FI74182B - Foerfarande foer styrning av oeverfoering av pcm-signaler mellan anslutningar i pcm-tidsmultiplex-telefonnaet vid sammantraedesanvaendning och kopplingsanordning foer genomfoerande av foerfarandet. - Google Patents

Description

741 82 1 Menetelmä PCM-signaalien siirron ohjaamiseksi PCM-aikamultipleksi-puhelinverkoston liittymien välillä neuvottelukäytössä ja kytkentälaite menetelmän suorittamiseksi Förfarande f8r styrning av överföring av PCM-signaler melian an-5 slutningar 1 PCM-tidsmultlplex-telefonnät vid sammanträdesan-vändning och kopplingsanordning fore genomförande av förfarandet 10

Keksinnön kohteena on menetelmä PCM-signaalien siirron ohjaamiseksi PCM-aikamultipleksipuhelinverkoston liittymien välillä neuvottelu-käytössä keskeisen neuvotteluohjauskytkennän avulla, jossa menetelmässä jokaiselle yhteydessä mukana olevalle liittymälle jaetaan lähetyspulssi 15 syklisesti toistuvasti peräkkäisissä pulssikehyksissä esiintyvillä lä-hetysaikaväleillä ja vastaanottopulssi syklisesti toistuvasti peräkkäisissä pulssikehyksissä esiintyvillä vastaanottoaikaväleillä keskusyksikön avulla, ja pulssikehyksessä neuvotteluun osallistuvilta liittymiltä luovutetut ja keskeisessä neuvottelunohjauskytkennässä vastaanotetut 20 PCM-signaalit lasketaan yhteen algebrallisesti mahdollisesti tarvittaessa llnearisoimalla ja alistetaan osasummanmuodostukseen kulloinkin kyseessä olevaan neuvotteluun osallistuvaan liittymään tapahtuvaa siirtoa varten kulloinkin erottamalla tältä liittymältä luovutetut PCM-sig-naalit, jossa menetelmässä osasummia vastaavat PCM-signaalit lähetetään 25 mahdollisesti delinearlsoinnin jälkeen myöhemmän pulsslkehyksen aikana neuvotteluun osallistuviin liittymiin, ja jossa menetelmässä on järjestetty aikavälit kulloinkin kyseessä olevan pulsslkehyksen ennalta määrätyn jakson kuluessa neuvottelulle epäolennaisten signaalien siirtämiseksi.

30

Lisäksi keksinnön kohteena on kytkentälaite menetelmän toteuttamiseksi varustettuna vastaanottimen tai lähettimen kautta PCM-aikamultipleksi-kaukoviestitysverkoston multipleksijohtoon liitetyllä käsittelypiirillä neuvotteluun osallistuvilta liittymiltä vastaanotettujen PCM-signaaleja 35 varten, tämän piirin sisältäessä mahdollisesti ekspanderikytkennän vastaanotettujen PCM-signaalien linearisoimiseksi, summarekisterillä varustettujen yhteen-vähennyslaskulaitteen, mahdollisen kompressorikyt- 2 74182 1 kennän lähetettävien PCM-signaalien delinearisoimiseksi sekä välimuisteja, ja jonka toimintaa ohjataan ohjaussignaaleilla ja suhteellisilla osoitesignaaleilla, jotka johdetaan loogisten ohjauskytkentöjen kautta keskeisestä keskusyksiköstä vastaanotetuista aikavälin asetuskäskyistä, 5 aikavälin toistotahtislgnaaleista, aikavälin tahdistussignaaleista ja suhteellisista osoitteista.

Edellä mainitun kaltainen menetelmä on tunnettu DE-hakemusjulkaisusta 26 17 344. Tässä menetelmässä tallennetaan ensin pulssikehyksen kes-10 keisessä neuvotteluohjauskytkennässä vastaanotetut PCM-signaalit.

Sitten ne käsitellään esitetyllä tavalla ja samanaikaisesti tallennetaan seuraavan pulssikehyksen PCM-signaalit. Tällöin tallennetaan signaali-käsittelyn välitulokset jokaista neuvotteluyhteyttä varten ja niistä johdetaan lopputulokset jokaista neuvotteluyhteyttä varten ja nämä 15 lopputulokset lähetetään puolestaan seuraavan pulssikehyksen alkaessa neuvotteluun osallistuville liittymille.

Vastaanotettujen PCM-signaalien tallennuksen johdosta pulssikehyksen aikana ennen varsinaista käsittelyä ja välitulosten edelleentallennuk-20 sesta aiheutuen ei tässä menetelmässä voida välttää kahden pulssikehyksen viivästystä vastaanotto- ja lähesprosessin välillä keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä. Tähän taas liittyy se haitta, että keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä aiheutetaan suhteellisen korkeat kustannukset signaalinsiirtoa varten yksittäisten muistilaitteiden välillä.

25 Tällä seikalla on tietenkin merkitystä erityisesti silloin, kun suoritetaan rinnakkainen signaalikäsittely tai -siirto suurella määrällä aikavälejä pulssikehystä kohden. Rinnakkainen signaalikäsittely ja -siirto on kuitenkin seuraavista lähemmin selitettävistä syistä johtuen edullista PCM-aikamultipleksi-kaukoviestitysverkostoa käytettäessä.

30

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä, jonka avulla signaalikäsittely keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä tapahtuu olennaisesti nopeammin, jolloin on mahdollista käyttää tehokkaasti hyväksi rinnakkaisen signaalikäsittelyn ja -siirron etuja välttäen tällöin kui-35 tenkin suhteellisen pitkien signaalinvälitallennuksien edellyttämät korkeat kustannukset.

l· 3 74182 1 Tämä tarkoitus saavutetaan edellä mainitun kaltaisen menetelmän avulla keksinnön mukaisesti siten, että vastaanotetut ja algebrallisesti yhteenlasketut PCM-signaalit välitallennetaan liittymäkohtaisesti korkeintaan neuvottelulle epäolennaisten signaalien kussakin kyseisessä 5 pulssikehyksessä olevan jakson loppuun mennessä, että tilaajakohtainen osasummanmuodostus ja näiden osasummien välltallennus tapahtuu tässä jaksossa ja että osasummia vastaavat PCM-signaalit lähetetään välittömästi tämän jakson jälkeen kyseistä pulsslkehystä välittömästi seuraavan pulssikehyksen alussa neuvotteluun osallistuville liittymille.

10

Keksinnön mukaisesti ei tarvitse tallentaa uudestaan kaikkia keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä vastaanotettuja pulssikehysajan PCM-signaa-leja, ennen niiden käsittelyn aloittamista. Olennaista tässä suhteessa on se, että vastaanotetut PCM-signaalit ohjataan kulloinkin niiden saa-15 puessa yhteenlaskulaitteeseen siten, että jo kunkin käytetyn pulssikehyksen aikana tapahtuu yhteenlasku ja sen jälkeen määrättynä ajankohtana pulssikehysajan kuluessa on käytettävissä kaikkien neuvotteluun osallistuvien liittymien signaalisumma. Samanaikaisesti, siis rinnakkain tämän tapahtuman kanssa, välitallennetaan jokainen yksittäinen vastaanotettu 20 PCM-signaali korkeintaan neuvottelulle epäolennaisten signaalien seuraavan jakson alkuun mennessä, niin että se on käytettävissä signaali-summan muodostukseen, jotta voitaisiin muodostaa vähennyslaskun avulla PCM-signaalien kulloinkin kyseessä olevalle liittymälle lähetettävä osa-summa. Keksintö ei rajoitu tähän käytännöllisesti katsoen vJivästyksettö-25 mään signaalinkäsittelyn aloittamiseen, vaan lisäksi osasummanmuodostus neuvotteluun osallistuville liittymille lähetettävien PCM-signaalien johtamiseksi tapahtuu vielä neuvottelulle epäolennaisten signaalien jaksossa. Tämä perustuu aikamultipleksivälitystekniikassa käytettyyn periaatteeseen, jonka mukaisesti pulssikehys jaetaan neuvottelulle olennai-30 sille signaaleille tarkoitettuihin aikaväleihin ja neuvottelulle epäolennaisille signaaleille tarkoitettuihin aikaväleihin. Tällaiset neuvottelulle epäolennaiset signaalit käsittävät äänimerklt välitysjärjestelmän määrättyjen kytkentäja käyttötilojen signalointia varten, kuten esim. keskusvalintaäänen, sisäisen valintaäänen, vapaamerkin, varattu-35 merkin, huomiomerkin sekä muita signaaleja. Kun tässä kulloinkin kyseessä olevan pulssikehyksen jaksossa ei voida enää lähettää tai vastaanottaa neuvottelulle olennaisia signaaleja, niin voidaan tämä aika käyttää * 74182 1 niiden signaaliosasummien algebralliseen johtamiseen, jotka on lähetettävä neuvotteluun osallistuville liittymille. Siten on mahdollista lähettää nämä osasummat jo välittömästi neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakson jälkeen neuvotteluun osallistuville liittymille.

5

Keksinnön avulla vältetään siis pitkähkö viivästys kulloinkin kyseessä olevan vastaanotto- ja lähetystapahtuman välillä niin, ettei myöskään aiheudu vastaavia kustannuksia signaalisiirtoa varten suhteellisten suurten muistilaitteiden välillä. Summarekisterillä varustetun yhteen-10 laskulaitteen lisäksi tarvitaan vain välimuisteja, joiden on välital- lennettava vastaanotetut yksittäiset PCM-signaalit ja neuvotteluun osallistuville liittymille siirrettävät osasummasignaalit joksikin aikaa, joka on joka tapauksessa lyhyempi kuin pulssikehysaika.

