FI74338B - Saekring foer mufffoerband i plastroer. - Google Patents

Description

74338

Muoviputkien muhviliitosten varmistin -Säkring för muffförband i plaströr

Valurautaisissa tai joustavissa putkissa, erityisesti muhvipaineputkissa, käytetään joustavia tai valurautaisia 5 varmistimia, jotka varmistavat putken toisen putken muhviin työnnettyä päätä muhvista irtoamiselta. Näissä varmistimissa on kiristysrengas, joka on putken halkaisijan mukaan jaettu vähintään kahteen tai myös useampaan kiris-tysrengassegmenttiin, jotka tarttuvat muhviin työnnetyn 10 putkenpään ympärille. Edelleen on varmistimissa lukko-osa, joka tarttuu muhvin takaosaan, esim. muhvin ulkopinnalla olevan renkaan muotoisen laipan tai nokan taakse tai halkaisijaltaan ohenevan muhvikaulan taakse, joka muodostaa siirtymäkohdan muhvista putkeen. Lukko-osa voi käsittää 15 tällöin yksittäiset kynsimäiset lukkonokat tai lukkorenkaan, joka on jaettu vähintään kahteen lukkorengassegmenttiin. Lukkonokat tai lukkorengassegmentit ovat yhdistetyt yhdis-tyslevyin kiristysrengassegmentteihin, jotka toimivat vetotukina. Jokainen kiristysrengassegmentti, ja lukko-20 rengasta käytettäessä jokainen lukkorengassegmentti, on molemmista päistään varustettu kiinnityslevyin ruuveilla liittämiseksi, joilla segmentit kiristetään yhteen, jolloin kiristysrenkaan ollessa kiristettynä yhdistyslevyjen välissä säilyy etäisyys.

25 Veto- tai työntövoima, joka vaikuttaa varmistimeen ja joka voidaan siirtää muhviliitokseen, ei riipu vain kiris-tysvoimasta, jolla kiristysrengas puristetaan kiinnitys-levyissä olevilla ruuveilla putkenpäähän, vaan se riippuu myös kiristysrenkaan ja putkenpään välisestä kitkasta tai 50 tarttuvuudesta. Erilaisin, kiristysrenkaan putkenpään ulkopintaan painautuvaan sisäpintaan kohdistuvin toimenpitein on sen vuoksi parannettu kiristysrenkaan tartuntaa putkenpäähän. Siten on esimerkiksi kiristysrenkaalla 74338 rosoinen sisäpinta tai sisäpinta on karhennettu, tai pinnalla on profiili/ kuten esim. viilapinta tai myös suora hammastus/ jonka hampaat tunkeutuvat putkenpään ulkopintaan.

5 Näitä toimenpiteitä on käytetty sekä välittömästi että välillisesti siten että esim. edellä mainitut hammastukset on muotoiltu kiristysrengaselementteihin niitä valettaessa, tai on valmistettu erikseen armatuurit tai sisäkkeet sellaisin pinnoin ja jotka sitten asetetaaan kiristysrengas-10 elementteihin. Kun nyt jäljempänä puhutaan kiristysrenkaan sisäpinnasta tai sen hammastuksesta, tarkoitetaan samalla myös aina kiristysrenkaita, joissa on armatuurit tai sisäkkeet.

