FI74155C - Tvaokomponent-diazo-ljuskopiematerial. - Google Patents

Description

1 74155

Kaksikomponentti-diatso-valokopioaines

Keksinnön kohteena on kaksikomponentti-diatso-valokopioaines, joka koostuu alustasta ja valonherkästä 5 kerroksesta, joka sisältää ainakin yhden diatsonium-yhdisteen, joka on johdettu p-fenyleenidiamiinista ja jonka 4-aseinassa on emäksinen, heterosyklinen tähde ja 2- ja 5-asemassa eetteriryhmiä, liitäntäkomponentin ja happamen stabiloi-misaineen.

10 Kaksikomponentti-diatso-valokopioainekset, jotka käsittävät alustan ja sillä valonherkän kerroksen, joka koostuu diatsonium-yhdisteestä, liitäntäkomponentista ja happamesta stabiloimisaineesta, ovat tunnettuja. Valotettaessa kemiallisesti vaikuttavalla säteilyllä hajoaa diatso-15 nium-yhdiste valolle altistetuilla kohdilla värittömästi, kytkeytymiskyvyttömiksi yhdisteiksi. Kaksikomponentti-diatso-valokopioaineksen kehittäminen tapahtuu tavallisesti kuivalla tai kostealla ammoniakkikaasulla. Tällöin hapan stabiloimisaine neutraloituu ja samanaikaisesti alkaa 20 pH-muutoksen johdosta valonherkässä kerroksessa kytkeytv-misreaktio kohdissa, joihin valo ei ole osunut, niihin jääneen diatsonium-yhdisteen ja liitäntäkomponentin välillä.

On myös tunnettua, että diatsonium-yhdisteille, jotka on johdettu p-fenyleenidiamiinista ja jotka ovat substi-.·: 25 tuoituja 2- ja 5-asemassa eetteriryhmillä, on niiden suu- ren valoherkkyyden ohella kirjoalueella n. 400 nm erityi-sesti ominaista hyvä pysyvyys ja monia käyttötarkoituksia V: varten riittävä kytkemisaktiivisuus. Lisäksi nämä diatsonium- suolat liittyvät monien liitäntäkomponenttien kanssa voi-30 makkaasti ja hohtaviksi atsoväriaineiksi, joilla on suuri optinen tiheys. Erityisen sopivia ovat sellaiset yhdisteet, jotka 4-asemassa diatsonium-ryhmään nähden ovat substi-. . tuoituja heterosyklisellä tähteellä, esim. morfoliini-täh- teellä, ja 2- ja 5-asemassa alkoksi-tähteillä, jossa on 35 1-6 hiiliatomia. Näitä yhdisteitä on helposti saatavissa, ne kytkeytyvät esim. sinikomponenttien kanssa voimakkaiksi, 2 74155 loistavan sinisiksi atsoväriaineiksi, joilla on suuri näkyvä tiheys, ja fotolysoituvat käytännöllisesti värittömiksi hajoamistuotteiksi. Tällaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi 4-N-morfoliini-bentseenidiatsonium-suolat, jotka 2- ja 5-5 asemassa ovat substituoituja alkyyli-ryhmällä, jossa on pidemmät alkyyli-tähteet, esim. n-propoksi-, iso-propoksi, n-butoksi, iso-butoksi-, n-amyylioksi-, iso-amyylioksi-, heksyylioksi- ja sykloheksyyli-ryhmällä. Näille yhdisteille on verrattuna 2,5-didubtituoituihin dimetoksi- ja dietoksi-10 yhdisteisiin lisäksi vielä ominaista suurempi lämmönkestä-vyys ja suurempi kytkentäaktiivisuus. Lisäksi siirtyvät sinisten kytkentäväriaineiden värisävyt alkoksi-tähteen hiiliatomien nousevan lukumäärän mukana punertavasta vihertävän siniseen. Vihertävän siniset atsoväriaineet antavat 15 yhdessä oranssin väristen ja ruskeiden atsoväriaineiden kanssa neutraaleja mustia värisävyjä ja sopivat siten erityisen hyvin mustan tarkennuksiin.

Diatsonium-vhdisteen pysyvyyteen ja kytkemisaktiivi-suuteen ei kuitenkaan vaikuta ainoastaan diatsoniumsuola-20 kationi, vaan myös diatsoniumsuola-anioni. Tavallisissa herkistysvalmisteissa ovat diatsonium-yhdisteet epäorgaanisten happojen, esim. kloorivetyhapon, rikkihapon, fosforihapon, boorifluorivetyhapon, heksafluorifosforihapon suoloina tai diatsoniumkloridi-kaksoissuoloina sinkkikloridin, kadmium-25 kloridin ja tinatetrakloridin kanssa. Hyvän vesiliukoisuutensa takia ovat vesipitoisia herkistysvalmisteita varten erityisesti rikkihappoiset suolat ja sinkkikloridi-kaksois-suolat sopivia. Orgaanisia herkistysvalmisteita varten käytetään erityisesti diatsoniumtetra^luoriboraatteja ja 30 diatsonium-heksafluorifosfaatteja. Tavallisimmin käytettyjen diatsoniumkloridien, -vetysulfaattien, -tetrafluoribo-raattien sekä diatsoniumkloridi-kaksoissuolojen sinkkikloridin ja kadmiumkloridin kanssa haitta on niiden suhteellisen vähäinen lämmönkestävyys sekä niiden liian suuri 35 kytkemisaktiivisuus. Kaksikomponenttipdiatso-valokopioaj.nes, h 3 74155 joka sisältää näitä diatsonium-suoloja valonherkässä kerroksessa, kehittyy useimmissa myytävissä jäijennyslait-teissa riittävän nopeasti, mutta sillä on kuitenkin selvästi lyhentynyt varastointi-ikä. Diatsoniumheksafluorifos-5 faatit sensijaan ovat huomattavasti lämmönkestäväpiä kuin edellä mainitut diatsonium-suolat ja diatsoniumkloridi-kaksois-suolat, mutta niiden kytkemisaktiivisuudessa on kuitenkin huomattavia haittoja. Kaksikomponentti-diatso-valokopioaines, joka sisältää näitä diatsoniumheksafluorifosfaatteja, on 10 erittäin hyvin varstointia kestävä, mutta kehittyy kuitenkin vain hitaasti, niin että tällaisen diatso-valokopioaineksen saauvutettavissa oleva suurin optinen tiheys saavutetaan vasta moninkertaisen kehittämisen jälkeen. Vähäinen kehit-tymisalttius ei kuitenkaan ole hyväksyttävä tavallista jäl-15 jentämistä varten.

