FI75413C - Tryckreduceringsanordning. - Google Patents

Description

1 7541 3

Paineenvähennyslaite Tämä keksintö tarkoittaa paineenvähennyslaitetta sellaisessa pikakytkimessä, joka käsittää ensimmäisen ja toisen kytkinosan. Tällöin ainakin ensimmäisessä kytkinosassa on pitkittäisesti siirrettävä tai kiinteä venttiilipesä, jossa on ensimmäinen venttiilielin, jolla jonkin väliaineen ensimmäinen kulkutie on avattavissa ja suljettavissa. Paineenvähennyslaite käsittää mainittuun venttiilipesään sijoitetun toisen venttiilielimen, jossa on kuula tai pallomainen elin, joka venttiilipesässä olevaan koloon sijoitetun jousilaitteen vaikutuksesta lepää istukkaa vasten. Ensimmäisen kytkinosan kytkeytyessä toiseen kyt-kinosaan mainittu pallomainen elin nousee vastoin mainitun jou-sielimen vaikutusta ja avaa tällöin mainitulle väliaineelle toisen kulkutien ennen ensimmäisen kulkutien vaikutusta tai aktivointia. Täten aikaansaadaan pallomaisen elimen avulla paineenvähennysvaikutus ensimmäisessä kytkinosassa, jossa pai-neenvähennysvaikutuksessa pienehkön väliainemäärän poisjohtaminen ensimmäisen kytkinosan sisältä tapahtuu toisen kulkutien kautta.

Paineenvähennyslaitteen käyttö pikakytkimien yhteydessä on sinänsä tunnettua. On kuitenkin tärkeätä, että pikakytkin voi toimia pitkän ajan suhteellisen suuressa määrässä yhteen- ja erilleenkytkentöjä, mikä asettaa suuria vaatimuksia mainitun jousielimen ja pallomaisen elimen tekemiseksi sellaisiksi, että ne toimivat luotettavasti eivätkä kulu loppuun tai ettei niihin jollakin toisella tavalla vaikuteta niin etteivät ne pysty luotettavasti täyttämään niiltä toivottuja tehtäviä. Tähän liittyen on myös tärkeää, että kytkimen eri osat voidaan muodostaa sellaisiksi, että kytkintä voidaan valmistaa ilman kohtuuttomia tarkkuus- ja tarkistusvaatimuksia. On myös tärkeätä, että osille annetaan sellainen muoto, että valmistuksen taloudelliset edellytykset voidaan toteuttaa.

On osoittautunut, että mainitun paineenvähennyslaitteen luotettavan, pitkän aikaa kestävän toiminnan saavuttamisessa on 2 75413 olemassa ongelmia. Tunnetun palneenvähennyslaitteen valmistus on edellyttänyt käytetyn jousielimen päiden huolellista hiontaa, jotta voitaisiin aikaansaada keskiöity tiivis sulkeutuminen pallomaista elintä tai kuulaa vasten. Muussa tapauksessa pallomainen elin pyrkii lyhyen käytön jälkeen asettumaan vinoon istukassaan, mikä on aiheuttanut sen ettei pallomaisella elimellä ole voitu saavuttaa luotettavaa sulkemista.

Tämän keksinnön päätarkoituksena on sellaisen laitteen luominen, joka mm. ratkaisee edellä ilmoitetun problematiikan. Uuden laitteen pääasialliset tunnusomaiset piirteet käyvät ilmi patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta.

Tällöin voimanslirtoelin tehdään mieluummin sellaiseksi, että pallomaiselle elimelle jousen voimasta on annettavissa yksiselitteinen asema istukassaan. Jousielin on mieluummin kier-rejousen muotoinen, joka toimii yhdessä voimansiirtoelImen kanssa toisen päänsä kautta yhdessä tai muutamassa harvassa kohdassa.