15 Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakso on järjestetty kunkin kyseessä olevan pulssikehyksen loppuun, jolloin vastaanotetut PCM-signaalit välitallennetaan korkeintaan kunkin käytössä olevan pulssikehyksen keston ajaksi ja lähetystapahtuma alkaa kyseistä pulssikehystä välittömästi seuraavan pulssikehyksen al-20 käessä. Tämän sovellutusmuodon avulla saavutetaan se, että signaali-käsittelyn ohjaus keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä tulee yksinkertaisemmaksi, sillä jokaisen pulssikehyksen signaalikäsittely päättyy pulssikehyksen lopussa ja sen suhteen määräävä ajanjakso osuu yhteen kunkin käytössä olevan pulssikehyksen kanssa.

25 PCM-aikamultipleksi-kaukoviestitysverkostoon järjestetty keskusyksikkö lähettää neuvotteluun osallistuville liittymille suhteellisia osoitteita, jotka ovat tarpeellisia neuvotteluyhteyden muodostamista ja yllä-pitätämistä varten. Keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan edullisesti 30 siten, että näitä suhteellisia osoitteita käytetään myös vastaanotettujen PCM-signaalien ja välisummien välitallennukseen ja välisummien lähettämiseen. Keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä ei tarvita siten mitään erityisiä menetelmävaiheita sisäisten muistiosoitteiden laskemiseksi.

Erityisen edullista on ohjata osasuramamuodostusta sekä osasummien väli-tallennusta aputahtisignaalien avulla, joiden taajuudella on pääasiassa 35 5 74182 1 aikavälin toistotahdin kaksinkertainen arvo. Siten on mahdollista ottaa mukaan suhteellisen suuri määrä neuvotteluun osallistuvia liittymiä neuvotteluyhteyteen myös silloin, kun on käytössä suhteellisen vähän aikavälejä pulssikehyksen neuvottelulle epäolennaisten signaalien jaksossa.

5 Osasummien laskeminen välitallennetuista yksittäisistä PCM-slgnaaleista ja signaalisummasta vähennyslaskun avulla tapahtuu käytännöllisesti katsoen viivästyksettä, jolloin aikavälissä voidaan suorittaa kaksi tällaista laskua kirjaaminen lähetysvälimuistiin mukaanlukien.

10 Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa tuotetaan keskeisessä neuvottelu-ohjauskytkennässä kirjoitus-lukupulssit ja suhteellisen osoitteen signaalit välimuistien ohjaamiseksi vastaanotto- ja lähetystapahtumaa varten erikseen pulssikehyksen neuvottelulle olennaisten signaalien jakson aikana. Tämä vastaa sitä tilannetta, että aikamultipleksivälitysjärjes-15 telmässä aikavälin toistotahti ja sille kuuluvat tahdistussignaalit vastaanotto- ja lähetystapahtumaa varten ovat tosin esillä tahdistetusti, mutta eivät välttämättä isokronisestl. Korkeintaan yhden tahtijakson siirtymät lähetyksen ja vastaanoton ohjaussignaalien välillä ovat tällöin mahdollisia.

20

Menetelmän käytännöllisesti katsoen viivästyksettömän toimintatavan johdosta vastaanotettaessa PCM-signaaleja yksittäisiltä neuvotteluun osallistuvilta liittymiltä saadaan aikaan erittäin yksinkertainen me-netelmätapa suhteellisen osoitteen signaalien valmiiksi asettamista ja 25 niille kulloinkin järjestettyjä, asetetun aikavälin ilmaisevia signaaleja varten keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä, näitä signaaleja käytettäessä kirjoitus-lukupulsseina välitallennusta varten. Menetelmä toteutetaan tällöin edullisesti siten, että vastaanotettaessa ja lähetettäessä tapahtuu kullakin vastaanotto- tai lähetysaikavälin toisto-30 tahdilla ohjatusti modulo-n-osoitelasku suhteellista osoiterekisteriä ja vastaanotto- tai lähetysaikavälirekisteriä varten, joiden kirjoitus-lukuohjaus aktivoidaan suhteellisten osoitteiden järjestyksen mukaisesti määrätyille vastaanotto- tai lähetysaikaväleille, jolloin n merkitsee aikavälien määrää pulssikehystä kohden.

Tässä sovellutusmuodossa tarvitaan vain kaksi suhteellisen pientä rekisteriä, jotka tallentavat keskusyksiköiltä luovutetut suhteelliset 35 6 74182 1 osoitteet ja aikavälin asetuskäskyt ajallisesti järjestettyinä. Rekistereillä on tällöin oltava vain kulloinkin kyseessä olevan pulssike-hyksen osaa vastaava kapasiteetti, joka kykenee ohjaamaan neuvottelulle olennaisia signaaleja, kun osasummanmuodostusta sekä näiden välital-5 lennusta ohjataan esitetyllä tavalla aputahtlsignaaleilla.

Molempia rekistereitä käytetään tällöin siten, että kulloinkin kyseessä oleva kirjoitus-lukuohjaus saa aikaan syklisesti yhdessä osoitelaskun kanssa vastaanotto- tai lähetysaikavälin toistotahtisignaalien ensim-10 maisessa puolitahdissa vastaanotto- tai lähetysaikavälirekisterin lukemisen ja toisessa puolitahdissa luetun sisällön kirjoittamisen mahdollisesti keskusyksiköltä luovutetun aikavälin asetuskäskyn avulla tapahtuneen muutoksen jälkeen kyseisen suhteellisen osoitteen yhteydessä, joka samanaikaisesti kirjataan suhteelliseen osoiterekisteriin, 15 ja että kirjoitus-lukuohjaus saa aikaan asetetun vastaanotto- tai lähetysaikavälin esiintyessä syklisen lukukirjoitustapahtuman yhteydessä kulloinkin kyseessä olevan suhteellisen osoiterekisterin ja aikaväli-rekisterin sisällön lukemisen ja luettujen signaalien edelleenjohtamisen suhteellisina osoitesignaaleina ja kirjoituspulsseina vastaanotettujen 20 PCM-signaalien välitallentamiseksi tai luettujen signaalien edelleenjohtamisen suhteellisina osoitesignaaleIra ·a lu<jpulsseina välisummien lähettämiseksi neuvotteluun osallistuville liittymille.

Menetelmän tämä toimintatapa mahdollistaa, kuten myöhemmin lähemmin 25 selostetaan tarvittavien kytkentäteknisten kustannusten mi. ilmoi nj s t n aiheuttaen tästä huolimatta vain yhden ainoan, bittiä vastaavan muisti-alkion muutokset. Tämä vaikuttaa erityisesti rekistereiden tilan ja tehon tarpeeseen, joka on olennaisesti vähäisempi kuin käytettäessä toisenlaisen periaatteen mukaan toimivia muistirakenteita, jotka sisältävät 30 valintavapaan saannin.

On vielä huomautettava, että edellä esitetty suhteellisen osoitteen luovutuksen aputahtiohjaus voidaan suorittaa myös suuremmalla kuin kaksinkertaisella aikavälin toistotahtitaajuudella. Siten on mahdollista 35 lisätä neuvotteluun osallistuvien liittymien lukumäärää käsittelykanavaa kohden. Tällöin on myös mahdollista asetaa kyseiset yhteen-vähennys-laskulaitteet multipleksikäyttöön.

7 74182 1 Kytkentälaite keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi sisältää DE-hakemusjulkaisun 26 17 344 tekniikan tason mukaisesti vastaanottimen tai lähettimen kautta PCM-aikamultipleksi-kaukoviestitysverkoston multipleksijohtoon liitetyn käsittelypiirin neuvotteluun osallistu 5 viita liittymiltä vastaanotettuja PCM-signaaleja varten, tämän piirin sisältäessä mahdollisesti ekspanderlkytkennän vastaanotettujen PCM-sig-naalien linearisoimiseksi, summarekisterillä varustetun yhteen-vähennys-laitteen mahdollisen kompressorikytkennän lähetettävien PCM- signaalien delinearisoimiseksi sekä välimuisteja, tämän piirin toimintaa ohjattaes-10 sa ohjaussignaaleilla ja suhteellisilla osoitesignaaleilla, jotka johdetaan loogisten ohjauskytkentöjen kautta keskusyksiköltä vastaanotetuista aikavälin asetuskäskyistä, aikavälin toistotahtisignaaleista, aikavälin tahdistussignaaleista ja suhteellisista osoitteista.

15 Tämä kytkentälaite on toteutettu keksinnön eräässä sovellutusmuodossa siten, että käsittelyplirlssä on vastaanottimen ja lähettimen välissä ainakin yksi käsittelykanava sisältäen rinnakkain toisiinsa nähden asetetun vastaanottomuistirekisterln ja summarekisterillä varustetun yhteen-vähennyslaskulaitteen, jonka vähennyslaskuosa on yhdistetty vas-20 taanottomuistirekisterin ulostuloon, sekä tämän rinnakkaisjärjestelyn jälkeen asetetun lähetysmuistirekisterin.

