhteyttä liikkuvaan osaan luoda. Lepotilassa kiinteä osa pyyhkii kanavataajuuksiin liittyvää taajuus-35 aluetta peräkkäisissä jaksoissa sen määrittämiseksi, vastaanottaako antenni 10 tunnistuksen omaavia suuritaajuisia signaaleja ennalta määrätyllä taajuusalueella. Kytkimien

II

11 76653 58, 68, 111 ja 119 oletetaan silloin olevan yhtenäisellä viivalla esitetyissä kytkentäasennoissa. Hakujakson aloittamiseksi tuottaa ohjauspiiri 36 antoon 50 signaalin, joka asettaa varauspiiriin 46 sisältyvän virtalähteen toimintaan.

5 Varauspiirin 46 annosta 66 saatava virta syötetään varaus-elimen 52 ottoon 54 niin, että siihen sisältyvä kondensaattori varautuu. Varauselin 52 tuottaa varausjännitteen antoon 62 ja syöttää sen kytkimen 68 kautta ohjattavan oskillaattorin 20 ohjausottoon 22. Varauselimessä 52 kehitetty 10 jännitteenvaihtelu varauspiirin 46 toimintajakson aikana on siten mitoitettu, että oskillaattorin 20 antotaajuus varaus jännitteen noustessa alkuarvostaan loppuarvoonsa vaih-telee sellaisella taajuusalueella, että antennissa 10 voidaan vastaanottaa kanaviin 1...40 liittyvät taajuudet. Jos, 15 kuten oletetaan, antenni 10 ei vastaanota mitään kanavataa-juutta, toistetaan kanavapyyhkäisy jatkuvasti toistamalla varauselimen 52 varaus ja ennen kunkin pyyhkäisyn alkua varauselin 52 puretaan ohjauspiirin 36 antoon 66 tuottamalla ja ottoon 64 syöttämällä signaalilla. Yksittäiset taajuus-20 pyyhkäisyt voidaan suorittaa suurella nopeudella niin, että esimerkiksi kaikki 40 kanavataajuutta voidaan käydä läpi aikajaksossa, joka on noin 30 ms tai vähemmän. Pyyhkäisy-nopeutta rajoittaa välitaajuussuodattimen 24 transienttiai-ka; sen täytyy olla riittävän hidas, jotta välitaajuussuo-25 datin 24 pystyy tuottamaan kehitettävän antosignaalin, kun taajuuspyyhkäisyn aikana antenni 10 vastaanottaa kanavataa-juutta. Välitaajuussuodattimen kaistanleveyden ollessa 15 kHz, on transienttiaika 70 ys, jolloin 40 kanavaa voidaan teoreettisesti käydä läpi 3 ms:n ajassa. Pyyhkäisyajan ol-30 lessa noin 10...30 ms, pystyy välitaajuussuodatin 18 siten varmasti tuottamaan kehitettävän antosignaalin kanavataa-juutta vastaanotettaessa. Koska voimassa olevien säädösten mukaan tulee kiinteän osan pystyä 3 sekunnissa tunnistamaan sille tarkoitettu kanavataajuus ja sen mukana oleva tunnis-35 tuskoodi ja tunnistukselle vasteena lähettämään vastaava dupleksitaajuus, jonka mukana myös on tunnistuskoodi, voidaan yksittäisten taajuuspyyhkäisyjen välille helposti jär- / 12 76653 jestää esimerkiksi 2 sekunnin pituisia taukoja. Kiinteä osa toistaa lepotilassa jatkuvasti näitä taajuuspyyhkäisy-jä, joita suoritetaan esimerkiksi 2 sekunnin aikajaksoissa. Kiinteän osan reaktioajan lyhentämiseksi liikkuvasta osasta 5 tulevaan puheluun nähden voi kiinteä osa myös suorittaa taajuuspyyhkäisyjä välittömästi peräkkäin ilman taukoa. Tämä on helposti mahdollista, koska kiinteässä osassa teholähteenä ei ole paristot tai akku, vaan verkkovirta.

Toimintatilassa, jota selostetaan yksityiskohtaisesti 10 edempänä, ja joka esiintyy, kun puhelu saapuu ohjauspiirin 36 ottoon 96 yhteydessä olevalla puhelinkeskuslinjalla, mainittu piiri 36 voi asettaa varauspiirin 46 lyhyesti toimintaan siten, että jatkuva virtasyöttö ei varaa varausele-menttiä 52 varauselimeen 52 muodostuvan varausjännitteen 15 kasvaessa portaittain.

Kun kiinteä osa lepotilassa jatkuvasti suoritetun taa-juuspyyhkäisyn aikana vastaanottaa suuritaajuisen signaalin antennissa 10 tuloksena on, että sekoittaja 16 syöttää vä-litaajuussuodattimeen 24 keskitaajuisen signaalin, jonka 20 välitaajuusvahvistin 26 vahvistaa ja syöttää sekä FM-demo-dulaattoriin 28 että AM-demodulaattoriin 38. AM-demodu-laattori 38 tasasuuntaa siihen syötetyn signaalin ja syöttää Schmitt-liipaisimeen 40 signaalin, joka sijaitsee sen kynnysarvon yläpuolella. Kanavataajuuden käsittävän suuri-25 taajuisen signaalin vastaanoton ilmaisemiseksi voidaan AM- demodulaattorin 38 vaihtoehtona käyttää derivoivaa elintä 38a, johon FM-demodulaattorin 28 antosignaali syötetään. Derivointielin 38a reagoi FM-demodulaattorin 28 annossa olevan signaalin nousuun ja tuottaa tämän signaalin nous-30 tessa pulssin Schmitt-liipaisimeen 40, joka saa jälkimmäisen reagoimaan, koska oletetussa tapauksessa sen taso on liipaisun kynnystason yläpuolella. Schmitt-liipaisimen 40 vasteena syötetään määrätty signaali ohjauspiirin 36 ottoon 42. Ohjauspiirille 36 tämä signaali on osoitus siitä, että 35 antenni 10 on vastaanottanut suuritaajuisen signaalin. Välittömänä reaktiona tähän on signaalin lähettäminen ohjaus-piirin 36 annosta 60, joka signaali saattaa kytkimen 58 13 7665 3 katkoviivoilla osoitettuun kytkentäasentoon, jossa se yhdistää FM-demodulaattorin 28 annon 44 varauselimen 52 ottoon 56. Samanaikaisesti saattaa ohjauspiiri 36 varauspii-rin 46 toimimattomaksi. Kytkimen 58 kytkentä voidaan to-5 teuttaa vain, kun myös tunnistuskoodi on määritetty tunnistuksen tutkinnan kuluessa.

FM-demodulaattori 28 suorittaa välitaajuusvahvistimen 26 siihen syöttämälle signaalille taajuusdemoduloinnin ja tuottaa antoonsa 44 tunnetun S-käyräsignaalin, jota voidaan 10 käyttää taajuuden ohjaukseen. Sopiva FM-demodulaattori on esimerkiksi yhtiön Texas Instruments -tyyppiä SN 76670 oleva intergroitu piiri, jossa on taajuuden ohjauksessa hyväksi käytettävän S-käyräsignaalin tuottava anto. Tämä signaali kulkee luonnollisesti arvon 0 kautta, kun vastaanot-15 to-osa on tarkasti viritetty juuri demoduloidulle taajuudelle. Poikettaessa tästä taajuudesta aikaansaa mainittu S-käyräsignaali varauselimen 52 oton 56 kautta siten kehittyneen varausjännitteen kasvamisen tai pienentymisen niin, että ohjattavan oskillaattorin 20 antotaajuus pysyy vakiona 20 tarkasti taajuudella, joka johti demoduloinnin kohteena olevan suuritaajuisen signaalin vastaanottoon. Siten suljettaessa kytkin 58 muodostuu taajuuden ohjaussilmukka, jota tavallisesti kutsutaan AFC-silmukaksi.

Kun vastaanotto-osa on nyt kiinteästi viritetty vas-25 taanotetulle suuritaajuiselle signaalille, tutkii ohjaus-piiri 36 sen ottoon 34 syötetyn ja taajuusdemoduloinnin kohteena olleen signaalin tunnistuskoodin esiintymisen löytämiseksi. Jos ohjauspiiri 36 ei pysty ilmaisemaan tunnis-tuskoodia, avaa se tuomalla antoon 60 ohjaussignaalin kyt-30 kimen 58 ja asettaa tuomalla toisen ohjaussignaalin antoon 50 jälleen varauspiirin 46 toimintaan. Taajuuspyyhkäisy jatkuu siten taajuudesta, jossa edellä keskeytettiin. Jos ohjauspiiri 36 kuitenkin ilmaisee tunnistuskoodin merkitsee se, että tuleva suuritaajuinen signaali on vastaavasta 35 liikkuvasta osasta tuleva signaali, eli liikkuvasta osasta halutaan luoda puhelinliikenneyhteys.

Tunnistuskoodin ilmaisu aiheuttaa sen, että ohjauspiiri “ 76653 36 asettaa antoihin 76 ja 99 tuotujen ohjaussignaalien avulla vertailijät 70 ja 93 toimintaan. Samaan aikaan alkaa ohjauspiiri 36 antonsa 88 kautta syöttää peräkkäisesti säädettävään jakajaan 84 jakosuhteita, jotka on talletettu 5 40 kanavataajuuden vastaanottoa varten ohjauspiiriin 36.

Jakaja 84 jakaa oskillaattorin 20 antotaajuuden kussakin tapauksessa erityisen ja esillä olevan jakosuhteen mukaisesti ja syöttää jaetun taajuuden vertailijaan 70. Tämä vertailija 70 tuottaa jännitteen, joka PLL-piirissä, joka 10 voi muodostua ohjattavasta oskillaattorista 20, vertailuos-killaattorista 80, säädettävästä jakajasta 84 ja vertaili-jasta 70, tuottaa oskillaattorin 20 vakioantojännitteen. Juuri esitetyssä toimintavaiheessa oletetaan kytkimen 68 kuitenkin olevan vielä yhtenäisellä viivalla esitetyssä 15 kytkentäasennossa, jolloin PLL-piiriä ei ole vielä kytketty yhteen ja vertailijan 70 antojännitettä ei syötetä oskillaattoriin 20. Jälkimmäisen antotaajuuden määrää varaus-elimen 52 antoon 62 tuoma varausjännite. Vertailija 93 vertaa varauselimen 52 antoon 62 tuotua varausjännitettä 20 vertailijaan 70 tuotuun jännitteeseen ja ilmaistessaan näiden kahden jännitteen yhtäsuuruuden syöttää antosignaalin ohjauspiirin 36 ottoon 97. Näiden kahden vertaillun signaalin yhtäsuuruus merkitsee, että ohjauspiiri 36 on asettanut säädettävän jakajan 84 jakosuhteeseen, joka pitää os-25 killaattorin 20 taajuuden arvossa, jonka se myös on saavuttanut varauselimen 52 annon 62 tuoman varausjännitteen perusteella.

Selostetussa toimintajaksossa jakosuhde, joka jakajalle tulee asettaa, jotta oskillaattori 20 tuottaisi taajuuden, 30 jolla saavutetaan viritys tietylle vastaanotetulle kanava-taajuudelle tai sen läheisyydessä sijaitsevalle taajuudelle, määritetään siten, että ohjauspiiri 36 asettaa jakajalle 84 peräkkäisesti useita jakosuhteita, kunnes löytyy jakosuhde, joka johtaa vertailijan 70 antojännitteen ja va-35 rauselimen 52 annon 62 varausjännitteen yhtäsuuruuden ilmaisuun. Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa tämä jakosuhde voidaan määrittää myös toisella tavalla. Tätä tarkoitusta 11 15 7665 3 varten on tarpeen tallettaa ohjauspiiriin 36 varauselimen 52 tuottaman varausjännitteen ja siitä aikaansaatavan vas-taanottotaajuuden välinen yhteys. Kuviossa 1 katkoviivoilla esitetyn analogiadigitaalimuuntimen 94 avulla vastaanot-5 taa ohjauspiiri 36 aina otossa 92 digitaalisen signaalin, joka vastaa varauselimen 52 tuottamaa varausjännitettä. Siihen talletetun yhteyden perusteella tietää ohjauspiiri siten minä hetkenä hyvänsä vastaanottotaajuudelle kiinteä osa on viritetty sinä hetkenä. Kuten on jo mainittu, oh-10 jauspiiriin 36 on talletettu jakajan 8^4 jakosuhteen 40 arvoa, joihin mainittu jakaja täytyy asettaa kussakin tapauksessa 40 kanavataajuuden vastaanoton mahdollistamiseksi.

Kun ohjauspiiri 36 on selvittänyt analogiadigitaalimuuntimen 94 antosignaalin avulla mille vastaanottotaajuudelle 15 kiinteän osan vastaanotto-osa on sinä hetkenä viritetty, voi se antonsa 88 kautta asettaa säädettävälle jakajalle tähän vastaavaan taajuuteen liittyvän jakosuhteen. Siten ei ole tarpeen kuten edellä selostetussa tapauksessa asettaa ensin peräkkäisesti useita jakosuhteita jakajaan 84 ja 20 siten löytää vertailijaa 93 hyväksi käyttäen tiettyyn vastaanotettuun taajuuteen liittyvä jakosuhde. Siten voidaan esitetyssä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa jättää vertailuja 93 pois.

Kun jakaja 84 on kiinteästi asetettu edellä selostetul-25 la tavalla, tuottaa ohjauspiiri 36 antoonsa 72 signaalin, joka kytkee kytkimen 68 katkoviivalla esitettyyn kytkentä-asentoon. Tässä kytkentäasennossa yhdistää kytkin 68 ver-tailijan 70 annon oskillaattorin 20 ohjausottoon 22 niin, että vertailijän 70, ohjattavan oskillaattorin 20, vertai-30 luoskillaattorin 80 ja säädettävän jakajan 84 muodostama PLL-piiri tulee toimivaksi ja pitää vastaanottotaajuuden vakiona.

