FI74814C - Reaktionskuvett. - Google Patents

Description

1 74814

Reaktiokyvetti Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista kuppimaista astiaa eli reaktiokyvettiä ja eri-5 koisesti patenttivaatimuksen 4 johdanto-osan mukaista reak-tiolautasta, joka sisältää useita reaktiokyvettejä, joita käytetään automatisoiduissa analyysisysteemeissä.

Automatisoidussa analyysitekniikassa, jossa vesipitoisia näytteitä pannaan reagoimaan vuoron perään yhden 10 tai useamman analyytin kanssa, muodostaa peräkkäisten näytteiden välinen likaantuminen vaikean probleeman. Sellaisissa jatkuvatoimisissa analyysisysteemeissä, joita on kuvattu US-patentissa nro 3 241 432 ja US-patentissa nro 3 479 141, näytejaokkeet tuodaan peräkkäin systeemiin käyttäen hyväk-15 si yhtä ainoata imupilliä. US-patentissa nro 3 241 432 imetään peräkkäisten näytteiden välillä peräkkäin ilma-pesu-neste-ilma-jaokkeet likaantumisen olennaiseksi vähentämiseksi. Näytejaokkeet, siis toisistaan erillään, johdetaan jatkuvana virtana analyysisysteemin läpi, jossa niiden an-20 netaan reagoida ja jossa ne analysoidaan keskeytymättömästi. Imettäessä kutakin pesunestejaoketta pilli upotetaan pesu-nestesäiliöön lika-aineiden poistamiseksi tai "pesemiseksi" pillin sisä- ja ulkopinnoilta. Jälkimmäisen US-patentin nro 3 479 141 mukaisesti likaantumista jatkuvana virtana kulke-25 vien peräkkäisten näytejaokkeiden välillä on vähennettävissä olennaisesti ottamalla käyttöön peräkkäisten näytejaok-keiden välillä näytteeseen sekoittumaton neste, esimerkiksi silikoni, fluoribenseeni jne. Sekoittumaton neste kastelee edullisesti analyysisysteemin sisäpinnat, mikä täydellises-30 ti estää vesipitoisten näytejaokkeiden pääsyn niille. Itse asiassa näytejaokkeet kapseloidaan kokonaan sekoittumatto-man nesteen avulla, jolloin likaantuminen peräkkäisten näyte jaokkeiden välillä estyy kokonaan.

Myös sellaisissa analyysisysteemeissä, joissa ei käy-35 tetä hyväksi jatkuvan liikkeen tekniikkaa ja joita tämän jäi- 2 74814 keen kutsutaan jaksottaistoimiviksi systeemeiksi, annostellaan säädetty määrä vesipitoista näytettä ja sopivia reagensseja tarkasti reaktiokyvettiin, jonka jälkeen mittaamalla reaktioseoksen värin syvyys määritetään analyytin 5 konsentraatio. Tavallisesti tämä annostelu suoritetaan imemällä ennalta määrätyt tilavuudet näytettä tai reagenssia ja annostelemalla ne yhteen reaktiokyvettiin. Aikaisemmasta annostelusta peräisin oleva lika ja muut jäännökset poistetaan pillin ulkopinnoilta upottamalla pilli pesunestesäi-10 liöön. Usein pilli huuhdotaan vastavirtaan sopivalla nesteellä sen sisäpintojen puhdistamiseksi.

US-patentissa nro 4 121 466 on kuvattu parannettu annostelu- tai jakelusysteemi, joka soveltuu käytettäväksi sekä jatkuvatoimisissa että jaksottaistoimivissa sys-15 teemeissä ja jossa peräkkäin imettyjen nesteiden välinen likaantuminen on täydellisesti vältetty. Tässä systeemissä pillien uiko- ja sisäpinnat, jotka ovat normaalisti kosketuksissa vesipitoisten nesteiden kanssa, joko näytteiden tai reagenssien kanssa, päällystetään jatkuvatoimisesti 20 ohuella nestekalvolla, joka on tehty vesipitoisiin nesteisiin sekoittumattomasta aineesta, joka edullisesti kastelee kosketuspinnat. Jakelua varten imupilliin imetyt vesipitoiset nestejaokkeet kapseloituvat myös täydellisesti tällä sekoittamattomalla nesteellä. Tästä johtuen pillin si-25 sä- ja ulkopinnat eivät ole kosketuksissa vesipitoisen nesteen kanssa imemisen aikana eikä myöskään annostelun aikana.