Eräs nykyään käytännössä käytettyjen erittäin valon-herkkien kaksikomponentti-diatso-valokopioainesten haitta on, että nämä ainekset eivät ole riittävän varastointi-kelpoisia tai että niitä ei voida riittävän nopeasti kehit-20 tää suurtehojäijennyslaitteissä. Varastointi-ikä ja kehittymis-alttius ovat vastakkaisia, niin että kaksikomponentti-diatso-typia-aines, jolla on hyvä varastointi-ikä, on yleensä huonommin kehittyvä kuin sellainen, jolla on vähäinen varastointi-ikä. Hyvää varastointi-ikää vaaditaan erityisesti siellä, 25 missä on vain pieni kopion tarve tai siellä, jossa varastointi ..." tapahtuu äärimmäisissä ilmastollisissa olosuhteissa, esimerkiksi .kostean lämpöisessä trooppisessa ilmastossa.

: : Siten tämän keksinnön tehtävänä oli asettaa käytettä väksi erittäin valonherkkä kaksikomponentti-diatso-valokopio-30 aines, joka huolimatta hyvästä varastointikelpoisuudestaan on nopeasti ja ongelmattomasti työstettävissä kaupallisesti saatavissa jäijennöslaitteissa ja joka antaa kontrastiltaan hyvin voimakkaita kopioita värittömällä kuvataustalla. Kaksi-komponentti-diatso-valokopioaineksen kehittymisalttiuden ja 35 varastointi-iän määräävät hapan stabiloimisaine valonherkässä kerroksessa ja kehittämisolosuhteet sekä erityisesti diatsonium- 4 74155 yhdisteen ja liitäntäkomponentin kytkemisaktiivisuus. Diatsoniumyhdisteen kytkemisnopeuden määrää puolestaan diatsoniumsuola-kationin ja diatsoniumsuola-anionin kemiallinen rakenne.

5 Tämän tehtävän ratkaisu lähtee alussa mainitusta kaksikomponentti-diatsovalokopioaineksesta, joka koostuu alustasta ja valonherkästä kerroksesta, joka sisältää ainakin yhden diatsonium-yhdisteen, joka on johdettu p-fenyleenidiamiinista ja jolla 4-asemassa on emäksinen, 10 heterosyklinen tähde ja 2- ja 5-asemassaeetteriryhmiä, liitäntäkomponentin ja happaman satbiloimisaineen, ja se on tunnettu siitä, että diatsonium-yhdiste on läsnä bentseeni- tai tolueenisulfonaattina.Tolueenisulfonaattina tulee kysymykseen erityisesti p-tolueenisulfonaatti.

15 Tällä tavalla saadaan kaksikomponentti-diatso-valo- kopioaines, joka on erittäin valonherkkä ja, huolimatta suuresta kehittymisalttiudestaan, yllättävästi myös varsin varastointikelpoinen, sekä kuivissa lämpimissä että myös kosteissa lämpimissä ilmasto-olosuhteissa. Se kehittyy 2Q hohtaviksi väriaineiksi, joilla on suuri optinen tiheys, eikä sillä ole diatsoniumsuola-kationin fotolyysireaktiosta ja diatsoniumsuola-anionin läsnäolosta aiheutuvaa loppuun-valotetun ja kehitetyn diatso-kopioaines-taustan ei-toivot-tua värjäytymistä. Suurta kehittymisalttiutta toivotaan 25 erityisesti siellä, missä hyvin suurella jäijennysnopeudella ja tai matalalla kehittämislämpötilalla kopiotarve on suuri.

US-patentista 3 219 447 tunnetaan valonherkkien paino-laattojen valmistusta varten orgaanisissa liuottimissa orgaanisten sulfonihappojen liukoisia diatsonium-suoloja.

30 Erottamista varten 4-N-morfoliini-2,5-dietoksi- ja 4-n-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseenidiatsonium-suoloista esitetään kuitenkin alitsariini-3-sulfonihappo. Nämä suolat ovat orgaanisiin herkistämisvalmisteisiin hyvin liukoisia mutta vesipitoisiin eivät riittävän liukoisia. Lisäksi on 35 tällaisen aineksen loppuunvalotettu pohja värjäytynyt kel- I: 5 74155 täiseksi, niin että näiden yhdisteiden käyttö kaksikompo-nentti,diatso-valokopioainesten valmistusta varten ei tule kysymykseen.