Keksinnöllisen ajatuksen muissa edel1eenkehittelyissä toinen kulkutie johtaa paineenvähennystä toteuttavan elimen laake-rointitilan kautta, joka pääasiallisesti painetapln muodossa oleva elin on yhteistyökykyinen pallomaisen elimen kanssa ja ulottuu venttii11 pesän eräälle ulkosivulle. Istukka voi lisäksi olla sijoitettu 3 75413 ensimmäiselle mutterinmuotoiselle elimelle, joka on sisään-ruuvattavasti sijoitettu venttiilipesään. Kolon muodostaa pääasiallisesti venttiilipesässä oleva aksiaalinen poraus ja kolo johtaa ensimmäisen kytkinosan sisältä säteittäisen tai vinoon asetetun kulkutien kautta. Mainittu painetappi on mieluummin asetettu ensimmäisessä mutterinmuotoisessa elimessä olevaan aksiaaliseen koloon ja se pysyy siinä toisen mutterinmuotoi-sen elimen avulla, joka on ruuvattavissa ensimmäisen mutterin-muotoisen elimen sisään ja on sen laipan kautta yhteistyökykyinen painetapin kanssa.

Mainitun venttiilipesän ensimmäisessä osassa olevasta pallomaisesta elimestä poispäin viettävässä päässään jousielin, joka osa on kytkettävissä venttiilipesän toiseen osaan, tukee lähinnä siten, että ensimmäiset ja toiset osat yhteenruuvatuis-sa asennoissaan muodostavat kysymyksessä olevan venttiilipesän. Toinen osa kannattaa tällöin kysymyksessä olevaa paineenvähen-nyslaitetta.

Ainakin toisessa pikakytkimen ensimmäisestä ja toisesta yhteen-kytkettävistä osista on paineenvähennyslaite. Keksintö käsittää siis myös sen tapauksen, jossa pikakytkimen kummassakin osassa on paineenvähennyslaite.

Eräässä sovellutusmuodossa toinen kulkutie saattaa johtaa ensimmäisen kytkimen sisästä mainittuun painetappiin ulottuvaan käytävään. Viimeksimainittu käytävä johtaa tällöin toisesta kulkutiestä ensimmäisen kytkinosan ulkosivulle. Sisäisen käytävän eräässä vaihtoehdossa mainitun painetapin muoto voi olla prismaattinen tai muu vastaava niin, että kysymyksessä oleva väliaine voidaan johtaa painetapin ulkosivun taikka ulkosivujen ja seinämien kautta painetapin laakerointitilaan.

Paineenvähennyslaitteen edellä ehdotetulla rakenteella aikaansaadaan sellainen paineenvähennystoiminta, joka pystyy erittäin luotettavasti työskentelemään pitkän ajan. Tämä aikaansaadaan siten, että voimansiirtoelin vaikuttaa yksiselitteisesti pallomaiseen elimeen niin, että sille voidaan antaa istukassaan 4 75413 keskeinen ohjaus ja samalla sulkea toinen kulkutie luotettavasti kun ensimmäistä kytkinosaa kytketään irti toisesta kyt-kinosasta. Sen takia ei mitään vuotopyrkimyksiä esiinny irti-kytkemisvaiheen aikana.

Erään laitteen juuri nyt ehdotettua sovellutusmuotoa, jolla on keksinnölle ominaiset tunnusmerkit selitetään seuraavassa, samanaikaisesti viitaten oheistettuihin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää pitkittäisleikkauksena sinänsä tunnettua lajia olevaan kytkimeen asetettua paineenvähennyslaitetta, mikä kytkin kuitenkin on sovellettu, jotta se voisi käyttää hyväkseen paineenvähennyslai tetta, kuvio 2 näyttää pitkittäisleikkauksena kuvioon 1 nähden suurennettuna paineenvähennyslaitteen rakenteen, kuvio 3 esittää leikkauksen paineenvähennyslaitteeseen kuvion 2 mukaan sisältyvästä elimestä, ja kuvio 4 esittää vaihtoehtoista sovellutusmuotoa paineenvähennyslaitteeseen sisältyvästä voimansiirtoelimestä.

Kuvio 1 esittää sinänsä tunnettua lajia olevaa pikakytkintä. Pikakytkintä selitetään tarkemmin mm. GB-patentissa 2 068 069 ja sen takia sitä ei tässä selitetä yksityiskohtaisesti. Kytkin käsittää naarasosan 1 ja koirasosan 2 sekä sulkuhylsyjä, sul-kuhuulia, tiivistyselimiä jne., joille on annettu yhteinen viitemerkintä 3.