Yllämainitun US-patentin nro 4 121 466 mukaisella annostelusysteemillä saadaan tunnetusti hyviä tuloksia, koska likaantuminen peräkkäin annosteltujen nestejaokkeiden 30 välillä ja myös niiden eri nestelähteiden välillä, joihin pilli upotetaan, eliminoituu täydellisesti. Jos systeemiä sitä vastoin käytetään jakelulaitteena jaksottaistoimivas-sa systeemissä reaktiokyvettiin annosteltu nestejaoke, olipa se näytettä tai reagenssia, saattaa kapseloitua 35 reaktiokyvetissä sekoittumattoman nesteen kalvon sisään. Tietyissä tapauksissa esimerkiksi silloin, kun annostel- 3 74814 lussa nesteessä on läsnä pinta-aktiivista ainetta, on näytteellä tai sen osalla voimakas taipumus jäädä kapseloiduksi sekoittamattoman nesteen kalvoon, joka ei helposti murru annostelujakson aikana. Jollei tätä kapseloivaa 5 kalvoa murreta rikki, ei annosteltu nestejaoke pääse osallistumaan reaktioon. Tämä keksintö on erikoisesti kohdistettu sellaiseen uuteen reaktiokyvettiin, jolla yllä mainitut puutteet ennestään tunnetuista laitteista voidaan eliminoida ja jonka tehtävänä on estää tällaisen kapseloi-10 van kalvon muodostuminen annostelun vaiheen aikana.

Keksinnön eräänä päämääränä on näin ollen aikaansaada parannettu automatisoiduissa analyysisysteemeissä käytettävä reaktiokyvetti.

Keksinnön toisena päämääränä on aikaansaada uutta 15 rakennetta oleva kyvetti, joka on laadultaan, käytettävyydeltään, valmistettavuudeltaan ja tuotantokustannuksiltaan entisiä parempi.

Edelleen keksinnön päämääränä on aikaansaada reak-tiolautanen, joka käsittää useita kyvettejä, jotka on val-20 mistettu yhtenäisellä tavalla ja jotka erikoisesti sopivat käytettäväksi automatisoiduissa analyysisysteemeissä. Vielä on keksinnön päämääränä aikaansaada uusi, automatisoiduissa analyysisysteemeissä käytettävä kyvettirakenne, joka takaa siihen annosteltujen nesteiden tehokkaan sekoit-25 tumisen.

Lisäksi on keksinnön päämääränä aikaansaada uusi kyvettirakenne, jolla joko estetään yllä mainitun US-pa-tentin nro 4 121 466 mukaisen systeemin annosteluvaiheen aikana sekoittamattomasta nesteestä syntyvän kalvon muo-30 dostuminen tai varmistetaan tällaisen muodostuneen kalvon rikkoutuminen.

Keksinnön mukaisella kuppimaisella astialla, jossa on aukko nesteen vastaanottamiseksi, jolloin astian sisäosassa on ainakin yksi sisäpinta, joka on vastapäätä mai-35 nittua aukkoa, saavutetaan edellä kuvatut ja muut keksinnön päämäärät siten, että ainakin yksi hydrofiilista ainetta 4 74814 oleva uloke ulkonee mainitusta vastapäisestä sisäpinnasta ja on sovitettu murtamaan kapseloidun nestepallosen, ja että astiassa on lisäksi näköyhteyskanava nesteen analysointia varten. Keksinnön mukaiselle reaktiolautaselle on puoles-5 taan tunnusomaista, että kussakin kyvetissä on aukko nesteen vastaanottamiseksi jakeluasemalla, ja että kussakin kyvetissä on sisäpinta vastapäätä mainittua aukkoa ja ainakin yksi hydrofiilista ainetta oleva sisäänpäin ulottuva uloke, joka on sovitettu murtamaan kapseloidun nestepallosen, jol-10 loin kussakin kyvetissä on lisäksi näköyhteyskanava niiden sisällön analysoimiseksi.