Tällaisen kytkentälaitteen yksinkertainen rakenne on seurausta keksinnön perusperiaatteesta, jonka mukaisesti luovutaan neuvotteluun osallistu-25 viita liittymiltä vastaanotettujen PCM-signaalien uudelleentallentami-sesta ennen niiden käsittelyä osasummlksl käyttäen tätä varten hyväksi kulloinkin kyseessä olevan pulssikehyksen sitä jaksoa, jossa ei voi enää esiintyä neuvottelulle olennaisia signaaleja.

30 Kytkentälaite on edullisesti muodostettu edelleen siten, että useita toisiinsa nähden rinnakkaisia käsittelykanavia on asetettu vastaanottimen ja lähettimen väliin, joiden ohjaussignaalit ja suhteelliset osoitesig-naalit johdetaan niille yhteisten loogisten ohjauskytkentöjen kautta.

35 Kytkentälaitteen tämä sovellutusmuoto sisältää sen erityisen olennaisen edun, että neuvotteluun osallistuvien liittymien lukumäärää voidaan lisätä sen määrän, joka on varsinaisesti asetettu neuvottelulle epäolennai- 8 74182 1 sella signaaleilla varustetun pulselkehysjakson leveydelle. Jos useita toisiinsa nähden rinnakkaisia käslttelykanavia asetetaan keskeisen neu-votteluohjauskytkennän vastaanottimen ja lähettimen väliin, niin voidaan samanaikaisesti toteuttaa useita neuvotteluyhteyksiä siten, että 5 keskusyksiköltä luovutetut ohjauskrlteerlt järjestetään käsittelykana-vien mukaisesti. Tällöin on mahdollista olla asettamatta neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakson aikaväliä asianmukaista neuvotteluun osallistuvaa liittymää varten asettamalla sen sijaan kahdessa käsitte-lykanavassa tälle aikavälille valekriteerl, jonka avulla yksittäisten 10 käsittelykanavien osaneuvottelujen PCM-signaalisummat voidaan vaihtaa keskenään niin, että ne kerääntyvät käsittelykanavan kulloinkin kyseessä olevassa summarekisterissä koko puhelun signaalisummaksi. Tämän järjestelyn etuna on se, että toisen osaneuvottelun osasumma vastaanotetaan kulloinkin pulssikehyksen verran viivästettynä kyseisessä käsittely-15 kanavassa, mikä kuitenkaan ei vaikuta käytännöllisesti katsoen ollenkaan puhelun laatuun.

Keksinnön muut yksityiskohdat ja menetelmä- sekä kytkentätekniset edut selviävät sen erään sovellutusmuodon seuraavasta selostuksesta oheisiin 20 piirustuksiin viitaten, joissa kuvio 1 esittää kaavlomalsestl pulssikehyksen sekä siihen liittyvien toimintojen ajallista kulkua neuvotteluohjauskytkennässä, 25 kuvio 2 esittää periaatekuvaa neuvotteluohjauskytkennästä, joka toimii keksinnön kohteena olevan menetelmän mukaisesti, kuvio 3 esittää loogisen ohjauskytkennän periaatteellista toimintatapaa suhteellisten osoitesignaalien ja kirjoitus-lukupulssien johta-30 miseksi pulssikehyksen aikana, kuvio 4 esittää loogisen osoittamlskytkennän periaatteellista toimintatapaa aputahtigeneraattorin yhteydessä, ja 35 kuvio 5 esittää ajallista järjestystä vastaanottoaikavälin toisto-tahdin ja aputahtlslgnaalin välillä.

9 74182 1 Seuraavassa selostettavaa menetelmää käytetään neuvotteluyhteyksien toteuttamiseksi PCM-aikamultiplekei-puhelinverkoston liittymien välillä, jolloin liittymillä tarkoitetaan tilaajaliittymiä, erityisiä äänigene-raattoreita äänimerkkien tuottamiseksi tai myös äänityslaitteita. Me-5 netelmä toimii PCM-signaalien rinnakkaissiirrolla, signaalien sana- pituuden ollessa 8 bittiä, käyttämällä jaksottain toistuvaa pulssikehys-tä, jonka toistotaajuus on 8 kHz ja jossa on 256 aikaväliä. Menetelmää voidaan luonnollisesti käyttää myös PCM-signaalien sarjasiirrossa, jolloin on järjestettävä keskeistä neuvotteluohjauskytkentää varten vas-10 taavat sarja-rinnakkais- tai rinnakkais-sarjamuuntajat.

8 kHz:n pulssikehystoistotaajuudessa ja siirrettävien signaalien se-laustaajuudessa syntyy korkeintaan 4 kHz:n siirtotaajuusalue. Hetkellisen signaalinvaihtojännitteen analogiset selausarvot koodataan ta-15 valliseen tapaan epälineaariseetl, ja jokainen selausarvo siirretään 8 bitin sanapltuudella. Tätä varten tarvitaan siten signaalikanavaa kohden 64 kbit/s:n siirtonopeus. Kaukovälitysjärjestelmissä on edelleen tavanomaista siirtää korkeintaan 32 puhekanavaa sarjassa niin, että syntyy 2,048 Mbit/s:n siirtonopeus. Palkalllsteknilkassa tarvitaan kuitenkin 20 huomattavasti enemmän aikavälejä tai puhekanavia kulloinkin tarvittavan liikennekapasiteetin toteuttamiseksi. Tämän vaatimuksen täyttää PCM-signaalien rinnakkaissiirto, jolloin jaksottaisen pulssikehyksen pituus on 125 jis, järjestelmän tahtitaajuue 2,048 MHz ja pulssikehystä kohden on 256 aikaväliä.

25

Kuvio 1 esittää keksinnön eräänä sovellutusesimerkkinä tällaista siir-toperiaatetta varten yksittäiset työvaiheet ajankohtaisen pulssikehyksen Pq aikana, jonka pituus on 125 μβ. Pulssikehys p^ on jaettu 256 aikaväliin RTS, joita on merkitty numeroilla 000-255. Kuten edellä on jo 30 esitetty, pulssikehykeet on lisäksi jaettu kahteen jaksoon, jotka on järjestetty neuvottelulle olennaisten signaalien tai neuvottelulle epäolennaisten signaalien siirtoa varten. Aikavälit 000-250 on järjestetty neuvottelulle olennaisille signaaleille ja aikavälit 251-255 neuvottelulle epäolennaisille signaaleille. Kyseessä ovat esimerkiksi äänlmerklt 35 välitysjärjestelmän määrättyjen kytkentä- tai käyttötilojen signaloimi-seksi. Pulssikehyksen tämän jakson aikana keskeisessä neuvotteluohjaus- 10 741 82 1 kytkennässä ei voida tästä syystä vastaanottaa mitään signaaleja neuvotteluun osallistuvilta liittymiltä tai lähettää niitä näille.

Kuten kuviosta 1 näkyy, tuotetaan neuvottelulle epäolennaisten sig-5 naalien jakson aikana aikaväleillä 251-254 aputahdlt 0-6, jolta käytetään mydhemmin esitettävällä tavalla osasummaslgnaallen laskemiseksi, jotka lähetetään yksittäisille neuvotteluun osallistuville liittymille seuraavasssa pulssikehyksessä p^+j. Edelleen tuotetaan sammutuspulssi CP pulssikehyksen p^ viimeisen aikavälin 255 aikana, jolla sammutetaan 10 myöhemmin esitettävällä tavalla summarekisteri tämän valmistamiseksi seuraavan pulssikehyksen p j vastaanotettujen PCM-signaalien yhteenlasketuista varten.

Kuviosta 1 näkyy edelleen, että neuvottelulle epäolennaisille sig-15 naaleille järjestetyt aikavälit 251-255 on asetettu pulssikehyksen p^ loppuun. Samoin voitaisiin tämä pulssikehyksen pn jakso asettaa myös johonkin muuhun kohtaan, minkä johdosta myöhemmin esitettävän toisaalta neuvottelulle merkittävien signaalien siirron ja toisaalta osasumma-signaalien laskun ohjauksen ajallinen käyttö olisi toisenlainen ja 20 PCM-signaalien vastaanoton ja käsittelyn aikajakso ei osuisi yhteen käytössä olevan pulssikehyksen p^ kanssa.

Aikavälit 000-245 voidaan asettaa mielivaltaisesti vastaanottoaikavä-leiksi RTS tai lähetysaikaväleiksi TTS. Aikavälit 246-250 voidaan 25 asettaa vastaanottoaikaväleiksi RTS äänimerkkejä varten, jotka ovat neuvottelulle olennaisia, niin että niitä ei oteta huomioon lähetys-aikaväleinä TTS keskeistä neuvotteluohjauskytkentää varten. Näiden aikavälien varaus lähetysaikaväleiksi TTS estetään myöhemmin esitetyssä keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä. Sama koskee myös neu-30 voitelulle epäolennaisten signaalien jaksoa tai aikavälejä 251-255. Aikavälit 000-250 voidaan siis asettaa neuvotteluun osallistuvien liittymien lähetysaikaväleiksi TTS ja äänimerkkejä varten keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä tarkoitetuiksi vastaanottoaikaväleiksi RTS järjestämällä mahdollisesti suhteellisia osoitteita neuvotteluun osal-35 listuville liittymille. Aikavälit 000-245 voidaan edelleen asettaa keskeisen neuvotteluohjauskytkennän lähetysaikaväleiksi TTS kulloinkin järjestetyllä suhteellisella osoitteella.

n 74182 1 Kuviossa 1 on esitetty vielä myöhemmin selostettavan keskeisen neuvot teluohjauskytkennän osien ennakoimisen tai seurannan sallitut raja-asennot, jolta selostetaan seuraavassa.