Kun vastaanotto-osa on asetettu suurella tarkkuudella tietylle vastaanotetulle taajuudelle, tuottaa ohjauspiiri 35 36 antoonsa 121 signaalin, joka saattaa kytkimet 111 ja 119 katkoviivalla osoitettuun kytkentäasentoon. Tuloksena on, että oskillaattorin 20 tuottama taajuus ja vertailuoskil- 16 76653 laattorin 103 tuottama taajuus sekoitetaan sekoittajassa 115. Vertailuoskillaattorin 103 oskillaatiotaajuus asetetaan dupleksijakson ja välitaajuuden erotukselle, eli taajuudelle 3^,3 MHz (45 MHz - 10,7 MHz).

5 Vertailuoskillaattorin 103 antotaajuutta voidaan modu loida signaalien avulla, jotka on syötetty ottoon 105 ja ottoon 101. Tunnistusgeneraattorin 107 antosignaalit syötetään ottoon 105 ohjauspiirin 36 aktivoidessa mainitun generaattorin tunnistuskoodin lähettämiseksi niin pian kun 10 vastaanotto-osan vakioviritys vastaanotetulle kanavataajuudelle on saatu päätökseen. Taajuusmodulointia varten vertailuoskillaattorin 103 ottoon 101 syötetyt signaalit ovat signaaleja, jotka tulevat ottoon 96 yhdistetystä puhelinkeskus linjasta, jotka esitetyssä toimintatapauksessa voivat 15 olla vapaa-signaali tai varattu-signaali. Sekoittaja 115 muuttaa ohjattavan oskillaattorin 20 antotaajuuden taajuudelle, joka on 34,3 MHz korkeampi kuin oskillaattorin 20 antotaajuus, suuritaajuiseen vahvistimeen 123 ja antenniin 125 syötetyn signaalin ollessa taajuusmoduloitu tunnistus-20 koodin ja puhelinkeskuslinjalta tulevien signaalien kanssa.

Kuten on mainittu, pyyhkii liikkuva osa lepotilassaan kanavataajuuksiin liittyvää taajuusaluetta peräkkäisissä jaksoissa sen määrittämiseksi, vastaanotetaanko antennista 10 suuritaajuisia signaaleja ennalta määrätyllä taajuus-25 alueella yhdessä tunnistuksen kanssa. Tätä varten täytyy ohjattavaa oskillaattoria 20 ohjata varauselimestä saatavan jännitteen avulla sellaisella tavalla, että se virittää kiinteän osan vastaanotto-osan vastaanottamaan kanavia 1...40 yhden toisensa jälkeen. Kuitenkin, koska oskillaat-30 torissa 20 olevien jännitteen määrittävien komponenttien jännite-taajuusominaisuudet voivat muuttua ikääntymisen ja sekä myös lämpötilavaihteluiden johdosta, voi myös taajuusalue, jolla vastaanotto-osa viritetään hakutoiminnon aikana, muuttua edellä mainituista syistä johtuen. Tällä siir-35 tymällä voisi esimerkiksi olla se seuraus, hakutoiminta ei ala kanavaan 1 liittyvällä taajuudella, vaan vasta kanavaan 3 liittyvällä taajuudella, eikä lopu kanavaan 40 liittyväl- 17 7 66 5 3 lä taajuudella, vaan vasta korkeammalla taajuudella. Seu-raavassa selostettava kalibrointitoiminta toimii kompensoimalla ohjattavan oskillaattorin 20 jännite-taajuusominai-suuksien mahdollisesti esiintyvät siirtymät.

5 Kalibrointitoiminnan toteuttamiseksi, jonka kiinteä osa automaattisesti suorittaa säännöllisin väliajoin, saattaa ohjauspiiri 36 kytkimen 119 yhtenäisellä viivalla esitettyyn kytkentäasentoon tuottamalla vastaavan signaalin annossa 121. Annossa 121a olevan signaalin avulla se saattaa 10 ohjauspiirikytkimen 119a katkoviivalla esitettyyn kytkentäasentoon. Annossa 72 olevan signaalin avulla ohjauspiiri kytkee kytkimen 68 katkoviivalla esitettyyn kytkentäasentoon. Ohjattavasta oskillaattorista 20, vertailuoskillaat-torista 80, vertailijasta 70 ,ja kytkimestä 68 muodostuva 15 PLL-piiri erotetaan siten antennista 10 vastaanottopuolella ja antennista 125 lähetyspuolella. Ohjauspiirissä 36 talletetaan luvut kutakin kanavataajuutta varten, joihin kiinteä osa voidaan virittää, kunkin mainitun luvun osoittaessa tietyn lukumäärän pulsseja, jotka tulee tuottaa antoon 50, 20 jotta saavutetaan varauspiirin 46, varauselimen 52 ja oskillaattorin 20 kautta haluttu viritys vastaavalle kanava-taajuudelle. Esimerkiksi luku 10 talletetaan kanavaa 1 varten, jolloin tämä luku tarkoittaa, että ohjauspiirin 36 on tuotettava 10 pulssia antoon 50 virityksen suorittami-25 seksi kanavalle 1. Kanavaa 40 varten voidaan tallettaa esimerkiksi luku 400, jolloin aikaansaadaan viritys kanavalle 40 tuottamalla 400 pulssia antoon 50. Edellä mainitusta ohjattavan oskillaattorin 20 jännite-taajuusominai-suuksien siirtymisestä johtuen saattaa tapahtua, että tal-30 letetut luvut eivät enää riitä aikaansaamaan viritystä halutulle kanavataajuudelle, mikä merkitsee, että esimerkiksi kanavalle 1 tapahtuvaa viritystä varten tulee tuottaa yhteensä 12 pulssia antoon 50 vastaavan antotaajuuden tuottamiseksi ohjattavassa oskillaattorissa 20. Aloitetun ka-35 librointitoiminnan avulla voidaan talletetut luvut korjata oskillaattorin 20 jännite-taajuusominaisuuksien siirtymä huomioonottaen.

ie 76653

Kytkimiä 68, 119 ja 119a käyttämällä asettaa ohjauspiiri 36 säädettävän jakajan 8¾ kanavaan 1 liittyvälle jako-suhteelle. Tämä tapahtuu siten, että vertailija 70 tuottaa antoonsa jännitteen, joka syötetään ohjattavan oskillaatto-5 rin 20 ohjausottoon 22 kytkimen 68 kautta. Tällä jännitteellä oskillaattori 20 viritetään taajuudelle, mikä johtaa kiinteän osan normaaliin toimintaan kanavan 1 virityksessä. Vertailijan 70 antojännite syötetään myös vertailijan 93 ottoon 95. Ohjauspiiri 36 tuottaa samanaikaisesti pulsseja 10 antoon 50 hetken aikaa, kunnes varauselimestä 51 saatu ja vertailijan 93 ottoon syötetty antojännite on yhtä suuri kuin ottoon 95 syötetty jännite. Kun tämä yhtäsuuruus on määritetty, syöttää vertailija 93 vastaavan signaalin ohjauspiirin 36 ottoon 97· 15 Jos mitään ohjattavan oskillaattorin 20 jännite-taa- juusominaisuuksien siirtymistä ei tapahdu, vastaa antoon 50 tuotettujen pulssien lukumäärä kanavaan 1 liittyvää lukua. Siten ohjauspiirin 36 ei tarvitse korjata tätä lukua.

Sama toiminta toistetaan nyt kanavalle 40 ja koska, ku-20 ten oli oletettu, mitään oskillaattorin 20 jännite-taajuus-ominaisuuksien siirtymistä ei ole tapahtunut, ei ohjauspiirin 36 tarvitse vaihtaa myöskään kanavaan 40 liittyvää lukua.

Nyt oletetaan, että ohjattavan oskillaattorin 20 jänni-25 te-taajuusominaisuuksien siirtymistä tapahtuu. Kalibroin- titoiminnon toteuttamiseksi asettaa ohjauspiiri 36 jälleen säädettävälle jakajalle 84 kanavaan 1 liittyvän jakosuhteen niin, että vertailija 70 lähettää vastaavan jännitteen, joka virittää oskillaattorin 20 kanavaan 1 liittyvälle taa-30 juudelle. Lähettämällä pulsseja ohjauspiirin 36 annosta 50 tuotetaan myös jännite jälleen varauselimen 62 antoon, joka jännite syötetään vertailijan 93 ottoon 91·

Ohjauspiiri 36 tuottaa pulsseja antoon 50 niin kauan, kunnes vertailija 93 määrittää sen ottoihin syötettyjen 35 jännitteiden yhtäsuuruuden. Johtuen ominaisuuksien olete tusta siirtymisestä ei annossa 50 tuotettujen pulssien lukumäärä vastaa yhtäsuuruuden ollessa määritetty kanavaan 1 19 7665 3 liittyvää lukua. Ohjauspiiri 36 korjaa siksi kanavaan 1 liittyvän luvun arvoksi, joka vastaa tuotettujen pulssien lukumäärää. Siten on varmistettu, että seuratessa taajuus-siirtymää normaalitoiminnassa, eli kun hakutoiminnan to-5 teuttaa varauselimen 52 ohjattavaan oskillaattoriin 29 syötetty jännite, alkaa hakutoiminta aina kanavasta 1. Sama toiminta suoritetaan kanavalle MO, eli varmistetaan antoon 50 tuotettavien pulssien lukumäärä virityksen aikaansaamiseksi kanavalle MO. Kanavaan MO liittyvä luku korjataan 10 myös aina ohjauspiirissä 36·

Ohjauspiiriin 36 talletetut luvut muille kanavataajuuk-sille voidaan vastaavasti korjata ottaen huomioon kalibrointitoiminnan kanaville 1 ja MO määrittävät luvut. Tällä tavoin on varmistettu, että kiinteä osa aina pyyhkii ennalta 15 määrättyä taajuusaluetta sen koko laajuudelta tunnistuksen omaavien suuritaajuisten signaalien esiintymisen määrittämiseksi .

Seuraavaksi selostetaan liikkuvan osan rakennetta yksityiskohtaisesti kuvioon 2 viitaten ja liikkuvan osan lepo-20 tilassa tapahtuvat toiminnot selostetaan.

Liikkuva osa sisältää antennin 110, jonka avulla se vastaanottaa suuritaajuisia signaaleja. Antenni on kytketty suuritaajuiseen vahvistimeen 112, jonka anto on yhdistetty sekoittajan 116 ottoon UM. Sekoittaja 116 vastaan-25 ottaa toisessa otossaan 118 myös ohjattavan oskillaattorin 120 antosignaalin sen jälkeen, kun sen taajuus on kolminkertaistettu taajuuden kertojassa 121. Ohjattavan oskillaattorin 120 antotaajuutta voidaan ohjata jännitteellä, joka on syötetty sen ottoon. Sekoittajan 116 antosignaalit 30 syötetään ensimmäiseen välitaajuussuodattimeen 12M ja sen jälkeen toiseen sekoittajaan 131. Sekoittaja 131 vastaanottaa myös vertailuoskillaattorin 133 antosignaaleja taajuuden kertojalla 135 tapahtuvan taajuuden kolminkertais-tuksen jälkeen. Vertailuoskillaattorin 133 antotaajuus on 35 M5 MHz.

Sekoittajan 131 antosignaalit syötetään myös toiseen välitaajuussuodattimeen 129. Välitaajuussuodattimen 129 20 76 65 3 antosignaalit viedään FM-demodulaattoriin 128, joka suorittaa siihen syötetyille signaaleille taajuusdemoduloinnin. FM-demodulaattorin 128 antosignaalit syötetään AM-vahvisti-meen 130, joka vahvistaa ne ja syöttää ne kovaääniseen 132.

5 FM-demodulaattorin 128 demoduloidut antosignaalit syötetään myös ohjauspiirin 136 ottoon 13^· Ohjauspiiri 136 on mikroprosessori, joka kuten kiinteän osan ohjauspiirin 36 muodostava mikroprosessori on siten ohjelmoitu, että se tuottaa ennalta määrättyihin antoihin ennalta määrätyn sarjan 10 ohjaussignaaleja ja analysoi sen ottoihin syötettyjä signaaleja, kehittää mainittuja signaaleja annoista lähetettävien signaalien ohjaamiseksi. Ohjauspiirin 136 vastaanottamat ja lähettämät signaalit ja vastaanoton ja lähetyksen järjestys käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta.

13 Toisen välitaajuusvahvistimen 129 antosignaalit syöte tään myös AM-demodulaattoriin 1*J 136, jossa niille suoritetaan amplitudi-demodulointi. Amplitudidemodulaattorin 128 antosignaalit viedään Schmitt-liipaisimeen 1^0, joka syöttää ohjaussignaalin ohjauspiirin 136 ottoon 1^2 aina, kun 20 AM-demodulaattorin 138 siihen syöttämä signaali ylittää ennalta määrätyn kynnysarvon.

Kuten kiinteässä osassa myös liikkuvassa osassa voidaan kanavataajuuden suurtaajuussignaalin ilmaisemiseksi käyttää derivoivaa elintä 138a vaihtoehtona AM-demodulaattorille 25 138. Niin pian kun tämän derivoivan elimen 138a antopulssi sijaitsee ennalta määrätyn tason yläpuolella, mikä on asian laita, kun FM-demodulaattori demoduloi kanavataajuuden signaalia, saatetaan Schmitt-liipaisin 140 toimimaan.

FM-demodulaattorilla 128 on anto IM, jossa se lähettää 30 tunnetun S-käyräsignaalin, kun välitaajuussuodatin 129 syöttää siihen demoduloitavan signaalin, ja mainittua S-käyräsignaalia voidaan käyttää taajuuden ohjaukseen, kuten edempänä selostetaan yksityiskohtaisesti.

Liikkuva osa sisältää myös varauspiirin Hl6, joka voi-35 daan asettaa toimintaan tai toiminnasta pois ohjauspiirin 136 annosta 150 sen varauspiirin ottoon 1M8 syötetyn ohjaussignaalin avulla.

