FI76629B - Faestande av stela insatser i ett elastiskt material. - Google Patents

Description

1 76629 Jäykkien sisäkkeiden kiinnitys joustavaan aineeseen Tämä keksintö kohdistuu jäykkien sisäkkeiden kiinnitykseen joustavissa aineissa olevaan aukkoon.

Tällaiset sisäkkeet voidaan verraten helposti kiinnittää pysyvästi valamalla ne sisään tai sitomalla ne pysyvästi, mutta kun ne on poistettava tai vaihdettava uusiin, esiintyy ongelmia sellaisen kiinnityksen saavuttamiseksi, joka on samanaikaisesti nesteenpi-tävä ja varma.

Tällaisia kiinnityksiä on yleisesti saavutettu käyttämällä jousi-pidikkeitä tai Jubilee-pidiketyyppisiä laitteita, jotka kummatkin ovat katkaistuja renkaita, joiden päätä on vedetty yhteen - toisessa tapauksessa itse rengasaineen joustavuuden avulla ja toisessa tapauksessa niitä yhdistävällä ruuviliitoksella. Molemmissa tapauksissa on olemassa joustava ainealue, joka sijaitsee renkaan katkaistun osan alapuolella, jossa tiivistys ei ole taattu, ja Ju-bilee-pidikkeen kohdalla ruuvin kiristys voi aiheuttaa joustavan aineen vääntymistä ja ryömimistä pidikkeen alapuolella olevassa aineessa kohdistettujen paineiden seurauksena.

Esillä oleva keksintö pyrkii samaan aikaan jäykän sisäkkeen kiinnityksen, joka sijaitsee joustavan aineen aukossa, jolloin on saavutettavissa oleellisen tasainen kuormitus joustavaan aineeseen sisäkkeen koko reunan ympärillä tarvitsematta kiertoliikettä minkään kyseisen osan välillä. Sen tähden on selvää, että tiivistettä voidaan käyttää sellaisten aukkojen ympärillä, jotka eivät ole pyöreitä. Tässä selityksessä käytetään kuitenkin pelkästään tarkoituksenmukaisuuden vuoksi termiä "säteittäinen" ja "aksiaalinen" merkitsemään "suuntia sisäänpäin ja ulospäin aukon keskipisteestä" ja vastaavasti "suuntia kohtisuoraan aukon päätasoa vastaan".

Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty patenttivaatimuksissa 1 ja 9.

2 76629

Sisäkkeeseen kuuluu kahden osan yhdistelmä, jonka ensimmäisessä osassa on säteittäisesti suunnattu laippa ja aksiaalisesti suunnattu seinä, jonka laippa on tarkoitettu sijaitsemaan joustavan aineen päällä. Renkaan toisessa osassa on aksiaalisesti suunnattu laippa ja aksiaalisesti suunnattu pinta, jotka on vastaavasti tarkoitettu sijaitsemaan joustavan aineen päällä ja kytkeytymään renkaan ensimmäisen osan aksiaaliseen seinään, kun kaksi osaa puristetaan yhteen aksiaalisessa suunnassa, niin että joustavan aineen vastaavien osien välinen reuna puristetaan aksiaalisesti kokoon renkaan kahden osan kahden säteittäisen laip-papinnan aksiaalisen lähestymisen vaikutuksesta. Normaalisti sisäke tukee jotakin osaa aukossa sen sijaan, että se pelkästään toimisi aukon rajana; ja tuo osa voi olla yhtä kappaletta sisäk-keen kanssa.