5 Kuvio 2 esittää periaatteessa keskeisen neuvotteluohjauskytkennän erästä sovellutusesimerkkiä, joka soveltuu keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen. Tämä ohjauskytkentä sisältää kaksi neuvottelukäsittely-kanavaa I ja II, joita ohjataan yhteisillä loogisilla ohjauskytken-nöillä.

10

Keskusyksikkö CPU on yhdistetty liitännän 101 kautta jakorekisteriin 102, Keskusyksikkönä CPU on esimerkiksi ohjauslaskuri, jota yleensä käytetään aikamultipleksi-puhelinverkostossa. Tämä ohjauslaskuri hoitaa neuvotteluun osallistuvien liittymien luetteloa ja järjestää niille kulloin-15 kin kolminumeroisen binäärisen suhteellisen osoitteen, jota käytetään neuvotteluyhteyden aikana myös seuraavassa selostettavan muistirekiste-rin suhteellisten osoitesignaallen johtamista varten. Keskusyksikön CPU toimintatapa ori ammattihenkilölle selvä eikä sitä tarvitse tästä syystä lähemmin selostetun.

20

Jakorekisteri 102 ottaa liitännältä 101 käsittelykanavien I ja II jälkeen erikseen asetus- ja sammutuskäskyt lähetysaikavälejä TTS ja vas-taanottoaikavälejä RTS varten sekä kyseiset aikavälinumerot ja suhteelliset osoitteet keskinäisessä ennalta määrätyssä järjestyksessä ja joh-25 taa nämä signaalit edelleen loogiseen ohjauskytkentään 103, jolta luovutetaan suhteelliset osoiteslgnaallt ja kirjoltus-lukupulssit ohjaussignaaleina myöhemmin esitettävällä tavalla vastaaotettavien tai lähetettävien PCM-signaalien tallentamiseksi tai lukemiseksi. Tätä loogista ohjauskytkentää 103 selostetaan vielä lähemmin kuvion 3 avulla.

30

Loogista ohjauskytkentää 103 ohjataan puolestaan aikavälin toistotah-deilla RCL ja TCL ja näihin liittyvillä aikavälin tahdltussignaaleilla RSY ja TSY ja se antaa jaksottain vastaanottoaikavälin RTS ollessa asetettuna sen kestoa varten avauspulssin ekspanderille 104 tai 105, 35 jolle syötetään multipleksljohdosta vastaanottimen 106 avulla vastaanotetut kahdeksannumeroiset PCM-signaalit. Ekspanderi 104 tai 105 li- i2 7 41 8 2 1 nearisol kahdeksanumeroieten PCM-signaalit ja luovuttaa vastaavasti 12-numeroiset llneaarlsanat. Ekspanderl 104 on tarkoitettu käsittely-kanavaa I varten ja ekspanderl 105 käsittelykanavaa II varten. Kumpikin ekspanderl voi olla muodostettu esim. ohjelmoitavaksi pysyväismuistlksi, 5 jonka varustamiseksi ositteilla käytetään kahdeksannumeroisen bitin seitsemää oikeanpuoleista bittiä. Vasemmanpuoleisin bitti säilyy ja sitä käytetään myöhemmin esitettävässä PCM-signaalien käsittelyssä summa-rekisterillä varustetun yhteen-vähennyslaskulaitteen 108 tai 109 ohjaamiseksi.

10

Llneaarlsanat syötetään kyseisessä käslttelykanavassa I tai II rinnakkain vastaanottomuistirekisteriin 110 tai 111 sekä summarekisterillä 108 tai 109 varustettuun yhteenvähennyslaskulaitteeseen. Siten ne lasketaan yhteen käytännöllisesti katsoen niiden saapuessa kyseiseen pulssikehyk-15 seen toisaalta vastaanottomuistlreklsterissä, toisaalta jatkuvalla tavalla yhteen-vähennyslaskulaitteessa 108 tai 109 niin, että kyseinen summarekisterl sisältää jo käytettävän pulssikehyksen neuvottelulle olennaisten signaalien jakson lopussa tämän pulssikehyksen signaali-suoman. Välitallennus vastaanottomuistirekisteriin 110 tai 111 tapahtuu 20 loogisesta ohjauskytkennästä 103 luovutettujen suhteellisten osoite-signaalien ja kirjoituspulsslen avulla.

Yhteen-vähennyslaskulaitteen 108 tai 109 kyseinen sutranarekisteri sammutetaan välittömästi ennen pulssikehyksen ensimmäistä vastaanottoalkavaliä 25 RTS loogisesta ohjauskytkennästä 103 luovutetun sammutuspulssin CP avulla (kuvio 1) kyseessä olevan pulssikehyksen neuvottelulle olennnaisten signaalien uudelleen tapahtuvaa yhteenlaskua varten tarvittavan nolla-kohdan varmistamiseksi.

30 Lisäksi käytetään aputahtigeneraattoria 112, jota ohjataan vastaanotto-aikavälin tolstotahdin RCL ja vastaanottoaikavälln tahdistussignaalin RSY avulla ja joka luovuttaa ulostulostaan tahtislgnaalln, jolla on 2,048 MHz:n aikavälitoistotahdin kaksinkertainen taajuus. Tämä tahti-signaali ohjaa loogista osoittamiekytkentää 113, tämän kytkennän tuot-35 taessa kuviossa 1 esitetyn esimerkin mukaisesti seitsemällä tahtlpuls-silla suhteellisia osoitteita, jotka on järjestetty esimerkiksi kuutta neuvotteluun osallistuvaa liittymää varten. Looginen osoitttamiskyt- l: 13 741 82 1 kentä 113 ohjaa edelleen lukupulseeja vastaanottomuletlrekistereltä 110 ja 111 varten sekä klrjoltuspulsseja lähetysmulstlreklstereltä 114 ja 115 varten signaalien käsittelemiseksi neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakson aikana. Lisäksi se luovuttaa myöhemmin esitettäväin 5 lä tavalla suhteelliset osoitteet mulstirekistereitä 110,111,114 ja 115 varten neuvottelulle olennaisten signaalien jakson aikana. Rekisterit 110,111,114 ja 115 ovat hajasaannllla varustettuja muisteja (RAM).

10 Yhden aputahtigeneraattorilta 112 luovutetun tahtlpulssln kuluessa luetaan määrätyssä suhteellisessa osoitteessa kulloinkin kyseessä olevaan vastaanottomuistiin 110 tai 111 välltallennettu signaalisana yhteen-vähennyslaskulaitteeseen 108 tai 109 ja vähennetään kulloinkin kyseessä olevaan summarekisterlln sisältyvästä signaalisummasta. Tällä 15 tavoin omasta informaationsisällöstä vapautettu ja siten tilaajakoh-talnen osasumma kirjataan samaa suhteellista osoitetta käyttämällä käsittelykanavan I tai II kulloinkin kyseessä olevaan lähetysmuisti-rekisteriin 114 tai vast. 115.

20 Seuraavan pulssikehyksen alussa voidaan mulstirekistereihin 114 ja 115 välitallennetut osasummat heittää ulos loogisen ohjauskytkennän 103 oh-' jauksen avulla ja käyttämällä edellä mainittuja suhteellisia osoite- signaaleja sekä syöttää molemmille käsittelykanaville I ja II yhteisesti järjestetyn kompressorin 116 kautta lähetystahdlstusmuistlrekisteriin 25 117 vastaanottaen taas samanaikaisesti uusia PCM-slgnaalelta neuvotte luun osallistuvista liittymistä. Kompressori 116 muuttaa sille syötetyt 12-numeroiset lineaarisanat ei-lineaarisiksi kahdeksannumeroisiksi sig-naalisanoiksl, jotka tahdistetaan lähetyetahdistusmuistireklsterlssä 117 lähetysalkavälln toistotahdilla TCL ja heitetään ulos kulloinkin kysees-30 sä olevalle suhteelliselle osoitteelle järjestetyn ja asetetun aikavälin yhteydessä TAI-elimen 118 kautta sekä lähetetään multlpleksijohdon 107 kautta neuvotteluun osallistuville liittymille. Lähetysmuistirekisteriä 114 ja 115 ohjataan edullisesti siten, että ne luovuttavat 12-numeroisia signaalisanoja, joilla on 1/2 aikavälin aikaennakko kompressorin 116 vält-35 tämättömän muuntoajän kompensoimiseksi. Tämä ennakko on merkitty ja esitetty kuviossa 1 kompressoriennakkona.

ia 7418 2 1 Asynkroninen kulku lähetysaikavälien ja vastaanottoalkavälien välillä on sallittua yhteen aikaväliin asti, mikä tarkoittaa sitä, että lähe-tysaikaväli 000 saa epäsuotuislmmassa tapauksessa osua yhteen vastaan-ottoaikavälln 255 kanssa, koska tilaajakohtainen osasumman lasku on 5 päättynyt ajallisesti vastaanottoaikavälin 25A ensimmäisen puoliskon jälkeen ja siten on käytettävissä vielä 1/2 aikavälin ennakko lähetys-aikavälin 000 mahdollista asetusta varten.

