FI73855B

FI73855B - Indirekt styrd foermedlingsanordning med tidskanalfoerbindelser, saerskilt telefonfoermedlingsanordning.

Info

Publication number: FI73855B
Application number: FI791895A
Authority: FI
Inventors: Dietrich Botsch; Karl Brueningshaus
Original assignee: Siemens Ag
Priority date: 1978-06-14
Filing date: 1979-06-13
Publication date: 1987-07-31
Also published as: JPS6337999B2; ATE899T1; ZA792941B; EP0006133A1; FI73855C; JPS55697A; FI791895A; BR7903752A; DE2826063A1; EP0006133B1; DE2826063C2

Description

RSiEFl FRI mi KUULUTUSJULKAISU n 7 o r c lBJ 11 UTLAQGNINQSSKRIFT /0003 (51) Kv.lk.Vlnt.CI.4 H 0¾ Q 11/0¾ // H 0¾ Q 3/5¾

SUOMI-FIN LAND

(Fl) (21) Patenttihakemus-Patentansökning 791895 (22) Hakemispäivä-Ansökningsdag 13*06.79

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 13.06.79

Patent- och registerstyrelsen (41) Tullut julkiseksi - Biivit offentiig 15.12.79 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 31.07.87

Ansökan utlagd och ut! skriften publicerad (86) Kv. hakemus - Int ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus-Begärd prioritet 1 . 06.78

Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2826063.1 Toteennäytetty-Styrkt (71) Siemens Akt iengesel 1 schaf t, Ber 1 ? n/Miinchen , DE; Wi ttel sbacherpl atz 2, Munchen, Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Dietrich Botsch, Munchen, Karl Bruninghaus, Sauerlach,

Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7¾) Berggren Oy Ab (5¾) Välillisesti ohjattu, aikakanavayhteystei1lä varustettu keskus laitteisto, etenkin puhelinkeskuslaitteisto - Indirekt styrd förmedlingsanordning med tidskana1förbindelser, särskilt telefonförmedlingsanordning

Keksintö koskee välillisesti ohjattujen, aikakanavayhteysteillä varustettujen puhelinkeskuslaitteistojen rakennetta ja ryhmittelyä etenkin kaukopuheluita varten. On jo tunnettua toteuttaa tällaisia puhelinkeskuslaitteistoja enemmän tai vähemmän suurelle tilaajapaik-kojen määrälle. Tämän mukaisesti tällaisissa puhelinkeskuslaitteis-toissa on joukko aikakanavakytkimiä, joiden kautta aikakanavat on johdettu, ja jotka siirtävät puhelinyhteyksissä tarvittavat signaalit, jotka voivat myös esiintyä PCM-signaalien muodossa (kts. esim. DAS 22 11 400, 22 25 702, 22 25 703; DPS 24 54 144).

Keksinnön tehtävänä on nyt aikaansaada tällaiselle laitteistolle laajennus- ja täydennysasteet tarkoituksenmukaisella tavalla. Laa-jennusasteita vastaavasti voidaan jo olemassa olevia laitteistoja täydentää, jotta voitaisiin liittää suurempi määrä tilaajapaikkoja laitteistoon kuin aikaisemmin. Laajennusasteet ovat tässä samalla täydennysasteita, koska tällaisilla asteilla laajennettuja laitteistoja voidaan toimittaa alunperin, kun on liitettävä vastaavansuuruinen määrä tilaajapaikkoja.