Polykondensaatiotuotteiden erottamiseksi erikois-5 diatsonium-yhdisteistä ja metyleeniaktiivisista yhdisteistä mainitaan US-patentissa 3 849 392 suuri määrä aromaattisia sulfonihappoja. Diatsokomponenttina käytetään näitä polykondensaatiotuotteita varten kuitenkin yhdisteitä, jotka on johdettu difenyvlistä, difenyyliamiinista, difenyyli-10 sulfidista, diefenyylioksidista ja difenyleenioksidista.

Myöskään näitä diatso-polykondensaatteja ei käytetä kaksi-komponentti-diatso-valokopioaineksen valmistukseen.

Havaittiin, että ainoastaan diatsonium-bentseeni-sulfonaatit ja -tolueenisulfonaatit ovat hyvin liukoisia 15 sekä vesipitoisiin että myös orgaanisiin herkistämisval-misteisiin ja ovat samanaikaisesti myös lämmönkestäviä.

Oli yllättävää, että esimerkiksi 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi -bentseenidiatsonium-mesityleenisulfonaatilla on selvästi huonompi lämmönkestävvys kuin esimerkiksi vastaavalla ja 20 keksinnön mukaisesti käytetyllä rakennehomologisella tolu-eenisulfonaatilla. Saman diatsonium-kationin diatsonium-suolat naftaliinisulfonihapon, sulfosalisyylihapon ja klooratun bentseenisulfonihapon kanssa eivät ole riittävän liukoisia herkistämisvalmisteisiin. Käytettäessä naftaliinisulfo-• · 25 naattia kaksikomponentti-diatso-valokopioaineksissa havai- taan jopa lisääntyneellä varastointiajalla loppuunvalotetun pohjan värjäytyminen.

US-patentisa 3 552 048 tunnetaan diatsoniumsuolojen p-klooribentseenisulfonaatteja, jotka 4- asemassa diatsonium-30 ryhmään nähdään ovat substituoituja heterosyklisellä emäksisellä tähteellä ja jotka ovat sopivia lämpökehitettävien kaksikomponentti-diatso-valokopioainesten valmistusta varten, joilla on suuri työstönopeus. Nämä yhdisteet ovat hyvin • lämpöä kestäviä, mutta eivät kuitenkaan liukene riittä- 35 västi vesipitoisiin herkistämisvalmisteisiin.

6 74155

Lopuksi tunnetaan saksalaisesta hakemusjul-kaisusta DE-OS 32 02 208 aromaattisten mono- ja dikarbok-syylihappojen sulfonihappojen diatsonium-suoloja, joille on ominaista suuri lämmönkestävyys, vähäinen syttyvyys 5 ja näillä yhdisteillä valmistettujen diatso-valokopioai-nesten parempi varastointi-ikä. Näiden diatsonium-suolojen liukoisuus tavallisiin vesipitoisiin ja orgaanisiin her-kistämisvalmisteisiin ei, huolimatta liukenemista välittävien lisäaineiden käytöstä ole täysin riittävä. Sen- 10 tähden voidaan valmistaa ainoastaan herkistämisvalmisteita, joilla on pieni diatso-pitoisuus. Tämä haitta johtaa huomattaviin päällystysteknologisiin ongelmiin.

Kaiken tämän jälkeen ei mitenkään ollut odotettavissa, että datsoniumsuola-anionien suuresta joukosta 15 yhdessä tunnettujen diatsoniumsuola-kationinen kanssa voidaan saada valonherkkiä kerroksia, joita voidaan työstää sekä vesipitoisesta että myös orgaanisesta liuoksesta ja jotka antavat suuren valonherkkyyden, hyvän kehitettävyyden ja hyvän varastointi-iän.

20 Diatsonium-suolan kationeina, joita keksinnön mukaisesti käytetään, tulevat kysymykseen sellaiset, joilla on yleinen kaava:

* X

m \ 25

" 'N

f'l I

Ro-V

X © 3a z jossa R ja ovat samanlaisia tai erilaisia ja ovat alkyyli, aralkyyli, alkoksialkyyli tai sykloalkyyli ja Z on yhdessä typpiatomin kanssa, johon se on sitoutunut, heterosyklinen, mahdollisesti happea, rikkiä ja typpeä sisältävä 5- tai 6 jäseninen tähde. R ja R^ ovat edullisesti alkyyli-rvhmiä, 35 li 7 74155 joissa on 2-6 hiiliatomia, ja heterosyklisenä tähteenä toimivat edullisesti mahdollisesti substituoidut morfo-liini-, piperidiini-, piperatsiini-, pyrrolidiini-ja tiomorfoliini-tähteet.