Havaitaan, että kulloinkin ajankohtaisen pulssikehyksen aikavälien 10 000-250 jakson aikana vastaanottomuistirekisterit 110 ja 111 ja lähe- tysmuistirekisterit 114 ja 115 voivat toisistaan riippumatta välital-lentaa vastaanotettuja PCM-signaaleja tai luovuttaa lähetettäviä PCM-signaalej a.

15 Kun on suoritettava neuvotteluyhteys edellä esitetyssä neuvottelulle epäolennaisten signaalien viiden aikavälin sovellutusesimerkissä useammilla liittymillä kuin mitä voidaan käsitellä pulssikehyksen tässä jaksossa aputahtien avulla, niin voidaan keskusyksikössä suorittaa ohjel-maohjatusti toisessa käsittelykanavassa esimerkiksi kuuden liittymän 20 PCM-signaalien käsittely ja lisäksi asettaa niin kutsuttu valeaika- väli lähetysaikaväliksi, jolle on järjestetty vastaanottoa!kaväli toiseen käsittelykanavaan, jossa voidaan käyttää samoin esimerkiksi korkeintaan kuutta liittymää. Toisen käsittelykanavan valevastaanotto-aikaväli on tällöin siis valelähetysaikavälinä toisessa käsittelyka-25 navassa ja päinvastoin. Tällä tavoin saadaan kaksi osaneuvotteluyhte-yttä, joiden puhelusummasignaalit voidaan vaihtaa ja jotka siten kerääntyvät yhteen-vähennyslaskulaitteiden 108 ja 109 molemmissa summa-rekistereissä kulloinkin koko puhelusummaksi. Kulloisenkin muun osaneu-votteluyhteyden osasumma vastaanotetaan tämän johdosta pulssikehyksen, 30 s.o. 125 us:n verran myöhästyneenä, mikä ei kuitenkaan vaikuta haitallisesti tässä esitetyn ohjauksen erittäin nopeaan toimintatapaan.

Tämän menetelmän mukaisesti voidaan sekoittaa yhteen neuvotteluyhteyksien mielivaltaisen useita puhe- ja/tai äänisignaaleja ja kahden neu-35 votteluyhteyden tai useiden käsittelykanavien ollessa kyseessä myös useiden neuvotteluyhteyksien liittäminen toisiinsa on mahdollista.

is 74182 1 Kuvio 3 esittää kuvion 1 mukaisen loogisen ohjauskytkennän 103 periaatteellista rakennetta. Sitä ohjataan keskusyksiköltä CPU vastaanotetuilla ohjaussignaaleilla, joihin kuuluvat vastaanottoalkavälln tolstotahti RCL, vastaanottoalkavälln tahdletusslgnaali RSY, lähetys-5 aikavälin tolstotahti TCL ja lähetysalkavälln tahdistussignaall TSY. Kuviossa 3 esitetty kytkentälaite on jaettu kahteen samalla tavoin muodostettuun jaksoon, joista ylempi johtaa vastaanottotapahtuman ohjaussignaalit ja alempi lähetystapahtuman ohjaussignaalit. Seuraavassa selostetaan ensin vastaanottotapahtuman ohjaussignaalien johtaminen.

10

Vastaanottoalkavälln tolstotahdilla RCL ja vastaanottoalkavälln tahdis-tussignaalilla RSY ohjataan raodulo-256-osoitelaskuria 202, joka laskee vastaanottoalkavälln toistotahdin RCL ja luovuttaa aikavälinumerot kahdeksannumeroisina osoitesanolna multiplekserille 203, jonka kautta ne 15 osoittavat osoiterekisterin 204 ja aikavälirekisterin 205. Osoiterekisteriin 204 kirjataan myöhemmin esitettävällä tavalla kirjoitus-luku-ohjauksen 201 avulla neuvotteluun osallistuvien liittymien kolminumeroi-set suhteelliset osoitteet, ja tämä rekisteri sisältää tätä varten neuvotteluun osallistuvien liittymien käsittelykanavan I tai II kohtaista 20 maksimaalista lukumäärää vastaavan kapasiteetin. Sen leveys on tästä syystä ainakin 3 bittiä, ja se on jaettu kahteen jaksoon I ja II, jotka on järjestetty käsittelykanaville I ja II. Tämä jako on tarpeellinen, koska molemmissa käslttelykanavlssa I ja II voi olla asetettuna siirrettävien äänlmerkklen suhteen yksi ja sama vastaanottoaikaväli RTS.

25 Osoiterekisteri 204 luovuttaa määrättyihin vastaanottoaikaväleihin RTS järjestettynä kolminumerolsla suhteellisia osolteslgnaaleja, jotka johdetaan edelleen myöhemmin esitettävällä tavalla signaallnvälitallennusta varten kulloinkin kyseessä olevaan käslttelykanavaan I tai II, ja tätä varten ne luovutetaan ensin tahdistuskytkentään 206, jota ohjataan vas-30 taanottoaikavälin tolstotahdilla RCL ja joka voi olla muodostettu välimuistiksi.

Aikavälirekisterin 205 leveys on 4 bittiä ja se on jaettu neljään jaksoon, joista kulloinkin kaksi jaksoa RTSA ja RTSB on järjestetty käsit-35 telykanavalle I tai käsittelykanavalle II. Aikavälirekisteriä 205 käytetään kiertorekisterinä ja tätä varten sitä ohjataan samoin kirjoi-tus-lukuohjauksella 201.

16 741 82 1 Kirjoitus-lukuohjausta 201 ohjataan keskusyksiköstä CPU toisaalta vas-taanottoaikavälin tolstotahdin RCL avulla, toisaalta suhteellisten osoitteiden ja vastaanottoaikavälln asetuskäskyjen avulla jakorekisterin 102 kautta. Asetettujen vastaanottoaikavälien kahdeksanumeroiset vastaanotto-5 aikavälinumerot syötetään multiplekserille 203 niin, että tämä osoittaa vastaanottoaikavälln ollessa asetettuna molemmat rekisterit 204 ja 205 osoitesignaalin ollessa sekoitettuna osoitelaskurista 202 tulevaan jatkuvaan osoitevirtaan. Kirjoitus-lukuohjaus luovuttaa johdon WR kautta kirjoitus-lukupulsseja molempiin rekistereihin 204 ja 205. Tämän lisäksi 10 se luovuttaa kulloinkin asetettuun vastaanottoaikaväliin RTS kuuluvat kolmenumeroiset suhteelliset osoitteet käslttelykanavasta riippuen osoiterekisterin 204 jaksoon I tai II, kun tämä rekisteri osoitetaan kulloinkin sille järjestettyyn aikaväliin multiplekserin 203 kautta. Kirjoi-tus-lukuohjauksen 201 muut ulostulot kirjaavat jatkuvasti tietoja aika-15 välirekisterin 205 neljään jaksoon. Aikavälin tolstotahdin RCL kulloinkin kyseessä olevassa ensimmäisessä puolitahdissa luetaan aikavälirekis-terin 205 neljä jaksoa kirjoitus-lukuohjauksen 201 avulla ja ne kirjataan jälleen toisessa puolitahdissa. Jos kulloinkin luetun rekisteri-sisällön esiintymisen aikana kirjoitus-lukuohjauksessa 201 annetaan ase-20 tuskäsky vastaanottoaikaväliä RTS varten, niin kulloinkin luettu informaatio muutetaan vastaavasti ja kirjataan tässä muodossa jälleen alka-välirekisteriin 205. Luettaessa syötetään aikavälirekisterin 205 informaatiot edelleen TAI- elimen 208 tai 209 kautta tahdistuskytkentään 206.

25 Aikavälirekisterin 205 kulloinkin kyseessä olevan osan I tai II jaksot RTSA ja RTSB on ymmärrettävä siis kiertomuistin muistiurina, jolloin toiseen muistiuraan, esim. RTSA:han kirjataan vain bitit, jotka ilmaisevat että aikaväliä ei ole asetettu. Toiseen uraan, esim. RTSB:hen, kirjataan vain bitit, jotka ilmaisevat kulloinkin kyseisessä aikavälinumerossa re-30 kieteriosoitteena aikavälin asetetun tilan. Tahdistuskytkentä 206 luovuttaa nämä bitit lukemisen jälkeen suhteellisten osoitesignaallen RADI ja RADII rinnalla kirjoltuslukupulsseina vastaanottomuistlreklstereltä 110 ja 111 varten (kuvio 2) ja ohjaa näitä kulloinkin käytössä olevan pulseikehyksen neuvottelulle olennaisten PCM-eignaaleiden jakson aikana 35 esitetyllä tavalla.

I; I? 7418 2 1 Aikavälirekisterin 205 rakenne kumpaakin käsittelykanavaa I ja II varten järjestettyjen muistiurien RTSA ja RTSB muodossa on tarpeellinen tässä esitetyn neuvotteluohjauskytkennän kytkemisen jälkeen pulssikehysajan kuluessa urassa mahdollisesti esiintyvän bittikuvion sammuttamiseksi ja 5 tämän uran sen jälkeen tapahtuvaa käyttöönottoa varten kytkentätapahtu-man suhteen viivästetyn vapautusslgnaalin avulla. Edelleen voidaan neuvotteluyhteyttä purettaessa luovuttaa keskuyksiköltä CPU käskysignaali, jonka avulla osoitetaan kulloinkin kyseessä olevan käsittelykanavan sammuttaminen. Tätä varten tarvitaan tällöin vain juuri aikaisemmin 10 työmuistina käytetyn muistiuran vaihto. Tällä tavalla taataan neuvotteluyhteyden nopea muodostus, joka muussa tapauksessa voisi tapahtua vain kaikkien käytettyjen aikavälien kulloisenkin sammutuksen avulla ja siten hyvin hitaasti.

