FI74262B - Traodbrottsvakt. - Google Patents

Description

].

1*9.6?

Langan katkeainisvalvoj a Tämä keksintö koskee langanvalvojaa, joka valvoo useita ennaltamäärättyjä ratoja pitkin eteenvedettyjä, 5 pingotettuja lankoja langan katkeamisen tai puuttumisen varalta ja joka sisältää optisen anturin, jossa on valon vangitsevia välineitä ja joka on tarkoitettu lankojen ja anturin välisen suhteellisen liikkeen yhteydessä lankojen poikittaissuunnassa antamaan signaali jokaisen ohittavan 10 langan osalta, sekä elektronisen piirin anturista tulevan signaalin vastaanottoa ja käsittelyä varten.

Keksintö on kehitetty erityisesti sellaisten tuotteiden valmistuksen yhteydessä, jotka on varustettu kehrätyllä tai punotulla lankavahvistuksel la, esim. lankalujit-15 teisten letkujen ja kaapeleiden, mutta yleisessä laajuudessaan se on myös sovellettavissa langan katkeamisen valvontaan muiden tuotteiden valmistuksessa, jossa useat langat syötetään eteenpäin, esim. tekstiilikoneissa.

Valmistusprosessissa, joka käsittää useiden lanko-20 jen eteenpäinvedon ja jossa langoille lisäksi usein, esim. letkujen ja kaapeleiden langalla tapahtuvan lujittamisen yhteydessä, annetaan niiden pituussuuntaisen liikkeen ohella liike niiden poikittaissuunnassa, mikä on tarpeen lankojen kehräämiseksi tai punomiseksi letkun tai kaapelin 25 ympärille, langan katkeaminen tai langan puuttuminen muista syistä johtaa tappiota tuottavaan tuotteiden hylkäämiseen, ajanmenetykseen ja aineen menetykseen. Lankakatko-ongelm.a on hyvin tunnettu alalla ja on ehdotettu useita ratkaisuja ongelman selvittämiseksi tyydyttävällä tavalla. 30 Eräs ratkaisu sisältää langan katkeamisvalvojan, joka on alussa mainittua lajia ja joka on esitelty US-patenttiseli-tyksessä nro 3 345 812. Tähän langan katkeamisvalvojaan kuuluu pitkälle kehitetty elektroninen piiri ja patentti-kirjallisuudessa on muitakin esimerkkejä siitä, että lan- 2 74262 gan katkeamisvalvojissa on käytetty hyväksi elektroniikan tänään tarjoamia suuria mahdollisuuksia mitä tulee sellaisten nopeasti ja luotettavasti reagoivien elektronisten järjestelmien aikaansaamiseen, jotka käsittelevät ja 5 hyödyntävät signaaleja erilaisista antureista. Tunnetuilla järjestelmillä ei sitä vastoin ole nähtävästi selvitty tyydyttävällä tavalla niistä vaikeuksista, joita voi esiintyä itse anturissa sellaisten lankavärähtelyjen tuloksena, joiden takia langan läsnäolon havainto ei ole tarpeeksi ]q selvä, koska pöly tai muu aine langoista ja ympäristöstä on liannut anturin ja koska anturiin osuva valo ympäristöstä vaikuttaa siihen.

Nämä vaikeudet voivat johtaa siihen, että langan havaitseminen vaarantuu ja että anturin signaali näin ol-15 Ien ei ole luotettava, mikä puolestaan voi johtaa siihen, että langan katkeamisvalvoja ei toimi tyydyttävästi vaikka käytettäisiin kuinka pitkälle kehitettyä elektroniikkaa tahansa.

Po. keksinnön tarkoituksena on kehittää ratkaisu 20 mainittuihin vaikeuksiin ja tätä tarkoitusta varten keksintö on saanut patenttivaatimuksen 1 mukaiset tunnusomaiset piirteet.

