FI76464B - Straolstroemsstyrkrets. - Google Patents

Description

! 76464

Suihkuvirran ohjauspiiri Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista suihkuvirran ohjauspiiriä videosignaalin kä-5 sittelykanavaa varten.

Televisiovastaanottimen värikuvaputken elektroni-tykkien emissio-ominaisuudet vaihtelevat lämpötilan ja ikääntymisen funktiona muiden tekijöiden ohella. Kun tällaiset vaihtelut vaikuttavat yhden tai useamman elektroni-10 tykin vahvistukseen liittyvään transkonduktanssiin, nämä elektronitykit johtavat vääriä valkoisen tason virtoja valkoisen tason video-ohjaussignaalista riippuvaisesti. Siten tuotetaan ei valkoinen värikuva vasteena valkoiseen videosignaaliin ja toistetun kuvan yleinen värin toistotarkkuus 15 on heikentynyt.

Joihinkin väritelevisiovastaanottimiin sisältyy järjestelmiä elektronitykkien vahvistukseen liittyvien emissio-ominaisuuksien vaihteluiden automaattiseksi kompensoimiseksi. Tällaiset automaattiset ohjausjärjestelmät ovat suosi-20 teltavia, koska ne säilyttävät jatkuvasti elektronitykkien oikean vahvistusominaiskäyrän ja koska ne eliminoituvat tarpeen aikaavieviin manuaalisiin kuvaputken vahvistuksen aset-teluihin vastaanottimen valmistusprosessin aikana ja jälkeenpäin kuvaputken ikääntyessä. Tällaiset automaattiset 25 kuvaputken tasonohjausjärjestelmät, jotka tunnetaan myös väritasapainojärjestelminä toimivat usein syöttämällä valkoisen vertailusignaalin edeltäviin videosignaalin käsitte-lypiireihin niiden aikavälien aikana kun videoinformaatio-signaalit puuttuvat. Tuloksena olevaa kuvaputken elektroni-30 tykkivirtaa sitten tunnustellaan ja verrataan vertailusig- naaliin, joka edustaa vastaavaa oikeaa kuvaputken valkoisen tason virtaa. Tämän vertailun tuloksena kehitetään ohjaussignaali, joka ilmaisee määrän, jolla elektronitykin valkoisen tason virta poikkeaa oikeasta tasosta ja sitä käytetään 35 asettelemaan videosignaalitien asianomaisen vahvistimen signaalivahvistusta, kunnes tuotetaan oikea elektronitykin 2 7 6 4 6 4 valkoisen tason virta.

Moniin televisiovastaanottimiin sisältyy myös järjestelmä liian suurten kuvaputken suihkuvirtojen automaattiseksi rajoittamiseksi, jotka on johdettu videosignaalin 5 kuvainformaatiosta riippuvaisesti. Tämäntyyppistä järjestelmää on kuvattu US-patenttijulkaisussa 4 167 025. Tämäntyyppiset liian suuret suihkuvirrat voivat heikentää toistettua kuvaa haittaamalla vastaanottimen poikkeutuspiirien toimintaa ja aikaansaaden elektronisuihkun piste-epäkohdis-10 tusta ja kuvan laajentamista. Liian suuret suihkuvirrat voivat myös ylittää kuvaputken turvallisen toimintavirta-tason mahdollisesti vaurioittaen kuvaputkea ja siihen liittyviä piirikomponentteja.

Tässä yhteydessä on havaittu, että automaattisen ku-15 vaputken väritasapainojärjestelmän toimintaa voi epäsuota-vasti häiritä automaattisen suihkuvirran rajoittimen ulostulosignaali. Tämän estämiseksi esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti on esitetty ohjauspiiri, jossa suih-kurajoittimen ulostulosignaalia estetään vaikuttamasta vi-20 deosignaalin käsittelypiireihin niiden aikavälien aikana, joina kuvaputken väritasapainon ohjausjärjestelmän tykki-virran tunnusteluosa toimii. Keksinnön ohjauspiirille on pääasiallisesti tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa esitetyt seikat.