Työntövoima, jonka varmistimet edellä mainituin toimenpi-15 tein kykenevät ottamaan vastaan, ilman että putkenpää vedetään kiristysrenkaan lävitse, riippuu myös kiristysrenkaan sisäpinnan sen osan suuruudesta, joka painetaan niin voimakkaasti putkenpään ulkopintaa vasten, että edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutuksia voidaan täysin 20 käyttää hyväksi, esim. siten että hammastus tunkeutuu putken ulkopintaan. Valurautaiset tai joustavat valurauta-putket vaihtelevat putkihalkaisijaltaan sekä poikkeavat tarkasta ympyräpoikkipinnasta. Jotta saavutettaisiin kiristysrenkaan puristusvoima putken päässä koko sen ympä-25 rysmitalta putkien ollessa epäpyöreitä ja halkaisijoiden vaihdellessa, ovat kiristysrengassegmentit tehty siten kaareviksi, että kaarevuussäde on suurempi kuin suurin putkissa esiintyvä kaarevuussäde ja edelleen on sisäpinta jaettu viilloin useisiin sektorinmuotoisiin painopintoi-30 hin, jolloin sektorinmuotoisten painopintojen välissä olevat viillokset muodostavat taivutuskohtia. Näin saadaan aikaan se, että kiristysrengasta kiristettäessä aluksi jokaisen kiristysrengassegmentin keskellä tai kaarevuuden laella olevat painopinnat koskettavat putkenpään 35 ulkopintaa. Heti kun näillä pinnoilla on saavutettu 74338 haluttu puristusvoima, taipuvat kiristysrengassegmentit pultteja edelleen kiristettäessä painopintojen molemmin puolin olevien viillosten kohdalta, niin että molempien puolien vierekkäiset painopinnat taipuvat putkenpinnalle 5 ja puristautuvat putken päähän. Sektorinmuotoisten paino-pintojen ja viillosten lukumäärää vastaten jatkuu tämä ilmiö edellä kuvattuun tapaan, niin että myös putkien ollessa epäpyöreitä ja halkaisijoiden vaihdellessa saavutetaan optimaalinen kiristysrenkaan puristus sen koko 10 pinnan alalta.

Valurautaisten muhvipaineputkien ohella käytetään samaan tarkoitukseen myös muoviputkia. Edelläkuvatut, valuputkis-sa käytetyt valurautaiset varmistimet eivät kuitenkaan ole käyttökelpoisia muoviputkissa. Edelläkuvattuja, valu-^ 5 putkissa esiintyviä epäpyöreyksiä ja suhteellisen suuria halkaisijan mittavaihtelulta ei tosin ole muoviputkilla, joilla on erittäin suuri mittatarkkuus. Mutta päinvastoin kuin taivutusjäykät valuputket ovat muoviputket siinä määrin muovautuvia, että kiristysrengasta kiristettäessä 20 voi tapahtua muodonmuutoksia tai jopa putkenpään rikkou tuminen. Sen tähden ei ole mahdollista taivuttaa kiris-tysrengassegmenttejä kiristysrengasta kiristettäessä putkenpään pinnalle edellä kuvatulla tavalla, jotta saataisiin aikaan kiristysrengassegmenttien puristus putken 25 pintaan koko niiden pituudelta ja haramastuksen tarttuminen putken pintaan. Koska tunnettuja varmistimia käytettäessä kiristysrengassegmentit kiristetään kiinnityslevyjen välisen etäisyyden säilyessä, on olemassa edelleen vaara, että muoviputki ajan kuluessa antaa perään kylmämyödön takia 30 kiristysrengassegmenttien epätasaiselle paineelle ja mu kautuu kiristysrenkaan muotoon, niin että kiristysrenkaan tarttuminen putkenpäähän pienenee eikä varmistin enää täytä tehtäväänsä.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan toimintavarma 35 varmistin muovisille muhvipaineputkille. Ratkaistavana 74338 on tällöin ongelma, toisaalta saada aikaan varmistimen riittävän suuri tarttuvuus putkenpäähän, rikkomatta toisaalta muoviputkea liian suurella kiristysvoimalla, ja toisaalta hyvän tarttumisen saamiseksi asentaa varmistin 5 putken päähän koko putken pinnan alueelle aiheuttamatta putkessa muodonmuutoksia.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi keksintö perustuu edellä kuvattuun tunnettuun muoviputken muhviliitoksen aksiaali-siirtymävarmistimeen, jossa on vähintään kahteen kiristyskö rengassegmenttiin jaettu kiristysrengas, joka ympäröi put-kimuhviin työnnettyä putkenpäätä ja joka on varustettu putkenpäätä vasten olevalla sisäpinnallaan putkenpään kehän suunnassa kulkevalla hammastukse11a, sekä jossa varmistimessa on ainakin kahteen lukkorengassegmenttiin jaet-15 tu lukkorengas, joka tarttuu putkimuhvin taakse ja jonka lukkorengassegmentit ovat yhdistetyt yhdistyslevyillä ki-ristysrengassegmentteihin, jolloin kiristysrengassegmentit sekä lukkorengassegmentit päättyvät molemmissa päissään kiinnityslevyihin ja ovat näistä kiristettävissä ruuveilla 20 yhteen.