Keksinnön mukaisesti on paineenvähennyslaitteeseen nähden kiinnostavaa se, että naarasosan pituussuunnassa on kiinteä vent-tiilipesä 4, kun taas koirasosan pituussuunnassa on pitkittäin siirrettävä venttiilipesä 5. Koiras- ja naarasosia yhteen kytkettäessä koirasosa 2 pistetään naarasosaan 1. Tällöin koi-rasosassa oleva venttiilipesä 7 työntyy pitkittäin taaksepäin, kuten ainakin naarasosassa oleva hylsy 3', jolloin muodostuu ensimmäinen kulkutie 8 väliainetta varten, joka kuvion 1 mukaisesti kytketään pikakytkimellä.

Yhteenkytkemisen tulee voida tapahtua toisessa tai kummassakin kytkimessä olevaa painetta vastaan. Ainakin korkeissa väliai- 7541 3 5 neen paineissa yhteenkytkeminen kuitenkin käy mahdottomaksi tai vaikeutuu olennaisesti ellei kytkimeen sisälly keksinnön mukaista paineenvähennyslaitetta. Tässä tapauksessa sekä naaras- että koirasosassa on paineenvähennyslaite, minkä ohessa naarasosan paineenvähennyslaite on ilmaistu 9:llä ja koiras-osan paineenvähennyslaite 10:llä. Pituussuunnassa kiinteä vent-tiilipesä 4 on muodostettu kahdesta keskenään koottavasta osasta 4a ja 4b, jotka ovat ruuvattavissa yhteen kierteissä 4c. Tällöin vastaava paineenvähennyslaite toimii siten, että ensimmäisen ja toisen kytkinosan 1, 2 yhteenkytkemisen alkuvaiheessa venttiilipesän päässä 6 tai venttiilin päässä 7 muodostuu muita .kulkuteitä 11 tai 12 niin, että tässä tapauksessa pienehkö väliainemäärä voidaan johtaa mainitun toisen kulkutien kautta vastaavan kytkimen sisästä päiden 6a tai 7a ulkosivulle. Tehokkaan paineenvähennyksen aikaansaamiseksi vastaavassa kyt-kinosassa 1 tai 2 tarvitsee johtaa pois vain pienehkö määrä väliainetta, mikä puolestaan antaa edellytykset kytkinosien 1 ja 2 yhteenkytkemiseen pienin yhteenkytkemisvoimin.

Ensimmäistä ja toista kytkinosaa 1, 2 kytkettäessä erilleen paineenvähennyslaitteiden vaikutus lakkaa vastaavassa kytkin-osassa ja sekä ensimmäisen että toisen kulkutien luotettava tiivistys on siis olemassa kytkinosien erilleenkytketyssä tilassa .

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisesti venttiilin päässä 7 olevaa paineenvähennyslaitetta kuvion 1 mukaisesti. Kuviossa 2 paineenvähennyslaite on esitetty lepoasennossa. Tässä asennossa on kuvion 1 mukaisesti paineenvähennyslaitteeseen 10 sisältyvä painetappi 13 sijoitettu siten, että jousielin 14 pakottaa sen ensimmäiseen pääteasentoon, jossa sen osa 13a ulkonee venttiilin pään 7 päätepinnan 7a ulkopuolelle. Tässä tapauksessa mainittua jousielintä 14 käytetään kaksin verroin hyväksi, koska se normaalisti vaikuttaa myös venttiilipesään 5 ohjatessaan kohden koiraosassa olevaa asianomaista istukkaa. Painetapin 13 kysymyksessä olevan pääteasennon määrää tapissa oleva laippa 13b. Mainittu laippa on mainitussa pääteasennossa yhteistyökykyinen mutterinmuotoisen elimen tai hoikin 15 6 75413 kanssa, joka on ruuvattu tai puristettu venttiilin päässä olevan kolon 16 sisään. Tällöin laippa 13b toimii yhdessä hoikin 15 kanssa siinä olevan ulkopinnan 15a kautta.

Jousielin 14 ohjaa venttiilin 5 ja painetapin 13 liikkeiden lisäksi myös kuulaventtiiliä, joka käsittää vasten istukkaa 18 tiivistäen lepäävän kuulan 17.