25 Piirustuksessa: kuvio 1 esittää osan väritelevisiovastaanottimesta, johon sisältyy automaattinen kuvaputken väritasapainon ohjausjärjestelmä ja automaattinen kuvaputken suihkurajoitin-järjestelmä yhdessä keksinnön mukaisen laitteen kanssa, 30 kuvio 2 esittää ajoitussignaaliaaltomuotoja, jotka ovat avuksi kuvion 1 järjestelyn toiminnan ymmärtämisessä, kuvio 3 tuo esiin piiriyksityiskohtia osasta kuvion 1 järjestelyä, kuvio 4 esittää piiriyksityiskohtia suihkurajoitti-35 men ohjauspiiristä ja kytkinpiiristä, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 1 järjestelyssä, ja tl 3 76464 kuvio 4a esittää signaaliaaltomuotoja, jotka liittyvät kuvion 4 piirien toimintaan.

Kuviossa 1 väritelevisiosignaalit lähteestä 10 syötetään taajuudenvalintaverkostoon 12 (joka sisältää esim.

5 kampasuotimen) televisiosignaalin erotetun valotiheyskompo-nentin muodostamiseksi valotiheysprosessorille 14 ja erotetun värikkyyskomponentin muodostamiseksi värikkyysprosessoril-le 16. Värikkyysprosessori 16 muodostaa R-Y ja B-Y väriero-ulostulosignaalit, jotka on yhdistetty matriisissa 18 valo-10 tiheysulostulosignaaliin Y prosessorista 14. Matriisi 18 syöttää matalatasoiset r', g' ja b1 värikuvaa edustavat signaalit vastaaviin vahvistussäätöisiin vahvistimiin 20, 21 ja 22, jotka puolestaan vastaavasti muodostavat vahvistetut r, g ja b värisignaalit kuvaputken videopääteohjausvahvisti-15 mille 24, 25 ja 26. Kuvaputken ohjausvahvistimet tuottavat tasoltaan korkeat R, G ja B värisignaalit, jotka soveltuvat ohjaamaan värikuvaputken 35 intensiteetin ohjauskatodi-elektrodeja 36a, 36b ja 36c. Vastaavat ulostulosignaalit kuvaputken ohjausvahvistimilta on kytketty kuvaputken kato-20 deille 36a, 36b ja 36c verkostojen 30, 31 ja 32 kautta, jotka toimivat myös virtailmaisimina, kuten seuraavassa kuvataan .

Kuvaputki 35 on itsekonvergoivaa, in-line tyyppiä, jossa on yksi ainoa ohjaushilaelektrodi 38, joka yleensä on 25 esijännitetty kunkin katodin 36a, 36b ja 36c suhteen, jotka käsittävät erilliset punaisen, vihreän ja sinisen kuvaputki-elektronitykin, joissa on hila 38. Korkea käyttöjännite kuvaputken 35 anodielektrodia varten on johdettu suurjännite-syötöstä40, (joka käsittää esim. jännitekertojan) joka on 30 riippuvainen vaakapaluupulsseista, jotka on johdettu vastaanottimen poikkeutuspiireiltä. Kuvaputken jälleen synnytetyt suihkuvirrat syötetään suurjänniteverkostoon 40 vastuksen 42 kautta, joka liittyy tasatoimintajännitteeseen (B+) .

35 Vastaanotin sisältää myös automaattisen kuvaputken suihkuvirran rajoitinohjauspiirin 50 kuvaputken videosig- 4 7 64 6 4 naaliohjauksen rajoittamiseksi, jotta rajoitettaisiin liian suuria kuvaputken suihkuvirtoja, kun kuvaputken hvaitaan johtavan liian suuria, tietyn kynnystason yläpuolisia suih-kuvirtoja (katodivirtoja). Videosignaalin kuvapyyhkäisy-5 (juova-)aikavälien aikana videokuvia edustavien kuvaputken katodivirtojen tasoja tunnustellaan vastaavasti verkostoilla 30, 31 ja 32 ja havaitut virrat yhdistetään verkostossa 45 havaitun kokonaisvirran tuottamiseksi, joka liittyy kuvaputken kokonaiskatodivirtaan. Tämän virran tasoa tunnus-10 teilaan suihkun rajoitinohjauspiirillä 50, joka kehittää ja tallentaa (esim. kondensaattorin avulla) ohjausulostulosig-naalin, joka on verrannollinen siihen määrään, jolla havaittu kuvaputken virta ylittää tietyn kynnystason. Tämä ohjaussignaali kytketään normaalisti suljetun (ts. johtavan) elek-15 tronisen kytkimen S1 kautta värikkyysprosessorille 16 ja valotiheysprosessorille 14 napaisuudeltaan sellaisena, että rajoitetaan värikkyys- ja valotiheyssignaalien tasoja kuvaputken suihkuvirran rajoittamiseksi ennalta määrätylle turvalliselle tasolle.