2 73855

Keksintö koskee siis välillisesti ohjattua, a1kakanavayhteystei11ä varustettua tietoliikennelaitteistoa, etenkin puhelinvaihdetta. Keksinnön mukaisesti tämä laitteisto on tunnettu siitä, että sitä varten tarkoitetut laajennus- ja täydennysasteet on ryhmitelty seuraavasti : a) ensimmäisen täydennysasteen yksivaiheiseen suluista vapaaseen aikakavanakytkimeen, joka on varustettu kytkentäohjauksel1 a ja vai-mennuskytkennällä, on liitetty ti 1aajal1itoskytkentöjä, joissa kussakin on yksilökohtaisesti BORSHT-1aitteita sekä mahdollisesti suodattimia ja PCM-koodauslaitteita, jolloin aikakanavakytkimeen on lisäksi liittetty signaalikytkentä, äänigeneraattori, kutsugeneraat-tori, koodilähetin ja -vastaanotin; ja jolloin ti 1 aajaliitoskytken-nät, signaalikytkentä ja kytkentäohjaus on liitetty ei-keskitettyyn ohjauslaitteeseen sekä taltioon merkki puskuri n kautta; b) toista täydennysastetta varten muutamien ensimmäisten täydennys-asteiden aikakanavakytkimet on yhdistetty kaikissa yhdistelmissä välijohtojen kautta, joiden kautta aikakanavat johdetaan, minkä lisäksi ei-keskitetyt ohjauslaitteet on yhdistetty ensimmäisen täy-dennysvaiheen aikakanavakytklmen kautta keskeiseen ohjauslaitteeseen, joka toimii yhteysteiden muodostamisessa ja purkamisessa, jotka tiet johtavat useiden ensimmäisten täydennysasteiden kautta; c) kolmatta täydennysastetta varten kaikki toisen täydennysasteen välijohdot, jotka yhdistävät toisiinsa suurehkon joukon ensimmäisen täydennysvaiheen aikakanavakytkimiä, kuten kolmannen täydennysval-heen välijohdot yksiasteiseen keskeiseen kytkentäkenttään, jossa on joukko toisia aikakanavakytkimiä sekä oma ohjausosa, joka on yhdistetty keskeiseen ohjauslaitteeseen; d) muita täydennysasteita varten keskeisessä kytkentäkentässä on kaksi aikakanavakytkentäastetta, joiden väliin on liitetty yksi tai useampi a ti 1 akanavakytkentäastei ta.

Tl 1 aajaliitoskytkennöissä on siis tällöin kulloinkin yksilökohtaisesti BORSHT-laitteet, joita käytetään syöttämiseen, ylijännltesuo-jana, kutsuii1täntään, merkinantoon ja testitarkoltuksi1 n (ks. 1978 International Ziirich Seminar on Digital Communications, Proceedings, IEEE Catalogue Nr. 78CH1325-0 ASST, sivut B2.1, A4.1). Nämä laitteet voivat toimia myös samalla 2/4-1ankamuuntoa varten. Mikäli tilaaja! i i toskytkentöj ä ei jo syötetä ti 1aajapaikoi!ta PCM-signaa- 3 73855 leiliä, niin BORSHT-laitteet on kulloinkin täydennettävä vielä suodat-timilla ja PCM-koodauslaitteilla.

Keksinnön mukaisissa laajennus- ja täydennysasteissa on se etu, että laitteistoa voidaan kulloinkin laajentaa, ilman että on suoritettava edeltäkäsin tätä varten erityisiä esitöitä. Erilaisissa laajennus-asteissa pidetään nimittäin kulloinkin jo aikaisemmin olemassa olevat laitteet pitkälti ennallaan ja täydennetään niitä lisälaitteilla. Tämän mukaisesti voidaan myös erilaisissa moduliperiaatteen mukaisissa täydennysvaiheissa käyttää pitkälti samoja osalaitteita. Ohjaustapahtumien jaolla yhteen tai useisiin etäisiin ohjauslaitteisiin ja yhteen keskeiseen ohjauslaitteeseen saadaan aikaan se, että voidaan käyttää ohjauslaitteita, joiden on purettava selvästi toisistaan rajoitettuja ohjausjaksoja ja siten ne voidaan myös saattaa yhteistyöhön selvästi määrättävissä olevien toimintaleikkauskohtien avulla.