Jousielin vaikuttaa mainittuun kuulaan, joka vuorostaan on yhteistyössä painetapin kanssa, siinä olevan sisäisen päätepinnan 13c kautta. Jousielin vaikuttaa kuulaan voimansiirtoelimen 19,20 kautta, joista 19 tässä tapauksessa muodostuu levymäisestä osasta ja 20 muodostaa jousielimen sisään ulottuvan tapin, minkä jousielimen tässä tapauksessa muodostaa kierrejousi.

Jousielin 14, voimansiirtoelin 19, 20 sekä kuula 17 ja istukka 18 ovat sijoitetut venttiilissä 5 olevaan keskeiseen koloon 21. Esitetyssä sovellutusesimerkissä osan 19 ympäryspinta tai kulma 19a ohjaa vasten kolon 21 sisäseinämää 21a. Osan alapinta 19b on muodostettu tasaiseksi ja osan ja pallomaisen elimen 17 välillä on yksipistekosketus 22. Tapin 20 ulkopinta 20a saattaa myös ohjata kohden jousielimen sisäpuolta 14a. Mainittu kolo 21 vaihtuu mainitun istukan 18 muodostamiseksi toiseksi koloksi 23, jonka läpileikkaus on pienempi kuin ensimmäisen kolon 21. Mainittu toinen kolo vaihtuu kolmanneksi koloksi 24, jonka läpileikkauksen halkaisija on suurempi kuin toisen kolon. Painetapin 13 osia ulottuu mainittuun toiseen koloon ja yhteistyöhön kuulan 17 kanssa. Mainittu laippa 13b on järjestetty kolmanteen koloon. Kun painetappia 13 ulkonevan osansa 13a avulla painetaan sisäänpäin, pikakytkimen ensimmäistä ja toista kytkinosaa 1, 2 yhteenkytkettäessä niin painetappi 13 puristaa kuulan pois istukastaan 18. Täysin sisäänpuristetussa asennossaan, jonka laipan 13b pinnat 13d ja kolmannen kolon rajoituspinta 24a määräävät, kuula 17 on pakotettu täysin avoimeen asentoonsa. Tällöin muodostuu toinen kulkutie kolon 21, levymäisen osan 19, kuulan 17 ja istukan 18 sekä toisen kolon 23 ja/tai painetapissa 13 olevan sisäkäytävän 13e, 13e' kautta ja sisäkäytävästä venttiilin pään 7 ulkosivulle. Tällöin pienehkö määrä väliainetta voi kulkea ulos selitetyn kulkutien 7 75413 läpi mainitun paineenvähennyksen toteuttamiseksi.

Levymäinen osa on valmistettu erityisellä tavalla väliaineen ohikulun mahdollistamiseksi mainitussa poistumisessa toisen kulkutien kautta.

Kuvio 3 esittää esimerkin siitä, minkälaiseksi levymäinen osa on muodostettava mainitun ohipäästön sallimiseksi. Tässä tapauksessa osan läpileikkaus on nelikulmainen, mikä kulmineen 19c ohjaa kohden ensimmäisen kolon 21 sisäseinämää 21a. Tällöin osan ja mainitun sisäpinnan 21a väliin muodostuu avoimia ympyräsegmenttejä 25. Segmentin 25 kokoa voidaan vaihdella kääntämällä osansivupintoja tai muodostamalla ne kaareviksi. Osan muoto voi tietenkin olla toisenlainenkin ja sen läpileikkaus saattaa olla esimerkiksi monikulmainen ja esimerkiksi kolmion muotoinen, viisikulmainen. Osa 19 saattaa myös olla tehty läpileikkaukseltaan pyöreäksi, jolloin osassa on läpimeneviä koloja, jotka ulottuvat osan ylä- ja alapintojen väliin. Tapin 20 pituutta voidaan vaihdella ja se saattaa olla esim. 10-90 %, mieluummin 40-75 % jousen pituudesta, sen asettuessa koskemattomaan asentoonsa.

Painetappielinkin voidaan muodostaa sallimaan väliaineen kulun pitkin ulkosivuaan tai -sivujaan mainitun keskuskäytävän 13e, 13e' sijasta. Keskuskäytävässä on vinoon asetettu osa 13e1, joka ulottuu laipan ja tapin toisen pääteosan väliseen ylime-nokohtaan. Tapissa saattaa olla yksi tai useampia tällaisia osia 13e'.