Kaksi osaa voivat muodostaa kitkavoimasovitteen toistensa kanssa ja lisäksi tai vaihtoehtoisesti niissä voi olla pidätysvälineet edullisen aksiaalisen suhteen aikaansaamiseksi. Yksi tai useampi seinästä ja pinnasta voi olla lievästi suipennettu, niin että kahden osan lähestyessä aksiaalisesti toisiaan toinen kahdesta voi lievästi vääntyä sisäkkeen kehän vieressä sijaitsevan aine-kerroksen säteittäistä kokoonpuristusta varten. Molemmat osat ovat suljettuja, päättömiä muotoja (ei välttämättä pyöreitä) vastaten aukon ääriviivaa. Toisen osan säteittäinen laippa voi sijaita joustavan aineen päällä sisäkkeen kiinnittämän erillisen mainitun elementin yhden pinnan päällä, ja toisen osan säteittäinen laippa sijaitsee joustavan aineen päällä elementin vastakkaisen pinnan päällä, niin että kaksi laippaa kohdistavat painetta joustavan aineen/jäykän elementin/joustavan aineen yhdistelmään. Tässä tapauksessa joustava aine, johon sisäke on kiinnitetty, on edullisesti varustettu reunalla sisäkkeen vastaanottoa varten, joka on yleisesti S-muotoinen poikkileikkauksena.

Eräässä edullisessa muunnelmassa joustava aine on kuitenkin sijoitettu ja aksiaalisesti puristettu suoraan kahden osan laippojen väliin.

Il 3 76629 Tässä muunnelmassa säteittäinen laippa ja säteittäinen pinta voivat yhdessä muodostaa kurouman jonkin matkan päässä säteit-täisestä seinästä. Tämä muodostaa osaston, jossa on leveydeltään pienennetty rakoaukko sen säteittäisesti ulomman kehän ympärillä. Tässä suoritusmuodossa joustavassa aineessa voi olla sen aukon ympärillä palle, joka sijaitsee sen osastossa ja johon kohdistuu tuossa osastossa aksiaalista painetta, kun taas välittömästi (säteittäisesti) osaston ulkopuolella sijaitsevaa ainetta puristetaan kuroumassa. Lisäksi voi olla olemassa kauempana sijaitseva ja säteittäisesti kapea kokoonpuristus, jota kohdistaa ainakin toisella laipalla oleva kapea harja tai huuli.

Sisäke on tässä erityisessä suoritusmuodossa erillään elementistä, jota sen on tarkoitus tukea joustavassa aineessa. Tuo elementti voi olla kiinnitettynä sisäkkeeseen samalla tavoin kuin joustavan aineen kiinnitys sisäkkeeseen. Aksiaalisessa seinässä on istukka ja siitä säteittäisesti ulkoneva pidätys-osa. Elementin säteittäisesti ulompi reuna pidetään vasteen ja pidättimen välissä kolmannen osan avulla, renkaan avulla, joka sopii elementin ja pidättimen väliin, jolloin pidätin on vajaamittainen kolmatta osaa varten.

Useissa käytöissä on erittäin toivottavaa ylläpitää nesteenpitä-vää tiivistystä joustavan aineen ja elementin välillä. Nesteen-pitävä tiivistys ensimmäisen ja toisen renkaan kanssa saadaan aikaan puristamalla joustava aine ensimmäisen ja toisen osan väliin. Tietysti jos elementti on yhtä kappaletta sisäkkeen yhden osan kanssa, tämä riittää tarkoitukseen. Mutta sisäkkeen tiivistämiseksi erilliseen elementtiin voidaan tiivistysrengas sovittaa kolmannen osan ja elementin väliin ja/tai elementin ja vasteen väliin.

Koska kaikki osat ovat täydellisiä, halkaisemattomia renkaita, ne olisi tehtävä riittävän jäykästä aineesta niiden kiinnitys- toiminnan aikaansaamiseksi, on edullista jos yksi tai useampi 4 76629 niistä on tehty aineesta, jolla on hieman joustavuutta, kuten nailonista tai polyasetaalista (esim. Delrin, rekisteröity tavaramerkki) . Eräässä selitettävässä suoritusmuodossa esim. kolmas komponentti on oleellisesti vähemmän jäykkä kuin ensimmäinen ja toinen, koska se on puristettava vajaamittaisen pidättimen ohi sillä hetkellä, kun ensimmäisen osan aksiaaliselta laipalta puuttuu oleellisesti kokonaan joustavuus, sijoittamalla toinen osa sen ulkopuolelle. Jäykempi/jäykemmät rengas/renkaat voi/voi-vat, mutta ei välttämättä, sisältää vahvistuskuituja. Keksintöä voidaan käyttää monien erilaisten elementtien pidättämiseen joustavissa aineissa olevissa aukoissa, mutta on selvää, että sen merkitys on suurempi silloin, kun tarvitaan korkeaa nesteen-pitävyysastetta ja luotettavuutta.