Il 2i 7 6 6 5 3

Mainittu varauspiiri 146 on virtalähde, joka voi syöttää vakiovarausvirran varauselimen 152, joka muodostuu esimerkiksi kondensaattorista, ottoon 154. Varauselimellä 152 on toinen otto 156, johon FM-demodulaattorin 128 annosta 5 144 voidaan syöttää varausvirta, kun annon 144 ja oton 156 väliseen yhdyslinjaan sisältyvä kytkin 158 on suljettu ohjauspiirin 136 antoon tuotetun ohjaussignaalin ohjauksessa. Varauspiiri 146 ja varauselin 152 muodostavat ohjausjänni-tegeneraattorin, joka tuottaa varauselimen 152 antoon 162 10 jännitteen, joka nousee ennalta määrätystä alkuarvosta ennalta määrättyyn loppuarvoon niin kauan kuin varauspiiri 146 pidetään toiminnassa ohjauspiirin 136 annossa 150 olevalla ohjaussignaalilla. Edempänä vielä selostettavaa tarkoitusta varten voi ohjauspiiri 136 pitää varauspiirin 146 15 annossa 150 olevan antosignaalin avulla toiminnassa niin kauan, että varauselimessä 152 kehittyvä varausjännite nousee jatkuvalla tavalla alkuarvosta loppuarvoon. Toisessa toimintatilassa voi kuitenkin ohjauspiiri 136 asettaa varauspiirin 146 toimintaan vain lyhyeksi ajaksi, jolloin va-20 rauselimessä 152 oleva varausjännite ei kasva jatkuvasti, vaan kiintein askelin alkuarvosta loppuarvoon. Tässä toimintatilassa tuotetaan varauselimen 152 antoon 162 suora-kaidejännite. Ohjauspiirin 136 annosta 165 varauselimen 152 ottoon syötetyn ohjaussignaalin avulla voidaan varaus-25 elin purkaa nousevan jännitteen saavutettua loppuarvonsa, jolloin uusi varausjakso voi alkaa.

Kuvassa 1 asetetaan kytkin 230 ja välivarauselin 152b varauselimen 152 annon ja ohjattavan oskillaattorin 120 oton 122 välille. Kuvassa 1 kiinteällä viivalla esitetyssä 30 kytkimen 230 kytkentäasennossa saavuttaa varauselimen 152 antojännite välivarauselimen 152b ja oskillaattorin 120 oton 122. Kytkin 210 ja välivarauselin 152b ovat tarpeen kalibrointitoiminnan suoritusmuodon toteuttamiseksi, jota ei ole vielä selostettu, mutta niillä ei ole merkitystä 35 liikkuvan osan normaalissa toiminnassa, toisin sanoen luotaessa puhelinyhteyksiä ja vastaanotettaessa puheluja.

22 7 6 6 5 3

Liikkuva osa sisältää komponentin, jota kutsutaan kuu-lokepidinkytkimeksi 166, jonka saattaa toimintaan liikkuvaa osaa käyttävä henkilö, kun hän haluaa suorittaa puhelun mainitun osan avulla. Tämän komponentin toiminta vastaa 5 tavanomaisen puhelintilaajalaitteen kuulokepidinkytkimen toimintaa. Toimintaan saatetussa tilassa kuulokepidinkyt-kin 166 lähettää ohjaussignaalin ohjauspiirin 136 ottoon 168, joka huomioi kuulokepidinkytkimen jälkimmäisen toiminnan .

10 Liikkuvan osan lähetysosa sisältää vertailuoskillaatto- rin 170, jonka antotaajuutta voidaan moduloida tunnistus-generaattorin 172 antosignaäleilla ja vahvistimen 17^ anto-signaaleilla, joka vahvistin vahvistaa mikrofonin 176 anto-signaaleja sekä valintasignaaligeneraattorin 196 antosig-15 naaleja. Tunnistusgeneraattori 172 aktivoidaan ohjauspiirin 136 annosta 178 saatavilla ohjaussignaaleilla. Vertai-luoskillaattorin 170 antosignaalit syötetään kytkimen 180 kautta sekoittajaan 182, jonka antosignaalit syötetään suurtaajuusvahvistimeen 186 ja antenniin 188.

20 Sekoittaja 182 vastaanottaa myös kytkimen 190 kautta samoja signaaleja, jotka on syötetty myös sekoittajan 116 ottoon Il8. Kytkimiä l80 ja 190 ohjataan ohjaussignaalilla, jonka tuottaa ohjauspiirin 136 anto 192.

Lepotilassa liikkuva osa suorittaa oleellisesti samat 25 toiminnot, jotka on jo selostettu kiinteän osan yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että vastaanotto-osaa viritetään ohjaus-piirin 136 ohjauksessa jatkuvasti kanavataajuuksien alueella niin, että liikkuvalle osalle tarkoitetun kanavataajuuden esiintyminen voidaan ilmaista. Kuten kiinteän osan ta-30 pauksessa, virityspyyhkäisyä muuttaa ohjattavan oskillaattorin 120 taajuus varauselimen 152 tuottaman varausjännitteen vaikutuksen alaisena. Se, että vastaanotto-osassa suoritetaan ensimmäisen sekoittajan 116 avulla ensin muunnos ensimmäiselle välitaajuudelle ja toisen sekoittajan 131 35 avulla muunnos toiselle välitaajuudelle, ei muuta perustoimintaa.

Jos pyyhkäisytoiminnan aikana vastaanotetaan kanavataa- 23 76653 juus, aloittaa tämä pyyhkäisytoiminnan pysäyttämisen siten, että ensin AM-demodulaattori 138 yhdessä Schmitt-liipaisi-men UJO kanssa syöttää ohjauspiiriin 136 signaalin, joka ilmoittaa kanavataajuuden vastaanottamisen antennissa 110.

5 Tuloksena oleva varauspiirin 1^6 toiminnan keskeytys ja kytkimen 158 sulkeminen aiheuttaa sen, että vastaanottotaa-juus pidetään vakiona käyttämällä tunnetusti hyväksi FM-de-modulaattorin 128 antoon 1*(Μ tuottamaa S-käyräsignaalia.

Jos FM-demodulaattorista 128 ohjauspiirin 136 ottoon 13*J 10 syötetyn demoduloidun signaalin tutkiminen osoittaa, että tämä signaali ei sisällä liikkuvalle osalle tarkoitettua tunnistuskoodia, jatkuu virityspyyhkäisy.

Jos tunnistuskoodi kuitenkin tunnistetaan, mikä tarkoittaa, että vastaanotetun kanavataajuuden oli lähettänyt 15 vastaava kiinteä osa, koska puhelinkeskuslinjaan oli saapunut puhelu, tuottaa ohjauspiiri 136 antoon 192 ohjaussignaalin, joka sulkee molemmat kytkimet 180 ja 190. Samaan aikaan asetetaan tunnistusgeneraattori 172 toimimaan siten, että vertailuoskillaattorin 170 antotaajuus moduloidaan 20 tunnistuskoodilla. Sekoittajassa 182 sekoitetaan vertailuoskillaattorin 170 antotaajuus ohjattavan oskillaattorin 120 antotaajuuteen, joka on kolminkertaistettu taajuuden kertojassa 121, ja syötetään antenniin 188 vahvistimen 186 kautta. Antennin 188 lähettämä ja tunnistuskoodin moduloi-25 ma signaali vastaanotetaan kiinteässä osassa antennissa 10; tunnistuskoodin tunnistuksen jälkeen kiinteän osan ohjaus-piirin 36 otossa 34 on radioliikenneyhteys luotu kiinteän osan ja liikkuvan osan välille ja ohjauspiiri 36 kytkee signaalit, jotka saapuvat puhelinkeskuslinjaa myöten, joka 30 on yhdistetty oton 96 kautta antoon 90, niin että ne moduloivat vertailuoskillaattorin 103 tuottamaa taajuutta, ja jotka antenni 125 säteilee sekoittajassa 116 tapahtuvan muunnon jälkeen. Samaan aikaan se aktivoi soittokellon 32 lähettämällä signaalin annossa 30 kiinnittämään kutsutun 35 puhelintilaajän huomion tulevaan puheluun.

Edellä oleva selostus sekä kiinteän osan että liikkuvan osan kohdalta liittyivät kussakin tapauksessa ensiksi lepo- 2*1 76653 tilaan, jossa puhelinliikenneyhteyttä ei esiinny tai sitä ei olla aloittamassa ja toiseksi tapaukseen, jossa puhelin-liikenneyhteyden aloitti vastaava toinen osa. Seuraava selostus liittyy kiinteässä osassa ja liikkuvassa osassa toi-5 mintoihin, jotka tapahtuvat, kun puhelinliikenneyhteys luodaan näistä osista.

Jos tietoliikenneyhteys tulee aloittaa kiinteästä osasta, tämä tarkoittaa, että puhelusignaaleja saapuu ohjaus-piirin 36 liitäntänapaan 96 yhteydessä olevaa puhelinkes-10 kuslinjaa myöten. Ohjauspiiri 36 tunnistaa puhelusignaa-lien saapumisen ja sen tuloksena kiinteä osa siirtyy lepotilasta toimintatilan aloitusvaiheeseen, jossa luodaan tietoliikenneyhteys liikkuvan osan kanssa. Tietoliikenneyhteyden luomiseksi liikkuvan osan kanssa täytyy kiinteän 15 osan lähettää tunnistussignaalilla moduloitu signaali, jolla on kanavataajuus, jonka liikkuva osa sen jälkeen vastaanottaa ja joka tunnistuskoodin vuoksi voidaan tunnistaa tulevaksi kiinteästä osasta. Kuitenkin ennen kanavataajuuden lähettämistä täytyy kiinteän osan löytää vapaa taajuus, 20 jotta se ei aloittaisi lähettämään taajuutta, jonka on mahdollisesti varannut viereinen langaton puhelin. Voimassa olevien säännösten mukaan taajuutta pidetään vapaana, jos sen vastaanoton aikana 100 ms:n ajanjakson aikana ei vastaanoteta mitää signaalia, joka ylittää ennalta määrätyn 25 tason. Ohjauspiiri 36 voi määrittää tämän Schmitt-liipai-simen 40 sen ottoon 42 syöttämän signaalin avulla. Kun lepotilassa Schmitt-liipaisimen 40 antosignaalia tutkitaan sen määrittämiseksi, ylittääkö se ennalta määrätyn tason, täytyy toimintatilan aloitusvaiheessa tutkia tätä signaalia 30 sen määrittämiseksi, alittaako tämä signaali ennalta määrätyn tason ennalta määrätyn ajan. Ohjauspiiri 36 kytkee Schmitt-liipaisimen antosignaalin tälle toiselle arviointi-tilalle niin pian kuin se vastaanottaa liitäntäänsä 96 puhelusignaaleja puhelinkeskuslinjalta. Ohjauspiiri 36 kyt-35 keytyy tälle Schmitt-liipaisimen antosignaalin toiselle ar-viointitilalle niin pian kuin se vastaanottaa liitäntäänsä 96 puhelusignaaleja puhelinkeskuslinjalta.

11 25 7 6 6 5 3

Vastaanottaessaan puhelusignaaleja liitäntään 96 asettaa ohjauspiiri 36 varauspiirin 46 jaksottaisesti toimintaan lyhyillä peräkkäisillä pulsseilla niin, että varaus-elin 52 varautuu portaittain ja kehittää antoonsa portait-5 tain nousevan ohjausjännitteen oskillaattoria 20 varten. Tuloksena on, että ohjattava oskillaattori 20 virittää aloitusvaiheessa kiinteän osan vastaanotto-osan portaittain peräkkäisesti eri vastaanottokanaville. Ohjauspiirin 36 sallimiseksi johtaa sen tutkiminen, onko vastaanottokanava 10 vapaa vai varattu, kestää kukin viritysaskel ainakin 100 ms, jotta edellä mainittu säännös voidaan täyttää.

Niin pian kuin ohjauspiiri 36 määrittää, että Schmitt-liipaisimen 40 antosignaali viritysportaalla pysyy ennalta määrätyn tason alapuolella ainakin 100 ms, merkitsee tämä, 15 että silloin esillä oleva vastaanottotaajuus on vapaa, jolloin mainittua taajuutta voidaan käyttää luomaan tietoliikenneyhteys liikkuvan osan kanssa. Kiinteässä osassa vapaaksi tunnistetun taajuuden arvon määrittämiseksi käytetään hyväksi menettelyä, joka on jo selostettu lepotilan 20 yhteydessä ja joka tapahtuu, kun kiinteä osa lepotilassa vastaanottaa suuritaajuisen signaalin, jonka mukana on tun-nistuskoodi. Tässä menettelyssä asettaa ohjauspiiri 36 säädettävälle jakajalle 84 peräkkäin yksittäisiin kanava-taajuuksiin liittyviä jakosuhteita ja vertailijän 70 anto-25 signaalia verrataan vertailijassa 93 varauselimen 52 tuottamaan varausjännitteeseen, kunnes tietyllä säädettävän jakajan 84 jakosuhteella ilmaistaan verrattavien signaalien yhtäsuuruus. Kuten lepotilassa merkitsee tämä sitä, että vertai lijän 70 tuottama jännite ja varauselimen 52 tuottama 30 jännite ovat yhtä suuria, jolloin ohjauspiiri 36 voi kytkeä kytkimen 68 katkoviivalle esitettyyn kytkentäasentoon, jolloin edellä mainittu PLL-piiri tulee aktiiviseksi ja pitää ohjattavan oskillaattorin 20 tuottaman taajuuden vakiona. Kuten lepotilassa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää analo-35 giadigitaalimuunninta 94 sen taajuuden ilmaisemiseksi, mihin ohjattava oskillaattori on viritetty, jolloin vertaili-ja 93 voidaan jättää pois.

26 7 6 6 5 3

Samanaikaisesti kytkimen 68 kytkennän kanssa saatetaan kytkimet 111 ja 119 ohjauspiirin 36 annon 121 lähettämällä signaalilla katkoviivalla esitettyihin kytkentäasentoihin ja tunnistusgeneraattori 107 aktivoidaan ohjauspiirin annon 5 109 lähettämällä signaalilla siten, että sen antosignaalit syötetään vertailuoskillaattorin 103 ottoon 105, ja moduloivat jälkimmäisen lähettämiä signaaleja. Sulkemalla kytkimet 111 ja 119 syötetään ohjattavan oskillaattorin 20 ja vertailuoskillaattorin 103 antosignaalit sekoittajaan 115 10 ja antenni 125 säteilee sekoittajan antosignaalit sen jälkeen, kun suuritaajuinen vahvistin 123 on vahvistanut ne. Liikkuva osa vastaanottaa tämän signaalin seuraavan taa-juuspyyhkäisynsä aikana, ja koska sen mukana on tunnistus-generaattorista 107 saatava tunnistuskoodi, se voi tunnis-15 taa tämän signaalin vastaavasta kiinteästä osasta tulevaksi signaaliksi ja reagoida tavalla, joka on edellä selostettu yksityiskohtaisesti vastaavan toimintatilan yhteydessä.