Keksinnön avulla päästään siihen, että lanka pidetään aina ennalta määrätyn välimatkan päässä anturin va-25 lonvangitsimesta, kun lanka ohittaa anturin joko siten, että lanka kulkee poikittaissuunnassaan anturin ohi tai anturi kulkee langan ohi tämän poikittaissuunnassa. Koska langalla tällöin on tuki kilpeä vasten langan ja anturin suhteellisen liikkeen aikana, voi valonvangitsimen ohitus 30 tapahtua ilman että langassa esiintyy värähtelyä, samalla kun tämä osa on hyvin suojattu pölyn kasaantumiselta. Lisäksi kilpi estää ympäristön valoa vaikuttamasta haitallisesti anturin signaaliantoon, samalla kun se muodostaa suojan valonvangitsimeen, joka useimmiten on linssi, koh-35 distuvaa vahingontekoa vastaan. Lopuksi päästään keksinnöllä siihen, että anturin säätö suhteessa lankoihin (tarken- J.

"74262 3 nus) on huomattavasti helpompi.

Keksinnön selittämiseksi lähemmin kuvataan seu-raavassa sen erästä toteutusmuotoa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 5 kuvio 1 esittää katkonaista sivukuvantoa koneesta, jossa valmistetaan langalla vahvistettu letku, kuvio 2 esittää kuvantoa edestä koneen sisältämästä puo.l ausrukista, kuvio 3 esittää katkonaista sivukuvantoa suuremmas-1Q sa mittakaavassa koneen siitä osasta, jossa langat asetetaan letkulle ja johon keksinnön mukaisen langan katkeamis-valvojan anturi on sijoitettu, kuvio 4 esittää sivukuvantoa vielä suuremmassa mittakaavassa anturista ja ohittavasta langasta, 15 kuvio 5 esittää kuvantoa edestä anturin päällä ole vasta kilvestä, kuvio 6 esittää poikkileikkauskuvantoa kilvestä, ja kuvio 7 esittää sivukuvantoa osittain läpileikkauksena anturin toisesta muodosta, 20 kuvio 8 esittää katkonaista pöhjakuvantoa osaksi läpileikkauksena kuvion 7 anturista, ja kuvio 9 esittää lohkokaaviota, joka näyttää anturiin kytketyn elektronisen järjestelmän.

Kone joka näytetään katkonaisesti kuvioissa 1 ja 2 25 sekä osittain myös kuvioissa 3 ja 4 on tunnettua mallia ja siksi sitä kuvataan vain ylimalkaisesti. Se käsittää jalustan 10, johon on laakeroitu pyörivästi puolausrukki 11, jonka keskinapa 1.2 on putkimainen sen letkun 13 läpi vetämiseksi, joka on koneessa varustettava kehrätyllä tai pu-30 notulla lankalujitteella. Puolausrukki kantaa useat lanka-puolat 14, joista langat 15 on vedetty eteen navalla 12 olevalle langan ohjaimelle 16 vietäviksi edelleen letkulle 13. Toinen puolausrukki on yleensä sijoitettu jalustalle 10, joka on peilimäisesti suhteessa tässä näytettyyn 35 puolausrukkiin, niin että letku, joka kulkee molempien puo- , 74262 lausrukkien putkimaisten keskinapojen ohi, voidaan varustaa kaksikerroksisella lankalujitteella, jolloin nämä molemmat lujitteet on kiedottu vastakkaisiin suuntiin siten, että molemmat puolausrukit saavat pyöriä 5 vastakkaisiin suuntiin. Kutakin puolausrukkia varten voidaan tällöin käyttää keksinnön mukaista langankatkeamis-valvojaa, joten seuraava langan katkeamisvalvojan kuvaus koskee paitsi näytettyä puolausrukkia myös kaikilta osin toista puolausrukkia.

10 Koneeseen on sijoitettu induktiivinen tuntoelin, joka antaa signaalin joka kerta kun puolausrukki 11 pyörii yhden kierroksen. Tämä induktiivinen tuntoelin käsittää jalustaan 10 kiinteästi sijoitetun osan 17 ja puolausrukin kehälle sijoitetun ja siten yhdessä puolausrukin kanssa 15 pyörivän osan 18, jolloin kiinteä osa 17 on sijoitettu lähelle osan 18 kiertorataa, niin että osasta 17 tulee annetuksi pulssi joka kerta kun osa 18 ohittaa osan 17.