15 Komparaattori 207 vertaa osoitelaskurllla 202 lasketut vastaanotto-aikavälinumerot jatkuvasti edellä asetettuun arvoon 250, niin että se tämän arvon tullessa ylitetyksi lähettää sammutussignaalin molempia rekistereitä 204 ja 205 varten. Tällä tavalla estetään aikavälin 250 jälkeen tapahtuva ohjaussignaalien luovuttaminen vastaanottomuistirekis-20 tereille 110 ja 111 (kuvio 2).

Vastaanottoaikavälistä 251 alkaen aina vastaanottoaikaväliin 255 asti tuotetaan ja luovutetaan kirjoitus-lukupulssit sekä suhteelliset osoi-teslgnaallt yksinomaan jo esitetyllä loogisella osoittamiskytkennä]lä 25 113.

Kuviossa 3 esitetyn loogisen ohjauskytkennän alempi osa toimii lähetystä varten samalla tavoin kuin ylempi osa, mutta se tuottaa kuitenkin suhteellisen osoite8lgnaalln TADI ja TADII sekä kirjoituslukupulssit lähe-30 tysmuistirekistereitä 114 ja 115 varten kulloinkin käytössä olevan puls-sikehyksen neuvottelulle olennaisten signaalien jakson aikana. Modulo-256-osoitelaskuri 212 osoittaa multiplekserin 213 kautta osoiterekisterin 214 lähetysalkaväleille järjestettyjä suhteellisia osoitteita varten. Osoitelaskurla 212 ohjataan lähetysalkavälin toistotahdin TCL 35 avulla ja lähetysalkavälin tahdlstussignaalln TSY avulla keskusyksiköltä CPU (kuvio 2) käsin. Lähetysalkavälin toistotahti TCI, ohjaa edelleen kirjoitus-lukuohjausta 211, joka saa tallennettavat signaalit samoin ie 74182 1 jakorekisterin 102 kautta keskusyksiköltä CPU. Molemmat rekisterit 214 ja 215 toimivat samalla tavoin kuin esitetyt rekisterit 204 ja 205, jolloin aikavälirekisteri 215 toimii molempia kasittelykanavia I ja 11 varten olevien molempien osiensa I ja II ja kulloisenkin kahden jakson 5 TTSA ja TTSB kanssa jo selitetyn kiertoperiaatteen mukaisesti. Osoiterekisteri 214 ei ole jaettu päinvastoin kuin osoiterekisteri 204 kahteen jaksoon käsittelykanavien I ja II mukaisesti, koska kulloinkin kyseessä olevassa lähetysaikavälissä voi loogisesti toimia vain yksi käsittely-kanava lähetystoiminnassa. Rekistereihin 214 ja 215 sisältyvät infor-10 maatiot luovutetaan asiaankuuluvan asetetun lähetysaikavälin TTS ollessa kyseessä kolmenumeroisina suhteellisina osoitesignaaleina TAI-elinten 218 ja 219 kautta tahdistuskytkentään 216, joka tuottaa aikaisemmin jo selostetut ohjaussignaalit lähetysmuistirekistereitä 114 ja 115 varten ja jota ohjataan lähetysaikavälin toistotahdin TCL avulla.

15

Komparaattori 217 on asetettu lähetysaikavälinumerolle 245 ja se luovuttaa tämän numeron ylittämisen yhteydessä osoitelaskurilla 212 suoritetun osoittamistapahtuman aikana sammutusslgnaalin molempia rekistereitä 214 ja 215 varten, niin että nämä rekisterit voivat luovuttaa 20 vain aikavälejä 000-245 varten esitetyt ohjaussignaalit, koska kulloisenkin pulssikehyksen vain tämän jakson aikana tulee kyseeseen lähetys-aikavälien TTS asetus keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä.

Kuviossa 3 on esitetty edelleen TAI-elin 210, jota ohjataan TAI-elin-25 ten 208,209,218 ja 219 ulostulosignaaleilla sekä jakorekisterin 102 signaalilla. Tämän TAI-elimen 210 ulostulosignaali toimii osittain neuvotteluohjauskytkennän katkaisun suorittamiseksi automaattisesti, kun sitä ei käytetä. Tällä tavalla on mahdollista pitää neuvottelu-ohjauskytkentä tässä lähemmin selostamattomalla tavalla valmiustllas-30 sa, jossa tehon kulutusta on olennaisesti vähennetty.

TAI-elin 210 rekisteröi jakorekisterin 102 sopivan ulostulosignaalin avulla ohjattuna jokaisen pulssikehyksen lopussa aikavällrekisterlln 205 ja 215 mahdollisesti vielä tallennetun vastaanotto- tai lähetysaika-35 välin. Lisäksi tarkistetaan jakoreklsteriesä 103 olevalla tunnusomaisella bitillä, oliko kulloisenkin viimeinen keskusyksikön CPU vastaanottama käsky asetuskäsky aikaväliä varten. Jos mitään näistä edellytyksistä ei I· 19 74 1 82 1 ole täytetty, saa TAl-elimen 210 ulostulosignaali aikaan tässä lähemmin selostamattomalla tavalla käyttöjännitteen irtikytkennän keskeisen neuvot teluohjauskytkennän yksittäisiä toimintaryhmiä varten. Tällaisia toimintaryhmiä voivat olla esimerkiksi summarekisterlllä varustettu 5 yhteen-vähennyelaskulaite 108 tai 109, vastaanottomuistirekisteri 110,111, lähetysmuistirekisteri 114,115, ekspanderi 104,105, kompressori 116, aputahtigeneraattori 112 ja looginen osoittamiskytkentä 113. Samanaikaisesti voidaan rekisterit 204,205,214,215 kytkeä edellä mainitun edellytyksen esiintyessä toiseen toimintatapaan, jossa sisäinen muisti-10 sisältö säilytetään tehonoton ollessa pienempi.

Kun sitten keskusyksiköltä CPU luovutetaan uusi asetuskäsky aikaväliä varten jakorekisteriin 102, niin rekisterit 204,205,214 ja 215 voidaan aktivoida niin nopeasti, että ne voidaan lukea tai kirjoit-15 taa vielä aktivoivalla käyttötahdilla jo selostetussa kiertotoimin-nassa.

Poiskytkettyjen toimintaryhmien toimintavalmius voidaan saada jälleen aikaan n. 1-2 jus:n kuluessa.

20

Kuviossa 4 on esitetty loogisen osolttamlskytkennän 113 (kuvio 2) eräs mahdollinen suoritusmuoto aputahtlgeneraattorln 112 yhteydessä. Molemmat toimintayksiköt on ympäröity katkoviivoin, ja tämän lisäksi on esitetty, että looginen osoittamiskytkentä ohjaa myös loogisen ohjaus-25 kytkennän 103 osaa myöhemmin esitettävällä tavalla.

Aputahtigeneraattori 112 sisältää kaksi luiskaohjattua monostabiilia kytkentää 401 ja 402 sekä TAI-elimen 403. Molemmat monostabiilit kytkennät 401 ja 402 toimivat yhtäpitävällä aikavakiolla ja niitä ohja-30 taan kulloinkin vastaanottoalkavälin toistotahdln avulla. Monostabii-li kytkentä 401 alkaa toimia vastaanottoalkavälin toistotahdln positiivisilla luiskilla ja monostabilll kytkentä 402 invertoivan si-säänmenonea avulla vastaanottoalkavälin toistotahdln negatiivisilla luiskilla. Tällä tavoin muodostuu molempien monostabiilien kytkentö-35 jen 401 ja 402 ulostuloissa yhtäpitävän pituuden sisältäviä pulsseja, jotka muodostavat TAI-elimessä 403 tapahtuvan kokoamisen avulla sen 20 741 8 2 1 ulostulossa aputahtisignaalin ACL, jolla on vastaanottoaikavälin toisto-tahdin RCL kaksinkertainen taajuus.

Aputahtisignaali ACL syötetään loogisessa osoittamlskytkennässä 113 5 apuosoitelaskuriln 404, joka luovuttaa kolmessa ulostulossa tahdis-tetustl aputahtisignaalin ACL kanssa suhteelliset osoitesignaalit 0-6. Apuosoitelaskurl 404 sisältää tahdinvapautussisäänmeno EN sekä invertoivan palautussisäänmeno RS. Komparaattori 406 luovuttaa palautus-sisäänmenoon RS signaalin, kun suhteellinen osoitesignaali 6 on saa-10 vutettu. Tahdistetusti seuraavan aputahtlpulssin kanssa palautetaan sitten apuosoitelaskurl 404. Komparaattorin 406 ulostulosignaali syötetään edelleen bistabiiliin kytkentään 405. Tämä on luiskaohjattu ja sitä ohjataan sen tahtisisäänmenossa komparaattorin 207 (kuvio 3) antosignaalilla, joka esiintyy silloin, kun kulloinkin kyseessä olevan 15 pulssikehyksen neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakso alkaa.