20 Suihkuvirran rajoittaminen voidaan toteuttaa, kuten on tunnettua, vähentämällä valotiheyssignaalin tasavirtata-soa (ts. vähentämällä toistetun kuvan kirkkautta) ja vähentämällä valotiheys- ja värikkyyssignaalien huipusta huippuun amplitudeja (ts. vähentämällä kuvan kontrastia). Jälkimmäi-25 sen amplitudiohjausfunktion suhteen on todettava, että useat väritelevisiovastaanottimet sisältävät piirin, joka käsittää esim. katsojan aseteltavissa olevan potentiometrin sekä valotiheys- että värikkyyssignaalien amplitudien ohjaamiseksi samanaikaisesti. Suihkurajoittimen ohjaussignaali voidaan 30 syöttää tällaiseen piiriin ohjaamaan samanaikaisesti valo-tiheys- ja värikkyyssignaalien amplitudeja.

Kytkimen S1 toiminta liittyy automaattisen väritasa-painosäädinjärjestelmän toimintaan. Väritasapainojärjestel-mä kompensoi automaattisesti kuvaputken elektronitykkien 35 vahvistukseen liittyvien emissio-ominaisuuksien muutokset sopivien ohjaussuhteiden säilyttämiseksi elektronitykeille.

Il 5 76464

Elektronitykkien vahvistusominaisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi lämpötilamuutokset ja ikääntyminen. Kuvaputken kyky tuottaa kunnolla valkoinen näyttö vasteena valkoiseen ohjaussignaaliin heikkenee, paitsi jos muodostetaan kompen-5 saatio, kuten väritasapainojärjestelmän avulla.

Väritasapainojärjestelmä käsittää useita ohjauksen-säätöverkostoja 60, 62 ja 64, jotka vastaavasti liittyvät punaisen, vihreän ja sinisen kuvaputken katodisignaalin kyt-kentätiehen ja valkoisen ohjausvertailusignaalin lähteen 65, 10 joka on kytketty valotiheysprosessoriin 15. Paitsi jos on toisin mainittu, ohjauksensäätöverkostojen 60, 62 ja 64 toiminnalliset elementit ovat samanlaiset. Vastaavasti on esitetty vain sinisen kuvaputken elektronitykin ohjauksensää-töverkoston 64 toiminnalliset elementit ja vain niitä käsi-15 tellään.

Seuraava väritasapainojärjestelmän toiminnan selvitys tehdään viitaten kuviossa 2 esitettyihin väritasapai-non ajoitussignaaliaaltomuotoihin. Nämä ajoitussignaalit on muodostettu ajoitussignaaligeneraattorilla 55, joka rea-20 goi pysty(V)- ja vaaka(H)kuvatahtisignaaleihin, jotka on johdettu vastaanottimen poikkeutuspiireiltä ja joihin voi sisältyä yhdistelmälogiikkapiirejä, kuten logiikkaportteja ja jonologiikkapiirejä, kuten binäärilaskureita.