5 Keksinnön mukaisesti käyttökelpoisia ovat tämän mukaisesti esimerkiksi seuraavat bentseenidiatsonium-tolueeni- tai bentseenisulfonaatit: 4-N-piperidiini-2,5-dietoksi-bentseenidiatsonium-p-tolu-eenisulfonaatti, 10 2-N-piperidiini-2,5-dipropoksi-bentseenidiatsoniumbent-seenisulfonaatti, 4-N-piperidiini-2,5-dibutoksi-bentseenidiatsonium-n-tolu-eenisulfonaatti, 4—N-piperidiini-2,5-di (iso) amyylioksi-bentseenidiatsonium-15 bentseenisulfonaatti, 4-N-pyrrolidilni-2,5-dipropoksi-bentseenidiatsonium-p-tolu-eenisulfonaatti, 4-N-pyrrolidiini-2,5-dibutoksi-bentseenidiatsoniuri-bentseeni-sulfonaatti, 20 4-N-piperatsilni-2,5-di (iso) propoksi-bentseenidiatsonium-p-tolueentsulfonaatti, 4^N-'(4,'-N-r3ne tyyli) piperatsiini-2,5-dibutoksi-bentseenidiatso-niuni^p-tolueenisulfonaatti, :**: 4-N (41 -N-asetyylil piperatsiini-2,5-dipropoks.i-bentseeni- 25 diatsonium-p-tolueenisulfonaatti, 4-N-morfoliini-2,5-di(iso)propoksi-bentseenidiatsonium-p-tolueenisulfonaatti, 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseenidiatsonium-p-tolueenisulfonaatti , 30 4-N-morfoliini-2,5-di(iso)butoksibentseenidiatsonium-bent-seenisulfonaatti, 4-rN-morfoliini-2,5-diheksyylioksi-bentseenidiatsonium-bent-seenisulfonaatti, 4-N-morfoliini-2,5-disyklopentyylioksi-bentseenidiatsonium-35 Bentseenisulfonaatti, 8 74155 4-N-morfoliini-2,5-dietoksietoksi-bentseenidiatsonium-p-tolueenisulfonaatti, 4-N-morfoliini-2-metoksi-5-bentsyylioksi-bentseenidiatso-nium-bentseenisulfonaatti, 5 4-N-tiomorfoliini-2,5-dipropoksi-bentseenidiatsonium-p-tolu-eenisulfonaatti.

Diatsoniumsuolat saadaan bentseeni-, p-tolueenisulfo-hapon tai o-tolueenisulfohapon tai niiden alkalisuolojen ja jonkun diatsonium-yhdisteen reaktiotuotteina. Reaktio 10 saatetaan tavallisesti tapahtumaan heikosti happamessa, vesipitoisessa liuoksessa ja tällöin saatu diatsonium-sulfo-naatin sakka eristetään suodattamalla ja pestään neutraaliksi kyllästetyllä keittosuolaliuoksella . Diatsonium-yh-disteinä, joita käytetään reaktiota varten aromaattisen 15 sulfohapon kanssa, voidaan käyttää herkistämisvalmisteita varten tunnettuja hyvin vesiliukoisia diatsoniumklorideja, diatsoniumvetysulfaatteja tai diatsoniumsinkaatteja. Valmistuksessa ei ole tarpeen eristää diatsoniumsuolaa kloridina, vetysulfaattina tai sinkaattina.

20 Keksinnön mukaisesti ovat myös diatsonium-yhdisteiden seokset käyttökelpoisia, joista yhdisteistä vähintään yksi yhdiste on bentseeni»* tai tolueenisulfonaatti.Näissä tapauksissa on bentseeni- tai tolueenisulfonaattia läsnä vähintäin 75 paino-%, laskettuna läsnäolevista diatsonium-25 yhdisteistä.

Vesipitoinen diatsoniumsuolaliuos on vastaavan amiini-suolan diatsotoinnin jälkeen riittävä reaktiovälineeksi.

Koska diatsoniumsulfonaatin valmistuksessa voidaan luomia sinkistä ja sinkkisuoloista, jää aikaisemmissa perinnäi-30 sissä diatso-valmistusmenetelmissä kustannuksia vaativa sinkkisuolojen eristäminen ja poistaminen tuotantojätevesistä pois.

Keksinnön mukaiset diatsoniumsuolat ovat erittäin va-lonherkkiä ja hajoavat fotolyyttisesti kuten tunnetut di-35 atsonium-suolat. Ne liukenevat veteen ja orgaanisiin liuotti- l> 9 74155 miin yhtä hyvin ja sopivat sentähden sekä vesipitoisia että myös orgaanisia tai vesipitoisia/orgaanisia herkistä-misvalmisteita varten . Niiden pysyvyys on parempi kuin tunnettujen diatsoniumkloridien, -vetysulfaattien, -tetra-5 fluoriboraattien ja diatsoniumkloridi-kaksoissuolojen sinkkikoliridn, kadmiumkloridin ja tinatetrakloridin kanssa pysyvyys ja saavuttaa tunnettujan diatsonium-heksafluorifos-faattien pysyvyyden. Näiden kytkemisnopeus on osittain suurempi kuin tunnettujen diatsoniumsuolojen ja diatsonium-10 kloridi-kaksoissuolojen kytkemisnopeus ja huomattavasti suurempi kuin tetrafluoriboraatin ja heksafluorifosfaatin kytkemisnopeus.

Keksinnön mukaisilla kaksikomponentti-diatso-kopio-aineksilla on huolimatta suuresta kehittymisalttiudestaan 15 myös varsin hyvä varastointi-ikä, erityisesti kostean lämpöisissä ilmastollisissa olosuhteissa. Ne kehittyvät voimakkaiksi hohtaviksi värisävyiksi ja niissä ei esiinny fotolyy-sin aiheuttamaa ei-toivottua valotetun ja kehitetyn diatso-valokopioaines-taustan värjäytymistä. Keksinnön mukaiset 20 diatsoniumsulfonaatit tai niillä valmistetut kaksikomponentti-diatso-valkopioainekset erottuvat ominaisuuksien: liukoisuuden, pitkäisyyden, kehittymisalttiuden ja diatso-kopioaines-taustan summassa - edullisesti saman kationin kaupallisista diatsoniumsuoloista ja niillä valmistetuista 25 kaksikomponentti-diatso-valokopioaineksista.