Annosteluvaiheen aikana pillin ulostulopää sijoitetaan välittömästi reaktiokyvetin pohjalla olevien ulokkeitten läheisyyteen. Tällöin kapseloivan sekoittumattoman nesteen 15 kalvo, joka pyrkii muodostumaan palloksi, joutuu kyvetin pohjapinnalla olevia ulokkeita vasten, joiden vaikutuksesta se muuttaa niin paljon muotoaan, että lopulta tapahtuu murtuminen, koska sekoittumaton neste on inertti reagoiviin aineisiin nähden, se ei ota osaa reaktioon kalvon murtumisen 20 jälkeen.

Keksintöä kuvataan seuraavassa piirustuksilla, joissa kuvio IA on isometrinen kuvanto reaktiolautasesta, joka sisältää useita keksinnön mukaisia reaktiokyvettejä ja kuvio IB on isometrinen kuvanto tällaisesta reaktio-25 kyvetistä, kuviot 2A ja 2B esittävät imuvaihetta ja kuviot 3A, 3B ja 3C esittävät imuannostelupillin yllämainitun US-pa-tentin nro 4 121 466 mukaista jakeluvaihetta, kuviot 4A ja 4B esittävät keskinnön mukaisen reaktio-30 kyvetin poikkileikkausta ja kuviot 5A, 5B ja 5C ovat osakuvantoja keksinnön mukaisen reaktiokyvetin vaihtoehtoisista suoritusmuodoista. Keksinnön selitys

Kuvion 1 mukaisesti keksinnön mukainen reaktiolauta-35 nen 1 sisältää useita kuppimaisia säiliöitä tai kyvettejä 3, jotka on muodostettu yhtenäisellä tavalla ja jotka on sijoitettu ympyrän muotoon pitkin lautasen 1 kehää. Lau- 5 74814 tanen 1 on edullisesti valettu muotissa kirkkaasta akryy-lipolystyreenistä tai jostain muusta sopivasta läpinäkyvästä inertistä aineesta. Vahvistusrivat 4 antavat lautaselle 1 jäykkyyttä. Lautanen 1 on sovitettu keskiosassa 5 olevasta aukostaan 5 ajoittain pyörivälle akselille (ei-esitetty), johon se on lukittu raon 7 avulla ja lautanen pyörii akselinsa ympäri nuolella osoitettuun suvultaan. Rako 7 on sijoitettu kaulukseen 9, joka helpottaa lautasen 1 asettamista akselille ja sen poistamista siltä. Pyörittä-10 mällä akselia kukin kyvetti 3 on tuotavissa vuoron perään reagenssien annostelupisteeseen 11, näytteen annostelupis-teeseen 13 sekä optisella ilmaisimella varustettuun tark-kailupisteeseen 15. Koska jaksottaistoimisten analyysisys-teemien reaktiolautaset ovat alalla hyvin tunnettuja, ei 15 niitä ole asian jouduttamiseksi kuvattu yksityiskohtaisesti. Kuitenkin kuvassa 1 on annostelupilleilla 17 ja 19 kuvattu symbolisesti vastaavia reagenssin ja näytteen annostelupisteitä. Pillin 17 tuomiseksi reagenssin annos-telupisteessä 11 olevaan kyvettiin ja poistamiseksi siitä 20 sekä pillin 19 tuomiseksi näytteen annostelupisteessä 13 olevaan kyvettiin ja poistamiseksi siitä kumpikin pilli on liikuteltavissa pystysuunnassa, kuten kuviossa 1 esitetty nuolella. Merkillepantavaa on se, että pillit 17, 19 on sovitettu kiertämään vaakatasossa ollessaan kohotetussa 25 asennossaan, niin että ne voidaan sijoittaa imukohtiinsa, jotka sijaitsevat reagenssilähteen tai näytelähteen yläpuolella. Tällä tavalla sijoitettuna pilli 17 upotetaan reagenssi lähteeseen, josta imetään selektiivisesti ennaltamää-rätty tilavuus reagenssia, joka annostellaan annostelupis-30 teessä 11 olevaan kyvettiin 3. Myöskin kun tämä kyvetti 3 on edennyt näytteen annostelupisteeseen, pilli 19 upotetaan näytelähteeseen ennaltamäärätyn näytetilavuuden imemiseksi, joka tuodaan kyvettiin. Pillien 17, 19 imu- ja annos te luvaihett a kuvataan seuraavassa tarkemmin ja se voi 35 tapahtua käyttäen yllä mainitun US-patentin nro 4 121 466 mukaista imu-annostelu-laitetta. Tämän jälkeen kyvetti 3 6 74814 kuljetetaan eteenpäin optisella ilmaisimella varustettuun tarkkailupisteeseen 15, jossa analyytti analysoidaan kolorimetrisesti käyttäen tavanomaista tekniikkaa.

