FI74235B - Foerfarande foer reglering av folietjockleken vid en blaosfoliesprutanordning. - Google Patents

Description

, 74235

Menetelmä kelmun paksuuden säätämiseksi puhalluskelmun pursotinlaitteessa - Förfarande för regiering av folie-tjockleken vid en bläsfoiiesprutanordning

Keksinnön kohteena on menetelmä kelmun paksuuden säätämiseksi puhalluskelmun pursotinlaitteessa, johon laitteeseen kuuluu säätöelimi1lä varustettuihin temperointisektoreihin jaettu suutinrengas, jolloin lävitse menevää raaka-ainemäärää kussakin temperointisektorissa voidaan muuttaa lämpötilan avulla ja jossa kelmun paksuudet mitataan kelmun kehällä ja tempe-rointisektoreiden lukumäärää vastaavasti järjestetään kelmu-sektoreita.

Suomalaisen hakemuksen 803644 mukaisessa menetelmässä purso-tetun kelmun ympärykselle järjestetään suutinrenkaan kunkin korjaussektorin mukaisesti järjestettyjä kelmusektoreita, jotka on pursotettu suutinrenkaan vastaavista korjaussekto-reista ja säätöelimillä korjaussektoreihin riippuen siitä, onko niistä pursotettu kelmun paksu vai ohut kohta, vaikutetaan siten, että syntyy kelmusektoreita, joiden ympäryspi-tuudet ja paksuudet ovat samanlaisia. Suomalaisen hakemuksen menetelmän mukaan kelmun paksuustoleranssien poikkeamat voidaan nopeasti tasata, koska pursotetun kelmun kaikkien paksujen ja ohuiden paikkojen suora järjestäminen tapahtuu suutinrenkaan vastaaviin korjaussektoreihin nähden niin, että niihin voidaan välittömästi vaikuttaa paksujen ja ohuiden kelmusek-toreiden säätämiseksi keskimääräisen kelmunpaksuuden mukaan.

Vaikkakin kyseisen suomalaisen hakemuksen mukainen säätömenetelmä suoritetaankin algoritmisesti, mikä mahdollistaa mikroprosessorin ja pienoistietokoneiden käytön, on tämä kuitenkin suhteellisen kallista.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä onkin yksinkertaistaa 2 74235 kyseisen suomalaisen hakemuksen mukaista säätömenetelmää.

Keksinnön mukaisesti ratkaistaan tämä tehtävä siten, että muodostetaan kelmusektoreita, joiden kehäpituudet ovat yhtäsuuria, että paksuusmaksimin tai -minimin omaava kelmusektori sille järjestetyn temperointisektorin määrittämiseksi suutin-renkaalla oletetaan asemaltaan oikein pursotetuksi ja seuraa-vat kehäpituudeltaan samanlaiset rivissä olevat kelmusektorit järjestetään näitä seuraavien temperointisektoreiden mukaisesti ja että temperointisektoreita, joihin on järjestetty kelmusektoreita joissa on kelmun ohuet kohdat tai paksut kohdat, joiden arvot ylittävät kynnysarvon, joka on absoluuttisen paksuusminimin tai -maksimin omaavan kelmusektorin arvon murto-osa, jäähdytetään tai lämmitetään niin kauan kunnes kelmunpaksuudet ovat sallitulla toleranssialueella.

Keksintö lähtee siltä perustalta, että pursotetun letkukelmun ohuimmat kohdat omaavat sektorit vaikuttavat viereisten kelmu-sektoreiden sivuttaissiirtymään eniten. Erityisen nopea kelmun paksuustoleranssien säätely aikaansaadaan siten, että kelmun ohuimmat paikat havainnoidaan ja poistetaan. Siten kaikkien ohuimpien paikkojen poistamisen seurauksena on väkisinkin letkukelmu, joka ympärykseltään on keskimmäärin tasapaksuista. Keksinnön mukaisesti käytetään ohuimpien kohtien poistamiseen sektori jäähdytystä, koska näin voidaan pursotettujen massojen viskositeettia kohottaa, mikä aikaansaa paksumman kelmun ja siten ohuimpien paikkojen katoamisen.