On tosin jo tunnettua (kts. 1978 International Zurich Seminar..., sivut B2.1 - B2.5) varustaa verrattavissa oleva laitteisto BORSHT-laitteilla ja suodattamilla ja PCM-koodauslaitteilla. Siinä on kuitenkin liitetty tilaajapaikat ensin liikenteen keskityksenä toimivaan tilakytkentäkenttään, joka on rakennettu korkeasti kuormitettavissa olevilla elektronisilla kytkimillä. Tämän lisäksi tämän laitteen yhteydessä on ehdotettu, että mainitut BORSHT-laitteet järjestetään kulloinkin tilaajapaikkojen ryhmille. Kun tästä poiketen nämä laitteet kuuluvat yksilökohtaisesti tilaajaliitoskytkentöihin ja kun ne on asetettu tilaajanpuoleisesti laitteiston kytkentäkentän eteen, ne voivat toimia samalla signaalitason alentamisessa. Kytkentäkenttää varten käytettävät elektroniset kytkimet voidaan sitten edullisesti ja helposti koota integroituihin piireihin. Tällaisten tunnettujen verrattavissa olevien laitteistojen kohdalla puuttuvat myös ne toimenpiteet, jotka keksinnön kohdalla johtavat tarkoituksenmukaisiin laajennuksiin ja täydennysasteisiin (kts. myös DPS 24 54 144) .

Seuraavassa selitetään lähemmin esimerkkejä puhelinkeskuslaitteiston keksinnön mukaisesta ryhmittelystä laajennus- ja täydennysasteisiin kuvion avulla. Laitteiston yksityiskohtia on esitetty tässä vain niin laajalti, kuin niillä on keksinnölle merkitystä, mikä vaikuttaa ensi sijassa erilaisten osalaitteiden ryhmittelyyn. Kuviossa on esitetty ensimmäinen täydennysaste LTG1, jossa on aikakanavakytkin TSU, joka on varustettu kytkinohjauksella SESC ja vaimennuskytken- 4 73855 nällä ATU. Kytkinohjaus SESC saa säätökäskyjä etäiseltä ohjauslaitteelta GP. Vaimennuskytkentä ATU voi tasata vaimennuseroja tilaaja-liitoskytkentöjen kautta aikakanavakytkimeen TSU liitetyissä tilaajajohdoissa, jotka johtavat tilaajapaikkoihin, kuten tilaajapaikkaan Tl. Tilaajapaikkaan Tl kuuluu tilaajaliitoskytkentä tl. Tilaajalii-toskytkennät on tässä koottu ryhmittäin moniliitoskytkennöiksi.

Siten on tilaajaliitoskytkennät tl - t32 liitetty yhteen moniliitos-kytkennäksi LTUl. Kuitenkin tilaajaliitoskytkennöissä on tässä kulloinkin yksilökohtaisesti jo kuvatut BORSHT-laitteet samoin kuin mahdollisesti myös yksilökohtaisesti suodattimet ja PCM-koodauslait-teet. Kuviossa on ensimmäisessä täydennysvaiheessa LTGl useita moni-liitoskytkentöjä, joihin myös vielä moniliitoskytkentä LTU8 kuuluu. Voidaan myös järjestää vastaavia moniliitoskytkentöjä, joissa on liitetty yhteen useita yhdysjohtoliitoskytkentöjä, joihin on liitetty yhdysjohtoja, jotka johtavat esimerkiksi muihin puhelinkeskus-laitteistoihin. Mikäli sieltä saapuu jo signaaleja PCM-koodeilla, ei näissä moniliitoskytkennöissä tarvita mitään PCM-koodauslaitteita. Aikakanavakytkimeen TSU on liitetty lisäksi signaalikytkentä SEU, johon on liitetty äänigeneraattori, kutsugeneraattori, koodilähetin ja -vastaanotin. Tämä signaalikytkentä voi tämän mukaisesti tuottaa erilaisia kuulostusääniä samoin kuin kutsumerkkejä ja muita tarvittavia koodimerkkejä. Tämän lisäksi se voi myös vastaanottaa tällaisia merkkejä tulkintaa varten. Tilaajaliitoskytkennät tl-t32 ja muut sekä signaalikytkentä SEU on liitetty ohjauslaitteeseen GP ja aikakanavakytkimeen TSU. Nämä laitteet voidaan tästä syystä yhdistää keskenään aikakanavakytkimen TSU kautta tapauksesta riippuen. Tämän lisäksi ne voivat vaihtaa myös ohjaussignaaleja ohjauslaitteen GP kanssa, nimittäin niille kuuluvan merkkipuskurin SBU kautta, jonka avulla vältetään tällöin häiritsevä aikapakko. Tähän ohjauslaitteeseen kuuluu vielä johtolaite SSP, muokkauslaite PU, taltio MU ja syöttö-ulosanto-ohjaus IOP, johon on liitetty vielä taustataltio FD ja käyttölaite SP. Sinne on myös varattu tietojen kaukosiirto-liitos DF, jonka kautta voidaan vaihtaa mahdollisesti muiden keskusten kanssa ohjaustietoja. Ensimmäinen täydennysaste LTGl on tässä selvästi jo täydellinen ja täysin toimintakelpoinen keskuslaitteisto.