Keksinnön tiettyjä käyttömuunnelmia elementtien sijoittamiseksi respiraattoriin selitetään nyt viitaten oheisiin piirustuksiin, j oissa kuvio 1 on kaaviollinen leikkaus ensimmäisen muunnelman läpi ja esittää joustavan aineen aukon tunnusmerkkejä ja sisäkkeen osia, kuvio 2 on suurennettu osakuva kuviosta 1, kuviot 3 ja 4 ovat yksityiskohtaisia säteisleikkauskuvia sisäkkeen kahdesta osasta ja esittävät lisää yksityiskohtaisia välineitä niiden toisiinsa kytkeytyvillä osilla, kuviot 5 ja 6 ovat osiin hajotettuja ja kokoonpantuja leikkauksia toisesta muunnelmasta, ja kuvio 7 esittää leikkauksena toisen muunnelman muunnosta.

Kuvio 1 esittää yhdistelmäsisäkkeen kahta osaa 1 ja 2, jotka ovat kytkeytyneet läpinäkyvän jäykän elementin 4 tässä tapauksessei respiraattorin lasisilmäsuojuksen reunaosan 3 ympärille. Respi-raattorin kumiaine 5 itsessään muodostaa suljetun aukon, johon reunaosa 3 on sijoitettu.

Tarkasteltaessa nyt kuviota 2 voidaan nähdä, että joustavassa aineessa 5 oleva aukko muodostuu yleisesti S-muotoisesta osaista li 5 76629 poikkileikkauksena nähtynä, jolloin S:n ensimmäinen silmukka 6 on yhtenäinen varsinaisen respiraattorin rungon kanssa. S:n ensimmäinen tuloaukko 7 on tarkoitettu ottamaan vastaan rengasosan 1 tasomaisen ja yleisesti säteittäisesti suunnatun laipan Θ ja S:n toinen silmukka 9 on tarkoitettu ottamaan vastaan jäykän elementin reunaosan 3. Rungosta poistettua S:n kolmatta silmukkaa 10 vastaan vaikuttaa toisen osan 2 yleisesti tasomainen ja säteittäinen laippa 11. Vaikka silmäsuojukset respiraattorissa ovat tavallisesti pyöreitä, on vielä kerran palautettava mieleen, ettei keksintö rajoitu pyöreisiin sisäkkeisiin, vaan sitä voidaan soveltaa sisäkkeisiin ja aukkoihin, joilla on mikä tahansa suljettu muoto.

S:n päätesilmukan 10 ja myös sen keskisilmukan 12 aineen puristamiseksi elementin 4 reunaosan 3 vastaavia pintoja vasten kaksi rengasosaa 1 ja 2 pakotetaan aksiaalisesta toisiaan kohti, liike, jossa ei välttämättä ole mitään pyörivää komponenttia. Tämä saadaan aikaan sovittamalla rengasosiin aksiaaliset seinät 13 ja vastaavasti 14, jolloin toisen säteittäisesti sisempi pinta on tarkoitettu kytkeytymään voimasovitteella toisen ulkopintaan.

Tämä voimasovite voidaan saada aikaan ainakin toisen ao. pinnan vähäisellä kavennuksella, kuten esitetään kohdassa 15 kuvio 2, mikä myös hieman vääntää renkaiden tässä tapauksessa 13 sisäosaa, koska kaksi osaa pakotetaan yhteen, mikä siis kohdistaa myös sä-teittäistä puristusta osan 3 reunan ulkopuolella säteittäisesti sijaitsevaan aineeseen 16. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi voidaan käyttää pidätysvälinettä, kuten kuvioissa 3 ja 4 nähdään. Rengas-osan 1 toisella liepeellä esim. liepeellä 13 voi olla rengasmainen reunus 17 ja rengasosan 2 liepeellä 14 yksi tai useampia vastaavia rengasmaisia syvennyksiä kohdassa 1Θ.