Kun edellä on selostettu, kuinka kiinteästä osasta käsin haluttu tietoliikenneyhteys on luotu liikkuvan osan 20 kanssa, selostetaan seuraavassa toimintoja, jotka tapahtuvat, kun puhelu halutaan suorittaa liikkuvan osan avulla.

Kun tilaaja haluaa johtaa puhelun liikkuvasta osasta, täytyy hänen ensin aktivoida kuulokepidinkytkin 166, jolloin ohjauspiiriä 136 informoidaan siitä, että halutaan 25 luoda puhelinliikenneyhteys. Ennen kuulokepidinkytkimen 166 aktivointia ohjauspiiri 136 valvoi jatkuvasti sen ottoon 1^2 syötettyä signaalia sen määrittämiseksi, onko AM-demodulaattorin 138 antosignaali ylittänyt Schmitt-liipai-simen 140 kynnysarvon. Tämä ylitys oli kanavataajuuden 30 vastaanoton osoitus. Jos sitä vastoin puhelinliikenneyhteys tulee luoda liikkuvasta osasta, täytyy ohjauspiirin 136, kuten on edellä selostettu kiinteän osan yhteydessä, ensin hakea ennalta määrätty taajuusalue vapaata taajuutta varten. Tämä on tehty myös siten, että ottoon 142 syötet-35 tyä signaalia tutkitaan sen määrittämiseksi, osoittaako se mitään vastaanottoa ennalta määrätyllä jaksolla. Taajuusalueen haun aikana vapaata taajuutta varten asettaa ohjaus- 27 76653 piiri 136 varauspiirin 146 toimintaan kussakin tapauksessa vain lyhyeksi aikaa niin, että se kehittää varauselimessä 152 porrasjännitteen, joka virittää ohjattavan oskillaattorin 120 jaksottaisesti eikä jatkuvasti. Tässä jaksottai-5 sessa taajuuspyyhkäisyssä pysyvät peräkkäisesti asetetut taajuusarvot vakiona ainakin 100 ms:n ajan, jotta kukin taajuus voidaan testata sen määrittämiseksi, onko se vapaa vai varattu. Jos otossa 142 oleva signaali osoittaa 100 ms:n testiajan aikana, että antenni 100 ei vastaanota mi-10 tään kanavataajuutta merkitsee se, että vastaava taajuus on vapaa. Siten ohjauspiiri 136 ei aseta enää varauspiiriä 146 toimintaan, jolloin ohjattavassa oskillaattorissa 120 saavutettu taajuusarvo ei enää muutu. Lähettämällä vastaavan signaalin annosta 192 sulkee ohjauspiiri 136 kytkimet 15 180 ja 190 ja aktivoi tunnistusgeneraattorin 172 annosta 178 lähetetyn signaalin avulla, jolloin vertailuoskillaat-torin 170 anto tunnistuskoodilla moduloituna lähetetään sekoittajassa I82 tapahtuvan taajuusmuunnoksen jälkeen antennille 188. Antennilla 188 lähetettyjen signaalien taajuus 20 eroaa tarkasti vertailuoskillaattorin 133 oskillaatiotaa-juuden verran, eli 45 MHz:n dupleksijakson verran, taajuudesta, johon vastaanotto-osa asetettiin, kun vapaa kanava ilmaistiin.

Jos liikkuvassa osassa olevassa vertailuoskillaattoris-25 sa 170 olevien taajuuden määrittävien komponenttien ikääntymisen johdosta 45 MHz:n dupleksijakso muuttuu, voidaan tämä muutos poistaa ohjaussilmukalla, joka muodostuu liikkuvan osan ja kiinteän osan yhteistoiminnasta. Muutos dupleksi jaksossa johtaa kiinteän osan vastaanotto-osassa väli-30 taajuussuodattimen 24 tuottaman välitaajuuden siirtymiseen. PM-demodulaattori 28, joka välitaajuussuodattimesta 24 tulevalle oikean välitaajuuden omaavalle signaalille vasteena tuottaa ennalta määrätyn halutun arvon omaavan signaalin, esimerkiksi jännitearvon OV, reagoi siirtyneen välitaajuu-35 den omaavan signaalin vastaanottoon tuottamalla antoon 44 saavutetusta halutusta arvosta poikkeavan jännitearvon. Tämä jännite voidaan syöttää vertailuoskillaattorin 103 ot- 28 7 6 6 5 3 toon 102 ja se vaikuttaa oskillaatiotaajuuden siirtymisen suuntaan, joka vastustaa ilmaistua dupleksijakson siirtymistä. Vertailuoskillaattorin 103 oskillaatiotaajuuden siirtyminen johtaa antennin 125 lähettämän ja liikkuvan 5 osan antennin 110 vastaanottaman taajuuden siirtymiseen ja sen taajuuden määrittämiseen, johon ohjattava oskillaattori 120 asetetaan. Lopuksi taajuuden siirtymisestä johtuen muuttuu myös taajuus, joka kehitetään sekoittamalla vertailuoskillaattorin 170 taajuus, jolloin ilmaistu dupleksijak-10 son *15 MHz:n oikeasta arvosta tapahtuva poikkeama oikaistaan.

Kuten on ilmeistä, ei vastaanotto-osaa ole varustettu millään, joka varmistaisi sen, että taajuudet, joilla vapaan kanavan haku on suoritettu, vastaisivat tarkasti tiet-15 tyjä määritettyjä kanavataajuuksia. Oskillaattorin 120 taajuusalueen ja sen ohjaukseen käytettävän jännitteen vaihtelualueen valinnalla on pelkästään varmistettu, että tietty asetettu vastaanottotaajuus sijaitsee kanavataajuuk-sien alueella. Lisäksi vertailuoskillaattori 133 varmis-20 taa, että antennin 188 lähettämä taajuus sijaitsee *15 MHz:n dupleksijakson etäisyydellä vastaavasti asetetusta vastaan-ottotaajuudesta. Tapa, jolla liikkuva osa on asetettu tarkalleen kanavataajuudelle liikkuvan osan ja kiinteän osan välisen tietoliikenneyhteyden luomisen aikana, käy ilmi 25 seuraavasta selostuksesta.

Kun liikkuva osa lähettää antennin 188 kautta tunnis-tuskoodilla taajuusmoduloidun signaalin, joka sijaitsee ka-navataajuuksien taajuusalueella, vastaanotetaan mainittu signaali kiinteän osan antennin 10 kautta. Kiinteä osa 30 vastaanottaa signaalin antennilla 10 ollessaan lepotilassa ja suorittaessaan hakutoimintoja varatuille kanaville, kuten edellä on yksityiskohtaisesti selostettu. Niin pian kuin signaali on vastaanotettu antennilla 10, asettaa ohjauspiiri 36 kiinteässä osassa varauspiirin **6 pois toimin-35 nasta, jolloin vastaanotto-osa jää asetetuksi vastaanotetulle tietylle taajuudelle. Vastaanottotaajuus pidetään vakiona sulkemalla kytkin 58, kuten on jo selostettu. Kuten li 29 76653 edellä on selostettu, informoidaan ohjauspiiriä 36 arvosta, joka vastaanottotaajuudella oli sinä hetkenä. Erityisesti voidaan tunnistaa, jos juuri vastaanotettu taajuus ei tarkalleen vastaa kanavataajuutta. Ohjauspiirissä 36 tallete-5 taan digitaaliset signaaliarvot, jotka vastaavat jännitear-voja, jotka varauselin 62 tuottaa aina kun kiinteä osa on viritetty tarkalleen kanavataajuuden vastaanotolle. Käyttämällä vertailijaa 93 tai analogiadigitaalimuunninta 9^ voi ohjauspiiri 36 määrittää, mikä siihen talletettu sig-10 naaliarvo kuuluu varauselimen 65 annossa olevalle jännitteelle sinä hetkenä tai on lähimpänä mainittua jännitettä. Tämä signaaliarvo edustaa sinä hetkenä vastaanotettavaa taajuutta lähimmäksi tulevaa kanavataajuutta. Suoritettuaan tämän vertailutoiminnon aktivoi ohjauspiiri 36 kytki-15 men 68 ja asettaa PLL-piirin säädettävälle jakajalle 8¾ arvon, joka aikaansaa sen, että vastaanotto-osa tulee viritetyksi tarkalleen kanavataajuudelle, joka on lähinnä sinä hetkenä vastaanotettua taajuutta.

Kun vastaanotto-osa on viritetty kanavataajuudelle, jo-20 ka sijaitsee lähimpänä tiettyä vastaanotettua taajuutta, tutkii kiinteä osa, onko asetettu kanavataajuus vapaa taajuus. Tätä tarkoitusta varten käytetään edellä yksityiskohtaisesti esitettyä tutkimusmenettelyä. Sen estämiseksi, että liikkuvan osan lähettämä taajuus ei häiritsisi tätä 25 tutkimista tietoliikenneyhteyden luomisen aikana, lähettää liikkuva osa tunnistuskoodilla moduloidun signaalin vain lyhyen ajan verran, joka riittää kiinteälle osalle mainitun signaalin vastaanottamiseksi ja edellä esitetyllä tavalla reagoimiseksi tunnistuskoodin tunnistuksen jälkeen. Kun 30 kiinteä osa on määrittänyt, että aiottu vastaanottotaajuus on varattu, kytkee ohjauspiiri säädettävän jakajan jakosuh-teen siten, että vastaanotto-osa viritetään seuraavalle kanavat aaj uudelle . Jälleen tutkitaan, onko tämä vastaanotto-taajuus vapaa vai varattu. Tämä toiminta jatkuu, kunnes 35 vapaa taajuus löydetään.

Heti kun ohjauspiiri 36 on tunnistanut vapaan taajuuden, se aktivoi tunnistusgeneraattorin 107, jolloin vertai- 30 7665 3 luoskillaattorin 103 tuottama taajuus moduloidaan tunnis-tuskoodilla.

Vertailuoskillaattori 103 oskilloi taajuudelle 3*1,3 MHz, joka on yhtä suuri kuin dupleksijakson arvo vähennet-5 tynä välitaajuudella. Sulkemalla kytkimet 111 ja 119 annosta 121 lähetetyn signaalin avulla, saa ohjauspiiri aikaan sen, että oskillaattorin 120 antotaajuus ja vertailu-oskillaattorin 103 antotaajuus syötetään sekoittajaan 115. Koska vertailuoskillaattorin 103 antotaajuus on yhtä suuri 10 kuin dupleksijakso vähennettynä välitaajuudella, eroaa antennin 125 lähettämä taajuus ^4 5 MHz:n dupleksi jakson verran taajuudesta, jonka vastaanottoon kiinteän osan vastaanotto-osa on asetettu.

Kuten edellä on mainittu, kiinteän osan välisen tieto-15 liikenneyhteyden luomisen alussa lähetti liikkuva osa tun-nistuskoodilla moduloidun signaalin vain lyhyen aikaa, mikä salli kiinteän osan tunnistaa halun luoda tietoliikenneyhteys ja reagoida tarkan kanavataajuuden länetykseen. Tun-nistuskoodilla moduloidun signaalin hetkellisen lähetyksen 20 jälkeen palaa liikkuva osa lepotilaan, jossa se hakee ennalta määrätyn taajuusalueen määrittääkseen, onko kiinteä osa lähettämässä tiettyä sille tarkoitettua tunnistuskoo-dilla moduloitua signaalia. Koska kiinteä osa samalla lähettää tunnistuskoodilla moduloitua signaalia ja pitää PLL-25 piirin avulla kanavataajuutta vakiona, voi liikkuvan osan vastaanotto-osa vastaanottaa tämän tunnistuskoodilla varustetun kanavataajuuden antennissa 110.

FM-demodulaattori 128 demoduloi vastaanotetun signaalin ja syöttää demoduloidun tunnistuskoodin ohjauspiirin 136 30 ottoon 13*1. Ohjauspiiri tunnistaa tämän tunnistuskoodin ja sulkee siten kytkimen 158, jolloin taajuuden ohjaussilmukka aktivoituu ja pitää ohjattavan oskillaattorin 120 antotaa-juuden vakiona. Asettamalla ohjattavan oskillaattorin 120 antotaajuus siten, että vastaanotto-osa virittyy vastaanot-35 tamaan tarkkaa kanavataajuutta, saavutetaan myös se, että antennin 188 lähettämä taajuus vastaa tarkasti vastaemotto-taajuuteen liittyvän vastaavan kanavan dupleksitaajuutta.

Il 31 76653

Kuten käy ilmi edellä olevasta kiinteän osan ja liikkuvan osan yhteistoiminnasta voidaan jälkimmäinen rakentaa suhteellisen huokeista komponenteista, koska se ei vaadi mitään erityisiä rakenteita, jotka sallisivat sen lähettää 5 itsenäisesti tarkkoja kanavataajuuksia. Tarkkaa säätöä ka-navataajuudelle ei tapahdu, ennen kuin kiinteä osa on lähettänyt takaisin tarkan kanavataajuuden, jonka liikkuva osa silloin käyttää hyväksi käyttäessään taajuuden ohjaus-silmukkaa vertailutaajuutena tarkkaa kanavataajuudelle talo pahtuvaa säätöä varten.

Kun liikkuvan osan ja kiinteän osan välille on luotu radioliikenneyhteys, vapauttaa liikkuvassa osassa oleva ohjauspiiri 136 valintasignaaligeneraattorin 196 ohjauspiirin 136 annosta 195 lähetettävän signaalin avulla, jolloin mai-15 nitun generaattorin 196 antosignaalit voidaan lähettää kiinteään osaan. Valintasignaalit vastaavat liikkuvan osan käyttäjän valintalaitteella valitsemaa puhelinnumeroa, jota laitetta ei ole esitetty. Kiinteä osa vastaanottaa valintasignaalit ja vie ne dekoodauksen jälkeen puhelinkeskus-20 linjalle. Kun tietoliikenneyhteys kutsutun tilaajan kanssa on luotu, voi liikkuvan osan käyttäjä puhua kutsutun tilaajan kanssa liikkuvaan osaan asennetun mikrofonin 176 kautta.