Kunkin pystykentän paluuajan lopussa kunkin pysty-25 sammutusajan aikana, jona aikana videokuvainformaatio puuttuu, vertailusignaali (esim. tasajännite), joka edustaa merkittävää valkoisen ohjaustason valotiheyssignaalia, kytketään valotiheysprosessorille 14 vertailulähteestä 65. Tämä kytkentä on mahdollinen VALKOISEN ajoitussignaalin avulla, 30 joka käsittää joitakin vaakajuova-aikoja ja alkaa pystypa-luuajan lopussa. Valotiheysprosessorille 14 syötetyn valkoisen vertailusignaalin taso voi olla noin 10 % täydestä valkoisesta valotiheyssignaalista, vaikka jotkin vastaanotin-järjestelyt voivat vaatia suuremman valkoisen vertailusig-35 naalin, joka saavuttaa normaalisti odotetun valkoisen valo-tiheyssignaalin 100 % huipputason. Tänä hetkenä syötetään 6 76464 SAMMUTUS-signaali värikkyysprosessoriin 16 ja valotiheys-prosessorin 14 piireihin, jotka edeltävät piirejä, joihin valkoinen vertailusignaali syötetään. SAMMUTUS-signaali saattaa valotiheysprosessoria 14 edeltävät piirit johtamatto-5 miksi sen varmistamiseksi, että satunnaiset signaalit ja videosignaalin tahtikomponentit eivät häiritse väritasapai-nojärjestelmän toimintaa. Tänä hetkenä myös R ja G signaalit syötetään punaisen ja vihreän signaalin vahvistimiin amplitudiltaan ja merkitykseltään sellaisina, että ne saat-10 tavat nämä vahvistimet johtamattomiksi, kun väritasapaino-järjestelmä toimii kuvaputken sinisen elektronitykin sig-naalitien suhteen. Toisin sanoen punaisen, vihreän ja sinisen vahvistussäätöisistä vahvistimista 20, 21 ja 22 vain sinisen vahvistin 22 pysyy johtavana, kun väritasapainojär-15 jestelmä toimii sinisen signaalitien ja siihen liittyvän kuvaputken sinisen elektronitykin suhteen.

Kuten kuviosta 2 nähdään, ensimmäisen pystykentän sammutusajan kuluessa, kun tunnustellaan kuvaputken sinisen elektronitykin valkoisen virtaa, negatiiviset signaalit 20 R ja G saattavat vahvistimet 20 ja 21 johtamattomiksi samalla kun signaalin B tila sallii sinisen vahvistimen 22 säilyä johtavana väritasapainon testiaikavälin aikana. R, G ja B signaalin suhteelliset tilat seuraavien toisen ja kolmannen kenttäsammutusajän aikana, kun vastaavasti tunnustellaan 25 vihreän ja punaisen elektronitykin virtoja, on myös esitetty kuviossa 2.

Valkoinen vertailusignaali johdetaan vahvistimen 22 ja asianomaisen kuvaputken ohjausvahvistimen 26 kautta valkoisen vertailuohjaussignaalin tuottamiseksi kuvaputken si-30 nistä elektronitykkiä varten, joka käsittää katodin 36c.

Vastaava alkoisen vertailutason virta, jonka sininen katodi 36c johtaa, havaitaan anturilla 32 ja kytketään verkoston 45 kautta sinisen ohjauksensäätöverkoston 64 sisääntuloon.

Sininen ohjauksensäätöverkosto 64 käsittää elektroni-35 sen sisääntulokytkimen S2, vertailuvirran lähteen 66, differentiaalisen virtakomparaattorin 67 ja ulostulotallennus-

II

7 76464 verkoston 68. Sekä sisääntulokytkintä S2 että komparaattoria 67 ohjataan riippuvaisesti TUNNUSTELU-signaalista, joka esiintyy VALKOISEN-ajoitussignaalin käsittämän aikavälin aikana. Vertailuvirran taso lähteestä 66 valitaan ennalta 5 siten, että se vastaa sinisen katodivirran tasoa syötettynä komparaattorille 67, kun viimeksi mainittua virtaa johdettuna valkoisesta vertailusignaalista riippuvaisesti korjataan. Siten valkoisen vertailusignaalin taso lähteestä 65 ja vertailuvirran taso lähteestä 66 liittyvät toisiinsa 10 ja valitaan toisistaan riippuvaisesti. Verkostoon 64 syötetty tunnusteltu signaali voisi olla myös jännitteen eikä virran muodossa, missä tapauksessa lähde 66 syöttäisi sopivan vertailujännitteen ja komparaattori 67 käsittäisi jän-nitekomparaattorin.