Tehtävänasettelu ratkaistaan keksinnön mukaisella muoviputken muhviliitoksen aksiaalisiirtymävarmistimella siten, että kiristysrenkaan ollessa kiristettynä ovat rajoitus-vasteina toimivat kiristysrengassegmenttien kiinnityslevyt 25 vastakkain ja kiristysrengassegmentit muodostavat taivutusjäykän, itsessään suljetun kiristysrenkaan, jonka hammas tuksen hampaankärjestä mitattu sisähalkaisija on pienempi kuin putkenpään ulkohalkaisija ja jonka hammastuksen hampaanpohjasta mitattu sisähalkaisija on vähintään niin 30 suuri kuin putkenpään ulkohalkaisija.

Näitä ja keksinnön mukaisen varmistimen muita tunnusmerkkejä selvennetään jäljempänä piirrosten mukaisin suoritus-merkein. Ne ovat: 5 74338

Kuvio 1. Muoviputken muhviliitos, jossa on varmistin asennettuna

Kuvio 2. Leikkauskuva kuvion 1 viivalta II-II Kuvio 3. Varmistimen sisäkuva vastaten kuvion 1 piirrosta 5 Kuvio 4. Kuvion 3 viivaa IV-IV myöten katsottu leikkauskuva Kuvio 5. Kuvioni mukaisen varmistimen erityisen suosittu lisämuunnos.

Varmistimessa on kiristysrengas 3 ja lukkorengas 5, jotka kumpikin on jaettu putkihalkaisijän mukaan ainakin kahteen 10 tai useampaan kiristys- ja lukkorengassegmenttiin. Kuvatussa rakenne-esimerkissä on varmistimessa kaksi kiris-tysrengassegmenttiä 3 ja kaksi lukkorengassegmenttiä 5. Kiristysrengas ympäröi muoviputkenpäätä 2, joka on työnnetty toisen muoviputken muhviin 1 (kuvio 1) ja siinä 15 on putkenpään 2 ulkopintaa vasten olevassa sisäpinnassa hammastus 14 (kuvio 3). Lukkorengas kiinnittyy muhvin 1 takaosaan. Kuvatussa rakenne-esimerkissä kiinnittyy lukkorengas kuvatun muhvin olakkeenmuotoisen puollistuman takaosaan. Samalla tavalla voisi lukkorengas 5 kiinnit-20 tyä kuvatussa putkessa muhvista 1 putkeen olevan keilamai-sen siirtymäkohdan taakse, joka putki muodostaa muhvin sisällä muhvipohjan. Lukkorengassegmentit 5 ja kiristys-rengassegmentit 3 ovat päistään varustetut kiinnityslevyin 4 tai 6 pulttiliitosta varten ja ne kiristetään näillä 25 ruuveilla 11 kiinnityslevyistä yhteen (kuviot 1 ja 2). Kiristysrengassegmentit 3 ja lukkorengassegmentit 5 ovat yhdistetyt toisiinsa kiinnityslevyjen 4, 6 kohdalta jäykin yhdistyslevyin 7 (kuviot 1 ja 3).

Kiristysrenkaan 3 ollessa kiristettynä ovat kiinnityslevyt 30 4 vastakkain (kuvio 2), niin että ne toimivat rajoitus- olakkeina 12. Edelleen ovat kiristysrengassegmentit 3, kiinnityslevyt 4 mukaanlukien, taivutus jäykät ja ne ovat kuvatussa rakenne-esimerkissä varustetut jäykisterivoin 13. Tällä tavalla saavutetaan se, että kiristysrengas-35 segmentit muodostavat taivutusjäykän ja itsessään suljetun 74338 6 kiristysrenkaan 3, jolla on jäljempänä selitettävä, ennalta määrätty sisähalkaisija, joka on sovitettu putkenpään 2 ulkohalkaisijaa vastaavaksi, niin ettei putkessa 2 kiristysrengassegmenttejä 3 kiristettäessä ta-5 pahdu muodonmuutoksia, eikä se muotoudu kiristysrenkaan 3 ollessa kiristettynä, ja edelleen puristetaan kiristys-rengassegmentit 3 tarkalleen etukäteen määrätyllä kiris-tysvoimalla putkenpään 2 ulkopintaan, niin ettei tämä rikkoudu.