Bistabiilia kytkentää 405 käytetään tämän signaalin avulla siten, että sen Q-ulostulosignaall vapauttaa tahdlnvapautussisäänmenossa EN apu-osoitelaskurin 404 kulloinkin kyseessä olevaa laskutapahtumaa varten. Saavutettaessa suhteellinen osoitesignaali 6 palautetaan bistabiili 20 kytkentä 405 jälleen komparaattorin 406 ulostulosignaalin avulla pa-lautuesisäänmenossaan RS. Tämä tapahtuma muodostuu komparaattorin 406 ulostulossa tai bistabillin kytkennän 405 palautussisäänmenossa RS esiintyvien molempien kieltojen johdosta.

25 Suhteelliset osoitesignaalit, jotka apuosoltelaskuri 404 luovuttaa, syötetään kolmoisjohdon 407 kautta rinnakkain kolmeen TAI-eli-meen 408,409,410, jotka luovuttavat sitten ulostuloissaan suhteelliset osoitteet vastaanottomuistirekistereltä 110 ja 111 sekä lähetys-muistlrekistereitä 114 ja 115 varten. Tällöin on kysymys suhteelli-30 sista osoitteista kulloinkin kyseessä olevan pulssikehyksen neuvottelulle epäolennaisten signaalien jaksoa varten. Samalla tavoin luovuttavat nämä kolme TAI-elintä 408,409 ja 410 kuitenkin myös suhteelliset osoitteet mainittuja vastaanotto- tai lähetysmuistirekiste-reltä varten kulloinkin kyseessä olevan pulssikehyksen neuvottelulle 35 olennaisten signaalien jakson aikana, sillä niille syötetään niiden toisissa sisäänmenoissa tahdistuskytkentöjen 206 ja 216 (kuvio 3) suhteelliset osoitesignaalit.

l· 2i 74182 1 Looginen osolttamlskytkentä 113 luovuttaa siis toisaalta suhteellisia osoitteita, jotka osuvat ajankohtaan, jossa tahdistuskytkennät 206 ja 216 luovuttavat vain suhteellisen osoiteslgnaalln 0, koska ne eivät saa komparaattorelden 207 ja 217 ulostulosignaalien johdosta neuvottelulle 5 epäolennaisten signaalien jakson aikana suhteellisia osoltesignaaleja osoiterekistereiltä 204 ja 214. Neuvottelulle olennaisten signaalien jakson aikana looginen osolttamlskytkentä 113 luovuttaa toisaalta suhteellisia osoitteita, jotka vastaavat tahdistuskytkennöiltä 206 ja 216 vastaanotettuja suhteellisia osoltesignaaleja. Tällä tavoin TAI-elimet 10 408,409 ja 410 tuottavat suhteelliset osoitteet, jotka tarvitaan koko kulloinkin kyseessä olevan pulssikehyksen ajan kuviossa 2 esitettyä neuvot teluohj auskytkentää varten.

Kuvio 4 esittää edelleen JA-elimen 411, joka kuuluu loogiseen ohjaus-15 kytkentään 103. Tämä JA-elin 411 luovuttaa kulloinkin kyseessä olevan pulssikehyksen neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakson aikana lukupulssit vastaanottomuistirekistereitä 110 ja 111 varten ja kirjoi-tuspulssit lähetysmuistirekietereitä 114 ja 115 varten. Tämä tapahtuu blstablilln kytkennän 405 Q-ulostulosignaalllla tapahtuvan ohjauksen 20 avulla, kyseisen signaalin ollessa neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakson aikana yläslgnaali. Tämä signaali kytkee JA-ellmessä 411 aputahtipulssit ACL toimintaan niin, että niitä voidaan käyttää JA-elimen 411 ulostulossa luku- tai klrjoituspulsselna neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakson aikana kuviossa 2 esitettyä neuvottelu-25 ohjauskytkentää varten.

Kuviossa 5 on esitetty vastaanottoalkavälln tolstotahti RCL ajallisesti järjestettynä aputahtisignaaliin ACL nähden. Siltä voidaan nähdä, että molempien monostabiilien kytkentöjen 401 ja 402 (kuvio 4) 30 aikavakio on mitoitettava siten, että 488 ns:n aikavälin tahtijaksos- sa syntyy n. 40 ns:n aputahtlpulssien pulsslkesto, joka riittää epuosoi-telaskurin 404 (kuvio 4) kytkemiseksi kirjoitus- ja lukupulsslen johtamiseksi noin 170 ns pituisilla pulssltauollla kuviossa 2 esitetyn neu-votteluohjauskytkennän vastaanotto- tai lähetysmuitirekisteriä varten.

35 Aputahtisignaalln ACL aikana tapahtuu kulloinkin yhtä suhteellista osoitetta varten PCM-signaalisanojen lukeminen vastaanottomuistirekiste-reistä 110 ja 111, osasummamuodostus yhteen-vähennyslaskulaitteissa 10S

22 741 82 1 ja 109 sekä laskettujen osasummien tämän jälkeen suoritettu kirjaaminen lähetinmuietirekistereihin 114 ja 115. Aputahtisignaali ACL optimoidaan ajallisesti muistirekisterien jaksoaikoihin ja yhteen-vähennyslaskulait-telden laskuaikaan.

5 10 15 20 25 30 35 I:

Claims (10)

23 741 82

1. Menetelmä PCM-signaalien siirron ohjaamiseksi PCM-aikamultipleksi-puhelinverkoston liittymien välillä neuvottelukäytössä keskeisen neuvot-5 telunohjauskytkennän avulla, jossa menetelmässä jokaiselle yhteydessä mukana olevalle liittymälle jaetaan lähetyspulssi syklisesti toistuvasti peräkkäisissä pulssikehyksissä esiintyvillä lähetysaikaväleillä ja vas-taanottopulssi syklisesti toistuvasti peräkkäisissä pulssikehyksissä esiintyvillä vastaanottoaikaväleillä keskusyksikön avulla, ja pulssike-10 hyksessä neuvotteluun osallistuvilta liittymiltä luovutetut ja keskeisessä neuvotteluohjauskytkennässä vastaanotetut PCM-signaalit lasketaan yhteen algebrallisesti mahdollisesti tarvittaessa linearisoimalla ja alistetaan osasummanmuodostukseen kulloinkin kyseessä olevaan neuvotteluun osallistuvaan liittymään tapahtuvaa siirtoa varten kulloinkin erot-15 tamalla tältä liittymältä luovutetut PCM-signaalit, jossa menetelmässä osasummia vastaavat PCM-signaalit lähetetään mahdollisesti delineari-soinnin jälkeen myöhemmän pulsslkehyksen aikana neuvotteluun osallistuviin liittymiin, ja jossa menetelmässä on järjestetty aikavälit kulloinkin kyseessä olevan pulsslkehyksen ennalta määrätyn jakson kuluessa 20 neuvottelulle epäolennaisten signaalien siirtämiseksi, tunnettu siitä, että vastaanotetut ja algebrallisesti yhteenlasketut PCM-signaalit välitallennetaan lllttymäkohtalseetl korkeintaan neuvottelulle epäolennaisten signaalien kussakin kyseisessä pulsslkehyksessä olevan jakson loppuun mennessä, että tilaajakohtainen osasummanmuodostus ja näiden 25 osasummlen välltallennus tapahtuu tässä jaksossa ja että osasummia vastaavat PCM-signaalit lähetetään välittömästi tämän jakson jälkeen kyseistä puleslkehyetä välittömästi seuraavan pulsslkehyksen alussa neuvotteluun osallistuville liittymille.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että neuvotteluun osallistuville liittymille keskusyksikön avulla järjestettyjä suhteellisia osoitteita käytetään myös vastaanotettujen PCM-signaalien ja välisummlen välitallennukseen sekä välisummien lähettämiseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osasummamuodostusta sekä niiden välitallennusta ohjataan 35 24 741 82 1 aputahtlslgnaaleilla, joiden taajuudella on etupäässä kaksinkertainen arvo aikavälin toistotahtiin verrattuna.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet- 5. u siitä, että aputahtislgnaallt ohjaavat myös suhteellisten osoite-signaalien ja kirjoistus-lukupulsslen tuottamista osasummlen välital-lennusta varten, ja että osasummat tuotetaan mainitun jakson alkuun mennessä välitallennettujen yksittäisten PCM-signaalien aputahtiohjatun vähentämisen avulla signaallsummasta. 10