Käytännön suoritusmuotona on liikkuva osa rakennettu niin, että se voi vastaanottaa kanaviin 1...40 liittyviä 25 taajuuksia 959,0125 ... 959,9875 MHz ja lähettää vastaavia dupleksitaajuuksia 91*1,0125 ... 91*1,9875 MHz. Ohjattavaa oskillaattoria 120 voidaan ohjata sen ottoon 122 syötetyn jännitteen avulla sellaisella tavalla, että se lähettää taajuuksia välillä 361,10*117 ja 361,*12917 MHz. Sen jälkeen 30 kertojassa 135 on suoritettu taajuuden kolminkertaistus, syötetään alueella 1083,3125 ... 118*1,2875 MHz olevia taajuuksia sekoittajaan 116, josta saadaan tuloksena vastaanotettuun kanavataaj uuteen sekoittamalla välitaajuus 12*1,7 MHz. Vertailuoskillaattori 170 tuottaa taajuuden 169,3 35 MHz. Esimerkiksi kiinteän osan sallimiseksi vastaanottaja esimerkiksi 20^_ kanavaan liittyvä kanavataaj uus 959, *1872 MHz täytyy ohjattavan oskillaattorin 120 oskilloida taajuu-

J

32 7 6 6 5 3 della 361,2625 MHz, jotta sen jälkeen, kun tämä taajuus on kolminkertaistettu ja sekoitettu sekoittajassa 116 saataisiin välitaajuus 124,3 MHz. Sekoittamalla oskillaattorista 120 saatu kolminkertaistettu taajuus vertailuoskillaatto-5 riin 170 oskillaatiotaajuuteen saadaan sekoittajan 132 annosta tuloksena taajuus 914,4875 MHz. Nämä numeroarvot ovat luonnollisesti vain esimerkkejä ja selostettua periaatetta tietoliikenneyhteyden luomiseksi langattoman puhelimen kiinteän osan ja liikkuvan osan välille voidaan käyttää 10 yhtä hyvin muilla taajuuksilla.

Kuten edellä olevasta selostuksesta käy ilmi, liikkuvan osan lepotilassa vastaanotto-osan viritys ennalta määrätyille vastaanottotaajuuksille toteutetaan muuttamalla ohjattavan oskillaattorin 120 antoa sen ottoon 122 syötetyllä 15 ohjausjännitteellä ennalta määrätyllä alueella. Oletettiin, että oskillaattorin 120 antotaajuus vaihtelee ennalta määrätystä alkuarvosta ennalta määrättyyn loppuarvoon ohjaus-jännitteen vaihdellessa myös ennalta määrätystä alkuarvosta ennalta määrättyyn loppuarvoon. Koska kuitenkin ohjatta-20 vassa oskillaattorissa 120 olevat taajuuden määrittävät komponentit ulkoisten olosuhteiden muuttumisen tai ikääntymisen johdosta voivat muuttua taajuus-jänniteominaisuuksil-taan voi käydä niin, että oskillaattorin 120 antotaajuus-alue siirtyy, vaikka ohjausjännitteen alue pysyy muuttumat-25 tomana. Tämä taajuusalueen siirtyminen voi olla niin suuri, että se taajuusalueen osa, jossa mahdolliset 40 kanava-taajuutta sijaitsevat, ei enää tule täysin katetuksi liikkuvan osan suorittaessa kanavataajuuksien hakutoimintaa lepotilassa. Tämä vastaanottotaajuuden ei-toivottava siirty-30 minen voidaan välttää käyttämällä edempänä yksityiskohtaisesti selostettua kalibrointitoimintoa.

Ohjattavan oskillaattorin 120 antotaajuuden muuttamiseen käytetty ohjausjännite kehitetään varauselimen 152 muodostavan kondensaattorin varausjännitteenä siten, että 35 mainittu kondensaattori varataan vakiovirtalähteen muodostaman varauspiirin 146 avulla. Tuloksena olevan varausjännitteen arvo riippuu yksinomaan varauspiirin 146 toiminta- 33 7 6 6 5 3 ajasta, koska, kuten on selostettu, tämä varauspiiri syöttää vakiovirtaa varauselimeen 152. Siten varauselimen 152 kehittämä ohjausjännite muuttuu arvosta U.^ arvoon U2, kun varauspiiri 146 on toiminnassa hetkestä t^ hetkeen t2· Oh-5 jausjännitteen arvot ja U2 määrätään, kun liikkuva osa toimii ensimmäistä kertaa niin, että ohjausjännitteen muuttuessa arvosta arvoon U2, muuttuu ohjattavan oskillaattorin 120 antotaajuus siten, että kanavataajuuksien koko alue voidaan vastaanottaa liikkuvan osan vastaanotto-osal-10 la.

Kuitenkin, kuten edellä on mainittu, voivat ohjattavan oskillaattorin taajuuden määrittävien komponenttien taajuus- jänniteominaisuudet muuttua niin, että vaikka ohjaus-jännitteen alue pidetään vakiona, siirtyy vastaanottotaa-15 juusalue. Mahdollisen kompensaation aikaansaamiseksi tulee ensin varmistaa, että ohjausjännitteen aluetta voidaan muuttaa. Ensimmäinen askel on varmistaa, että varauspiirin 146 ja varauselimen 152 yhteistyöllä kehitetään ohjausjän-nitteen alue, joka on suurempi kuin kaikkien kanavataajuuk-20 sien vastaanottamiseksi tarvittava alue. Tämä suurempi oh jaus jännitteen alue muuttaa vastaanotto-osaa siten, että se voi vastaanottaa taajuuksia myös ennalta määrätyn kanava-taajuusalueen alapuolelta ja yläpuolelta. Lisätoimenpitein aikaansaadaan, että ohjauspiiri 136 varmistaa, että vain se 25 vastaanottotaajuuden alue, jossa kanavataajuuden arvot sijaitsevat, arvioidaan.

Tämä tapahtuu siten, että ohjauspiiri 136 arvioi Schmitt-liipaisimen 140 antosignaalin vain ennalta määrätyn aikajakson ΔΤ aikana, joka on määritelty aikajaksoksi, jos-30 sa ohjausjännite muuttuu arvosta arvoon U2, eli niiden kahden arvon välillä, jotka määrittävät halutun vastaanottotaaj uuden alueen. Konkreettisessa esimerkissä oletetaan, että varauspiiri 146 asetetaan toimintaan hetkellä tQ, jolloin se alkaa syöttämään vakiovirtaa varauselimeen 152. He-35 ti kun ohjausjännite U1, jolloin liikkuvan osan vastaanotto-osa on viritetty ensimmäisen kanavan taajuuden vastaanottoon, on saavutettu, alkaa ohjauspiiri 136 arvioida sen 3" 76653 ottoon 142 syötettyjä Schmitt-liipaisimen 140 antosignaale-ja. Arvioinnin aloittamisen alkuhetken oletetaan olevan t1· Varauselimen 152 annossa 162 oleva ohjausjännite jatkaa muuttumistaan, kunnes hetkenä t£ se saavuttaa arvon 5 Uj, joka johtaa liikkuvan osan vastaanotto-osan virittymiseen kanavan 40 taajuuden vastaanottoon. Tästä hetkestä t2 lähtien ohjauspiiri 136 jättää Schmitt-liipaisimen 140 antosignaalit huomiotta. Ohjauspiiri 136 arvioi siten Schmitt-liipaisimen 140 antosignaaleja vain hetkien t^ ja 10 t^ välisen ajan. On ilmeistä, että muuttamalla arviointi-aikajaksoa ΔΤ voidaan tiettyä arvioitua vastaanottotaajuuden aluetta myös muuttaa. Siirtämällä arvioinnin aikajakso voidaan taajuusaluetta siirtää kohti korkeampia tai matalampia taajuuksia ja muuttamalla arviointiaikajakson kestoa 15 voidaan taajuusalueen leveyttä suurentaa tai pienentää.

Seuraavaksi selostetaan kalibrointimenetelmää, jonka avulla arviointiaikajaKsoa ΔΤ voidaan sovittaa ohjattavassa oskillaattorissa 120 olevien taajuuden määrittävien komponenttien taajuus-jänniteominaisuuksien muutoksiin. Tässä 20 kalibrointitoiminnassa käytetään vertailutaajuuksina kiin teän osan lähettämiä taajuuksia, koska niillä kiinteässä osassa olevan PLL-piirin käytön takia voi olla hyvin tarkat ja vakiot arvot. Koska voidaan olettaa, että liikkuvan osan ohjattavassa oskillaattorissa olevien taajuuden mää-25 rittävien komponenttien taajuus-jänniteominaisuudet muut tuvat vain suhteellisen pitkiä ajanjaksoja tarkasteltaessa, riittää, kun kalibrointitoiminta suoritetaan automaattisesti kerran suhteellisen pitkien ajanjaksojen aikana, esimerkiksi kerran kahdessa tunnissa. On kuitenkin tilanteita, 30 joissa on havaittu tarpeelliseksi suorittaa kalibrointi jaksollisesti suoritettujen kalibrointitoimintojen lisäksi. Liikkuvan osan oskillaattorissa 120 olevien taajuuden määrittävien komponenttien jännite-taajuusominaisuuksien siirtymä voi tapahtua ei vain pitkien ajanjaksojen aikana vaan 35 lämpötilan muutoksista johtuen myös suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana. Jos esimerkiksi liikkuva osa tuodaan lämpimästä huoneesta kylmään huoneeseen, voi oskillaattorin

II

35 76 65 3 taajuus siirtyä, mikä johtaa lähetyksen ja vastaanoton taajuusalueiden hyväksymättömään muutokseen. Korjauksen aikaansaamiseksi tässä tapauksessa voi liikkuva osa sisältää lämpötila-anturin, jonka avulla tietty ympäristön lämpötila 5 voidaan mitata. Ohjauspiiri 136 voi valvoa lämpötila-anturin mittaamaa lämpötilaa sen määrittämiseksi, onko ennalta määrätty vaihtelualue ylitetty. Jos ohjauspiiri 136 ilmaisee, että tämä vaihtelualue on ylitetty, aloittaa se automaattisesti selostetun tyyppisen kalibrointitoiminnan. So-10 pivan kytkentätoiminnan kytkentäpulssin avulla voidaan kalibrointi aloittaa aina, kun liikkuva osa on asetettu jälleen toimimaan sen jälkeen, kun sitä ei ole käytetty suhteellisen pitkään aikaan.

Kalibrointitoiminnan aikana vielä edempänä selostetta-15 vassa järjestyksessä lähettää kiinteä osa ensin kalibrointitoiminnan aloituksena tunnistuskoodilla ja erityisellä kalibrointikoodilla moduloidun signaalin, jonka taajuus sijaitsee oleellisesti taajuusalueen keskellä, esimerkiksi kanavan 20 taajuudella, ja sen jälkeen lähetetään kanavien 20 1 ja ^0 taajuisia signaaleja, jotka myös on moduloitu tun nistuskoodilla ja kalibrointikoodilla. Ennen kuin näiden signaalien lähetys alkaa, tutkii kiinteä osa edellä yksityiskohtaisesti selostetulla tavalla, ovatko vastaavat taajuudet vapaita. Jos kiinteä osa havaitsee, että yksi näis-25 tä taajuuksista on varattu, se ei suorita kalibrointitoimintaa, vaan toistaa vapaiden asemien määrityksen esimerkiksi 5 minuutin pituisissa jaksottaisissa aikajaksoissa, kunnes se lopulta havaitsee, että kaikki kolme vaadittua taajuutta ovat vapaita. Aikasiirtymällä ei ole merkitystä, 30 koska, kuten edellä mainittiin, kompensoitavat ominaisuuksien muutokset ovat pitkäaikaisia muutoksia.

Nyt oletetaan, että kiinteä osa on tunnistanut vaadittavat kolme taajuutta vapaiksi. Se lähettää silloin kanavan 20 taajuudella signaalin, joka on moduloitu tunnistus-35 koodilla ja erityisellä kalibrointikoodilla. Liikkuva osa vastaanottaa tämän signaalin samalla kun se suorittaa lepotilassaan jaksottaisesti johdettua kanavataajuuksien hakua.

56 7665 3

Niin pian kuin liikkuva osa on vastaanottanut signaalin ja tunnistanut tunnistuskoodin ja kalibrointikoodin, informoidaan kalibrointitoiminnan suorittamisesta. Liikkuva osa lähettää vastaavalla dupleksikanavalla takaisin kiinteään 5 osaan vahvistussignaalin, joka kertoo kiinteälle osalle, että liikkuva osa on nyt valmis suorittamaan kalibrointi-toiminnon. Vahvistussignaalin lähettämisellä asettaa liikkuvan osan ohjauspiiri 136 myös varauspiirin 146 toimintaan, jolloin jälkimmäinen alkaa varata varauselintä, jolio loin mainitun elimen ohjattavaan oskillaattoriin 120 syöttämä ohjausjännite alkaa nousta jännitearvosta 0.

Samanaikaisesti varauspiirin toiminnan aloittamisen kanssa käynnistää ohjauspiiri 136 aikalaskurin, jonka antama luku tarjoaa aina varauspiirin 146 toiminnan aloittami-15 sesta kuluneen ajan osoituksen.

Vahvistussignaalin vastaanottaessaan alkaa kiinteä osa lähettää kanavan 1 taajuista signaalia, joka on moduloitu tunnistuskoodilla ja kalibrointikoodilla. Niin pian kuin varauselimen 152 tuottamalla ohjausjännitteellä on liikkuva 20 osa viritetty kanavan 1 taajuuden vastaanotolle, vie

Schmitt-liipaisin 140 ohjauspiiriin 136 signaalin, joka osoittaa kanavan 1 taajuuden vastaanoton ja johtaa varaus-piirin 1^46 toiminnan keskeytykseen. Samaan aikaan ohjaus-piiriin 136 sisältyvä aikalaskuri pysäytetään ja varauspii-25 rin 146 toiminnan alkamisesta lähtien saavutettu luku talletetaan. Ohjauspiiri 136 tutkii silloin, onko vastaanotettu signaali moduloitu tunnistuskoodilla ja kalibrointi-koodilla; jos näin on, asettaa ohjauspiiri 136 piirin 146 jälleen toimintaan niin, että varauselimen 152 tuottama oh-30 jausjännite jatkaa nousuaan saavutetusta arvosta. Kanavan 1 taajuudella olevaa signaalia vastaanotettaessa on saavutettu arvo - edellä mainittu jännitearvo U^, joka edustaa ohjattavassa oskillaattorissa 120 olevien taajuuden määrittävien komponenttien taajuus-jänniteominaisuuksien alempaa 35 päätepistettä.