Herkistämisvalmisteet, joita käytetään kaksikompo-nentti,diatso-valokopioaineksen valmistukseen, ovat helpot .V valmistaa. Ne sisältävät diatsoniumsulfonaattien, liitäntä- komponentin ja happamien stabiloimisaineiden ohella vielä 3Q muita diatso-päällystysvalmisteissa tavallisia lisäaineita.

Liitäntäkomponetteina voidaan käyttää esimerkiksi: dihydroksinaftaliineja dihydroksinaftaliinimono- ja -disulfo-nihappoja sekä niiden amideja ja substituoituja amideja, ja -hydroksinaftoehappoamideja ja vastaavasti substi-35 tuoituja amideja, resorsiinia ja sen halogeeni- ja alkyyli- 10 741 55 tai alkoksyyli-johdannaisia, resorsvylihappoja, mahdollisesti halogeenilla substituoituina, resorsyylihappoamideja ja substituoituja amideja, yhdisteitä, joissa on aktiivisia metyleeni-ryhmiä, kuten asetoasetyyli- ja syaaniase-5 tyyli-johdannaisia, mono- ja polyhydroksi-difenyvlejä, polyhydroksi-difenyylisulfideja, aminofenoli-johdannaisia, pyratsoloni-johdannaisia jne.

Lisäyksenä diatso-päällystysmassoihin voidaan käyttää tunnettuja yhdisteitä, kuten esimerkiksi happostabiloimis-10 aineita,kuten sitruunahappoa, viinihappoa, boorihappoa, sulfosalisyylihappoa, p-tolueenisulfohappoa, jne, tai niiden seoksia, yhdisteitä kontrastin lisäämiseksi, kuten sinkkikloridia, aluminiumsulfaattia tai nikkelisulfaattia, hapettumisenestoaineita, kuten tiovirtsa-ainetta tai tio-15 virtsa-ainejohdannaisia sekä väriaineita pienessä väke vyydessä, kuten metyyliviolettia, alitsarinirsolia jne., loppuun valotetun taustan stabiloimiseksi ja parantamiseksi, kehittämistä nopeuttavia aineita, kuten glyseriiniä, glv-seriinimono-, di- ja triasetaattia, virtsa-ainetta ja alkyyli-20 substituoitua virtsa-ainetta jne., hienojakoista tai kolloidista piidioksidia tai aluminiumoksidia ja/tai orgaanisten kalvon muodostavien sideaineiden vesipitoisia dispersioita tai kolloidisia liuoksia, kuten polyvinyvlialkoholia, hyd-roksietyyliselluloosaa, metyyliselluloosaa jne. tai poly-25 vinyyliasetaatin, polyvinyylikloridin, polyvinyvlikloridi-asetaatin, polyvinylideenikloridin, polyakryylinitriilin tai polymetyylimetyyliakrylaatin lateksimaisia dispersioita.

Käytettäessä muovikalvoja diatso-kopioalustana on edullista levittää diatso-päällystysmassa orgaanisesta väli- 30. aineesta, joka sisältää liuenneena kalvon muodostavaa sideainetta, kalvopinnoille. Sopivia kalvon muodostavia sideaineita ovat selluloosaeetterit, kuten etyyliselluloosa, selluloosaesterit, kuten selluloosa-asetaatti, -asetonropio-naatti, -butyraatti, -asetobutyraatti, vinyylipolvmeraatit, 35 kuten polyvinyyliasetaatti, polyvinyylikodidi, polyvinyli- I.

11 74155 deenikloridi, vinyyliasetaatti-sekapolymeraatit, alkyyli-akrylaattien ja akryylihapon poly-(metyylimetakrylaatti)-sekapolymeraatit tai polyfenyleenioksidit tai etvleenigly-koli/isoftaalihappo/tereftaalihappo-terpolymeraatit.

5 Alustoiksi kaksikomponentti-diatsotypia-kerrosta varten sopivat kaikki tavalliset läpikuultamattomat ja läpikuultavat ainekset, esim. päällystetyt tai päällystämättömät läpikuultamattomat tai läpikuultavat paperit, sellu-loosaesterit, kuten selluloosa-2 1/2-asetaatti ja sellu-10 loosatriasetaatti, polyesterit, kuten polyeteeniterefta-laatti, vinyylipolymeerit, kuten polyvinyyliasetaatti tai polystyreeni sekä alkeeniprolymeerit, kuten polyeteeni tai polypropeeni. Edullisesti käytetään alustana polyeteeni-tereftalaatti-kalvoa.

15 Keksinnön raukaisen kaksikomponentti-diatso-valo- kopioaineksen työstäminen tapahtuu, kuten tavallista, kuvan mukaisesti valottamalla läpikuultavan alkuperäiskuvan alla runsaasti ultraviolettia ja lyhytaaltoista näkyvää säteilyä antavalla valolähteellä, esimerkiksi elohopea-suurpaine-2Q lampulla tai fluoresenssi-loisteputkella ja työstämällä sen-jälkeen kostealla tai kuivalla ammoniakkikaasulla normaalissa tai korotetussa lämpötilassa.

: '· Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä lähemmin.