10 Jotta toisaalta saavutettaisiin edellä mainittu vaikutus mutta toisaalta saavutettaisiin se, että kiristysrengas-segmenteillä 3 on koko niiden pituudelta optimaalinen tartunta putkenpäähän 2, on kiristysrengassegmenttien 3 sisäpinnalla sellainen kaarevuus 8 suhteessa putken 2 15 ulkopinnan kaarevuuteen 9 (kuviot 2 ja 4), että hammastuk-sen 14 kärjestä mitattu kiristetyn kiristysrenkaan 3 sisähalkaisija on pienempi kuin putken 2 ulkohalkaisija, ja että kiristysrenkaan 3 hammastuksen 14 hampaanpohjasta mitattu sisähalkaisija on vähintään niin suuri tai hieman 20 suurempi kuin putkenpään 2 ulkohalkaisija. Näin aikaansaadaan se, että kiristysrengasta 3 kiristettäessä vain kovat, terävät hampaat 14 tunkeutuvat putkenpään 2 pehmeähköön muoviin. Putken 2 enempi painuminen ja vahingoittuminen estetään edellä kuvatulla tavalla rajoitusolakkeina 25 12 toimivin, vastakkain olevin kiinnityslevyin 4. Hammas tuksen 14 hampaankorkeus, josta on seurauksena ero molempien edellä mainittujen sisähalkaisijoiden välillä, on tällöin mitattu niin, että toisaalta hammastus 14 tunkeutuu niin syvälle putkeen 2 kuin on mahdollista ja sallit-30 tua, jotta saavutettaisiin kiristysrenkaan 3 optimaalinen tarttuminen putkenpäähän ja voitaisiin ottaa vastaan varmistimen toivotun suuruinen vetovoima, mutta toisaalta on tunkeutumissyvyys vain niin suuri, ettei sisääntun- keutuvan hammastuksen 14 tuottamat lovet heikennä epä-35 toivotulla tavalla putken 2 seinämää.

74338

Kuten kuviosta 4 on havaittavissa, liikutetaan kiristys-rengasta asennettaessa hammastuksen 14 kiristysrengas-segmentin 3 keskellä tai lakipisteessä olevaa osaa sä-teettäisessä suunnassa putkeen 2 nähden ja painetaan kohti-5 suorassa putkenpintaan. Tällä alueella voi kiristysrengas-segmentillä 3 olla esim. viilapintainen hammastus, joka tällöin voi tunkeutua kohtisuoraan putken pintaan. Ki-ristysrengassegmentin 3 kiinnityslevyihin 4 liittyvät alueet liikkuvat sitävastoin kiristysrengasta kiristet-10 täessä tangentiaalisesti putkenpinnan sivuun 10 nähden.

Ainakin näillä alueilla, jotka liikkuvat tangentiaalisesti tai oleellisesti tangentiaalisesti putkenpintaan nähden, on kiristysrengassegmentillä 3 hammastus 14, jonka hampaat ovat putkenpään 2 kehän suuntaiset. Täten saadaan aikaan 15 se, ettei hammastus 14 kiristysrengasta 3 kiristettäessä aiheuta muodonmuutoksia putkessa 2, eikä poistettaessa irroita lastuavasti ainetta putkenpinnasta, vaikka hampaan kärjestä mitattu sisähalkaisija on edellä kuvatulla tavalla pienempi kuin putken 2 ulkohalkaisija. Putken 2 kehän-20 suuntaiset hampaat liikkuvat enemmänkin putkenpinnalla ja leikkautuvat tällöin kierreleikkurin hammastuksen tavoin putkenpinnan pehmeähköön muoviin. Täten saadaan aikaan se, että myös kiristysrengassegmenttien 3 laidoilla olevilla alueilla hammastus 14 tarttuu putkenpintaan ja saadaan 25 erinomainen tartunta ilman että tällöin täytyy taivuttaa kiristysrengassegmenttien 3 laitaosia putken 2 pälle, kuten alussa kuvatuin toimenpitein on tehtävä valuputkien varmistimia käytettäessä. Kuvatussa rakenne-esimerkissä (kuvio 3) on kiristysrengassegmenteillä hammastus 14, jonka hampaat 30 kulkevat koko alueella putken 2 kehän suuntaisena, kuitenkin on hammastus 14 jaettu usempaan painopintaan, jolloin painopinnan hampaiden reunat ulottuvat viereisen paino-pinnan hampaiden reunoihin ja tällöin hampailla on suhteessa vierekkäisen painopinnan hampaisiin putken 2 akselin 35 suunnassa vastakkainen, puolittunut hammasjako.