Useita tällaisia ensimmäisiä täydennysasteita voidaan nyt myös liittää suuremmaksi puhelinkeskuslaitteistoksi. Tämä havaitaan myös kuviosta. Siinä on ensimmäisten täydennysasteiden LTGl, LTG2 ja LTG3 aikakanavakytkimet TSU yhdistetty kaikissa yhdistelmissä väli- 5 73855 johtojen zl2, zl3 ja z23 kautta, joiden kautta aikakanavat on johdettu. Tämän lisäksi on näille kuuluvat ohjauslaitteet GP yhdistetty vastaavasti muodostettuun keskeiseen ohjauslaitteeseen CP. Tämä keskeinen ohjauslaite vaikuttaa yhteysteiden muodostamisessa ja purkamisessa, jotka kulkevat vähintään kahden täydennysasteen LTG1, LTG2 ja LTG3 kautta. Tällöin saa keskeinen ohjauslaite CP tämän lisäksi aikaan, että muut ohjauslaitteet otetaan mukaan yhteysteiden muodostamiseen ja purkamiseen. Keskeiseen ohjauslaitteeseen CP kuuluvat merkkipuskuri SBUz, johtolaite SSPz muokkauslaite PUz, taltio MUz ja syöttöulosanto-ohjaus IOPz, johon on liitetty taustataltio FDz ja käyttölaite SPz. Tämän lisäksi siinä on vielä tietojen kauko-siirtoliitäntä DFz. Havaitaan, että tämän samoin täysin toimintakelpoisen keskuslaitteiston aikaansaamiseksi ei tarvita kulloinkin sille kuuluvissa ensimmäisissä täydennysasteissa huomattavia esivalmisteluja.

Mikäli keskuslaitteistoon on liitettävä niin useita tilaajapaikko-ja, että tarvitaan suurehko määrä ensimmäisiä täydennysasteita, esimerkiksi maksimaalisesti 15, niin ensimmäisen täydennysasteen aika-kanavakytkimiä ei yhdistetä suoraan välijohtojen kautta, vaan väli-johtojen zz kautta yksivaiheiseen keskeiseen, useilla aikakanava-kytkimillä TSUl - TSUm varustettuun kytkentäkenttään SN. Tässä keskeisessä kytkentäkentässä on oma kytkentäkenttäohjaus SGC, joka voi saada säätökäskyjä keskeisestä ohjauslaitteesta CP. Kytkentäkenttään SN on mainittujen välijohtojen kautta tässä yhdistetty ensimmäiset täydennysasteet LTG1 - LTGn, joihin on liitetty tilaajakohdat Tl-Ty. Keskeinen ohjauslaite CP on tässä yhdistetty myös kytkentäkentän SN aikanavakytkimillä TSUl - TSUm keskeiseen ohjauslaitteeseen CP. Tästä syystä voivat kaikki kuviossa katkoviivoin esitetyt välijohdot ja yhdysjohdot jäädä pois, joita käytetään toisessa täydennysastees-sa. Laaj^ennettäessä tai täydennettäessä kolmanteen täydennysastee-seen jäävät tästä syystä selvästi pois vain vähemmän tärkeät ennalta varatut laitteet. Kyseessä olevat ensimmäiset täydennysvaiheet LTGl-LTGn ja keskeinen kytkentäkenttä SN voidaan varustaa samoilla aika-kanavakytkimillä.