Toisen rengasosan, edullisesti rengasosan 2, tulisi olla mahdollisimman jäykkä ja venymätön, jolloin se on tehty esim. metallista tai muovista, mahdollisesti kuituvahvisteisesta muovista. Sisärengas on oleellisen jäykkää ainetta, jolla kuitenkin on jonkin verran joustavuutta, jolloin esimerkkeinä mainittakoon nailon 6 76629 tai polyasetaali kuten Delrin (rekisteröity tavaramerkki). Havaitaan, että renkaat yhteen pakotettuina muodostavat suljetun kehyksen elementin ulkosivun ympärille, mutta eivät kosketa sitä suoraan puristaen joustavan aineen tasaisesti ainakin elementin yhdelle aksiaaliselle pinnalle välttäen sulloutumisen, kierty-misen tai mahdollisten vuotoratojen syntymisen.

Palle muodostetaan sijoittamalla ensin rengasosa 1 S:n tuloauk-koon 7, sijoittamalla silmäsuojus S:n toiseen tuloaukkoon 9 ja sen jälkeen kiinnittämällä toinen rengasosa 2 ensimmäiseen ren-gasosaan 1 suoralla aksiaalisella liikkeellä, edullisesti vakio-paineisella työkalulla. Vakiopaineisen työkalun käyttö varmistaa, että koossa esiintyy eroja aineiden tietyn käytön aikana, jolloin kumiosien 10 ja 12 ja sisäkkeen reunaosien 3 väliin saavutettu paine on vakio. Tämän kuormituksen tulisi edullisesti olla sellainen, että kumia S:n silmukoissa 10 ja 12 puristetaan ja siirretään siten, että sen paksuus pienenee 10-20 % sen alkupaksuudesta.

Rengasosassa 1 on edullisesti - kuten kuvioissa 2 ja 3 mutta ei kuviossa 1 esitetään - toinen ja säteittäisesti ulospäin suunnattu laippa 19. Tämän syynä on, että mahdollistetaan tiivisteen helppo irrotus sijoittamalla vipu kuten ruuvitaltta laipan 19 ja liepeen 14 paljaan pään väliin, niin että renkaan kaksi osaa voidaan työntää aksiaalisesti erilleen. On huomattava, ettei tämä merkitse mitään kosketusta työkalun vivun ja joustavan aineen välillä.

Toinen ja tällä hetkellä edullinen muunnelma nähdään kuvioissa 5-7.

Kuviossa 5 ensimmäinen rengasosa 1' on jäykkä ontto lieriömäinen holkki, johon voidaan asentaa elementti kuten venttiili tai suodatin. Säteittäinen laippa 8' sijaitsee respiraattorin pintakappaleen kumiaineen reunan 20 yhden pinnan päällä. Tässä voi olla palle 21, joka auttaa sijoitusta ja kasvokappaleen valmistusta ruiskutusmenetelmällä, jolloin laipassa 8' on rengasmainen syvennys 22 sen vastaanottamiseksi. Pienet rivat 23

II

7 76629 reunalla 20 ja kapea huuli 24 laipassa voivat auttaa reunan täysin ilmanpitävää tiivistystä laippaan 8' ja rengasosan 2* laippaan 11'. Tuon rengasosan aksiaalinen pinta 14’ on väliso-vite ensimmäisen rengasosan 1' aksiaalisen seinän 13' kanssa, ja renkaiden sijoitusta aksiaalisesti kootussa, kuviossa 6 näkyvässä tilassa, jossa kumireuna 20 on puristunut kokoon noin 10-20 % alkupaksuudestaan, auttavat pidätysvälineet 17', 18', nimittäin aksiaalisten pintojen yhdessä toimiva ripa 17' ja syvennys 18'. Palle 21 puristuu myös kokoon syvennyksen 22 muodostamassa osastossa.