Keksinnön mukaisen menetelmän mukaan vaikutetaan vain niihin jäähdytyssektoreihin niihin kuuluvilla säätöelimillä, joiden jäähdytyssektoreiden kelmusektorissa on ohuimpia paikkoja, jotka ylittävät määrätyn raja-arvon. Jäähdytyssektorit, jotka ovat tämän raja-arvon alittavilla kelmusektorei11a, eivät siten saa mitään ohjauskäskyä niin, että vielä oikeassa ase 3 74235 massa olemattomiin kelmun paksuuden poikkeamiin, joiden tole-ranssipoikkeama ei ole niin suuri, ei aluksi vaikuteta välittömästi laisinkaan.

Jatkuvasti poistettaessa kelmun ohuimpia kohtia siirtyvät kelmusektorit yhä enemmän oikea-asemaisesti asianmukaisille jäähdytyssektoreille. Koska raja-arvo on kulloinkin vain tietty prosenttiosuus paksuusminimistä, siis suhteessa tähän minimiin pienempi ja kohden nollaa menevä, havainnoidaan jatkuvasti myös pienemmin ohuin paikoin olevia kelmusekto-reita niin, että asianmukaiset jäähdytysektorit saavat vastaavia jäähdytyskäskyjä.

Koska automaattisella vetonopeuden lisäyksellä tai alentamisella voidaan keskimääräinen kelmupaksuus pitää vakiona, saadaan siten asteittain myös kelmun paksut paikat ja saatetaan kohden nollaa.

Ohuimman paikan raja-arvon määrittäminen tarvitaan, koska vain kulloisenkin paksuusminimin saaminen ei johtaisi mihinkään tulokseen. Nimittäin, niin pian kun paksuusminimi vähenisi seuraavan ohuimman paikan raja-arvoon, ei mitään yksi-merkityksistä paksuusminimiä enää olisi niin, että vaikutettavat ohuimmat paikat havaittaisiin vain ohuimman paikan raja-arvon määrittämisellä. Koska tämä raja-arvo on vaihte-leva, tulee säätely yhä hienommaksi.

Itsestään selvästi on myös mahdollista havaita ja säätää kelmun paksuimmat kohdat sen ohuimpien kohtien mukaisesti.

Niin ikään voi kelmun ohuimpien ja paksuimpien kohtien säätely tapahtua samanaikaisesti.

Kelmun paksuuden säätämiseksi edestakaisella vetolaitteistolla varustetuissa puhalluskelmu-purostinlaitteissa on tarkoituk- 4 74235 senmukaista keskeyttää hieman ennen kelmun paksuuden mittausta ja mittauksen ajaksi letkukelmun ympäryksen yli tehtävä edestakainen liike. Vääntökulma, johon kelmupuhallus edestakaisen vetoliikkeen kiertymän seurauksena joutuu, on tuskin laskennallisesti kompensoitavissa, koska se kalbrointilaitteen vaikutuksesta vaikuttaa kelmupuhallukseen suhteellisen monimutkaisella tavalla, etenkin, kun kalibrointilaite on järjestetty kiinteäksi tai edestakaiseksi, esimerkiksi valmistettaessa sivutai-toskelmua. Kelmun paksuuden mittaamista varten voidaan edestakaista liikettä tekevä vetolaite ohimenevästi seisahduttaa, koska mittauslaitteen kierto on moninkertaisesti nopeampi kuin edes takainen kierto niin, että kelmun kelauksen tasalaatuisuuteen ei edestakaisinliikkeen ohimenevällä seisahduksella sanottavammin vaikuteta. Lisäksi tulee kelmun paksuustoleranssien jakaantuminen lisääntyessä paksujen ja ohuiden kohtien jakaminen kelaukselle edestakaisliikkeellä vähemmän tarpeelliseksi.

Keksinnön erästä suoritusesimerkkiä selitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää kaaviomaisena sivukuvantona puhalluskelmu-laitetta, jossa on laitteet paksuustoleranssien havainnoimiseksi.