Jos tilaajapaikkojen lukumäärä tulee suureksi ja siten myös ensimmäisten täydennysasteiden lukumäärä tulee samoin melko suureksi, on keskeinen kytkentäkenttä SN varustettava useilla kytkentäasteilla. Tarkoituksenmukaisesti järjestetään tällöin kaksi aikakanavakytken-täastetta, joiden väliin liitetään yksi tai useampia tilakanavakyt- 6 73855 kentaasteita, (kts. DAS 21 049; 1978 International Zurich Seminar ...., sivut B6.1 - B6.6). Tällöin on suositeltavaa järjestää keskeiseen kytkentäkenttään SN myös kulkuajan tasoituslaite. Näin vältetään häiritsevät rajoitukset koskien laitteiston tilallista ulottuvuutta. Huomattavasta tilallisesta ulottuvuudesta johtuvat kulku-aikaerot voidaan nimittäin silloin tasata kulkuajan tasoituslaitteil-la.

Ensimmäisen täydennysasteen ohjauslaite, kuten ohjauslaite GP purkaa joka tapauksessa sellaisia välitystoimintoja, jotka tulevat kunkin puheluvaatimuksen osalle ja jotka ovat aikapakon alaisia. Tähän kuuluu tilaajakytkentöjen kysely, puhelusignaalien muokkaus, jotka tuotetaan etenkin tilaajakytkennöiltä tai yhdysjohtojen kautta, maksujen merkintä, jolloin lasketaan esim. maksusykäykset, ja säätö-käskyjen toimittaminen kytkentäohjausta varten. Mahdollisesti olemassa oleva ohjauslaite CP purkaa sitävastoin välitystoimintoja, joiden on otettava huomioon laitteiston osalaitteiden yhteys ja näiden yhteys muihin laitteistoihin. Näihin kuuluvat valittujen kutsu-numeroiden arviointi, käytettävien kytkentäkentän menojohtojen etsintä, yhteysteiden etsintä ja valinta ja johtoteiden ohjaus. Näin vapautetaan ensimmäisen täydennysasteen ohjauslaitteet. Kuitenkaan keskeisellä ohjauslaitteella CP ei ole rutiinitehtäviä, jotka olisivat erittäin suuren aikapakon alaisina. Tämä helpottaa yhteistyötä etäisten ohjauslaitteiden kanssa. Välityssignaalien muokkaus etäisissä ohjauslaitteissa mahdollistaa edullisesti sen, että ilmoitusten vaihto etäisten ohjauslaitteiden ja keskeisen ohjauslaitteen CP välillä voi tapahtua standardisoidun toimintaleikkuukohdan kautta. Kulloinkin käytetyn merkinantojärjestelmän laadulla ei ole mitään vastavaikutusta keskeisen ohjauslaitteen CP työtapaan ja kytkentä-rakenteeseen. Tällöin voidaan käyttää erilaisia merkinantojärjestelmiä, kuten esim. tasavirtamerkinantoa, vaihtovirtamerkinantoa, moni-taajuuskoodimerkinantoa tai digitaalista merkinantoa.

On suositeltavaa järjestää keskeinen ohjauslaite CP ja monivaiheinen keskeinen kytkentäkenttä SN kulloinkin kahdenkertaisena. Kuviossa tämä on havainnollistettu vain siten, että nämä laitteet on kehystetty kahdenkertaisesti. Tällöin vältetään koko laitteiston poisjäänti toiminnasta, kun toinen kahdesta laitteesta jää pois toiminnasta. Yhden laitteen poisjäänti ei haittaa laitteiston muiden osien toimintatapaa ja tähän voidaan siksi yleensä mukautua. Kahdenkertai- 7 73855 sinä järjestetyt laitteet voivat myös valvoa toisiaan, mikä koskee etenkin keskeistä ohjauslaitetta (kts. esim. DOS 15 24 239; DAS 19 65 314, 21 04 298). Tällöin voidaan selvittää laitteistoissa olevat vialliset kohdat, mikä helpottaa huomattavasti nopeaa vikojen korjausta.