Renkaan 1' ollessa mahdollisimman jäykkä ja venymätön rengas 2' on sen sijaan joustavampaa ainetta kuten polyasetaalia kuten ensimmäisessä muunnelmassa. Myös kuten edellä renkaiden sovitus tapahtuu pelkästään aksiaalisen paineen avulla, jota kohdistetaan renkaaseen 2' mahdollisimman tasaisesti, kunnes se napsahtaa paikalleen. Tiivistyksen ylläpitämiseksi, silloinkin kun kumi ryömii tai kovettuu, asento, johon asetuttaisiin pidätys-välineen vuorovaikutuksen seurauksena joustavan aineen puuttuessa laippojen välillä, on aksiaalisesti hieman läheisempi kuin asento, joka itse asiassa saavutetaan, vaikka pidätysvälineet ovat kytkeytyneinä, kun toivottu kokoonpuristusaste on kohdistettu laippojen väliseen joustavaan aineeseen. Niin ollen jos joustavan aineen kovettumista tapahtuu, renkaat pyrkivät lähestymään lähemmäksi toisiaan ja ylläpitämään toivottua tiivistys-painetta.

Kuviossa 7 esitetyssä toisen muunnelman muunnoksessa respiraat-torin joustavassa kasvonaamarissa on reiät jäykkien silmäsuojusten sijoitusta varten. Kunkin reiän reunassa kasvonaamarin aineessa 101 on paksuudeltaan suurennettu palleosa 102. Sisäk-keen ensimmäisessä silmäsuojusta pitävässä rengasosassa 103 on aksiaalisesti ulottuva seinä 104, joka menee aineessa 101 olevan reiän läpi, ja säteittäinen laippa 105, joka sijaitsee reiän vieressä olevan aineen 101 päällä. Laippa 105 on tässä tapauksessa tarkoitettu sijaitsemaan naamarin sen pinnan kohdalla, joka on 8 76629 lähempänä käyttäjää, vaikka päinvastainen suuntaus on yhtä hyvin mahdollinen. Laippa ja seinä ovat päättömät (jatkuvat).

Toinen rengasosa 106 sijaitsee aineen 101 päällä toisella sivulla säteittäisestä laipasta 105. Toista osaa 106 estää liikkumasta säteittäisesti pois säteittäisestä laipasta 105 ylisuuri pidätin 107 ensimmäisen renkaan 103 aksiaalisella seinällä 104. Toisessa osassa 106 ei ole aksiaalista seinää, vaan aksiaalinen sisäkehäpinta.

Säteittäisissä laipoissa 105 ja 106 on vastakkaiset osat 108, 109, jotka ulottuvat toisiaan kohti välimatkan päässä aksiaalisesta seinästä 104. Tämä muodostaa osaston 122 kasvokappalerespiraat-torin aineen 101 palleosaa 102 varten. Osasto on hieman liian suuri palletta varten, niin että jälkimmäinen voi deformoitua, kun siihen kohdistuu aksiaalista painetta, kun osat ovat toivotussa aksiaalisessa suhteessa, jolloin myös aine 101 puristuu suoraan osien 108, 109 väliin ja niin ollen tiivistyy niihin ja pysyy erittäin varmasti paikallaan. Kiristysvarmuuden parantamiseksi ja nesteenpitävän tiivistyksen edelleen varmistamiseksi aineen 101 ja ensimmäisen renkaan 103 välillä säteittäisen laipan 105 osassa 108, joka ulottuu toisen renkaan 106 osaa 109 kohti, on säteittäisesti kapea päätön harja 110, joka ulottuu vielä enemmän osaa 109 kohti. Tämä harja 110 puristaa ja/tai siirtää ainetta 101 paikallisesti.

Silmäsuojus 111 on kiinnitetty ensimmäiseen renkaaseen 103 analogisella tavalla kolmannella rengasosalla 112.

Ensimmäisessä renkaassa 103 on vaste 113 ja pidätin 114, jotka ulkonevat säteittäisesti sisäänpäin seinästä ja sijaitsevat aksiaalisesti erillään toisistaan. Silmäsuojus 111 sijaitsee vastetta 113 vasten, ja sitä pitää paikallaan kolmas osa 112, jonka liikettä poispäin pidättimestä 113 ja linssistä 111 estää vajaamittäinen pidätin 14.