15 Sinisen elektronitykin valkoisen virran tunnustelu- ajan aikana kytkin S2 saatetaan johtavaksi ja komparaattori 67 saatetaan toimivaksi TUNNUSTELU-signaalista riippuvaisesti. Komparaattori tuottaa virheenkorjausulostulosignaa-lin, jos sinisen tykin virta on liian korkea tai liian al- 20 hainen. Korjaussignaali tallennetaan tallennusverkostolla 68 (joka käsittää esim. kondensaattorin) ja syötetään vahvistimen 22 vahvistuksensäätösisääntuloon tuottamaan oikean sinisen tykin virran. Tallennusverkosto 68 säilyttää virheenkor jaussignaalin vahvistimen 22 vahvistuksensäätösisääntu- 25 lossa seuraavaan sinisen tykin tunnusteluaikaan asti, joka esiintyy kolme pystykenttää myöhemmin. Vahvistuksensäätö-ulostulosignaali komparaattorilta 67 säilyy muuttumattomana, jos komparaattorilla 67 havaitut virrat ovat oleellisesti samansuuruiset ilmaisten, että sinisen elektronitykin vir-30 renjohtotaso (vahvistus) on oikea.

Punainen ja vihreä ohjauksensäätöverkosto 60 ja 62 toimivat samalla tavoin seuraavien kenttäsammutusaikojen aikana punaisen ja vihreän elektronitykin väritasapainomit-tausten suhteen. Vertailuvirtalähteiden syöttämien vertai-35 luvirtojen tasot punaisessa ja vihreässä ohjauksensäätöver-kostossa 60 ja 62 valitaan punaisen ja vihreän elektronitykin 8 76464 normaaleiksi "korjattujen" vahvistukseen liittyvien emissio-ominaisuuksien mukaisesti. Myös sisääntulokytkin ja komparaattori, jotka liittyvät punaiseen ja vihreään ohjauksen-säätöverkostoon 60, 62 saatetaan johtamattomiksi sinisen 5 elektronitykin väritasapainon mittausaikavälin ajaksi.

Tällaista tarkoitusta varten verkostojen 60, 62 sisääntulo-kytkimelle ja komparaattorille syötetyllä TUNNUSTELU-sig-naalilla on napaisuus ja taso, jotka ovat riittävät pitämään verkostojen 60, 62 sisääntulokytkimen ja komparaattorin joh-10 tamattomina sinisen elektronitykin väritasapainon mittaus-aikavälin ajan. Toisin sanoen vaikka vain yhden TUNNUSTELU-linjan on näytetty tulevan lähteeltä 55, tämä edustaa vähintään kolmen johtimen nippua, jotka sisältävät signaaleja, jotka ovat erilaiset peräkkäisille kentille. Siten vain 15 se ohjauksensäätöverkosto, joka liittyy testattavaan elek-tronitykkiin, saatetaan toimintaan tietyn kenttäaikavälin aikana.

Todettakoon, että kytkin S1 saatetaan johtamattomaksi kunkin VALKOlSEN-ajoitussignaalin keston ajaksi. Siten 20 suihkurajoittimen ohjaussignaali verkostosta 50 kytketään irti videosignaalitieltä väritasapainon testausaikavälin aikana. Muutoin suihkurajoittimen ohjaussignaali vaikuttaisi epäsuotavasti videosignaalitien johtavuuteen johtaen siten säröön kuvaputken johtamassa, tunnustellussa valkoises-25 sa ohjausvirrassa.

Oletetaan esimerkinomaisesti, että suihkurajoittimen ohjaussignaali kehitettynä riippuvaisesti videinformaatiosta edeltävästä kuvakentästä, pienensi valotiheysprosessorin 14 piirien vahvistusta. Tämä vahvistuksenlasku johtaisi myös 30 laskeneeseen valkoisen vertailusignaalin tasoon valotiheys-prosessorilta 14 ja olettaen, että kuvaputken elektronitykin vahvistusominaiskäyrä oli muutoin oikea väritasapainon oh-jauspiiristö tulkitsisi sen väärin tilaksi, joka vaatii vi-deotien vahvistuksen lisäämistä "matalan" elektronitykin 35 vahvistustilan kompensoimiseksi. Siten ohjaussignaalin vahvistusta virheellisesti lisättäisiin suihkurajoittimen ohjaus jännitteen vaikutuksen vastustamiseksi.