Samanaikaisesti varauspiirin 146 toiminnan uusitun asetuksen ja ohjauspiirissä 136 olevan aikalaskurin uusitun 11 37 76653 asetuksen kanssa keskeytyy Schmitt-liipaisimen 140 antosig-naalin arviointi aikajaksoksi, joka on hieman lyhyempi kuin aikajakso, jonka varauspiirin 146 tulee normaalisti olla toiminnassa, jotta liikkuvan osan vastaanotto-osa tulisi 5 viritettyä koko vastaanotetulle taajuusalueelle. Edellä esitetyssä esimerkissä oletetaan kokonaiskestolle arvo ΔΤ- 30 ms. Tässä esimerkissä ohjauspiiri 136 keskeyttää Schmitt-liipaisimen 140 antosignaalin arvioimisen noin 9 ... 9,5 ms:n ajaksi. Tämä tarkoittaa, että ohjauspiiri 10 136 ei virityspyyhkäisyn ollessa toiminnassa reagoi signaa leihin, jotka vastaanotetaan pyyhkäisytoiminnan aikana ja joilla on kanavien 2 ... n. 37 tai 38 taajuus.

Kun kiinteä osa on lähettänyt kanavan 1 taajuisen signaalin aikajakson verran, joka sallii liikkuvan osan vas-15 taanottaa ja arvioida tämän signaalin, se lähettää kanavan 40 taajuisen signaalin, joka on moduloitu tunnistuskoodilla ja kalibrointikoodilla. Tässä yhteydessä huomautetaan, kiinteän osan suorittama kanavien 20, 1 ja 40 taajuisten signaalien lähettäminen tapahtuu kalibrointitoiminnan suo-20 rittamiseksi yhdessä kiinteään osaan sisältyvän PLL-piirin kanssa, ja tämä tarkoittaa, että ohjauspiiri 36 on ennen kalibrointitoiminnan alkua kytkenyt kytkimen 68 katkoviivalla esitettyyn asentoon. Kiinteän osan lähettämä kanavan 40 taajuisen signaalin vastaanottaa liikkuva osa niin pian 25 kuin vastaanotto-osa on varauselimen 150 tuottamalla ohjaus jännitteellä viritetty vastaavan taajuuden vastaanottoa varten. Ohjauspiiri 136 on sillä välin aloittanut Schmitt-liipaisimen 140 antosignaalin arvioinnin niin, että vastaanotettaessa kanavan 40 taajuinen signaali, se keskeyttää 30 varauspiirin 146 toiminnan. Aikalaskuri pysäytetään myös ja saavutettu luku talletetaan. Varauselimessä 152 oleva ohjausjännite, joka on saavutettu viritettäessä vastaanotto-osa kanavan 40 taajuudelle, on edellä mainittu jännite U2, joka edustaa jännitealueen loppuarvoa, joka on tarpeen 35 viritettäessä vastaanotto-osa läpi koko ennalta määrätyn taajuusalueen.

38 7 665 3

Ohjauspiirissä 136 on nyt talletettuna kaksi lukua, joista toinen edustaa kestoa, jonka varauspiirin täytyy olla toiminnassa liikkuvan osan vastaanotto-osan virittämiseksi kanavan 1 taajuuden vastaanotolle, toisen edustaessa 5 kestoa, jonka varauspiirin 146 täytyy olla toiminnassa vastaanotto-osan virittämiseksi kanavan 40 taajuudelle. Kyseisten kahden ajan erotus edustaa aikajaksoa ΔΤ, jonka kuluessa liikkuvan osan vastaanotto-osa on tarkalleen viritetty kanavien 1...40 taajuuksien alueelle. Tällä tavoin 10 ohjauspiiri 136 on saanut informaation aikajaksosta, jossa varauspiirin 146 jokaisen toimintajakson aikana aikaansaadaan vastaanotto-osan viritys halutulle taajuusalueelle ja tämän informaation perusteella se voi varmistaa, että Schmitt-liipaisimen 140 antosignaalia arvioidaan vain tämän 15 aikajakson aikana. Se voi tehdä tämän varsin yksinkertaisesti siten, että varauspiirin 146 kunkin toimintajakson aikana edellä mainittu aikalaskuri on myös käynnissä ja että Schmitt-liipaisimen 140 antosignaalin arviointi suoritetaan vain edeltävän kalibrointijakson aikana talletettujen 20 kahden luvun välillä.

Koska jokaisessa kalibrointijaksossa aikajaksossa ΔΤ määritetään uudestaan, tulee aina varmistetuksi, että liikkuvan osan vastaanotto-osa on viritetty läpi koko kanava-taajuuksien alueen, vaikka ohjattavan oskillaattorin 120 25 taajuuden määrittävien komponenttien taajuus-jänniteominai- suudet ovat muuttuneet. Tämä osoittaa, että liikkuva osa voidaan tehdä hyvin yksinkertaisesti huokeista komponenteista, koska tarkkoja taajuuden määrittäviä komponentteja ja rakenteita ei tarvita.

30 Edellisessä selostuksessa oli oletettu, että kuvassa 2 esitetty liikkuva osa silloin, kun puhelinliikenneyhteys halutaan luoda sen kanssa, lähettää ensin minkä tahansa taajuuden ennalta määrätyn taajuusalueen puitteissa. Säätö tarkalle kanavataajuudelle ei tapahdu ennen kuin kiinteä 35 osa reagoi minkä tahansa taajuuden vastaanottoon lähettämällä tarkan kanavataajuuden, jota liikkuva osa sen jälkeen käyttää vertailutaajuutena siten, että sen lähetysosa voi il 39 76653 taajuuden ohjaussilmukkaa hyväksi käyttäen silloin säätää itsensä kiinteästi tälle tarkalle kanavataajuudelle. Jos viranomaiset eivät salli minkä tahansa taajuuden lähettämistä, joka sijaitsee kanaviin liittyvien taajuuksien vä-5 Iillä, joka on määritetty langattoman puhelimen toiminnalle, voidaan tämä ongelma ratkaista yksinkertaisella tavalla. Esimerkiksi ohjauspiirissä talletetaan tätä tarkoitusta varten kullekin kanavataajuudelle tietty luku pysyvästi. Liikkuvan osan virittämiseksi tälle kanavataajuudelle syö-10 tetään varauspiirille 146 se lukumäärä pulsseja, joka vastaa lukua, jolla varauspiiri 146 asetettiin toimintaan ja aikaansaadaan varauselin 152 kehittämään antoonsa vastaava antojännite oskillaattoria 120 varten, joka siten lähettää tähän kanavataajuuteen liittyvän taajuuden. Varauspiirien 15 146 ja varauselimen 152 sekä digitaalianalogiamuuntimen avulla muunnetaan ohjauspiiriin 136 talletettu luku analogiseksi ohjausjännitteeksi. Edellä yksityiskohtaisesti esitetyllä tavalla voidaan varauselimen tuottamaa ohjaus-jännitettä muuttaa oton 156 kautta siten, että liikkuva osa 20 voidaan pitää kiinteästi viritettynä halutulle taajuudelle.

Varauselimen 152 ottoon 156 syötetty signaali toimii kuten ohjauspiiri 136 olisi muuttanut siihen talletettua lukua.

Seuraavassa selostetaan edelleen kalibrointitoimintaa, 25 jonka avulla voidaan varmistaa, että liikkuva osa on tarkasti viritetty halutuille kanavataajuuksille, vaikka ohjattavassa oskillaattorissa 120 olevien taajuuden määrittävien komponenttien taajuus-jänniteominaisuudet olisivat muuttuneet.

30 Tätä tarkoitusta varten liikkuva osa sisältää vertaili- jan 200, joka vertaa varauselimen 152 antojännitettä ylimääräisen varauselimen 152a antojännitteeseen, jota, kuten varauselintä 152, ohjataan sen omilla varauspiireillä 146a. Vertailijan 200 antosignaali syötetään ohjauspiiriin 136, 35 joka arvioi sen edempänä selostettavalla tavalla. Varaus-elin 152a, varauspiiri 146a ja vertailija 200 on esitetty kuvassa 2 katkoviivoin sen selvittämiseksi, että nämä yksi- 1,0 76653 köt sisältyvät piiriin vain silloin, kun selostettu kalibrointitoiminta halutaan tehdä mahdolliseksi.

Kun varauselimen 152 antojännitteellä, joka on kehitetty ohjauspiiristä 156 saatavien pulssien avulla, on sel-5 lainen arvo, että ohjattava oskillaattori 120 virittää liikkuvan osan tarkasti kanavataajuudelle, ei Schmitt-lii-paisimen 140 vastetta seuraava sisäänrakennettu taajuuden ohjaussilmukka syötä oikeata jännitettä varauselimen 152 ottoon 156, kun kiinteä osa vastaanottaa vastaavaa kanava-10 taajuutta, jolloin sen antojännite pysyy muuttumattomana. Schmitt-liipaisimelle 140 vasteena tutkii ohjauspiiri 136, sijaitseeko siihen mennessä lähetettyjen pulssien lukumäärä ohjauspiiriin talletettujen ja kanavataajuuteen liittyvien lukujen alueella. Jos näin on, pidetään vas-15 taanotettua taajuutta vertailutaajuutena selostetulle kalibrointitoiminnalle. Varauspiiriä 146a ja varauselintä 152a ohjataan ohjauspiiristä 136 saatavilla pulsseilla, eli ne toimivat kuten ylimääräinen ohjausjännitegeneraattori. Niin pian kuin vertailija 200 ilmaisee molempien varaus-20 elinten antojännitteiden yhtäsuuruuden, se tuottaa vastaavan signaalin ohjauspiiriin 136. Ohjauspiiri 136 pitää siten varauspiiriin 146a syötettyjen pulssien lukumäärää vastaanotettuun kanavaan liittyvänä lukuna.

Tämä pätee myös ohjattavan oskillaattorin 120 taajuus-25 jänniteominaisuuksien muuttuessa. Tässä tapauksessa liikkuva osa on viritetty taajuudelle, joka ei tarkasti vastaa kiinteän osan lähettämää vastaavaa kanavataajuutta. FM-de-modulaattori 128 kehittää siksi antoonsa 144 korjausjännitteen, joka syötetään varauselimen 152 ottoon 156 ja joka 30 muuttaa sen antojännitettä siten, että automaattisen taa-juudenohjauksen (AFC) tavalla korjausjännite saadaan nollaksi.

Tässä kalibrointitoiminnassa ohjauspiiri 136 ei huomioi vain saavutettua lukua, joka liittyy siihen kanavataaj uu-35 teen, johon liikkuva osa on sinä hetkenä viritetty, vaan samanaikaisesti päivittää myös kaikki muut luvut, jotka liittyvät muihin kanavataajuuksiin, mikä toiminta edustaa il 1,1 76653 siten oskillaattorin 120 taajuus-jänniteominaisuuksien kalibrointia, jonka avulla näiden ominaisuuksien lämpötilasta tai ikääntymisestä johtuvat siirtymät voidaan jatkuvasti kompensoida.

5 Esitetyssä toiminnassa oletettiin, että oskillaattorin 120 taajuus-jänniteominaisuudet ovat lineaarisia, toisin sanoen ilmaisemalla tämä ominaisuuden siirtymä muutetaan kaikki ohjauspiiriin 136 talletetut luvut samalla tavoin kompensointia varten. Kuitenkin oskillaattorin 120 taa-10 juus-jänniteominaisuudet eivät ole lineaarisia, mikä tarkoittaa, että kanavataajuuksia varten talletetut luvut täytyy kokonaistaajuusalueen useissa osissa muuntaa eri tavoin. Tämän seikan huomioon ottamiseksi koko kanavataajuusalue on jaettu kolmeen osaan, jotka sisältävät kanavat 1...13, 15 1*1...26 ja 27...*10. Jos esimerkiksi keskiosassa ilmaistaan ominaisuuksien siirtymä, joka vaatii vastaavan luvun muunnoksen luvulla 2, muuttaa ohjauspiiri 36 kanavien 27...*10 lukuja luvulla *1 ja kanavien 1...13 lukuja luvulla 1. Tällä tavoin tulee ominaisuuksien epälineaarisuus otetuksi huo-20 mioon.

On erityisesti huomattava, että vertailutaajuutena esitetyn kalibrointitoiminnan suorittamiseksi voidaan käyttää mitä kanavataajuutta tahansa, jonka liikkuva osa vastaanottaa kalibrointitoiminnan aikana. Tämä kanavataajuus voi m 25 myös olla lähtöisin muiden puhelintalaajien kiinteistä asemista tai liikkuvista osista. On oletettu, että lähettävät kiinteät tai liikkuvat osat toimiessaan aina lähettävät tarkkoja kanavataajuuksia, joita voidaan käyttää vertailu-taajuuksina kalibrointitarkoituksia varten. Tämä pätee 30 luonnollisesti erityisesti kiinteiden asemien lähettämiin kanavataajuuksiin, jotka PLL-piirien käytön johdosta vastaavat tarkasti esitettyjä arvoja.

Liikkuvan osan kalibroinnin lisämahdollisuus perustuu erilliseen kalibrointioskillaattoriin 218 ja sen käyttöön 35 erityisessä kalibrointitoiminnassa tavalla, joka selostetaan seuraavassa. Käytettäessä tätä mahdollisuutta käyvät varauselin 152a, varauspiiri 146a ja vertailija 200 tar- 7 6 6 5 3 peettomiksi. Kalibrointioskillaattori 218 käsittää taajuuden määrittävänä komponenttina pinta-aaltoresonaattorin, jonka resonanssitaajuus voidaan asettaa kapasitanssidiodin avulla. Taajuuden määrittävänä komponenttina voidaan käyt-5 tää myös kidelaitetta, joka on säädettävissä oskillaatio- taajuudelle säädettävän kapasitanssidiodin avulla. Kapasitanssidiodin kapasitanssin määräämideksi kalibrointioskil-laattorissa 218 tuottaa ohjauspiiri 136 antoon 222 laskuriin talletettuja pulsseja, jotka, kuten annosta 150 saata-10 vat pulssit, muunnetaan varauspiirin 146 ja varauselimen 152 avulla viritysjännitteeksi, joka syötetään kalibrointi-oskillaattorissa 218 olevaan kapasitanssidiodiin. Ohjaus-piirin 136 antoon 124 tuotetun signaalin ohjauksessa voi antennin 110 ja vahvistimen 112 väliseen yhteysliitäntään 15 asetettu vaihtokytkin 226 vaikuttaa sellaisella tavalla, että antennin 110 vastaanottaman signaalin asemasta voidaan kalibrointioskillaattorin 218 antosignaali syöttää vahvistimeen 112. Tässä kalibrointitoiminnassa käytetään ylimääräisinä yksikköinä kytkintä 230, välivarauselintä 152b ja 20 varauselintä 220. Ohjauspiirin 236 annosta 224 saatavalla signaalilla ohjatulla kytkimellä 230 voidaan syöttää varauselimen 152 antojännite valikoivasti välivarauselimeen 152b tai varauselimeen 220.