Kuten kuvioissa IA ja IB on esitetty kyvetti 3 on 5 pääasiassa suorakulmion muotoinen ja se on sijoitettu reak-tiolautasen 1 tason alapuolelle. Kussakin kyvetissä on vastakkaiset yhdensuuntaiset seinämät 21, 21' ja 23, 23', joista jälkimmäisissä on kapenevat osat 25, 25'. Seinämäosat 25, 25' ovat samaa ainetta laippaosien 27, 27' kanssa. Ku-10 vassa IA laippaosat 27, 27' ovat kiinteänä osana lautasta 1. Sovitettaessa kyvetti 3 kestokäyttöistä tyyppiä olevan kään-töpöydän rakoihin se saa kannatuksensa laippaosista 27, 21' . Kunkin kyvetin pohjapinnalla on useita ylöspäin suunnattuja ulokkeita tai ripoja 31, joiden varsinainen tehtävä kuva-15 taan myöhemmin. Vastapäätä olevat seinämät 21, 21' ovat tarkasti määritetyn välimatkan päässä toisistaan. Seinämien 23, 23' läpi on näköyhteys, niin että reagoinut näyte voidaan analysoida kolorimetrisesti. Kun kyvetti 3 on tullut kukin vuoron perään tarkkailupisteeseen 15, suunnataan va-20 lonlähteestä 33 valonsäde linssisysteemin 35 läpi seinämien 23,23' läpi kulkevaa näköyhteyttä pitkin. Näytteestä tuleva valo kohtaa tuntoelimen 37, joka antaa tulosteen, joka osoittaa mitattavan analyytin konsentraation ja joka tallennetaan piirturilla 39.

25 Jotta keksinnön edut tulisivat selvemmin esille, vii tataan ensin kuvioihin 2A ja 2B, jotka esittävät kummankin kuviossa 1 esitetyn pillin 17 ja 19 imuvaihetta. Säiliö 41 edustaa sekä reagenssi- että näytelähdettä, johon pillit 17 ja 19 vastaavasti kuvion IA mukaisesti upotetaan. Myös 30 pilli 43 kuviossa IA vastaa pillejä 17 ja 19. Tärkeätä on, että pillien 17, 19 toiminnat vastaavat muuten toisiaan paitsi, että imettävät vesipitoiset nesteet, so. näyte ja reagenssi, ovat erilaiset. Tavanomaista tapaa käyttäen pilli 43 upotetaan säiliöön 41 ja sen ulostulopäähän saatetaan 35 vaikuttamaan pumpun avulla alipaine, jonka vaikutuksesta imetään määrätty tilavuus vesipitoista nestettä 45. Kuten 7 7481 4 erikoisesti on kuvattu yllä mainitussa US-patentissa nro 4 212 466, juoksutetaan määrätyllä nopeudella säiliöstä (ei-esitetty) pitkin pillin 43 ulkopintaa sekoit-tumatonta nestettä, joka muodostaa pinnalle päällysteen, 5 joka estää imettävän vesipitoisen nesteen pääsemästä kosketukseen pillin ulkopinnan kanssa. Pillin 43 ollessa uponneena imu- tai annosteluvaiheen aikana sekoittumattoman nesteen juoksutus voidaan lopettaa.