Myöskin yhtenä järjestetyissä laitteissa voidaan suorittaa menetelmiä vikojen tunnistamiseksi ja viallisten kohtien määrittämiseksi. Tällöin voi etäinen ohjauslaite, kuten ohjauslaite GP, tarkistaa kulloinkin rutiinimaisesti kyseessä olevat osalaitteet, kuten kytkentäkentän SES, signaalikytkennän SEU, tilaajaliitoskytkennät t - t32 ja valvoa niitä aikamittausten avulla. Aikamittauksilla valvotaan, tapahtuvatko erilaiset välitystapahtumat määrätyssä normaalissa ajassa. Hälytys tuotetaan, mikäli esiintyy luvattomia ajanylityksiä. Etäiset onjauslaitteet suorittavat lisäksi valintavalvonnan yhteydessä läpikytkentätarkastuksia kytkentäverkostossa, jolloin lähetetään testausmalleja, jotka on siten jälleen vastaanotettava oikein. Tällöin saattaa esiintyä myös viitteitä viallisista kohdista. Vika-ilmoitukset voidaan johtaa edelleen sitten mahdollisesti olemassa olevaan keskeiseen ohjauslaitteeseen CP, joka voi sitten tämän jälkeen lähettää käskyjä viallisten osalaitteiden sulkemiseksi tai si-jaiskytkentöjä varten. Nämä vikailmoitukset voidaan lähettää etäisten ohjauslaitteiden ja keskeisen ohjauslaitteen CP välillä joka tapauksessa jo olemassa olevien yhteyksien kautta. Tästä syystä ei tarvita erityisiä johtojärjestelmiä vikailmoituksia tai hälytyssig-naaleja varten. Myöskään ei tarvita mitään erityisiä sijaiskytkentä-johtojärjestelmiä. Sijaiskytkentää helpotetaan kaksinkertaisena järjestetyn laitteen olemassaololla.

Ensimmäisen täydennysasteen kytkentäkenttä, kuten kytkentäkenttä SES, on varustettu vielä neuvottelupuhelulaitteella MCU. Tästä syystä saadaan myös aikaan yhteyksiä, joihin osallistuu useampia kuin kaksi tilaajapaikkaa. Tämä laite voi edistää myös ylläpitämään ensimmäisen täydennysasteen toimintakelpoisuutta sille kuuluvassa aikakanavskytkimessä TSU esiintyvissä häiriöissä, vaikkakin vain rajoitetussa laajuudessa.

Laitteiston etäisissä ja keskeisissä ohjauslaitteissa on kussakin taltio, johon on taltioitava laitteiston käyttöä varten tarpeelliset tiedot. Laitteiston käyttöä helpotetaan ja parannetaan, kun 8 73855 nämä tiedot on tarkoituksenmukaisesti jaettu. Tätä varten on ensimmäisen täydennysasteen ohjauslaitteen taltiossa kulloinkin muuttuvat tiedot, kuten tiedot kulloinkin voimassa olevista yhteyksistä, tiedot aikakanavien varauksesta, tiedot yhteyskohtaisesti esiintyvistä maksusykäyksistä. Keskeisen ohjauslaitteen CP taltiossa MUz sitä vastoin on pysyvät tiedot, tiedot numeroiden arviointia ja vyöhykkeitä varten, tiedot tilaajapaikoista, tiedot laitteiston kytkentäkenttien ja muiden osalaitteiden yhteydestä. Tämän lisäksi siinä on myös vielä muuttuvat tiedot tilaajapaikkojen, välijohtojen, yh-dysjohtojen varaustilasta ja muiden osalaitteiden käyttötilasta. Siten, että mainitut muuttuvat tiedot ovat myös etäisten ohjauslaitteiden taltioissa, voidaan keskeisen ohjauslaitteen häiriöstä huolimatta välitystoimintaa viedä eteenpäin käyttämällä näitä tietoja hyväksi. Niitä voidaan käyttää myös viallisessa keskeisessä ohjauslaitteessa olevien muuttuvien tietojen jäljentämisessä. On suositeltavaa taltioida keskeisen ohjauslaitteen taltioon muuttuvina tietoina alunperin myös tiedot kulloinkin olemassa olevista yhteys-teistä.