' : Esimerkki 1 y i 25 Päällystysliuos, jolla on seuraavassa annettu koostumua, jaetaan kuuteen annokseen, kukin 100 g (lakkanäytteet 1-6) . selluloosa-asetopropionaatti 41,5 g y. asetoni 403,0 g metanoli 104,0 g 30 metyyliglykoli 24,0 g n-butanoli 24,0 g 5-sulfosalisyylihappo 0,27 g 2,3-dihydroksinaftaliini-6-sulfonihappo-N(41-kloorifenyyli]-amidi 3,24 g 35 Jokainen näistä kuudesta lakkanäytteestä herkiste- 12 741 55 o tään 1,88 x 10~ moolilla seuraavia diatsonium-suoloja: 1. 0,95 g 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseeni- diatsonium-p-tolueenisulfonaattia, mole-kyylipaino,(MG) 505 5 2. 0,92 g 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseeni- diatsoniumbentseenisulfonaattia, (MG: 491) 3. 0,79 g 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseeni- diatsoniumtetrafluoriboraattia, (MG: 421) 10 4. 0,82 g 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseeni- diatsoniumkloridia (ZnClj-kaksoisuola), (MG: 438) 5. 0,81 g 4-N-morfoliini-2,5pdibutoksi-bentseenidiatso- niumvetysulfaattia (MG: 431) 15 6. 0,90 g 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseeni- diatsonium-heksafluorifosfaattia (MG" 479) Jokainen lakkanäyte levitetään 10 cm leveän veto-valulaitteen, jonka rakoleveys on 0,16 mm, avulla tavalli-2Q sella tartuntakerroksella varustetulle lasinkirkkaalle polyeteenitereftalaatti-kalvolle, jonka paksuus on 125^um, kuivataan kiertoilmakaapissa 1 minuutti 90°C:ssa ja numeroidaan näin saadut diatsokalvonäytteet lakkanäytteitä vastaavasti l:stä 6:een. Jokaisen kalvonnäytteen kerros- 2 25 paino on 6,8 g/m .

Vanhenemiskestävyyden vertailevaa testaamista varten valotetaan jokaisesta kalvonävtteestä leikattua osaa hila-mallin alla niin, että läpikuultavat osa-alueet ovat täydellisesti valottuneet. Senjälkeen kehitetään kostealla 3Q ammoniakkikaasulla, jolloin loppuunvalotettuilla kalvo- alueilla saavutetaan minimitiheys (D . ) ja valottamatto-millä kalvoalueilla maksimaalisesti saavutettavissa oleva täyssävytiheys (D „„). Erotus D - D . antaa tvöstetvn max max min kalvonäytteen kuvakontrastin.

25 Jokaisesta kalvonäytteestä leikattua toista osaa 13 741 55 varastoitiin 7 päivää olosuhteissa 50°C ja 60 %:n suhteellinen kosteus (kalvonäytteet la - 6a) .

Tämän varastointiajän jälkeen kalvonäytteet valotettiin ja kehitettiin kuten edellä vertailunäytteille 1-6 se-5 lostettiin. Tällöin saadut täys- ja taustatiheydet mitattiin ja määritettiin varastoitujen kalvonävtteiden kont-rastihäviö vastaaviin vertailunäytteisiin nähden.

Optisten tiheyksien mittaaminen suoritettiin Macbeth-Quantalog-densitometrillä TD 205 ja Kodak Wratten-suodatti-10 mella no, 106, Tulokset on koottu taulukkoon 1.

Taulukko I

Kalvonäyte Optinen tiheys Kontrasti Tausta D D . D - D .

max min max min 15 ' 1 1,70 0,04 1,66 väritön la 1,22 0,11 1,11 (67 %) miltei väritön 2 1,75 0,04 1/71 väritön 2a 1,23 0,10 1,13 (66 %) miltei väritön 2q 3 1,52 0,04 1,48 väritön 3a 0,98 0,34 0,64 (43 %) sininen 4 1,69 0,04 1,65 väritön 4a 1,03 0,22 0,81 (49 %) heikosti sininen 5 1,77 0,04 1,73 väritön • :*t 25 5a 1,08 0,30 0,78 (45 %) sininen 6 1,78 0,04 1/74 väritön 6a 1,20 0,07 1,13 (63 %) väritön Y: Valottamisen ja kehittämisen jälkeen saatiin hila- mallin positiivi-kalvokopio, jossa oli sinisiä viivoja värittömällä läpikuultavalla kalvotaustalla.

Pakotetun varastoinnin jälkeen 50°C:ssa ja 60 %:n suhteel-lisessa kosteudessa voidaan kalvonävtteillä la, 2a ja 6a todeta pienin, kalvonäytteillä 4a ja 5a selvästi suuremoi Y ja kalvonäytteellä 3a suurin kontrastihäviö.

35 Suhteellisen kehittymisnopeuden määrittämiseksi vai- 14 741 55 ristettiin päällystysliuoksilla 1-6 vielä kaksi muuta kalvonäytettä kustakin. Toista kalvonäytettä kehitettiin kaupallisessa jäijennöslaitteessa kolme kertaa läpimenonopeudella 0,5 m/min maksimaalisesti saavutetta-5 vissa olevaan täyssävytiheyteen (Dmax) · Toista kalvo-näytettä, jolla oli sama päällystys, kehitettiin yksi kerta läpimenonopeudella 4 m/min ja mitattiin tällöin saavutettu optinen tiheys (DK).

Optisen tiheyden (D„/ läpimenonopeudella 4 m/min ver-10 tailu maksimaallisesti saavutettavissa olevan täyssävy- tiheyden (Dmaxj kanssa on mitta kalvonäytteen kehittvmis-alttiudelle.