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kirjoitus-lukupulssit ja suhteelliset osoitteen signaalit välimuistien ohjaamiseksi tuotetaan vastaanotto- ja lähetys-tapahtumaa varten erikseen pulssikehyksen neuvottelulle olennaisten 15 signaalien jakson aikana.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotettaessa ja lähetettäessä ohjatusti vastaanotto- tai lähetysaikavälin toistotahdln avulla tapahtuu modu.lo-n-osoitelasku 20 suhteellista osoiterekisteriä ja vastaanotto- tai lähetysaikavälirekis-teriä varten, joiden kirjoitus-lukuohjaus aktivoidaan suhteellisten osoitteiden järjestyksen mukaisesti määrätyille vastaanotto- tai lähe-tysaikaväleille, jolloin n merkitsee aikavälien lukumäärää pulssike-hystä kohti, että kulloinkin kyseessä oleva kirjoitus-lukuohjaus saa 25 aikaan syklisesti osoitelaskun kanssa vastaanotto- tai lähetysaikavälin toistotahtisignaalin ensimmäisessä puolitahdissa vastaanotto- tai lä-hetysaikavälirekisterin lukemisen ja toisessa puolitahdissa luetun sisällön kirjoittamisen keskusyksiköltä mahdollisesti luovutetun aikavälin asetuskäskyn avulla tapahtuvan muutoksen jälkeen asiaan kuuluvan suh- 30 teellisen osoitteen yhteydessä, joka kirjataan samanaikaisesti suhteelliseen osoiterekisteriin, ja että kirjoitus-lukuohjaus saa aikaan asetetun vastaanotto- tai lähetysaikavälin esiintyessä syklisen luku-kirjoitustapahtuman yhteydessä kulloinkin kyseessä olevan suhteellisen osoiterekisterin ja aikavälirekisterin sisällön lukemisen ja luettujen 35 signaalien edelleenjohtamisen suhteellisina osoiteslgnaaleina ja kir-joituspulsseina vastaanotettujen PCM-signaalien välitallennusta varten tai luettujen signaalien edelleenjohtamisen suhteellisina osoitesignaa- 25 741 8 2 1 leina ja lukupulsselna vällsutnmien lähettämistä varten neuvotteluun osallistuville liittymille ja että keskeinen neuvotteluohjauskytkentä muodostetaan samanaikaisesti useammaksi neuvottelullltännäksi useamman vastaanottimen ja lähettimen välisten toistensa suuntaisten käsittely-5 kanavien välityksellä, jolloin yksittäisten prosessikanavien osaneuvot-telujen osasummat vaihdetaan keskenään ja lasketaan yhteen prosessi-kanavan kussakin summamuistlssa kokonaispuhesignaalisummaksi, jolloin neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakson aikaväli asetetaan osa-summien vaihdon mahdollistaman kriteerion perusteella käsittelykanaviin. 10

7. Kytkentälaite jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi varustettuna vastaanottimen (106) tai lähettimen (117) kautta PCK-aikamultipleksi-kaukoviestitysverkoston multipeksijohtoon (107) liitetyllä käsittelypiirillä neuvotteluun osallistuvilta liitty- 15 miltä vastaanotettujen PCM-signaaleja varten, tämän piirin sisältäessä mahdollisesti ekspanderikytkennän (104;105) vastaanotettujen PCM-signaa-llen linearisoimlseksi, summareklsterillä (108;109) varustettujen yhteen-vähennyslaskulaitteen, mahdollisen kompressorikytkennän (116) lähetettävien PCM-signaalien dellnearlsolmlseksi sekä välimuisteja, ja jonka toi-20 mintaa ohjataan ohjaussignaaleilla (TTS,RTS,CP) ja suhteellisilla osoite-signaaleilla (TAD.RAD), jotka johdetaan loogisten ohjauskytkentöjen (102;103;112;113) kautta keskeisestä keskusyksiköstä (CPU) vastaanotetuista aikavälin asetuskäskylstä, aikavälin toistotahtisignaaleista (RCL.TCL), aikavälin tahdistusslgnaalelsta (RSY.TSY) ja suhteellisista 25 osoitteista, tunnettu siltä, että käslttelypllrissä on vastaanottimen (106) ja lähettimen (117) välissä ainakin yksi käslttelykanava, joka sisältää rinnakkain toistensa suhteen asetetun vastaanottomuisti-rekieterin (110,111) ja summareklsterillä varustetun yhteen-vähennyslas-kulaltteen (108,109), jonka vähennysosa on liitetty vastaanottomuisti-30 rekisterin (110,111) ulostuloon, sekä tämän rinnakkaisjärjestelyn jälkeen asetetun lähetysmuistlreklsterin (114,115).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kytkentälaite, tunnettu siitä, että useita rinnakkaisia käeittelykanavla (I,II) on asetettu 35 vastaanottimen (106) ja lähettimen (117) väliin, joiden ohjaussignaalit ja suhteelliset osoiteslgnaallt johdetaan niille yhteisten loogisten ohjauskytkentöjen (102,103,112,113) kautta. 26 741 82

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen kytkentälaite, tun nettu siltä, että ensimmäinen looginen ohjauskytkentä (103) on järjestetty ohjaussignaalien tuottamiseksi ja toinen looginen ohjauskytkentä (113) suhteellisten osolteslgnaallen tuottamiseksi sekä ohjaus-5 signaalien ja suhteellisten osolteslgnaallen yhteisen luovutuksen ohjaamiseksi kussakin pulssikehyksessä, ja että ensimmäistä loogista ohjaus-kytkentää (103) ohjataan aikavälin toistotahdilla, kun taas toista loogista ohjauskytkentää (113) ohjataan aputahtigeneraattorin (112) tahti-signaalilla, jolla on aikavälin toistotahdin kaksinkertainen taajuus, 10 ja että ensimmäisessä loogisessa ohjauskytkennässä (103) on kaksi erikseen toimivaa jaksoa ohjaussignaalien ja suhteellisten osoitesignaalien luovuttamiseksi, näistä jaksoista ensimmäisen ohjatessa vastaanotto-muistirekisteriä tai -rekistereitä (110,111) ja toinen lähetysmuisti-rekisteriä tai -rekistereitä (114,115), että ensimmäisen loogisen oh-15 jauskytkennän (103) molemmat jaksot on muodostettu samalla tavalla sisältäen kulloinkin yhden vastaanotto- tai lähetysaikavälin toistotahdilla (RCL.TCL) ohjatun, pulssikehyksen aikavälit n laskevan modulo-n-laskurin (202,212), jonka ulostulosignaalit syötetään osoittamissignaa-leina suhteelliseen osoiterekisteriin (204,214) ja aikavälirekisteriin 20 (205,215) pulssikehyksen asetettujen aikavälien tallentamiseksi multiplekserin (203) kautta, joka on läplkytkettävissä keskusyksikön (CPU) kautta aikavälin asetuskäskylllä ja suhteellisilla osoitteilla ohjatun kirjoitus-lukuohjauksen (201,211) aikavälin asetussignaalien avulla aikavälin asettamiseksi aikavälirekisteriin (205,215) ja asiaan-25 kuuluvan suhteellisen osoitteen kirjaamiseksi samanaikaisesti suhteelliseen osoiterekisteriin (204,214), että kirjoituslukuohjaus (201,211) suorittaa aikavälirekisterin (205,215) syklisen kirjaamisen ja ulos-helton muuttamalla mahdollisesti kulloinkin luetun Informaation kussakin kahdessa puoliaskeleessa aikavälin toistotahtijaksoa kohden ja että 30 suhteellisen osoiterekisterin (204,214) ja aikavälirekisterin (205,215) jälkeen on kytketty tahdlstuskytkentä (206,216), jonka kautta kulloinkin kyseessä olevan vastaanotto- tai lähetysaikavälin toistotahdilla (RCL,TCL) tahdistettuna suhteellisen osoiterekisterin (204,214) kulloinkin kyseessä oleva informaatio yhdessä asianomaisen aikavälin ase-35 tussignaalin kanssa syötetään aikavälireklsterlstä (205,215) vastaan-ottomuistirekisteriin tai -rekistereihin (110,111) tai lähetysmuisti-rekisteriin tai rekistereihin (114,115). 27 7 418 2

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kytkentälaite, tunnettu sii tä, että toinen looginen ohjauskytkentä (113) sisältää osoittamiskytken-tänä aputahtlpulsseilla (ACL) ohjatun apuosoitelaskurin (404), jonka laskutilavuus vastaa neuvotteluun osallistuvien liittymien lukumäärää, 5 että apuosoitelaskurl (404) käynnistetään vapautussisäänmenossa (EN) neuvottelulle epäolennaisten signaalien jakson alussa ensimmäisestä loogisesta ohjauskytkennästä (103) luovutetun signaalin avulla ja palautetaan neuvotteluun osallistuvien liittymien laskun jälkeen, että apuosoitelaskurin (404) ulostulosignaalit johdetaan suhteellisina osoi-10 tesignaaleina rinnakkain useille TAI-elimille (408, 409,410), joita ohjataan edelleen ensimmäisen loogisen ohjauskytkennän (103) tahdistus-kytkentSjen (206,216) ulostulosignaalien avulla ja joiden ulostulot luovuttavat suhteellisia osoitteita vastaanottomuistirekistereihin (110,111) ja lähetysmuistirekistereihin (114,115), että apuosoite-15 laskurille (404) on järjestetty komparaattori (406) ja bistabiili kytkentä (405), että komparaattori vertaa apuosoitelaskurin (404) ulostulosignaaleja ennalta määrättyyn arvoon neuvotteluun osallistuvien liittymien lukumäärän mukaisesti ja tämän arvon saavuttamisen yhteydessä luovuttaa palautussignaalin apuoeoitelaskuria (404) ja bistabiilia kyt-20 kentää (405) varten ja että bistabiili kytkentä (405) on vaihtokytkettä-viseä ensimmäisestä loogisesta ohjauskytkennästä (103) luovutetun signaalin avulla luovuttaen ulostulossaan vapautussignaalin apuosoite-laskuria (404) varten, ja että ensimmäinen looginen ohjauskytkentä (103) sisältää apuhtahtipulsseilla (ACL) ohjatun JA-elimen (411), jota edel-25 leen ohjataan apuosoltelaskurla (404) varten tarkoitetulla vapautus-signaalilla. 30 35 28 74182