74338

Lukkorenkaan 5 (kuvio 1) ollessa kiristettynä ovat lukko-rengassegmenttien 5 kiinnityslevyt 6 vastakkain ja toimivat rajoitusolakkeina, niin ettei sulkeutunut lukkorengas 5 voi aiheuttaa muoviputkeen tai sen muhviin 1 mitään 5 puristusvoimaa, joka voisi johtaa vahingoittumiseen.

Muovisiin putkijohtoihin käytetään myös valurautaisia muotokappaleita, joiden muhveilla on suurempi ulkohalkaisija kuin muoviputkien muhveilla. Keksinnön toisessa suoritusmuodossa on lukkorengassegmenteillä siksi sellainen kaare-10 vuussäde 15, että yhteenkiristetyn lukkorenkaan 5 sisähal-kaisija on pienempi kuin muhvin 1 sen kohdan ulkohalkaisi-ja, jonka taakse lukkorengas 5 kiinnittyy, ja että lukko-renkaan 5 sisähalkaisija on suurempi kuin putken- tai muh-vinosan 16 ulkohalkaisija, jota lukkorengas 5 ympäröi.

15 Tällä tavalla muodostetaan lukkorenkaan 5 ja muoviputken osan 16 välille sen levyinen rengasväli 17, että lukko-rengas 5 voidaan kiristää myös suurempihalkaisijäisen muotokappaleen ympärille, niin että varmistinta voidaan käyttää myös muoviputkien yhdistämiseen, joissa putkissa 20 on valurautaiset muotokappaleet.

Tavanomaisissa tuotteissa, joissa on sylinterimäisesti valmistetun muoviputken päässä venytetty muhvi, arvostetaan vain sitä, että muhvin 1 sisäpoikkipinta sopii sisäänpis-tettävään sylinterimäiseen putkenpäähän 2 ja muhvin sisään 25 asetettavaan, putkenpään muhviin tiivistettävään renkaan- muotoiseen tiivistyselementtiin, ja erilaisia muhviääri-viivoja ja muhvikuperuuksia voi esiintyä varmistimen lukko-renkaan 5 tarttumassa muhvin ulkosivussa. Nämä muhvin ulkosivun erot syntyvät tahattomasti muhvinvalmistuksessa, ei-vätkä ole varmistimen lukkorenkaan valmistusta varten edeltäkäsin määrättävissä. Näiden muhvin ulkosivun erojen takia voi tapahtua, että lukkorengas koskettaa vain muutamissa harvoissa kosketuskohdissa muhvin ulkosivua ja var-mistinvoiman keskittyy näihin muutamiin kosketuskohtiin, 25 jolloin on suuri vaara, että suuren vetovoiman esiintyessä muhviliitoksessa muhvin muovimateriaali rikkoutuu lukko- 9 74338 renkaan pistemäisissä tartuntakohdissa ja muhvi irtoaa putkesta. Tämän vaaran estämiseksi on keksinnön kuviossa 5 esitetyn lisätunnusmerkin mukaan asetettu jokaiseen lukkorengassegmenttiin säteen suunnassa sisäpuolelle 5 poikkileikkaukseltaan likimain U-muotoinen tukirengas- segmentti 18. Tämä tukirengas on pakotetulla muodonmuutoksella aikaansaatua edullisesti elastisia ominaisuuksia omaavaa muotoutuvaa, paineenkestävää materiaalia, edullisesti synteettistä kautsua tai muuta vanhenemisen kestä-10 vää joustavaa kumia tai kumintapaista muotoutuvaa muovia. Tukirengassegmentit 18 ovat tehdyt siten, että ne tukeutuvat aksiaalisesti molemmin puolin lukkorengassegment-tiä 5 olevine sakaroineen 19 ja 20 tähän aksiaalista siirtymistä vastaan sekä pysyvät takertuen kiinni säteensuun-15 täistä irtoamista vastaan, jotta ne muhviliitosta asennettaessa pysyvät kiinni lukkorengassegmenteissä 5 eivätkä tahattomasti katoa. Sakaralla 20, joka on paksunnettu ja erityisen muotoutumiskykyinen, peittävät tukirengassegmentit lukkorengassegmenttien 5 kaikki muhviin 1 liitty-20 vät olakepinnat, niin että ne muodostavat lukkorenkaan 5 ja muhvin 1 välillä renkaanmuotoisen puskurin, joka välittää aksiaalisen vetovoiman muhvista lukkorenkaaseen. Tällä tukirenkaan renkaanmuotoisella puskurilla tasoitetaan lukkorenkaan ja muhvin välisiä etäisyyseroja ja lukko-25 rengas asennetaan koko sen pinnan alalta ja oleellisesti tasaisella paineenjakautumisella muhvin ulkopintaan, niin että muhvin muovin rikkoutuminen ja muhvin irtoaminen voidaan varmuudella välttää. Erilaisin lukkorenkaan ja/tai tukirenkaan muotoilutoimenpitein voidaan varmistaa, ettei 30 tukirengassegmenttejä voida sijoittaa väärin lukkorengas- segmentteihin, jotta puskuriksi muotoiltu ja puskurina toimiva sakara 20 on aina käännetty muhvinpintaan päin.