Il 9 76629

Linssin 111 ja kolmannen renkaan 112 väliin puristettu O-rengas 115 varmistaa nesteenpitävän tiivistyksen silmäsuojuksen takana. Niin ollen kasvonaamarin aukko on tiivistetty kaikkialla nesteen-pitävästi. Tiivistysrengas 115 voitaisiin korvata tai sitä voitaisiin täydentää toisella joustavalla tiivisteellä kuten linssin ja kolmannen renkaan välisellä tiivisteellä linssin 111 ja vasteen 113 välisellä tiivistysrenkaalla tai tiivisteellä.

Tässä rakenteessa toinen osa 106 sijoitetaan paikalleen aksiaalisesta suunnatulla paineella ilman pyörintää sisäkkeen akselin ympäri. Tämän takia tällä rakenteella on ensimmäisen muunnelman etu. Jäykkä silmäsuojus voidaan sijoittaa paikalleen kallistamalla se vasteen 113 ja laipan 104 väliseen kulmaan ja viemällä se vasteen 114 diametraalisesti vastakkaisen osan päälle, ja jonkin verran pehmeämpi osa 113 (esim. Delrin*iä) voidaan pakottaa aksiaalisesti vajaamittaisen pidättimen ohi sen jälkeen, kun silmäsuojuksen asento on valittu sitä kiertämällä. Tämä kiinnitys ei vaadi joustavan aineen mutkikasta erityistä muotoilua reiän reunan kohdalla. Piirustuksessa esitetyssä esimerkissä sisäke ei työnny merkittävästi respiraattorin sisäpuolelle, (piirustuksen yläsivulla), ja sillä on viistetty profiili, niin että se häiritsee entistä vähemmän käyttäjää.

Silmäsuojus voidaan poistaa ja korvata toisella irrottamatta ensimmäistä ja toista osaa aineesta. Tarvitsee vain poistaa kolmas rengas 112, joka voidaan sijoittaa respiraattorin ulkosivulle, niin että siihen päästään helposti käsiksi.

Eräänä etuna joissakin käytöissä, joissa kolmas rengas sijoitetaan ulkosivulle, on se, että mahdollisen tahattoman iskun silmäsuojukseen ulkopuolelta aiheuttama voima siirtyy suoraan ensimmäisen osan yhtenäiseen vasteeseen, mikä pienentää silmä-suojuksen irtoamismahdollisuutta.

Claims (10)

10 76629

1. Jäykkä eisäke kiinnitettäväksi aukkoon, jota rajoit taa joustavaa ainetta oleva päätön reuna <5, 20, 101), jossa jäykässä sisäkkeessä on kaksi säteittäistä päätöntä laippaa (Θ, 11, 8', 11', 108, 109), jotka sijaitsevat sisäkkeen vastaavasti erillisillä osilla (1, 2, 1', 2', 103, 106), jolloin ainakin yhdessä osassa on aksiaalisesta ulottuva päätön seinä <13, 13', 104), mainittuihin osiin kuuluessa toisiinsa kytkeytyvät pidätysosat <17', 18', 107), jolloin osat on sovi tettu vietäväksi aksiaaliseen suhteeseen, jossa niiden laipat lukkiutuvat niiden väliin ja kohdistavat aksiaalista painetta ainakin joustavan aineen reunaosaan toisen osan aksiaalisen liikkeen vaikutuksesta toisen aksiaalisen seinän yli ja ne pidetään sen jälkeen tuossa suhteessa osien välisen yhteen-kytkennän avulla, tunnettu siitä, että toisiinsa kytkeytyvillä pidätysosi1la <17', 18', 107) on molemminpuolisesti vinot toisiinsa kytkeytyvät pinnat, jolloin ne pyrkivät muodostamaan edullisen aksiaalisen lähestymisaseman toistensa suhteen aikaansaaden laippoja <8, 11, 8', 11', 108, 109) toisiaan kohden puristavan voiman, jossa asemassa laippojen <8, 11, 8', 11', 108, 109) aksiaalinen lähestyminen on suurempi kuin ase massa, jossa mainittu aksiaalinen paine esiintyy.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sisäke, tunnettu siitä, että joustavan aineen päättömän reunan muodostaa aineen kanssa yhtenäiseksi muodostettu palle <21, 102) ja aina kin osien toiseen laippaan <8', 11', 108, 109) kuuluu päätön syvennys <22, 122) palteen vastaanottamiseksi, samalla kun palteen aksiaalinen kokoonpuristua mahdollistetaan mainitussa aksiaalisessa suhteessa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sisäke, tunnettu siitä, että ainakin yksi reunaosista ja laipoista sisältää päättömän säteittäisesti kapean kokoonpuristusrivan <23, 24) sellaisen paineen kohdistamiseksi kapean renkaan yli joustavassa aineessa, joka on suurempi kuin mainittu paine. 11 76629