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti paksuudenmittauslaitteen ja suutinrenkaan jäähdytyssektoreiden säätöelinten välistä liitäntää.

Kuvio 3 esittää kvantitatiivisesti yksittäisten kelmusekto- reiden järjestelyä suutinrenkaan jäähdytyssektoreihin nähden.

Kuviossa 1 on kaaviomaisesti esitetyssä laitteessa suulakepuristin 1 syöttää käsiteltävää termoplastista sulatetta 5 74235 liitännän 2 kautta kelmunpuhalluspäähän 3, jossa on jäähdy-tysrengas 4, jolloin sulate muodostuu kelmuletkuksi 5. Kelmun jäykistymislinjän 6 tasolle on järjestetty kaaviomaisesti esitetty kelmunkalibrointilaite 7, joka määrää kelmuletkun läpimitan ja siten latistetun kelmurainan leveyden. Latistus-levyillä 8 latistetaan kelmuletku, vedetään vetovalssien 9 ja niitä seuraavien edestakaisvalssien läpi ja johdetaan latistettuna kelmurainana 10 ohjainvalssien 11 kautta kiinteään kelauslaitteeseen 12.

Kalibrointilaitteen 7 yläpuolelle on edullisesti järjestetty poikittaiseen rengaslaitteeseen 15 mittauspää 14, jolloin liikenuoli 16 esittää ± 360° mittausliikettä. Jotta edestakaisen vedon aiheuttaman kelmun kiertymän mittausarvoihin kohdistamilta paluuvaikutuksilta vältyttäisiin, edestakainen liike pysäytetään hetkeksi ennen mittausta ja sen ajaksi.

Tämä edestakaisen kiertymän keskeyttäminen voidaan ottaa mukaan, koska mittauskarusellin 14, 15 poikittaisnopeus 16 on monta kertaa suurempi kuin edestakaisen vetolaitteen 8, 9 edestakainen nopeus 13. Paksuustoleranssiprofii1 in mittaamiseksi vetolaitteen 8, 9 edestakaisliike hetkeksi pysäytetään ja lyhyen odotusajan jälkeen, joka voi kelmun vetonopeuden mukaan olla suurempi tai pienempi ja toimii kiertokulman poistamiseksi kelmupuhalluksesta, mittauskarusel1i 14, 15 saatetaan pyörimään. Sitten käynnistetään jälleen edestakainen vetolaite 8, 9. Tällä edestakaisen vetoliikkeen keskyttä-misellä ei kelauksen laatua sanottavastikaan heikennetä, koskapa kelmupaksuustoleranssien lähestyessä nollaa voitaisiin edestakainen liike kelmun paksujen ja ohuiden kohtien jakamiseksi kokonaan lakkauttaa.

Yksinkertaisen kelmupaksuuden välittävä mittauslaite 14 voidaan järjestää esimerkiksi myös toiseen latistuslevyyn 8 järjestettyyn paikkaan 14' tai edestakaisvetolaitteen 9 6 74235 taakse latistetun kelmurainan 10 reuna-alueelle mittauslaitteeksi 14”', jolloin viimeksi mainitussa tapauksessa mitataan kaksinkertainen kelmun paksuus, jota voidaan riittävän tarkasti käyttää paksuusmitta-arvona yksinkertaiselle kelmurai-nalle. Kiertyvästi järjestetyn mittauspään 14 mittaussignaali johdetaan mittausjohdolla 17, jossa on edestakaisinliikkeen mahdollistava kaapelilenkki 17', paksuusprofiilin osoitin-kaappiin 18 ja esitetään paksuustoleranssikäyrästössä 19.

Paksuudenmittaussignaali voidaan johtaa sähköisenä arvona liitejohtoa 20 pitkin mikroprosessoriin 21, joka vastaavasti muuttaa mittaussignaalit ja antaa säätökäskyt liitäntäjoh-tojen 22', 22"...22n kautta ohjainelimille 23', 23"...23n jäähdytyssektoreita varten.