Alueelle, jossa langat 15 johdetaan ohjaimelta 16 sisälle letkun 13 päälle, on sijoitettu optinen anturi 19, 20 joka voi olla merkki-ilmaisintyyppinen valokenno, jossa on valonlähde ja valonvangitsin samassa yksikössä. Tällaisia optisia antureita on markkinoilla useina eri valmisteina, joten itse anturin rakenteeseen ei tarvitse tässä puuttua lähemmin. Anturissa on linssi 20, joka on kek-25 sinnön mukaisesti peitetty kilvellä 21. Tämä kilpi on näytetty lähemmin kuvioissa 5 ja 6 ja eräässä toteutusmuodossa se voi koostua ulkopuolellaan kiillotetusta metallikilves-tä, jonka sisäpuolella on matta, musta pinnoite. Kilvellä on ulkopuolella sileä rengasmainen, pallomaisesti kupu-30 mainen pinta 22A, joka ympäröi koveraa keskisyvennystä 22B. Kilvessä on suoraan vastapäätä linssin 20 keskipistettä suorakaiteen muotoinen aukko 23, joka on pitkänomainen poikittain suhteessa lankojen liikesuuntaan. Koska aukko on koverassa syvennyksessä 22B, estetään lankaa tarttumasta 35 aukon reunoihin, mikä voisi johtaa sen katkeamiseen.

, 74262 b

Kuvioon 5 on piirretty lanka 15 ja sen liike kilven ohitse on merkitty nuolella. Anturi 19 on sijoitettu siten suhteessa puolausrukin 11 pyörimisen aikana ohittaviin lankoihin, että nämä liukuvat kilven sileää ja liu-5 kasta ulkopuolta pitkin aukon 23 ohi, jolloin optisen anturin 19 valonlähde valaisee langan sitä osaa, joka on suoraan vastapäätä aukkoa 23 ja anturin valonherkkä elin (valokenno) havaitsee langasta heijastuvan valon, niin että anturi antaa pulssin, joka osoittaa, että lanka on ΙΟ kulkenut ohi. Koska lanka liukuu kilpeä 21 pitkin, se sijaitsee aina ennaltamäärätyn välimatkan päässä linssistä 20, lähinnä tämän polttoaineella, kulkiessaan anturin ohi, ja lisäksi se ei voi värähdellä, koska kilpi tukee sitä, mikä kaikki johtaa siihen, että langan anturin 19 ohi ta-15 pahtuvan liikkeen havainto on erittäin luotettava. Tämän lisäksi linssi 20 on suojattu sekä ympäristöstä tulevaa valoa että pölyn kasaantumista vastaan linssin päälle sijoitetun kilven avulla.

Ennen kuin kuvataan lähemmin järjestelmää, joka 20 käsittelee signaaleja, jotka saadaan anturista 17, 18 ja anturista 19 koneen käytön aikana, on tässä mainittava kilven eräät mahdolliset muunnokset. Tässä kuvattu metal -likilpi 21 voidaan esim. varustaa pienellä säteiskanaval-la kilven ulkosivusta kilven ja linssin rajoittamaan sisä-25 tilaan, jonka kanssa aukko 23 on yhteydessä, ja koska ilmaa syötetään tietyllä ylipaineella tämän kanavan kautta ja se saa sitten poistua aukon 23 kautta, estetään myös näin pölyn ja muun aineen kerääntyminen linssin pinnalle, koska koko ajan kiertää ilmaa kilven ja linssin 30 välisen tilan kautta, mikä estää pölyn tai muun aineen jäämisen tähän tilaan.

Eräs tällainen anturi näytetään kuvioissa 7 ja 8.

Sen kilpi on tehty muovikoteloksi, joka koostuu kahdesta osasta 46A ja 46B ja jonka ulkosivu on sileä ja jonka 35 osat on kiinnitetty toisiinsa ruuveilla 47 ja ne rajoitta- 6 74262 vat onteloa 48. Tähän onteloon on sijoitettu optiikka 49 niin, että valonlähteen linssi 50 ja valonvangitsimen linssi 51 on suunnattu kohti aukkoa 23, niin että poltto-alue on tämän suussa, joka on sijoitettu lieriömäiseen liu-5 kupintaan 52 muovikotelossa kupumaisesti viistetyillä reunaosilla 52*. Nippa 53 on sijoitettu kotelon päälle ylipaineen alaisen ilman syöttämiseksi onteloon 48, jolloin ilma poistuu aukon 23 kautta. Nuoli näyttää kuviossa 7 lankojen 15 liikkeen kotelon ylitse.