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen si- säke, tunnettu siitä, että eisäkkeen toisen osan aksiaalinen seinä ¢13 , 104) sijaitsee säteittäieesti joustavan ai neen reunaosan sisäpuolella ja laipat ulottuvat säteittäises-ti ulospäin tuon reunaosan yli, ja mainittu toinen osa on alayksikön yhtenäinen osa, joka täyttää ja tiivistää aukon, kun sisäke on näin kiinnitetty.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen si- säke, tunnettu siitä, että toisen mainituista osista <103) aksiaalinen seinä <104) muodostaa pesän erillistä alayksikköä <111) varten, jossa on vasteosa <113), jota vasten alayksikkö tukeutuu, ja kokoonpuristusoeat <112, 115) alayksikön pakot tamiseksi nesteenpitävästi mainittua vasteosaa vasten.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sisäke, tunnettu siitä, että puristusosaan kuuluu joustava päätön tiivistys-rengas <115) alayksikön yhtä pintaa vasten ja kokoonpuristus-rengas <112), joka sijaitsee aksiaalisen seinän <104) sieäke-hää vasten, tiivistävän kosketuksen aikaansaamiseksi tiivistystenkään ja alayksikön välille.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sisäke, tunnettu siitä, että kokoonpuristusrengas on päätön rengas <112), joka kytkeytyy aksiaalista seinää vasten ja jota pitää paikallaan päätön pidätin <114) sen pitämiseksi kohtisuoraan akselia vastaan ja reagoimaan seinän sisäänpäin tapahtuvaa deformaatiota vastaan.

8. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen sisäke, tunnettu siitä, että ensimmäinen osa <103) on aineensa tai rakenteensa takia enemmän deformoituva kuin toinen <106) ja mainittu aksiaalinen liike on sovitettu saamaan aikaan enemmän deformoituvan osan deformaatio ainakin mainitun aksiaalisen liikkeen aikana niiden välillä, kokoonpuristusvälineen <112) jälkeenpäin tukiessa mainittua ensimmäistä osaa deformoitu-mista vastaan. 12 76629

9. Jäykkä eisäke kiinnitettäväksi aukkoon, jota rajoit taa joustavaa ainetta oleva päätön reuna <5, 20, 101), jossa jäykässä sisäkkeessä on kaksi säteittäistä päätöntä laippaa <8, 11, 8', 11', 108, 109), jotka sijaitsevat sisäkkeen vastaavasti erillisillä osilla (1, 2, 1', 2', 103, 106), jolloin ainakin yhdessä osassa on aksiaalisesta ulottuva päätön seinä (13, 13', 104), jolloin osat on sovitettu vietäväksi aksiaa liseen suhteeseen, jossa niiden laipat lukkiutuvat niiden väliin ja kohdistavat aksiaalista painetta ainakin joustavan aineen reunaosaan toisen aksiaalisen seinän yli ja ne pidetään sen jälkeen tuossa suhteessa osien välisen yhteenkytkennan avulla, tunnettu siitä, että laipat <8, 11) kohdistavat painetta reunaosan kahta sellaista paksuutta (10, 12) vastaan, jotka sijaitsevat sisäkkeen kiinnittämän jäykän alayksikön (4) reunaosan molempien pintojen päällä, osan (16) kulkiessa lisäksi jäykän alayksikön (4) reunaosan (3) ympäri.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen eisäke, tunnettu siitä, että mainitun aksiaalisen suhteen sovittaminen aiheuttaa lisäksi säteittäisen paineen kohdistumisen alayksikön reunaosaan (3) joustavan aineen kautta.