Kuten kuviosta 3 näkyy, jaetaan mittauskarusel1 in 14, 15 kierron jälkeen jäähdytyssektoreiden XK lukumäärä vastaavasti kelmusektoreita Xp ja kullekin kelmusektori1le muodostetaan osakeskipaksuusarvot s*. Nämä osapaksuuskeskiarvot s£ muodostavat säätökäskyn koon asianomaisille jäähdytyssektorei1le Xr.

Kuvion 3 mukaisessa suoritusesimerkissä on lähdetty siitä, että suutinrengas on jaettu 12 jäähdytyssektoriin 1 - 12. Lähtien kunkin jäähdytyssektorin keskeltä, jotka merkitään luvuilla 1 - 12, on esitetty katkoviivat, jotka vastaavat niitä viivoja, joissa yksittäiset pursotetut massapisteet kulkevt. Kelmun paksuissa kohdissa on kapenevia viivoja 27 ja ohuimmissa kohdissa hajaantuvia viivoja 28. Kuvion 3 mukaisessa esityksessä viivat ovat myös kelmupuhalluksen laajenemisalueella vähennetyt yhtenäiskelmuläpimittaan niin, että massapisteet niillä kelmun alueilla, joissa paksuus-toleranssi on ± 0 %, kulkevat keskenään samansuuntaisina viivoina 29, jotka kuitenkin ovat sivuttian kallistuneita viereisten paksujen ja ohuiden paikkojen vuoksi.

7 74235 Jäähdytyssektoreista 5 ja 10 on esitetyssä suoritusesimerkissä pursotettu paksut ja vastaavasti ohuet paikat, jotka kulkevat aksiaalisesti samansuuntaisina viivoina.

Mitattu paksuusprofiili on esitetty viivalla 19.

Ohuen paikan minimi sx min on järjestetty keskeisesti kelmu-sektoriin ja jäähdytyssektoriin 10, jolle se projisoidaan. Seuraavat ympärykseltään samanlaiset kelmusektorit liittyvät kelmusektoriin, jossa on kelmun ohuin kohta 24.

Yksittäisillä kelmusektoreilla muodostetaan keskimääräiset kelmupaksuudet sx, jotka muodostavat lukeman säätökäskyn koolle, jos ne ylittävät raja-arvon ssc^,w, joka on prosentuaalinen murto-osa kulloisestakin kelmusektorista, jossa on ohuimman kohdan minimi.

Claims (2)

1. Menetelmä kelmun paksuuden säätämiseksi puhalluskelmun pursotinlaitteessa, johon laitteeseen kuuluu säätoelimillä varustettuihin temperointisektoreihin (XK) jaettu suutin-rengas (4), jolloin lävitse menevää raaka-ainemäärää kussakin temperointisektorissa voidaan muuttaa lämpötilan avulla ja jossa kelmun paksuudet mitataan kelmun kehällä ja temperointi-sektoreiden lukumäärää vastaavasti järjestetään kelmusekto-reita (Xp), tunnettu siitä, että muodostetaan kelmu-sektoreita (Xp), joiden kehäpituudet ovat yhtäsuuria, että paksuusmaksimin tai -minimin omaava kelmusektori (Xp) sille järjestetyn temperointisektorin (XK) määrittämiseksi suutin-renkaalla (4) oletetaan asemaltaan oikein pursotetuksi ja seuraavat kehäpituudeltaan samanlaiset rivissä olevat kelmu-sektorit (Xp) järjestetään näitä seuraavien temperointisektoreiden (XK) mukaisesti ja että temperointisektoreita (XK), joihin on järjestetty kelmusektoreita (Xp) joissa on kelmun ohuet kohdat (24) tai paksut kohdat, joiden arvot ylittävät kynnysarvon (Ss£hw)' joka on absoluuttisen paksuusminimin tai -maksimin omaavan keJmusektorin (Xp) arvon murto-osa, jäähdytetään tai lämmitetään niin kauan kunnes kelmunpak-suudet ovat sallitulla toleranssia 1ueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä että kynnysarvon (Sgchw) yläpuolella oleviin kelmu-sektoreihin (Xp) järjestettyjä temperoint isektoreita (XK) samanaikaisesti jäähdytetään tai lämmitetään. i·