Kunkin imuvaiheen alussa pilli täyttyy normaalisti 10 sekoittamattomalla nesteellä 47, joka toimii apunesteenä annosteltaessa imettyä nestejaoketta. Aloitettaessa imu-vaihe pilli 43 upotetaan säiliössä olevaan nesteeseen 45. Tänä aikana ulkoisesti kastelevan sekoittumattoman nesteen 47 juoksutus keskeytetään ja nestettä 45 imetään pilliin 15 kuvion 2A mukaisesti. Koska sekoittumaton neste 47 kastelee edullisesti pillin sisä- ja ulkopinnat nesteen 45 sulkemiseksi pois niiltä, imetyllä nesteellä on taipumus muodostaa erillinen jaoke, joka on suljettu sekoittumattoman nesteen sisään, minkä takia se ei pääse kosketuksiin pil-20 Iin pintojen kanssa.

Pillin upotuksen aikana pieni osa ylimääräisestä sekoittumattomasta nesteestä pyyhkiytyy nesteen 45 pintajännityksen vaikutuksesta irti pillin 43 ulkopinnasta ja muodostaa kalvon säiliössä 41 olevan nesteen 45 päälle.

25 Kun pilli 43 vedetään pois, on tällä ylimääräisellä sekoittamattomalla nesteellä taipumus tiivistää pillin 43 sisään-menopää sekä kapseloida täysin imetty nestejaoke 45', kuten on esitetty kuviossa 2B. Tällainen kapselointi, kuten tunnettua, estää nestejaokkeen 45' ja pillin 43 sisäpinto-30 jen välisen kosketuksen, jonka ansiosta likaantuminen peräkkäin imettyjen nestejaokkeitten välillä estyy. Pillin 43 ulkopinnoilla oleva sekoittumattoman nesteen kalvo estää likaantumisen tapahtumasta niiden peräkkäisten neste-lähteiden välillä, joihin pilli 43 voidaan selektiivisesti 35 upottaa. Tärkeätä on, että voidaan käyttää useita reagens-silähteitä, joihin kuvion IA pilli 17 voidaan upottaa, niin 8 74814 että näytejaokkeet, jotka tuodaan vuoron perään kyvet-teihin 3 annostelupisteessä 13, voidaan analysoida eri analyyttien suhteen selektiiviseltä pohjalta.

Aloitettaessa annosteluvaihe pilli 43 siirretään 5 reagenssin tai näytteen annostelupisteeseen ja asetetaan siinä olevan kyvetin päälle. Havainnollistamistarkoituk-sissa kuvioissa 3A-3C on esitetty esimerkki ennestään tunnetusta näytteen annostelupisteestä, missä oleva kyvetti 49 sisältää aikaisemmin annosteltua nestettä 51, so. rea-10 genssia. Kuten aiemmin on esitetty kyvetissä 3 on tasainen, pääasiassa sileä pohja 53. Taas pilli 43 upotetaan kyvettiin 49, sekoittamattoman nesteen 47 juoksutus keskeytetään ja osa siitä jätetään jäljelle muodostamaan kalvo nesteen 51 pinnalle, kuten kuvattiin aiemmin. Tällöin 15 pillin 43 pää tiivistetään sekoittamattomalla nesteellä ja nestejaoke 45' jää kapseloiduksi. Kun nestejaoke 45' annostellaan, osa sekoittumattomasta nesteestä 47, joka tiivistää pillin 43 sisäänmenopään, muodostaa ohuen sulku-kalvon 47’, joka laajenee purkautuvan jaokkeen vaikutuk-20 sesta, kuten on esitetty kuviossa 3A. Nestejaokkeen 45' jatkaessa purkautumistaan, sulkukalvo 47' jatkaa laajenemistaan ja ympäröi nestejaokkeen 45', jolloin kummatkin pyrkivät vaikuttavien pintajännitysten johdosta kohti pallomaista muotoa. Kun nestejaoke 45' on purkautunut tar-25 peeksi pillistä 43, on muodostunut pallomainen kappale, kuten näkyy kuviossa 3B. Ennen kaikkea pyritään siihen, että nestejaokkeen 45' ollessa huomattavan suuri kyvettiin 49 tulee annostelluksi koko joukko tällaisia palloja. Monissa tapauksissa sulkukalvo 47' jää koskettomaksi annosteltiinpa 30 se nesteväliaineeseen tai tyhjään kyvettiin, jolloin kapseloitunut nestejaoke 45' ei voi osallistua reaktioon.