Taulukko II

15 KalTOnjjyte_^_D*_Dr_ 1 1,74 1,74 100 % 2 1,75 1,75 100 % 3 1,53 1,37 90 % 4 1,72 1,72 100 % 20 5 1,74 1,74 100 % 6 1,86 1,55 83 %

Arvot suhteellisille optisille tiheyksille (D )

.H

osoittavat, että kalvonäytteillä 1, 2, 4 ja 5 on suurin, 25 kalvonäytteellä 3 pienempi ja kalvonäytteellä 6 pienin kehittymisalttius.

Keksinnön mukaisten diatsoniumtolueenisulfonaattien ja diatsoniumsulfonaattien, jotka voidaan saada joillakin US-patenteissa 3 219 447, 3 849 392 ja 3 552 048 ja 3Q DE-OS 32 02 208:ssa mainituilla aromaattisilla sulfoniha-poi-llä, vesiliukoisuus määritettiin liukoisuuskokeilla, Tutkitut diatsoniumsuolat poikkesivat toisistaan ainoastaan diatsoniumsuola-anionissa.

Seuraavilla aromaattisilla sulfonihapoilla valmis-35 tettiin 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseenidiatsonium- h 15 741 55 sulfonaatteja (taulukko 3). 4-N-morfoliini-2,5-di-butoksif-bentseenidiatsonium-suldonaattien liukoisuus määritettiin 23°-C:teiseen veteen.

Taulukko III 5

Diatsoniumsul£onaatti~anionin hapno Liukoisuus (%) 1. bentseeni-sulfonihappo 3,3 2. p-tolueeni^sulfonihappo 2,7 3. 4-klooribentseeni-sulfonihappo 0,3 10 4. alitsariini-3-sulfonihappo 0,2 5. l-kloorinaftaliini-4-dulfonihappo 0,2 6. 2-nitro-l-metyylibentseeni-4-sulfonihappo 0,3 7. difenyyliamiini-4-sulfonihappo 0,2 8. antraseeni-l-sulfonihapoo 0,2 15 9. iso-ftaalihappo-5-sulfonihappo 0,35

Keksinnön mukaisten diatsonium-sulfonaattien ja 1 ja 2 vesiliukoisuus on n. 10-20 kertaa narempi kuin diatsoniumsulfonaattien 3-9 vesiliukoisuus. Orgaanisiin liuottimiin ovat diatsoniumsulfonaatit 1-8 hyvin, diatso-20l niumsulfonaatti 9 selvästi huonommin liukoinen.

Jos verrataan tulosten summaa ai diatsoniumsulojen liukoisuudesta veteen ja orgaanisiin liuottimiin ja b) näillä diatsoniumsuoloilla valmistettujen kaksi- · 25

komponentti-diatso-valokopioainesten vanhenemiskestävyy-destä ja kehittymisalttiudesta, silloin on keksinnön mukaisten diatsoniumbentseeni- ja tolueenisulfonaattien etu verrattuna kaupallisesti saataviin diatsonium-vety-sulfaatteihin, -tetrafluoriboraatteihin -heksafluorifos-3Q faatteihin ja -sinkkikloridi-kaksoissuoloihin ja US-pa-tenttien 3 219 447, 3 849 392, 3 522 048 ja DE-OS

*·.. 32 02 208:n mukaisesti valmistettuihin diatsoniumsulfonaat- teihin selvästi havaittavissa.

# A

Keksinnön mukaisia diatsoniumbentseeni-sulfonaatteja 35 ja *-tolueenisulfonaatteja voidaan käyttää sekä vesipitoisten 1« 74155 että myös orgaanisten herkistämisvalmisteiden valmistukseen ja ne antavat erittäin valonherkkiä kaksikompo-nentti-diatso-valokopioaineksia, jotka hyvästä varas-tointi-iästä huolimatta ovat hyvin nopeasti kehitet-5 tävissä.

Esimerkki 2

Tavallisella tartuntakerroksella varustettu poly-eteenitereftalaatti-kalvo, jonka paksuus on 125^um, päällystetään kanninpinnalla liuoksella, jolla on seu-10 raava koostumus: asetoni 67,5 g metanoli 17,5 g metyyliglykoli 4,0 g n-butanoli 4,0 g 15 selluloos-asetopropionaatti 7,0 g 5- sulfosalisyylihappo 0,43 g N,N’-dimetyyli-virtsa-aine 0,12 g glyseriinitriasetaatti 0,24 g 2-metyyliresorsiini 0,26 g 20 2,3-dihydroksinaftaliini-6-sulfonihappo N,(4,-kloorifenvyli)-amidi 0,16 g 6- metoksi-2-hydroksi-3-naftoehappo- NO’-morfoliinipropyyli) -amidi 0,37 g 2,2',4,4'-tetrahydroksi-difenyylisulfidi 0,05 g 25 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseenidi- nium-p-tolueenisulfonaatti 1,25 g 4-N-dietyyliamino-'bentseenidiatsonium-kloridi (ZnC^-kaksoissuola) 0,14 g

Kuiva-ainepitoisuus on 9,7 paino-%. Päällystäminen tapahtuu 10 cm:n levyisellä vetovalulaitteella, jonka 30 rakoleveys oli 0,16 mm, ja kuivaaminen kiertoilmakaapissa o 2 90 C:ssa. Kerrospaino: 7,1 g/nr . Leikattu osanen tällä tavalla valmistetusta kalvomallista valotetaan, kuten esimerkissä 1 selostettiin, hilamallin alla, kehitetään senjälkeen ja määritetään näkyvä kontrasti (malli).