Esitetyn rakenteen ensiosta kuulan 17 kosketus istukkaa 18 vasten ei joudu riippumaan jousen 14 pään 14a hionnasta vaan luotettava kuulavaikutus on olemassa vaikkakin yksipistekoske-tus periaatteessa on olemassa mainitun jousenpään 14a ja laipan yläpinnan 19c välillä.

Kuviossa 4 esitetään voimansiirtoelimen vaihtoehtoista sovellu-tusmuotoa. Tässä tapauksessa voimansiirtoelin on männän 26 muodossa, jossa on sisäinen kolo 27 Tällöin jousielin 14' ulottuu alas tähän koloon ja ohjautuu sisäseinälle 26a. Männäs- 8 75413 sä 26 voi vaihtoehtoisesti olla sisäpuolinen keskustappi 26b niin, että jousta varten muodostuu rengasura, joten tällöin jousta ohjataan molemmilta puolilta. Männälle 26 voidaan antaa sama läpileikkaus kuin levymäiselle osalle 19, katso kuviota 3. Eräässä suositussa sovellutusmuodossa mäntä saattaa käsittää pohjaosan, josta ulkonee kulmapylväitä ylöspäin kolon pituussuunnassa tai kohtisuoraan mainitusta pohjaosasta. Vaihtoehtoisesti mäntä 26 voi olla muodostettu läpileikkaukseltaan pyöreäksi, jolloin kaista 28 tehdään niin suureksi, että väliaineen kulku saattaa tapahtua mainitussa päästössä.

Paineenvähennyslaitteessa naarasosaa varten tai kiinteän vent-tiilipesän 4 päässä 6 on vastaavalla tavalla painetappi 29, joka on muodoltaan samanlainen kuin painetappi 13 sekä toimii yhdessä kuulan 30 ja voimansiirtoelimen 31 kanssa edellä selitettyä vastaavasti- Tässä tapauksessa on koloa 21 vastaavaan koloon 32 asetettu jousielin, jonka ainoana tehtävänä on vaikuttaa pään 6 paineenvähennyslaitteessa olevaan kuulaventtiiliin. Kuula 30 toimii yhdessä kuvion 2 istukkaa 18 vastaavan istukan kanssa. Kolo 32 on kosketuksessa ensimmäisessä kytkinosassa 1 olevan sisätilan kanssa käytävän 35 kautta, minkä lähinnä muodostaa säteittäinen tai vinostettu reikä. Painetapin 29 laakeroimiseksi käytetään tässä tapauksessa ensimmäistä mutte-rinmuotoista elintä tai ensimmäistä hoikkia 36, joka on ruuvattavissa tai puristettavissa pään 6 sisään. Tämä mutterin-muotoinen elin sisältää koloja, jotka vastaavat toista koloa 23 ja kolmatta koloa 24 kuvion 2 mukaisessa sovellutusmuodossa. Kolmannen kolon muodostamiseksi käytetään sitäpaitsi hyväksi toista mutterinmuotoista elintä tai hoikkia 37, joka on ruuvattavissa tai puristettavissa sitä vastaavaan, ensimmäisessä mutterinmuotoisessa elimessä tai ensimmäisessä hoikissa 36 olevaan koloon. Toinen holkki vastaa kuvion 2 mukaista hoikkia 15 ja painetapissa 29 on laippaa 13b vastaava laippa 29a. Painetapissa 29 on sitäpaitsi sisäinen käytävä, joka vastaa kuvion 2 mukaisen sovellutusmuodon käytäviä 13e, 13e'. Ensimmäisen kytkinosan asettuessa ei-yhteenkytkettyyn asentoon niin päässä 6 oleva paineenvähennyslaite on siis koskematon ja tappi 29 asettuu asentoon, joka vastaa painetapin 13 kuviossa 2 9 75413 esitettyä asentoa. Yhteenkytkennän tapahtuessa ja pintojen 6a ja 17a puristuessa toisiaan vastaan painetappi 29 työntyy pituussuuntaan ja kuula 30 nousee istukastaan. Tällöin muodostuu käytävä sisätilasta 34, kulkutiestä 35, kolosta 32, kuulasta 30 ja siihen kuuluvasta istukasta sekä toisesta kolosta ja mainitusta painetapissa olevasta, käytäviä 13e ja 13e' vastaavasta sisäisestä käytävästä. Paineenvähennys voi siten tapahtua ensimmäisessä kytkinosassa. Painetappikin 29 joutuu kahteen eri asentoon laippansa 29a takia. Vain vähäinen määrä väliainetta johdetaan ulos mainitun kytkimen sisältä päiden 6 ja 7 välisiin kosketuspintoihin. Mahdollisesti näitä kosketuspintoja 6a tai 7a voidaan kovertaa, vastaavasta tai mainitusta kytkimestä tulevan mainitun pienehkön väliainemäärän sisällyttämiseksi.