Kuvio 3C esittää tilannetta, jossa pillin 43 pää sijaitsee lähellä kyvetin 49 pohjaa 53. Kuten näkyy, sulku-kalvoon 47’ kapseloitunut nestejaoke 45' puristuu vasten 35 pohjaa 53. Pohjan 53 sileydestä johtuen kapseloitunut nestejaoke 45' vääntyy kieroksi ja luisuu pois pillin 43 ja 9 74814 pohjan 53 välistä sulkukalvon 47' ollessa vahingoittumattomana kuvan 3B mukaisena pallona.

Kyvetin 3 uusi rakenne varmistaa sen, että sulku-kalvo ei pysty muodostamaan täydellistä kapselia annos-5 tellun nestejaokkeen ympärille. Kuten näkyy kuvasta 4A, kyvetin 3 pohja 29 on varustettu yhdellä tai useammalla ylössuunnatulla ulokkeella tai harjalla 31. Annosteluvai-heen aikana pillin sisäänmenopää on lähellä pohjaa 29.

Pohjan 29, so. harjojen 31 ja pillin 43 välisen tilan 10 tulisi olla riittävä, jotta annosteluvaiheen aikana pilli-systeemiin ei muodostuisi merkittävää vastapainetta, joka vaikuttaisi annosteluun ja myöskin pienempi kuin mahdollisesti muodostumaan pyrkivän pallon läpimitta. Annostelun aikana sulkukalvon 47’ kapseloima nestejaoke 45' painetaan 15 harjoja 31 vasten. Nestejaokkeen 45' jatkaessa purkautumistaan sulkukalvo 47' pakotetaan harjoja 31 vasten, jotka tunkeutuvat siihen ja estävät sulkukalvon 47’ luistami-sen. Kun nestejaoke 45' jatkaa purkautumistaan pillistä, tämä kalvokerros murtuu ja nestejaoke 45' vapautuu. Vaihto-20 ehtoisesti harjat 31 lopulta tunkeutuvat sulkukerrokseen 47'. Kun pohja 29 on muodostettu hydrofiilisestä aineesta, harjat 31 saavat aikaan hydrofiilisen kulkutien tai "sillan" joka kiihdyttää nestejaokkeen 45' vapautumista sekoittuak-seen kyvetissä 3 olevan reagenssin 45 kanssa, kuten on esi-25 tetty kuvassa 4B. Sulkukalvo 47' murtuisi samalla tavalla huolimatta siitä, että kyvetti 3 ei sisällä aikaisemmin annosteltua nestettä, niin kuin on asianlaita annosteltaessa reagenssia reagenssin annostelupisteessä 11. Näin uudella kyvettirakenteella varmistetaan annostellun nes-30 tejaokkeen läsnäolo reaktiossa, samalla kun saadaan hyväksi kaikki hyöty sekoittumattoman nesteen likaantumista estävästä vaikutuksesta kohdistuipa se niihin reagenssiläh-teisiin, joihin pilli selektiivisesti upotetaan tai peräkkäisiin näytelähteisiin. Vaikka kuvioissa 4A ja 4B on esi-35 tetty harjat, on huomattava, että yhtäläisiä tuloksia voi- ίο 74 81 4 daan saavuttaa käyttämällä hyväksi lukuisia muita vaihtoehtoisia rakenteita. Keksinnöstä saatavien etujen saavuttamiseksi pohjan 29 yläpinta tulisi käsitellä tai se tulisi muodostaa siten, että sulkukalvon 47' rikkoutuminen 5 nopeutuu estämällä purkautuvan pallon luistaminen pillin 43 sisäänmenopään ja pohjapinnan välistä. Pohjapinta voi olla esimerkiksi hiekkapuhallettu, kuten on esitetty kuviossa 5A, purkautuvan pallon luistamisen estämiseksi, jolloin pinnassa olevat mikroskooppiset ulokkeet tunkeutuvat 10 sulkukalvoon 47' ja pidättävät sitä. Pohja 29 voi myös olla varustettu kartiomaisilla ulokkeilla 57, kuten on esitetty kuviossa 5B tai tankomaisilla ulokkeilla 59, kuten on esitetty kuviossa 5C tai millä tahansa erikoisella hyd-rofiilisellä pinnalla, joka pidättää purkautuvaa palloa ja 15 jossa on palloon tunkeutuvat ulokkeet.