35 17 741 55

Työstämättömän kalvomallin toista leikattua osasta varastoitiin 7 päivää 50°C:ssa ja 60 %:n suhteellisessa kosteudessa ja valotettiin senjälkeen samoin hilamallin alla, kehitettiin ja määritettiin kontrasti.

5 Varstoidun kalvomallin kontrastihäviö on vertailu- kalvomalliin verrattuna vain hyvin vähäinen ja käytännössä tuskin havaittavissa.

Jos esitetyssä herkistysliuoksessa 4-N-morfoliini- 2,5-dibutoksi-bentseenidiatsonium-p-tolueenisulfonaatti 10 korvataan moolisesti 1,04 g:lla 4-N-morfoliini-2,5-di-Butoksi-bentseenidiatsonium-tetrafluoriboraattia, silloin saadaan diatsokalvomalli, jolla 7 päivän varastoinnin jälkeen 50°C:ssa ja 60 %:n suhteellisessa kosteudessa on vastaavaan malliin nähden selvä kontrastin taantuminen 15 (esikytkeminen). ,

Jos verrataan kummankin näytteen kehittymisnopeuksia, niin havaitaan, että näyte, jossa on 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseenidiatsonium-p-tolueenisulfonaattia, kehittyy nopeammin kuin vertailunäyte, jossa on 4-N-morfo-20 liini-2,5^-dibutoksi-bentseenidiatsoniumf luoriboraattia.

Hyvän varastointi-iän perusteella samanaikaisesti suuren kehittymisalttiuden kanssa poikkeaa näyte, jossa on : “ keksinnön mukaista diatsonium*-p-tolueenisulfonaattia, edul-

Usesti näytteestä, jossa on kaupallista diatsoniumtet-- 25 rafluoriboraattia.

Esimerkki 3 -;· Diatsotypiassa tavallinen raakapaperi, joka on vksi- puolisesti sivelty piihapolla ja polyvinvyliasetaatilla, päällystetään esipäällystetyllä pinnalla vesipitoisella 3Q liuoksella, jolla on seuraava koostumus.

vesi 100 ml sitruunahappo 4,0 g tiovirtsa-aine 4,0 g saponiini 0,02 g 35 2-hydroksi-3-naftoehappo- N(3’-morfoliinipropyyli)-amidi (HCl-suo- la) 1'° 9 f ie 74155 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseenidi-atsonium-p-tolueenisulfonaatti 1,31 g

Kuivaamisen jälkeen herkistettyä paperia valotettiin läpikuultavan alkuperäiskuvan alla ja kehitettiin sitten ammoniakilla. Saatiin hyvin kontrastipitoinen alkuperäisen kopio, jossa oli voimakkaita tummansinisiä viivoja valkoisella taustalla. Sama tulos saavutettiin, kun 4-N-morfoliini-2,5-dibtuoksi-bentseenidiatso-nium^p^tolueenisulfonaatti korvattiin moolisesti 10 1,28 g:11a 4-N~morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseenidiatso- nium-^bentseenisulfonaattia.

Jos 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-bentseenidiatso-nium^p-tolueenisulfonaatin asemesta käytetään ekvimolaaria painomäärää kaupallista 4-N-morfoliini-2,5-dibutoksi-15 bentseenidiatsonium-terafluoriboraattai, saadaan alkuperäisen kopio, jossa on selvästi vähäisempi kontrasti ja vaaleansinisiä viivoja valkoisella taustalla.

I:

Claims (8)

19 74155

1. Kaksikomponentti-diatso-valokopioaines, joka käsittää alustan ja valoherkän kerroksen, joka koostuu vähintäin yhdestä diatsonium-yhdisteestä, joka on joh- 5 dettu p-fenyleenidiamiinista ja jossa 4-asemassa on emäksinen, heterosyklinen tähde ja 2- ja 5-asemassa eetteriryhmiä, liitäntäkomponentista ja happamesta stabiloimisaineesta, tunnettu siitä, että diatso-nium-yhdiste on läsnä bentseeni- tai tolueenisulfonaat-10 tina.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen diatso-valokopio-aines, tunnettu siitä, että tolueenisulfo-naatti on läsnä p-tolueenisulfonaattina.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen diatso-valokopio-15 aines, tunnettu siitä, että diatsonium-yhdiste on 4-N-morfoliini-2,5-di(n]butoksi-bentseenidiatsonium-p-^tolueenisulfonaatti.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen diatso-valokopio-aines, tunnettu siitä, että d-iatsonium-vhdiste 20. on 4-N-morfoliini-2,5-di (n) butoksi-bentseenidiatsonium-bentseenisulfonaatti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen diatso-valokopio-aines, tunnettu siitä, että diatsonium-yhdisteenä *:·. on läsnä diatsoniumsuolojen seos, joista ainakin yksi 25 yhdiste on läsnä bentseenisulfonaattina tai tolueenisulfo- “I naattina. y; 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen diatso-valokopio- aines, tunnettu siitä, että bentseeni- tai tolueeni-sulfonaattia on läsnä vähintäin 75 paino-%, laskettuna 3Q läsnäolevista diatsonium-vhdisteistä.

7. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen diatso-valokopio-aines, tunnettu siitä, että alusta on läpikuultava Y: muovikalvo.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen diatso-valokopio-35 aines, tunnettu siitä, että alusta on polyeteeni- tereftalaattikalvo.