Ensimmäistä ja toista kytkinosaa yhteenkytkettäessä syntyvän, kosketuspintojen 6a ja 7a välisen kosketuksen lisäksi kosketusta muodostuu myös painetappien ulkonevien päätepintojen 13f välille, jotka tällöin voivat olla tasoitettuja. Toisen painetapin päätepinta voi vaihtoehtoisesti olla tehty koverretuksi päätepinnaksi 13g ja toisen painetapin päätepinta tehty ulospäin kaarevaksi päätepinnaksi 13h. Sisäiset käytävät 13e, 13e* valitaan mieluummin 0,3-3,0 mm:n alueelta. Yleisessä tapauksessa painetapissa on käytävä, jonka väliaineen paine pitää puhtaana liasta ja vieraista hiukkasista.

Ensimmäisen ja toisten osien 4a ja 4b erityisen rakenteen ansiosta venttiilipesää 4 varten aikaansaadaan edullinen kokoomus, jossa jousielin 3 voi saada tukea ensimmäisen osan 4a päätepinnasta.

Keksintö ei rajoitu edellä esimerkinomaisesti esitettyyn sovel-lutusmuotoon vaan siihen voi tehdä muutoksia seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (6)

10 7541 3

1. Pikakytkimeen sisältyvässä ensimmäisessä kytkinosassa (1 tai 2) oleva paineenvähennyslaite, joka käsittää pitkittäisestä siirrettävän tai kiinteän venttiilipesällä varustetun ensimmäisen venttiilielimen (4 tai 5), minkä avulla on avattavissa tai suljettavissa ensimmäinen kulkutie väliainetta varten, jolloin laite toisaalta käsittää mainittuun vent-tiilipesään sijoitetun toisen venttiilielimen, joka käsittää pallomaisen elimen, esim. kuulan (17, 30), jonka venttiilipe-sän ensimmäiseen koloon asetetun jousielimen (14, 33) vaikutus pakottaa vasten istukkaa, mikä pallomainen elin ensimmäistä kytkinosaa (1) kytkettäessä yhteen pikakytkimessä toisen kytkinosan (2) kanssa nousee vastoin mainitun jousielimen vaikutusta ja avaa mainitulle väliaineelle toisen kulkutien ennen ensimmäisen kulkutien vaikutusta ja aikaansaa siten paineenvähennysvaikutuksen ensimmäisessä kytkinosassa johtamalla ensimmäisen kytkimen sisältä jonkin määrän väliainetta toisen kulkutien kautta, ja toisaalta käsittää laipalla (13b) varustetun painetapin (13), joka on järjestetty mainitun laipan ja ensimmäisen osan vastepinnan (15a) avulla määriteltävissä olevassa pääteasemassa olemaan altis ulkoisen voiman vaikutukselle toisen kytkinosan (2) kautta kun ensimmäinen ja toinen kytkinosa kytketään yhteen, jonka voiman vaikutuksen johdosta pallomaiseen elimeen (17) yhteydessä olevaa paine-tappia siirretään pituussuunnassa jousivoimaa vastaan, jolloin painetappi aikaansaa pallomaisen elimen nostamisen ja toisen kulkutien avaamisen, joka kulkee pitkin painetappia tähän järjestetyissä toisissa koloissa (23, 24), tunnettu siitä, että jousielin (14, 33) vaikuttaa pallomaiseen elimeen (17, 30) voimansiirtoelimen (19, 20) kautta, joka ohjaa vasten kolon seinämää (21a) ja/tai jousielimen sisä- ja/tai ulkosivuja (14a), että voimansiirtoelin on tehty päästämään ensimmäisessä kolossa ohitse läpikulkeva väliaine mainitun päästön kautta, että voimansiirtoelin on järjestetty nojaamaan pallomaiseen elimeen yhdessä pisteessä (22), että mainittu jousielin (14, 33) aikaansaa painetapin jousivaikutuksen, että mainittu vastepinta (15a) on