Claims (10)

7481 4

1. Kuppimainen astia (3), jossa on aukko nesteen vastaanottamiseksi, jolloin astian sisäosassa on ainakin 5 yksi sisäpinta (29), joka on vastapäätä mainittua aukkoa, tunnettu siitä, että ainakin yksi hydrofiilista ainetta oleva uloke (31) ulkonee mainitusta vastapäisestä sisäpinnasta (29) ja on sovitettu murtamaan kapseloidun nestepallosen, ja että astiassa on lisäksi näköyhteys-10 kanava (23, 23') nesteen analysointia varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuppimainen astia, tunnettu siitä, että pinnassa (29) on useita harjamaisia ulokkeita (31).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuppimai-15 nen astia, tunnettu siitä, että siinä on ainakin kaksi yhdensuuntaista läpinäkyvää vastakkain olevaa sei-nämäosaa (23, 23'), joiden läpi muodostuu mainittu näköyhteys .

4. Reaktiolautanen (1), johon kuuluu useita reak-20 tiokyvettejä (3) ympyräjärjestelmässä akselin ympärillä, jolloin lautanen on sovitettu pyörimään mainitun akselin ympäri kunkin kyvetin (3) viemiseksi vuorollaan nesteen-jakeluasemalle (11, 13), tunnettu siitä, että kussakin kyvetissä (3) on aukko nesteen vastaanottamisek-25 si jakeluasemalla (11, 13), ja että kussakin kyvetissä on sisäpinta (29) vastapäätä mainittua aukkoa ja ainakin yksi hydrofiilista ainetta oleva sisäänpäin ulottuva uloke (31), joka on sovitettu murtamaan kapseloidun nestepallosen, jolloin kussakin kyvetissä on lisäksi näköyhteys-30 kanava (23, 23') niiden sisällön analysoimiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen reaktiolautanen, t unnettu siitä, että lautasessa on keskellä aukko (5) lautasen asentamiseksi pyörivälle akselille.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen reaktio-35 lautanen, tunnettu siitä, että kukin kyvetti (3) on sijoitettu reaktiolautasen jotakin sädettä pitkin. 12 7481 4

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen reaktiolautanen, tunnettu siitä, että kussakin kyvetissä (3) on kaksi läpinäkyvää ennaltamäärätyn välimatkan päässä toisistaan olevaa sivua (23, 23'), joiden läpi muodostuu 5 näköyhteys, joka kulkee pitkin lautasen (1) sädettä.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen reaktiolautanen, tunnettu siitä, että pinnassa (29) on useita har-jamaisia ulokkeita (31).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 4-8 mukainen reak-10 tiolautanen, tunnettu siitä, että lautanen on muodostettu akryyli- tai polystyreenimateriaalista.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 4-9 mukainen reaktiolautanen, tunnettu siitä, että kukin kyvetti (3) kuuluu kiinteänä osana reaktiolautaseen. 7481 4