Kalibrointioskillaattorin 218 kalibroimiseksi käytetään 25 seuraavia vaiheita:

Kalibrointia varten liikkuvan osan ohjauspiiri 36 lähettää ensin kanavan 5 tarkan taajuuden ja lisää samanaikaisesti koodiryhmän lähetettyyn signaaliin, joka koodiryh-mä informoi liikkuvaa osaa siitä, että kalibrointitoiminta 30 aiotaan suorittaa. Kanava 5 on otettu vain esimerkiksi; myös muuhun kanavaan liittyvää taajuutta voidaan lähettää, mutta alemmalla taajuusalueella olevan taajuuden lähettäminen on edullista, koska silloin tarvitaan vähemmän aikaa kalibrointitoimintaan. Liikkuva osa vastaanottaa kanavaan 35 5 liittyvän taajuuden hakutoiminnan aikana ja mainitun liikkuvan osan vastaanotto-osa viritetään tälle taajuudelle tavanomaisella tavalla, ohjauspiirin 136 annossa 150 tapah- 11 - Ό 76653 tuvan pulssien annon tuottamisen keskeytyessä niin pian kuin Schmitt-liipaisin 140 on tuottanut signaalin vastaanoton osoittavan antosignaalin. Tuottamalla signaalin antoon 160 sulkee ohjauspiiri 136 kytkimen 158, jolloin FM-5 demodulaattorista saatava taajuuden korjaussignaali voidaan tarvittaessa syöttää varauselimeen 152. Välivarauselin 152b varataan kytkimen 230 kautta samaan jännitteeseen, jonka varauselin 152 tuottaa antoon 162. Välivarauselimen 152b antosignaalin avulla pidetään ohjattava oskillaattori 10 120 viritettynä kanavan 5 vastaanottamiseen tarvittavalla taajuudella.

Kalibrointitoiminnan määrittävän koodiryhmän tunnistamisella saadaan ohjauspiiri 136 tuottamaan antoon 224 signaalin, joka saattaa kytkimen 226 katkoviivalla esitettyyn 15 kytkentäasentoon, jossa liikkuvan osan vastaanotto-osa ei enää vastaanota antennista 10 tulevia signaaleja vaan ka-librointioskillaattorin 218 antosignaalin. Annosta 224 saatava signaali kytkee myös kytkimen 230 katkoviivoilla esitettyyn kytkentäasentoon, jolloin varauselimen 152 anto 20 162 tulee kytketyksi varauselimen 220 ottoon. Ohjattava oskillaattori pidetään nyt, kuten aikaisemminkin, viritettynä aikaisemmin asetetulle taajuudelle, koska nyt välivarauselin 152b syöttää vastaavan ohjausjännitteen sen ottoon 12.

25 Ohjauspiiri 136 tuottaa silloin antoonsa 222 pulsseja varauspiiriin 146, jotka pulssit kehittävät jännitteen varauselimeen 152, josta päästään kalibrointielimeen 218 varauselimen 220 kautta ja joka ohjaa mainitun oskillaattorin oskillaatiotaajuutta. Kalibrointioskillaattorin 218 30 oskillaatiotaajuus muuttuu, kun antoon 222 tuotetaan jatkuvasti pulsseja, kunnes vastaanotto-osa, joka on viritetty kanavalle 5 ohjattavan oskillaattorin 120 kautta, osoittaa Schmitt-liipaisimelle 140 vasteena kanavaan 5 liittyvän taajuuden vastaanoton. Schmitt-liipaisimelle 140 vasteena 35 antoon 222 tuotettujen pulssien lukumäärä talletetaan vertailulukuna ohjauspiiriin 136, johon lukuun voidaan palata vielä edempänä selostettavan kalibrointitoiminnan suoritta- ^ 76653 miseksi, joka liittyy ohjattavaan oskillaattoriin 120. Vertailuluvun talletusta seuraamalla ohjauspiiri 136 tietää, että se voi virittää kalibrointioskillaattorin 218 tarkasti taajuudelle, joka sallii kanavan 5 vastaanoton tuottamalla 5 tätä vertailulukua vastaavan lukumäärän pulsseja antoon 222. Kiinteä osa suorittaa esitetyn kalibrointitoiminnan automaattisesti suhteellisen pitkin aikajaksoin, esimerkiksi kerran kahdesta neljään tuntiin, jolloin on aina varmistettu, että kalibrointioskillaattori 218 oskilloi oikealla 10 taajuudella.

Kalibrointioskillaattoria 218 käyttämällä voidaan myös varmistaa, että ulkoisista vaikutteista, esimerkiksi lämpötilasta tai ikääntymisestä johtuvat ohjattavan oskillaattorin 120 jännite-taajuusominaisuuksien muutokset eivät johda 15 liikkuvan osan toimintataajuusalueen siirtymiseen. Tätä tarkoitusta varten kytkee ohjauspiiri 136 kytkimen 230 sellaisella tavalla, että varauselimen 152 antosignaali syötetään varauselimeen 220. Ohjauspiiri 136 tuottaa silloin annostaan 222 varauselimeen 146 kanavaan 5 liittyvän ver-20 tailuluvun, joka on varmistettu edellä selostetun kalibroin titoiminnan avulla, määrittämän lukumäärän pulsseja. Tämä johtaa vastaavan jännitteen kehittymiseen varauselimen 152 antoon, joka jännite kytkimen 230 ja varauselimen 220 kautta virittää kalibrointioskillaattorin kanavaan 5 liittyväl-25 le taajuudelle.

Seuraavana askeleena ohjauspiiri 136 kytkee kytkimen 226 sellaisella tavalla, että kalibrointioskillaattorin 218 antosignaali, eli signaali, jolla on kanavan 5 taajuus, syötetään vahvistimelle 112. Kytkin 230 saatetaan myös 30 kytkentäasentoon, joka on esitetty yhtenäisellä viivalla.

Varauselimeen 220 talletettu jännite pitää kalibrointios killaattorin 218 viritettynä kanavan 5 taajuudelle lyhyen ajanjakson ajan, jonka kesto on ainakin suoritettavan kalibrointitoiminnan kesto.

35 Vastaanotto-osan viritys liikkuvassa osassa toteutetaan samalla tavalla kuin on jo edellä useita kertoja selostettu; ohjattava oskillaattori 120 asetetaan kuten tavaili-

II

1,5 7665 3 sesti oskillaatiotaajuudelle, joka sallii kanavan 5 vastaanoton. Ohjattavan oskillaattorin 120 viritys aikaansaadaan syöttämällä pulsseja varauspiiriin 146 ja vastaavasti varaamalla varauselin 152. Ohjauspiiriä 136 informoidaan 5 silloin siitä antopulssien lukumäärästä, joka tarvittiin annossa 150 virityksen saavuttamiseksi kanavalle 5. Tätä pulssien lukumäärää voi ohjauspiiri 136 käyttää vertailulukuna, jonka avulla voidaan määrittää, kuinka monta pulssia täytyy silloin tuottaa antoon 150 liikkuvan osan virittämi-10 seksi muille kanaville. Esimerkiksi olettamalla oskillaattorille 120 lineaariset jännite-taajuusominaisuudet voidaan olettaa, että ohjauspiirin 136 täytyy tuottaa kanavalle 1 tapahtuvan virityksen aikaansaamiseksi kymmenen pulssia, ja jokaiselle seuraavaksi korkeammalle kanavalle kym-15 menen pulssia lisää, kunnes lopuksi kanavalle 40 tarvitaan 400 pulssia. Tämä alunperin valmistajan tekemä pulssien lukumäärän liittäminen kanaviin ei enää päde ominaisuuksien siirtymisen tapahtuessa, ja voi käydä niin, että seuraavas-sa kalibrointitoiminnassa havaitaan, että kanavan 5 vas-20 taanotolle virittämiseksi täytyy tuottaa varauspiiriin 52 pulssia eikä 50 pulssia. Vasta 52 pulssin lähettämisen jälkeen kehittää varauselin 152 oskillaattorille 120 sellaisen ohjausjännitteen, että oskillaattori asettaa liikkuvan osan vastaanotto-osan kanavalle 5. Kuten on mainittu, 25 oikea asetus kanavan 5 vastaanotolle tunnistetaan Schmitt-liipaisimesta 140 lähetettävän pulssin avulla. Ohjauspiiri 136 tunnistaa, että kanavataajuuksia vastaavia tarvittavia pulsseja täytyy muuttaa, ja se suorittaa vastaavuuden muutoksen lisäämällä talletettuja pulssien lukumääriä kussakin 30 tapauksessa 2:11a, jolloin esimerkiksi viritettäessä kanavalle 40 tulee tuottaa 402 pulssia eikä 400. Oskillaattorin 120 taajuus-jänniteominaisuuksien siirtyminen kompensoidaan tällä tavalla. Epälineaaristen taajuus-jänniteominaisuuksien huomioon ottamiseksi voidaan tehdä edellä mai-35 nittu taajuusalueen jako kolmeen osaan, joissa lukuina talletettuja pulssien lukumääriä muunnetaan eri tavalla.

^ 76653

Edellä selostetut kalibrointitoiminnot voidaan suorittaa jaksollisesti kiintein aikajaksoin tai aina kun liikkuva osa asetetaan toimintaan sen jälkeen, kun se on ollut jonkin aikaa käyttämättömänä. Käytettäessä esitettyjä ka-5 librointitomintoja ei ole enää tarpeen käyttää liikkuvassa osassa kalliita taajuuden määrittäviä komponentteja kuten PLL-piirejä pitkäaikaisen pysyvyyden saavuttamiseksi. Taajuuden määrittävien komponenttien ominaisuuksien vaihtelut kompensoidaan yksinkertaisella ja luotettavalla tavalla 10 näillä kalibrointitoiminnoilla.

Esitetyistä kalibrointitoiminnoista johtuen on liikkuvassa osassa aina varmistettu, että talletettuna ovat tarkat. luvut, jotka osoittavat niiden pulssien lukumäärän, jotka ohjauspiirin 136 antoon 150 tulee tuottaa halutulle 15 kanavataajuudelle tapahtuvan virityksen aikaansaamiseksi.

Kun liikkuva osa suorittaa lepotilassa hakutomintaa, se keskeyttää sen aina, kun antenniin 110 vastaanotetaan suu-ritaajuinen signaali, joka sijaitsee liikkuvan osan toimin-tataajuusalueella. Tämä keskeytys suoritetaan myös vas-20 taanotettaessa taajuus, joka sijaitsee edellä selostettujen kanavataajuuksien verkon ulkopuolella. Koska kyseisten taajuuksien mukana ei ole tunnistuskoodia, jatketaan haku-toimintaa välittömästi. Keskeytys johtaa kuitenkin mahdolliseen ei-toivottuun hakutoiminnan viivästykseen. Yksin-25 kertaisena askeleella voidaan varmistaa, että liikkuva osa keskeyttää hakutoimintansa vain silloin, kun se on vastaanottanut taajuuden, joka vastaa kanavataajuutta tai ainakin sijaitsee lähellä sellaista taajuutta. Koska ohjauspiirissä 136 talletetaan kullekin kanavataajuudelle luku ja oh-30 jauspiiri 136 tietää myös, kuinka monta pulssia se on jo tuottanut hakutoiminnan kuluessa antoon 150, voidaan vertaamalla lähetettyjä pulsseja talletettuihin lukuihin aina määrittää, esiintyykö sinä hetkenä viritystä kanavataajuudelle tai taajuudelle, joka on lähellä sellaista taajuutta. 35 Ohjauspiirissä 136 voidaan varmistaa, että annossa 150 tapahtuvan pulssien lähetyksen keskeytys vastaanotettaessa suuritaajuinen signaali antennissa 110 tapahtuu vain sil- tl . Ί7 76653 loin, kun on tuotettu sellainen lukumäärä pulsseja, joka on yhtä suuri kuin kanavataajuutta vastaava pulssien lukumäärä tai on ainakin lähellä sellaista pulssien lukumäärää. Tällä tavoin ohjauspiiri 136 reagoi annossa 150 tapahtuvan puls-5 sien lähetyksen keskeytyksellä vain silloin, kun liikkuva osa vastaanottaa taajuuden kapealla taajuusikkunalla, joka sisältää kanavataajuuden. Jos tarkastellaan kanavaa 30 esimerkkinä ja ohjauspiirissä 136 on talletettuna tälle kanavat aaj uudelle luku 300, niin silloin ohjauspiiri 136 rea-10 goi liikkuvan osan suorittamaan suuritaajuisten signaalien vastaanottoon vain niin kauan kuin se lähettää esimerkiksi 298...302 pulssia annossa 150. Jos esimerkiksi sen jälkeen, kun on lähetetty 305 pulssia vastaanotetaan antennissa 110 suuritaajuinen signaali ja vaikka Schmitt-liipaisin 1*40 15 tuottaa vastaavan pulssin, joka osoittaa tämän signaalin vastaanoton, ei ohjauspiiri reagoi siihen annossa 150 tapahtuvan pulssien lähettämisen keskeytyksellä. 302. pulssin lähetyksen jälkeen ei ohjauspiiri 136 reagoi ennen kuin lähetetään 308. pulssi, alueen 308...312 pulssia sisältäes-20 sä pulssilukumäärän 310, joka liittyy kanavaan 31.