9 76464

Estämällä videosignaalitietä reagoimasta suihkura-joittimen ohjausjännitteeseen väritasapainon mittausaika-välin aikana väritasapainomittaukset suoritetaan oikein ilman suihkurajoitinverkoston vaikutusta ja suihkurajoitin-5 verkosto toimii normaalisti muina aikoina.

Kuvio 3 esittää lisäyksityiskohtia virta-anturista 32 samoin kuin yksityiskohtia yhden tyyppisestä piiristä, joka soveltuu käytettäväksi suihkurajoittimen ohjauspiirinä 50.

10 Kuviossa 3 siniset ohjaussignaalit kytketään kuvaput ken 35 siniselle katodille 36c PNP-emitteriseuraajatransis-torin 80 kautta. Transistorin 80 kollektorivirta on verrannollinen kuvaputken sinisen elektronitykin johtamaan ohjaus-virtaan ja virtaa kollektorivastuksen 82 läpi. Tätä virtaa 15 tunnustellaan virtakomparaattorilla 67, kun kytkin S2 sulkeutuu sinisen väritasapainoaikavälin aikana.

Suihkua rajoittavia ohjaustarkoituksia varten sinisen elektronitykin kuvainformaatiovirta, jonka transistori 80 on johtanut, summataan punaisen ja vihreän tykin kuva-20 informaatiovirtoihin, jonka vastaavat antureiden 30 ja 31 transistorit ovat johtaneet, yhdistimessä 45. Summattuja virtoja tunnustellaan PNP-transistorilla 83, jonka kollek-torielektrodi on kytketty RC-aikavakioverkostoon, joka käsittää varastokondensaattorin 84 ja vastuksen 85. Konden-25 saattorin 84 yli kehitetty ja siihen varastoitu jännite on verrannollinen kuvaputken kokonaiskuvainformaation suihku-virran tasoon. Tämä jännite syötetään normaalisti johtamattoman transistorin 86 kannalle. Transistorin 86 johtokynnys-tason määrittää emitterin esijännityspiiri 87. Jos transis-30 torin 86 kantajännite on riittävä saattamaan transistorin 86 johtavaksi, se ilmaisee liian suuren kuvaputken suihku-rajoittimen johtavuuden esiintymisen. Tällaisessa tapauksessa transistorin 86 kollektoripiiristä muodostetaan ulos-tuleva suihkurajoittimen ohjausjännite johtavan kytkimen S1 35 kautta videosignaalitielle tarkoituksena muuttaa signaali-tien johtavuutta liian suurta suihkuvirtaa rajoittavaan suuntaan.

76464 10

Kuvio 4 esittää suihkurajoittimen tunnustelu- ja ohjauspiirin 50 toisen version samoin kuin siihen liittyvän kytkentäpiirin yksityiskohtia, joka piiri soveltuu käytettäväksi tällaisen tunnustelu- ja ohjauspiirin kanssa. Suur-5 jännitesyöttö 40' vastaanottaa vastuksen 42' johtaman läh-devirran (Ig) jälleensynnytetyn virtakomponentin (I^). Jäl-leensynnytetty virta edustaa kuvaputken suihkuvirran tarvetta. Diodi 90 johtaa normaalisti tasaesijännitelähteen (+ 24 V) ja vastuksen 91 avulla muodostetusta esijännittees-10 tä riippuvaisesti.

Siten keskiarvoon reagoiva suodin- ja varastokon-densaattori 94 on johtavasti kytketty tunnustelunavan A ja maadoituksen väliin diodin 90 kautta sen johtaessa. Jännite navalla A on verraannollinen suihkuvirtatarpeeseen. Napa A 15 on lukittu kiinteään jännitteeseen diodin 95 avulla, kunnes saavutetaan liian suuren suihkuvirran kynnystila tuloksena jälleensynnytetyn virran 1^ kasvaneesta tasosta. Tällöin jännite navalla A laskee riittävästi diodin 95 saattamiseksi johtamattomaksi ja jännitteen muutos kondensaattorin 95 yli 20 edustaa liian suurten suihkuvirtojen keskimääräistä tasoa.