järjestetty mutterinmuotoiseen eli- 11 7541 3 raeen tai hoikkiin (15), joka on ruuvattu tai puristettu venttiilipesän syvennykseen (16), että mutterinmuotoisen elimen tai hoikin ruuvaus- tai sisäänpuristussyvyyden määrää vent-tiilipesässä oleva vastepinta, että mainitussa painetapin ulommassa ääriasennossa sen pallomaiseen elimeen vaikuttava pinta on erillään pallomaisesta elimestä, ja että voimansiir-toelin on muodostettu jonkin alla olevan kolmen vaihtoehdon mukaisesti: a) alapinnallaan mainitun yhden pisteen no- jauksen aikaansaava levymäinen elin (19) sekä elimen yläpinnasta ulkoneva tappi, joka ulottuu jousielimen sisään, jolloin tapin pituus on välillä 10-90 %, edullisimmin 40-75 S jousielimen pituudesta kun jousielin on venttiilipesässä tilassa, jolloin siihen ei ulkoisesti vaikuteta, tai b) alapinnallaan mainitun yhden pisteen nojauksen aikaansaava mäntä (26), joka on varustettu sisemmällä syvennyksellä (27), johon osa jousielintä ulottuu yläpuolelta, tai c) alapinnallaan mainitun yhden pisteen nojauksen aikaansaava pohjaosa, jonka yläpinnasta ulkonee kohtisuorasti pohjaosaan nähden kulmaelementtejä jousielimen ohjaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paineenvähennyslaite, tunnettu siitä, että jousielin on kierrejousen muotoinen, joka toisen päänsä kautta on yhteistyössä voimansiirtoelimen kanssa yhdessä tai muutamassa harvassa kohdassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen paineenvähennyslaite, tunnettu siitä, että istukka (18) on sijoitettu ensimmäiselle mutterinmuotoiselle elimelle (36), joka on ruu-vattavasti tai puristettavasti asetettu venttiilipesän (4) sisään, että kolon muodostaa venttiilipesässä oleva aksiaalinen poraus, että kolo johtaa ensimmäisen kytkinosan sisältä (34) säteittäisen tai vinostetun käytävän (35) kautta, että painetappi ulottuu venttiilipesän ulkopinnalle, että paine-tappi on sijoitettu ensimmäisessä mutterinmuotoisessa elimessä olevaan aksiaaliseen koloon sekä että sitä pitää paikoil- 12 7541 3 laan oma mutterinmuotoinen tai hoikiksi muotoiltu elin (37), jota tässä sanotaan toiseksi mutterinmuotoiseksi elimeksi tai hoikinmuotoiseksi elimeksi.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen pa1neenvähen-nyslalte, tunnettu siitä, että se on kaksinkertaistettu ja että ensimmäinen paineenvähennyslai te sijaitsee ensimmäisellä kytklnosalla ja toinen paineenvähennyslai te sijaitsee toisela kytk i nosal1 a.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen pai -neenvähennyslai te, tunnettu siitä, että jousielin tukeutuu pallomaisesta elimestä poispäin viettävällä päällään mainitun venttii11 pesän ensimmäiseen osaan (4a), mikä ensimmäinen osa on ruuvattavissa yhteen venttii11 pesän toisen osan (4b) kanssa, jolloin toinen osa kannttaa paineenvähennyslaitetta.

6. Jonkin edellä olevan patettivaatimuksen mukainen pai-neenvähennyslaite, tunnettu siitä, että ensimmäisen kytkin-osan sisältä (3F ) johtava toinen kulkutie liittyy painetapin sisään tehtyyn käytävään (13e, 13e'), joka kulkee toisen kulkutien välillä ensimmäisen kytkinosan ulkosivulle. 13 7541 3