10 Anturi kuvioissa 7 ja 8 on säädettävästä kantovar- ren 54 varassa, johon varteen kotelo on kiinnitetty sen osan 46A muodostaman korvakkeen kohdalla ruuveilla 55, joista toinen ulottuu pyöreästi kaareutuvan raon 56 kautta, niin että kotelo voidaan kiinnittää eri kuima-asentoi-15 hin kantovarteen 54.

Toinen muunnos on sellainen, että kilpi tehdään kokonaisuudessaan läpinäkyvästä aineesta, jolloin ei tarvita aukkoa 23, koska langan valaisu ja langasta heijastuvan valon vastaanotto voivat tapahtua läpinäkyvän aineen kaut-20 ta. On selvää, että läpinäkyvä muovi on tässä tapauksessa kilven sopiva aine.

Viitaten kuvioon 9, joka näyttää elektronisen jär-jesteämän kahdesta anturista tulevien signaalien käsittelyä varten, numerot 17, 18 osoittavat kierrosanturia ja 25 numero 19 osoittaa langan anturia samoin kuin kuvioissa 1-4. Kuten edellä on mainittu, on anturi 17, 18 induktiivinen ja antaa signaalipulssin puolausrukin 11 jokaisen kierroksen aikana. Tarkoitukseen voidaan kuitenkin käyttää toisenlaisia antureita, esim. mekaanista katkaisinta 30 tai optista tai kapasitiivista anturia, ja riippuen käytetystä anturista on anturista tuleva signaalipulssi eriluon-toinen ja enemmän tai vähemmän selvä. Tietyissä tapauksissa, esim. mekaanisen katkaisimen ollessa kysymyksessä, se voi olla pulssijono. Jotta saataisiin aikaan selvä sakara-aalto-35 pulssi, on anturi 17, 1.8 liitetty suodattimeen 24, joka 7 74262 voi koostua RC-verkosta ja Scmitt-trigger-veräjästä. Suo-dattimeen perään on sijoitettu ironovipu 25, joka muodostaa pulssinmuodostimen, jolloin suodattimesta saatu saka-ra-aaltopulssi saa ennaltamäärätyn pituuden. Monovivusta 5 25 saatu signaali syötetään toiseen monovipuun 26 ja vika- veräjään 27, jolloin monovipu 26 antaa hyvin lyhytaikaisen signaalin (lyhytaikaisen huippuarvon eli "spike") jokaista vastaanotettua sakara-aaltopulssia kohden ja tämä signaali viedään edelleen esivalintalaskimeen 28. Esivalinta-2q laskin 28 on varustettu esivalintakytkimellä 29, joka on säädettävissä käsin halutulle luvulle.

Anturi 19 on lisäksi kytketty monovipuun 30, joka on samanlainen ja täyttää saman tehtävän kuin monovipu 25, ja samoin voidaan tämän anturin ja monovivun 30 välille 15 sijoittaa suodatin, joka vastaa suodatinta 24, vaikka tämä ei ole tarpeen tässä kysymyksessä olevan optisen anturin kanssa eikä sitä ole siksi näytetty. Samalla tavalla kuin edellä on kuvattu on monovipu 30 kytketty monovipuun 31 ja vikaveräjään 32, jolloin monovivulla 31 on sama teh-2q tävä kuin monovivulla 26, nimittäin antaa lyhytaikainen pulssi ("spike") esivalintalaskimeen 28 jokaista anturista 19 tulevaa signaalipulssia kohden.

Esivalintalaskin 28 on suunniteltu jokaisen nollauksen jälkeen laskemaan monovivusta 26 tulevan signaalin avuL-25 la monovivusta 31 tulevien pulssien lukumäärän ja kun se on vastaanottanut sen pulssimäärän, joka on säädetty etukäteen esivalintakytkimeen 29, antamaan signaalin (equal) molempiin vikaveräjiin 27 ja 32. Jos siis puolausrukissa 11 on 34 puolaa, kuten näytetyssä toteutusmuodossa, ja 3q letkulle 13 asetetaan 34 lankaa, antaa anturi 19 34 pulssia puolausrukin jokaista kierrosta kohden. Näin ollen on esivalintakytkimen 29 oltava säädettynä luvulle 34 ja esi-valintalaskimen, kun on tapahtunut 34 pulssin vastaanotto anturista 19, on annettava signaali vikaveräjiin 27 ja 32.