Liian suuren transienttihuippusuihkuvirtatarpeen läsnä ollessa diodi 90 saatetaan johtamattomaksi, jolloin kondensaattori 94 kytketään irti maadoituksesta. Jännite navassa A laskee tällöin nopeasti ja seuraa liian suurta jäl-25 leensynnytetyn virran transienttihuipputarvetta. Piiri, joka käsittää diodin 90, vastuksen 91, kondensaattorin 94 ja diodin 95 muodostaa siten edullisesti jännitteen tunnusteluna-paan A sekä keskimääräisen että ylityshuippusuihkuvirtati-lojen funktiona, kuten on kuvattu yksityiskohtaisesti US-30 patenttijulkaisussa 4 167 025.

Kytkentäpiiri, joka käsittää transistorit 101 ja 102, estää suihkurajoittimen ohjausjännitteen, joka on kehitetty napaan A, syöttämisen suihkurajoittimen vahvistus- ja ohjaus järjestysverkostoon 100. Normaalisti johtavan transis-35 torin 101 kanta vastaanottaa pystysignaalin vastuksen 105 ja kondensaattorin 106 kautta. Pystysignaalin nouseva reuna,

II

n 76464 joka esiintyy pystypaluun lopussa (ks. kuvio 4), saattaa transistorin 101 johtamattomaksi. Transistori 101 pysyy johtamattomana siihen asti, kunnes noin 150 mikrosekuntia myöhemmin kondensaattori 106 on purkautunut riittävästi vastuk-5 sen 107 kautta. Transistorin 101 ollessa johtamattomana vastusten 110 ja 112 muodostama esijännite sallii transistorin 102 johtaa tämän 150 mikrosekunnin ajan. Tämä vastaa suihkurajoittimen ohjausjännitteen estoaikaväliä. Siten transistorin 101 kytkentätoimenpide muodostaa ESTO-signaalin 10 transistorin 102 johtamisen ohjaamiseksi.

Transistorin 102 kollektori on kytketty suihkurajoittimen tunnustelupisteeseen A vastuksen 120 kautta. Transistorin 102 kollektorijännite approksimoi transistorin 102 emitterijännitettä (ts. maapotentiaalia) transistorin 102 15 johtaessa. Transistorin 102 johtavuustila estoaikavälin aikana estää suihkurajoittimen ohjausjännitteen navalta A syöttämisen verkostoon 100 transistorin 102 ohitusjohtamistoiminnan johdosta estoaikavälin aikana. Estoaikavälin lopussa transistori 101 lakkaa johtamasta saattaen tran-20 sistorin 102 johtamattomaksi ja sallien suihkurajoittimen ohjauksen toimia normaalisti.

Transistorin 102 kollektori on kytketty sopivan lii-täntäpiiristön kautta suihkurajoittimen vahvistus- ja ohjaus järjestysverkostoon 100, joka voi sisältää piirejä pe-25 räkkäisen suihkurajoitusohjauksen muodostamiseksi, jollaista on kuvattu L.A. Harwoodin ja muiden US-patenttijulkaisussa 4 253 110. Kuten Harwoodin ja muiden patentissa on kuvattu, järjestyspiiri 100 muodostaa ensimmäisen ja toisen suihku-rajoituksen ohjausulostulojännitteen riippuvaisesti ohjau-30 jännitteestä, joka on kehitetty napaan A. Ensimmäinen ohjaus-jännite tuotetaan, kun liian suuri suihkuvirta ylittää ensimmäisen alueen kynnystason ja sen tarkoituksena on vähentää videosignaalitien signaalivahvistusta liian suurten suihkuvirtojen rajoittamiseksi ensimmäisellä alueella. Kun 35 suihkuvirta ylittää kynnystason toisella alueella ensimmäisen alueen yläpuolella tuotetaan toinen ohjausjännite -, 2 7 6 4 6 4 ylimääräisen suihkuvirtarajoituksen muodostamiseksi vähentämällä videotien johtamien signaalien tasajännitetasoa.