Langatonta puhelinta käytettäessä voi tapahtua, että kaksi tilaajaa, jotka asuvat lähellä toisiaan, johtavat puhelinkeskusteluja vastaavien liikkuvien osien avulla silloin, kun he ovat hyvin lähellä toisiaan, mahdollisesti 25 vierekkäisissä huoneissa. Jos puhelut johdetaan suoranaisesti vierekkäisissä kanavissa, käyttäen esimerkiksi kanavia 18 ja 19, voi tämä johtaa keskinäisiin häiriöihin, jotka ovat vahingollisia lähetyksen laadulle. Sellaisten häiriöiden estämiseksi voidaan tehdä lähetystehoihin ja vas-30 taanottoherkkyyksiin erilaisia asetuksia vastaaviin kiinteisiin ja liikkuviin osiin. Liikkuvien osien lähetystehoa pienennetään niin, että todennäköisyys sille, että vierekkäin toisiinsa nähden toimivat liikkuvat osat häiritsisivät toisiaan, pienenee. Pienentyneen lähetystehon kompensointi -35 seksi lisätään kiinteiden osien vastaanottoherkkyyttä niin, että saavutetaan sama alue, joka olisi olemassa ilman liikkuvan osan lähetystehon pienennystä. Lähetystehon pienen- 1,8 76653 tämisellä liikkuvissa osissa on myös se edullinen vaikutus, että kulutetaan vähemmän energiaa, jolloin saavutetaan pitempi pariston elinikä.

tl

Claims (21)

1. Langaton puhelin, joka käsittää kiinteän osan, joka sisältää vastaanotto-osan tarkkojen vastaanottokanavan taajuuksien vastaanottamiseksi, jotka sijaitsevat ennalta mää- 5 rätyllä taajuusalueella yhtäsuurten välimatkojen päässä toisistaan, ja lähetysosan tarkkojen lähetyskanavan taajuuksien lähettämiseksi, jotka sijaitsevat ennalta määrätyn dupleksijakson etäisyydellä vastaanottokanavan taajuuksista, ja liikkuvan osan, joka sisältää vastaanotto-osan taa-10 juuksien vastaanottamiseksi, jotka sijaitsevat kiinteän osan lähetyskanavien taajuuksien alueella ja lähetysosan taajuuksien lähettämiseksi, jotka sijaitsevat kiinteän osan vastaanottokanavan taajuuksien alueella, tunnettu siitä, että liikkuva osa (kuvio 2) sisältää taajuuden oh-15 jaussilmukan (116, 12¾, 131, 129, 128, 158, 152, 120, 121), joka käyttäen vertailuarvona kiinteän osan (kuvio 1) lähettämää lähetyskanavan taajuutta, pitää vastaanotto-osansa kiinteästi viritettynä vastaanotetulle kanavataajuudelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen langaton puhelin, 20 jossa kiinteän osan tai liikkuvan osan lähettämän jokaisen taajuuden mukana on ainakin jaksottaisesti tunnistuskoodi ja jossa liikkuva osa ja kiinteä osa lepotilassa ennalta määrätyn kestoisissa peräkkäisissä hakujaksoissa viritetään kussakin tapauksessa ennalta määrätyn taajuusalueen läpi ja 25 jossa kussakin hakujaksossa suoritettu hakutoiminto pysäytetään vastaanotettaessa taajuus, jonka mukana on tunnistus-koodi, tunnettu siitä, että kiinteä osa ja liikkuva osa sisältävät kumpikin ohjausjännitegeneraattorin (46, 52; 146, 152), joka toimintatilassa kussakin ennalta 30 määrätyn kestoisessa jaksossa kehittää kerran ohjausjännitteen, joka vaihtelee ennalta määrätyn jännitealueen puitteissa, joka liittyy kiinteästi vastaanotettavien taajuuksien alueeseen, oskillaattoria (20; 120) varten, joka on antotaajuudeltaan ohjattavissa, että aikaansaadaan testin 35 piiri, joka testaa jokaista vastaanotettua kanavataajuutta sen määrittämiseksi, onko sen mukana tunnistuskoodi, ja että aikaansaadaan ohjauspiiri (36, 136), joka pysäyttää 76653 50 ohjausjännitteen muuttumisen vastaanotettaessa kanavataa-juus ja saattaa ohjausjännitegeneraattorin toimimattomaksi testipiirin ilmaistessa tunnistuskoodin esiintymisen, ohjaus jännitegeneraattorin ollessa niin rakennettu ainakin 5 liikkuvassa osassa, että toimintatilassa se muuttaa tuotettavaa ohjausjännitettä ennalta määrätyllä alueella virityksen kestoaikana, joka on pieni verrattuna hakujakson kestoon.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen langaton puhelin, 10 tunnettu siitä, että kiinteä osa sisältää ohjaus-piirin (36) avulla säädettävän viritysjännitegeneraattorin (70, 80, 8*0 vakioviritysjännitteen tuottamiseksi, jonka arvo vastaa ohjausjännitegeneraattorin (^6, 52) tuottamaa jännitearvoa sen toiminnan keskeydyttyä, ja että se sisäl-15 tää kytkimen (68), joka ohjauspiirin (36) ohjauksessa syöttää ohjattavaan oskillaattoriin (20) vakioviritysjännitteen ohjausjännitteen sijaan. *1. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että ohjauspiiri (36; 136) 20 on mikroprosessori, johon on talletettu ohjausjännitteen arvoihin liittyvä informaatio vastaanottokanavan taajuuksia vastaanotettaessa sekä informaatio niistä viritysjännitege-neraattorin säädöistä, jotka tulee tehdä haluttujen viritys jännitearvojen saavuttamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että kiinteä osa sisältää analo-giadigitaalimuuntimen, joka muuntaa ohjausjännitegeneraattorin (i|6, 52) tuottaman ohjaus jännitteen digitaaliseksi signaaliksi ja syöttää mainitun signaalin mikroprosesso-30 riin (36).

6. Patenttivaatimuksen tai 5 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että kiinteässä osassa oleva ohjattava oskillaattori (20) voidaan yhdistää kytkimellä (68) viritysjännitegeneraattoriin (70, 80, 8^) PLL-piirin 35 muodostamiseksi, jota voidaan säätää mikroprosessorilla (36) useiden taajuuksien lähettämiseksi ja useiden vastaanottokanavan taajuuksien vastaanoton sallimiseksi. 51 76653

7· Patenttivaatimuksien 5 ja 6 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että mikroprosessori (36) säätää viritysjännitegeneraattoria (70, 80, 8¾) digitaalisesta signaalista riippuen, jonka analogiadigitaalimuunnin 5 (9*0 on siihen syöttänyt ohjausjännitegeneraattorin (46, 52. toiminnan keskeytyessä, ja syöttää aktivoivan signaalin kytkimeen (68).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että mikroprosessori (36) asettaa 10 viritysjännitegeneraattorin (70, 80, 84) peräkkäisesti eri viritysjännitearvojen lähetystä varten, ja että vertailija (93) vertaa viritysjännitearvoja ohjausjännitegeneraattorin toiminnan keskeytyksessä esiintyvään ohjausjännitteen arvoon ja ilmaistessaan yhtäsuuruuden syöttää mikroprosesso-15 riin (36) signaalin kytkimen (58) aktivoimiseksi.

9· Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 2...8 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että liikkuvan osan ja kiinteän osan vastaanotto-osaan sisältyy PM-demodulaattori (28; 128), joka vastaanotetun ka-20 navataajuuden demoduloinnissa tuottaa taajuuden ohjaussignaalin, ja että taajuuden ohjaussignaali syötetään ohjaus-jännitegeneraattoriin (46, 52; 146, 152), missä se vaikuttaa jälkimmäisen tuottamaan ohjausjännitteeseen taajuusoh-jauksen aikaansaamiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että kiinteän osan lähetysosaan sisältyy vertailuoskillaattori (103) dupleksijakson määrittämiseksi vastaanottokanavan taajuuden ja vastaavan lähetyskanavan taajuuden välillä, vastaanotto-osassa olevan FM-30 demodulaattorin (28) tuottaman taajuuden ohjaussignaalin vaikuttaessa oskillaattorin oskillaatiotaajuuteen.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että kiinteä osa ja liikkuva osa sisältävät derivoivan elimen (38a, 138a), joka de-35 rivoi taajuuden ohjaussignaalin, ja että derivoivan elimen (38a, 138a) antosignaalia arvioidaan kanavataajuuden vastaanoton ilmaisemiseksi. 52 76653

12. Minkä tahansa patenttivaatimuksien 9...11 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että liikkuvassa osassa on ylimääräinen ohjausjännitegeneraattori (136a, 152a), jota ohjaa ohjauspiiri (136) ja jonka antojännittee- 5 seen ei taajuuden ohjaussignaali vaikuta, että ohjausjännitteen vertaamiseksi ylimääräisen ohjausjännitegeneraatto-rin (146a, 152a) antojännitteeseen käytetään vertailijaa (200), että ohjauspiiriin (136) talletetaan kutakin kanava-taajuutta varten, johon liikkuva osa voidaan virittää, omi-10 naisparametri, mainitun ominaisparametrin määrittäessä taajuuden, johon liikkuva osa voidaan virittää ohjaamalla ohjauspiirillä (136) ohjausjännitegeneraattoria (146, 152), ja että kanavataajuuksiin liittyviä ominaisparametreja voidaan säätää liikkuvan osan kalibroimiseksi vertailijan (200) 15 suorittaman vertailun tuloksesta riippuen.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että ominaisparametrit ovat lukuja, jotka määrittävät niiden pulssien lukumäärän, joiden avulla ohjausjännitegeneraattoria (146, 152) tulee ohjata 20 liikkuvan osan virittämiseksi vastaavaan lukuun liittyvälle kanavataaj uudelle.

14. Minkä tahansa patenttivaatimuksien 9.*.13 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että liikkuva osa sisältää kalibrointioskillaattorin (218), jonka oskil- 25 laatiotaajuutta voidaan ohjauspiirin (136) avulla säätää ja jonka antosignaali voidaan syöttää kiinteän osan vastaanottaman signaalin sijasta liikkuvan osan vastaanotto-osan ottoon.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen langaton puhelin, 30 tunnettu siitä, että kalibrointioskillaattori (218) käsittää taajuuden määrittävänä komponenttina pinta-aaltoresonaattorin.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että kalibrointioskillaattori 35 (218) käsittää taajuuden määrittävänä komponenttina kide- komponentin, jonka oskillaatiotaajuutta voidaan säätää muuttuvan kapasitanssidiodin avulla. I) 53 7 6 6 5 3

17. Menetelmä patenttivaatimuksien Hl, 15 tai 16 mukaisen langattoman puhelimen liikkuvassa osassa olevan ka-librointioskillaattorin oskillaatiotaajuuden määrittämiseksi, tunnettu siitä, että kiinteä osa lähettää en-5 naita määrätyn kalibrointikanavan taajuuden, joka vastaa kalibrointioskillaattorin (218) haluttua oskillaatiotaa-juutta, että liikkuva osa viritetään kalibrointikanavan taajuudelle ja pidetään viritettynä, että kalibrointioskillaattorin (218) antosignaali syötetään liikkuvan osan vas-10 taanotto-osan ottoon, että mainitun antosignaalin taajuus on silloin siten asetettu, että se vastaa kalibrointikanavan taajuutta ja että kalibrointioskillaattorin (218) oskillaatiotaaj uuden toistettavaksi säätämiseksi talletetaan ominaisparametri liikkuvaan osaan.

18. Menetelmä langattoman puhelimen liikkuvan osan toimintataajuusalueen kalibroimiseksi patenttivaatimuksen 17 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että liikkuvan osan vastaanotto-osan ottoon syötetään kalibrointioskillaattorin (218) antosignaali, jolla on 20 kalibrointikanavan taajuus, että liikkuva osa viritetään kalibrointioskillaattorista (218) saatavan kalibrointikanavan taajuuden vastaanottoon ja että tästä viritystoiminnas-ta saatava ominaisparametri otetaan perustaksi liikkuvaan osaan talletettujen ja muille kanavataajuuksille osoitettu-25 jen ominaisparametrien päivittämiseksi.

19· Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1...16 mukainen langaton puhelin, tunnettu siitä, että liikkuvan osan lähetysteho on pienempi kuin kiinteän osan ja että kiinteän osan vastaanottoherkkyys on suurempi kuin liikku-30 van osan.

20. Menetelmä tietoliikenneyhteyden luomiseksi edellisten patenttivaatimuksien 1...16 ja 19 mukaisen langattoman puhelimen kiinteän osan ja liikkuvan osan välille, tunnettu siitä, että tietoliikenneyhteyden luomi-35 sen aloittamiseksi liikkuvan osan aloittaman puhelun perus teella lähettää jälkimmäinen ensin satunnaistaajuuden, jonka mukana on tunnistuskoodi, ja joka sijaitsee ennalta mää- 5» 76653 rätyllä taajuusalueella, että kiinteä osa vastaanotettuaan mainitun satunnaistaajuuden ja tunnistettuaan tunnistuskoo-din lähettää tarkan lähetyskanavan taajuuden, jonka mukana on tunnistuskoodi, että liikkuvan osan taajuuden ohjaussil-5 mukka vastaanotettuaan lähetyskanavan taajuuden ja tunnistettuaan tunnistuskoodin, pitää liikkuvan osan vastaanotto-osan kiinteästi viritettynä vastaanotetulle taajuudelle.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, t u n-n e t t u siitä, että kiinteä osa lähettää vastaanotet- 10 tuaan satunnaistaajuuden ja ilmaistuaan tunnistuskoodin, tarkan kanavataajuuden niin läheltä satunnaistaajuutta kuin mahdollista, ja että liikkuva osa kiinteän osan lähettämälle kanavataajuudelle virittämiseksi suorittaa vastaanotto-osansa pyyhkäisyn ennalta määrätyn taajuusalueen 15 osan läpi, joka sisältää joitakin kanavataajuuksia, jotka sijaitsevat vastaanotetun kanavataajuuden ylä- ja alapuolella.

22. Dupleksimuodossa toimiva radioliikenneyhteysjärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden pääaseman ja ainakin 20 yhden sivuaseman, tunnettu siitä, että pääasemal-la (pääasemilla) ja sivuasemalla (sivuasemilla) on jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1...16 tai 19 mukaisen langattoman puhelimen kiinteän osan ja liikkuvan osan ominaisuudet . Il ss 76653