35 Heti tämän jälkeen signaali anturista 17, 18 saa aikaan 3 74262 esivalintalaskimen 28 palautuksen,koska se saa signaalin monovivusta 26, niin että esivalintälaskin voi aloittaa uuden laskutoiminnan.

Molemmat vikaveräjät 27 ja 32 on liitetty ottoliit-5 timeen vikavivussa 33, joka koostuu bistabiilista vivusta, ja tämä vikavipu on liitetty antoliittimensä kohdalla mono-vipuun 34 ja vahvistimeen 35. Monovipu ohjaa vahvistinta 36, joka syöttää akustiseen hälyttimeen 37. Vahvistin 35 antaa virran relepuolalle 38 itsepitokoskettimen 39 kaut-jg ta. Tällä releellä on kosketin 40, joka säätää oskillaattorin 41 liitäntää vahvistimen 42 kautta merkkivaloon 43, ja lisäksi sillä on kosketin 44, jolla voidaan säätää kehruu- tai punontakoneen käynnistystä ja pysäytystä.

Vikavivulla 33 on normaaliasento, jossa hälytin 37 j5 ei ole aktivoitu, ja toinen asento, jossa hälytin 37 on aktivoitu monovivun 34 ja vahvistimen 36 kautta, jolloin monovipu toimii aikareleen tavoin ja kun on kulunut tietty aika hälyttimen 37 aktivoinnista, se jälleen katkaisee tämän. Vikavivun 33 normaaliasennossa vahvistin 35 antaa 20 virran, mutta jotta rele 38 vetäisi, on kytkettävä päälle käsin käytettävä virtakytkin 45. Tämän jälkeen rele 38 pysyy vedettynä, koska se saa virtaa vahvistimesta 35 itsepitokoskettimen 39 kautta. Kun virtakytkin 45 kytketään, saadaan lisäksi aikaan relekoskettimen 44 säätö sellai-25 seen asentoon, että kone käynnistyy tai se voidaan käynnistää, ja relekoskettimen 40 säätö sellaiseen asentoon, että lampulla 43 ei ole virtaa. Kuvattu tila on langanval-vojan normaali käyttötila. Niin kauan kuin syötetään pulsseja anturista 19 esivalintal.askimeen 28 ennaltavalitulla 30 lukumäärällä anturin 17, 18 määräämän aikavälin sisällä, on järjestelmä kuvatussa tilassa niin kauan kuin kaikki langat kehrätään tai punotaan letkulle tarkoitetulla tavalla .

Mikäli nyt tapahtuisi liian pienen pulssimäärän 35 laskenta anturin 17, 18 määräämän aikavälin sisällä, on tuloksena esivalintalaskimen 28 antaman signaalin ja antu- 74262 rin 19 vikaveräjässä 32 antaman pulssimäärän vertailusta se, että vikaveräjä antaa vaihtokytkentäsignaalin vika-vivulle 33, joka tällöin tulee siirretyksi mainittuun toiseen asentoonsa normaaliasennosta. Monovivun 34 ja 5 vahvistimen 36 kautta tapahtuu tällöin hälyttimen 37 aktivointi, niin että konehenkilöstä huomaa langan katkenneen tai langan puuttuvan muusta syystä, esim. siksi, että puola 14 on tyhjä. Hälytysääni kuuluu tietyn ajan, jonka monovipu 34 määrää. Samalla vikavipu 33 kuitenkin XQ katkaisee virran syötön releeseen 38 vahvistimesta 35 itsepitokoskettimen 39 kautta, niin että rele 38 päästää, mikä merkitsee sitä, että toisaalta relekosketin 44 joutuu sellaiseen asentoon, että kone pysähtyy, ja toisaalta lamppu 43 syttyy, koska se saa virran vahvistimesta 15 42 relekoskettimen 40 kautta. Lamppu 43 antaa tällöin vilkkuvan valon, jonka taajuuden määrää oskillaattori 41.

Vastaava asia tapahtuu, jos monovipu 26 ei olisi palauttanut esivalintalaskinta 28 määrätyn aikavälin sisällä, joka vastaa puolausrukin 11. yhden kierroksen aikaa, 20 mikä voi johtua järjestelmän jostakin viasta, joka ei liity langan katkeamiseen tai langan puuttumiseen. Tällöin Vikaveräjä 27 siirtää vikavivun 33 sen normaaliasennosta sen mainittuun toiseen asentoon hälytys- ja signaali laitteiden aktivoimiseksi ja koneen pysäyttämiseksi.