Claims (3)

74338 10

1. Muoviputkien muhviliitoksen aksiaalisiirtymävarmis-tin, jossa on ainakin kahteen kiristysrengassegmenttiin jaettu kiristysrengas (3), joka ympäröi putkimuhviin (1) työnnettyä putkenpäätä (2) ja joka on varustettu putkenpäätä (2) vasten olevalla sisäpinnallaan putken-pään kehän suunnassa kulkevalla hammastuksella (14), sekä jossa varmistimessa on ainakin kahteen lukko-rengassegmenttiin jaettu lukkorengas (5), joka tarttuu putkimuhvin (1) taakse ja jonka lukkorengassegmentit ovat yhdistetyt yhdistyslevyillä (7) kiristysrengasseg-mentteihin, jolloin kiristysrengassegmentit sekä lukkorengassegmentit päättyvät molemmissa päissään kiinnityslevyihin (4, vast. 6) ja ovat näistä kiristettävissä ruuveilla yhteen, tunnettu siitä, että kiristysrenkaan (3) ollessa kiristettynä ovat rajoitusvasteina (12) toimivat kiristysrengassegment-tien (3) kiinnityslevyt (4) vastakkain ja kiristys-rengassegmentit (3) muodostavat taivutusjäykän, itsessään suljetun kiristysrenkaan (3), jonka hammastuksen (14) hampaankärjestä mitattu sisähalkaisija on pienempi kuin putkenpään (2) ulkohalkaisija ja jonka hammastuksen (14) hampaanpohjasta mitattu sisähalkaisija on vähintään niin suuri kuin putkenpään (2) ulkohalkaisija.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aksiaalisiirtymävar-mistin, tunnettu siitä, että lukkorenkaan (5) ollessa kiristettynä ovat rajoitusolakkeina (12) toimivat lukkorengassegmenttien (5) kiinnityslevyt (6) vastakkain ja lukkorengassegmentit (5) muodostavat itsessään suljetun lukkorenkaan (5), jonka sisähalkaisija on pienempi kuin muhvin (1) sen osan ulkohalkaisija, jonka taakse lukkorengas (5) tarttuu, ja jonka sisähalkaisija 11 74338 on suurempi kuin sen putken- tai muviosan ulkohalkaisi-ja, jota rukkorengas (5) ympäröi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen aksiaalisiirty-mävarmistin, tunnettu siitä, että jokaiseen lukkorengassegmenttiin (5) on asetettu poikkileikkaukseltaan likimain U-muotoinen tukirengassegmentti (18), joka on vanhenemisen kestävää joustavaa kumia tai ku-minkaltaista muotoutuvaa ainetta ja jonka segmentit (18) tukeutuvat molempien sakaroidensa (19,20) avulla lukkorengassegmenttiin (5) aksiaalista siitymistä vastaan ja pysyvät takertuen kiinni säteensuuntaista irtoamista vastaan, jolloin tukirengassegmentit (18) peittävät toisella sakaroista (20) muhviin (1) painautuvat lukkorengassegmenttien (5) kaikki olakepinnat ja muodostavat muotoutumiskykyisen, aksiaalisen vetovoiman muhvista lukkorenkaaseen välittävän, puskurina toimivan renkaan. 12 Patentkrav: 7 4 3 3 8