Tällä mekanismilla suihkuvirran rajoitus toteutetaan ohjaamalla peräkkäisesti sekä kuvakontrastia (signaalivahvis-5 tusohjauksen kautta), että kuvan kirkkautta (signaalin tasa jännitetason ohjauksen kautta).

Esillä olevan keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää videosignaalien käsittelyjärjestelmien yhteydessä, jotka käyttävät analogisia signaalinkäsittelypiirejä samoin 10 kuin digitaalisia signaalinkäsittelypiirejä, kuten sellaisia, joita sisältyy digitaaliseen televisiosignaalien käsittelyjärjestelmään, jonka viime aikoina on esitellyt International Telephone and Telegraph Corporationin Worlwide Semiconductor Group (Freiburg, Länsi-Saksa). Jäl-15 kimmäinen järjestelmä sisältää integroituja piirejä, joihin kuuluu MAA2000 keskusohjausyksikkö, MAA2100 videokoo- dekkiyksikkö ja MAA2000 videoprosessoriyksikkö, yhdistetyn videosignaalin digitaalisen version, valotiheys-värikkyys taajuusvalinnan ja useisden valotiheys- ja värikkyyskäsit-20 tely- ja ohjaustoimintojen muodostamiseksi, kuten on esitetty ITT:n julkaisussa otsikoltaan "VLSI Digital TV System -DIGIT 2000". Tämä digitaalinen televisiosignaalin käsittelyjärjestelmä sisältää myös varusteet liian suurten kuvaa edustavien kuvaputken suihkuvirtojen rajoittamiseksi ja vä-25 ritasapaino-ohjauksen automaattiseksi muodostamiseksi yksittäisten kuvaputken elektronitykkien suhteen.

il

Claims (5)

13 7 6 4 6 4

1. Suihkuvirran ohjauspiiri videosignaalin käsitte-lykanavaa varten, joka sisältää kuvannäyttölaitteen, jota 5 ohjataan videosignaalilla, ohjauspiirin käsittäessä suihkuvirran rajoitinpiirin, joka syöttää ohjaussignaalin videokanavaan liian suurten suihkuvirtojen rajoittamiseksi, jolloin ohjaussignaali on videosignaalin sammutusaikavä-lien aikana estetty estopiirillä (SI), sekä säätöpiirin 10 (20, 32, 45, 60, 62, 64), joka on kytketty videosignaa liin, tunnettu siitä, että säätöpiiri on valkota-sapainoa säätävä piiri (20, 32, 45, 60, 62, 64), ja että mainitut sammutusaikavälit, joiden aikana estopiiri (SI) estää ohjaussignaalin, ovat niitä pystysammutusaikavälejä, 15 joiden aikana valkotasapaino aikaansaadaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauspiiri, tunnettu tarkkailuvälineestä (30, 31, 32) joka tarkkailee kuvannäyttölaitteen mainittujen pystysammutus-aikavälien aikana johtamia valkoisen tason virtoja.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ohjauspiiri, tunnettu siitä, että valkoisen suuntaan menevä vertailusignaali (VALKOINEN) syötetään videokanavaan mainittujen pystysammutusaikavälien aikana kuvannäyttölaitteen virran johtavuuden kasvattamiseksi valkotasapainoai-25 kavälien aikana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjauspiiri, tunnettu siitä, että mainittu vertailusignaali (VALKOINEN) syötetään videokanavan kautta elektronisuihku-kuvaputken katodielektrodille sekä sen intensiteetin oh- 30 jauselektrodille (36), ja että tarkkailuväline (30, 31, 32. tarkkailee katodivirran suuruutta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauspiiri, tunnettu siitä, että ohjaussignaalin estopiiri käsittää elektronisen kytkinvälineen (SI), joka on kytketty 35 suihkuvirtaa rajoittavan piirin ja videokanavan väliin ja 14 7 6464 että kytkinväline saatetaan omaamaan johtamaton tila Valkot asapainoaikaväl ien aikana ohjausjännitteen kytkemiseksi irti videokanavasta. Il 15 76464