25 Signaalilaitteen poiskytkentä, vikavivun 33 palau tus ja koneen uusi käynnistys tapahtuvat kytkemällä päälle virtakytkin.

Keksintö ei rajoitu käyttöön kuvatun koneen yhteydessä lankalujitteen aikaansaamiseksi letkun päälle, vaan 30 sitä voidaan soveltaa vastaavalla tavalla koneissa, jotka vahvistavat kaapelia langalla. Sellaisissakin tapauksissa, joissa langat eivät tule pyörivästä puolausrukista, vaan ne vedetään eteenpäin kiinteitä ratoja pitkin, voidaan keksintöä soveltaa suunnittelemalla anturi 19 pyörimään 35 rataa pitkin ympyrää pitkin jaettujen lankojen ympärillä 10 74262 tai heilumaan edestakaisella liikkeellä poikittain yli lankojen, jotka on jaettu oleellisesti yhteen ja samaan tasoon.

Kilven 21 ei tarvitse välttämättä muodostaa osaa 5 anturista tai olla tähän kiinnitetty niin että se on anturin integroituna osana sijoitettu koneen päälle,vaan se voi myös olla osa pidikkeestä tms koneella, johon pidik-keeseen anturi on sitten pantu tai asennettu erillisenä osana. On myös mahdollista sijoittaa itse anturi väli-10 matkan päähän kilvestä, jolloin optinen siirto (kuitu-kaapeli) on sijoitettu kilven ja itse anturin välille.

Keksintöä voidaan soveltaa paitsi lankojen myöskin nauhojen yms valvomiseksi ja se soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi suurten eteenpäinsyöttönopeuksien 15 yhteydessä.

Claims (8)

11 74262

1. Langanvalvoja, joka valvoo useita ennalta-määrättyjä ratoja pitkin eteenvedettyjä, pingotettuja 5 lankoja (15) langan katkeamisen tai puuttumisen varalta ja joka sisältää optisen anturin (19), jossa on valon-vangitsin (20) ja joka on tarkoitettu .lankojen ja anturin välisen suhteellisen liikkeen aikana lankojen poikit-taissuunnassa antamaan signaalin jokaista ohittavaa lan- 1Q kaa kohden, sekä elektronisen piirin (24-45) anturista tulevan signaalin vastaanottoa ja käsittelyä varten, tunnettu siitä, että valonvangitsimen (20) eteen on sijoitettu kilpi (21), jonka läpäisykohta (23) päästää valon valonvangitsimeen ja jonka liukupinta (22Δ, 22B) oh- 15 jaa langat valon läpäisykohdan ohi, samalla kun langat kääntyvät kosketukseen liukupintaa vasten lankojen ja anturin välisen, suhteellisen liikkeen aikana lankojen poi-kittaissuunnassa, ja kilpi on sijoitettu välikkeeksi valonvangitsimen ja lankojen välille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen langanva)voja, tunnettu siitä, että kilpi (21) on läpinäkymätön ja valo pääsee kilvessä olevan aukon (23) läpi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen langanvalvoja, tunnettu siitä, että aukko (23) on pitkänomainen 25 poikittain suhteessa lankojen (15) ja anturin (19) välisen, suhteellisen liikkeen suuntaan lankojen poikittais-suunnassa.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen langanvalvoja, tunnettu siitä, että valonvangitsimen (20) 30 ja kilven (21) välille on sijoitettu välitila, jossa on tuloaukko ja poistoaukko ilman kierrättämiseksi välitilan kautta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen langanvalvoja, tunnettu siitä, että poistoaukon muodostaa kilven 35 (21) aukko (23), joka päästää läpi valon. 74262

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen langanvalvoja, tunnettu siitä, että kilpi on tehty läpinäkyvästä aineesta.

7. Jonkin patenttivaatimusten .1-6 mukainen langan-5 valvoja, tunnettu siitä, että liukupinta sisältää holvimaisen osan (22A).

8. Patenttivaatimusten 2 ja 7 mukainen .langanvalvoja, tunnettu siitä, että aukko (23) on sijoitettu holvimaisen osan (22A) syvennyksen (22B) keskikohtaan. 13 742 62