Claims

9 73855

1. Välillisesti ohjattu, aikakanavayhteysteillä varustettu tietoliikennelaitteisto, etenkin puhelinkeskuslaitteisto, tunnettu siitä, että laitteistoa varten varatut laajennus- ja täydennysasteet on ryhmitelty seuraavasti: a) ensimmäisen täydennysasteen (LTG1) yksivaiheiseen suluista vapaaseen aikakanavakytkimeen (TSU), joka on varustettu kytken-täohjauksella (SESC) ja vaimennuskytkennällä (ATU), on liitetty tilaajaliitoskytkentöjä (t1 - t32), joissa kussakin on yksilö kohtaisesti BORSHT-laitteita sekä mahdollisesti suodattimia ja PCM-koodauslaitteita, jolloin aikakanavakytkimeen (TSU) on lisäksi liitetty signaalikytkentä (SEU), äänigeneraattori, kutsu-generaattori, koodilähetin ja -vastaanotin; ja jolloin tilaaja-liitoskytkennät, signaalikytkentä ja kytkentäohjaus on liitetty ei-keskitettyyn ohjauslaitteeseen (GP) sekä muistiin (MU) merk-kipuskurin (SBU) kautta; b) toista täydennysastetta varten muutamien ensimmäisten täy-dennysasteiden (LTG1, LTG2, LTG3) aikakanavakytkimet (TSU...) on yhdistetty kaikissa yhdistelmissä välijohtojen (z12, z13, z23) kautta, joiden kautta aikakanavat johdetaan, minkä lisäksi ei-keskitetyt ohjauslaitteet (GP...) on yhdistetty ensimmäisen täydennysvaiheen aikakanavakytkimen (TSU) kautta keskeiseen ohjauslaitteeseen (CP), joka toimii yhteysteiden muodostamisessa ja purkamisessa, jotka tiet johtavat useiden ensimmäisten täydennysasteiden (esim. LTG1, LTG2) kautta; c) kolmatta täydennysastetta varten kaikki toisen täydennys-asteen välijohdot (z12, z13, z23) , jotka yhdistävät toisiinsa suurehkon joukon ensimmäisen täydennysvaiheen aikakanavakytkimiä, kuten kolmannen täydennysvaiheen välijohdot (zz) yksiasteiseen keskeiseen kytkentäkenttään (SN), jossa on joukko toisia aikakanavakytkimiä (TSU1...TSUm) sekä oma ohjausosa (SGC), joka on yhdistetty keskeiseen ohjauslaitteeseen (CP) d) muita täydennysasteitä varten keskeisessä kytkentäkentässä (SN) on kaksi aikakanavakytkentäastetta, joiden väliin on liitetty yksi tai useampia tilakanavakytkentäasteita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puhelinkeskuslaitteisto, tunnettu siitä, että siihen on järjestetty keskeinen ohjauslaite (CP) ja moniasteinen keskeinen kytkentäkenttä (SN) kahdenkertaisena. 10 73855

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puhelinkeskuslaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen täydennysas-teen (LTG1) ei-keskitetty ohjauslaite (GP) välittää välitystoimintoja, jotka tulevat kunkin puhelukutsun osalle ja ovat aikapakon alaisia, kuten tilaajakytkentöjen kyselyn välitys-signaalien muokkaus, maksujen merkintä, säätökäskyjen tuottaminen kytkentäohjausta varten, että sitä vastoin keskeinen ohjauslaite (CP) välittää välitystoimintoja, joiden on otettava huomioon laitteiston osalaitteiden yhteys ja näiden yhteys muihin laitteistoihin ja jotka vapauttavat ensimmäisen täyden-nysasteen etäiset ohjauslaitteet (GP) kuormasta, kuten valittujen numerojen, kutsunumeroiden arviointi, käytettävien kytkentäkentän menojohtojen etsintä, yhteysteiden ja vaihtoehto-teiden etsintä ja valinta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen puhelinkeskuslaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen täydennysasteen etäinen ohjauslaite (GP) tarkastaa rutiinimaisesti sille kuuluvat osalaitteet, kuten kytkentäkentän (SES), signaaliyksiköt (SEU), tilaajaliitospiirit (tl .. t32, ..), sekä aikamittausten avulla valvoo, että keskeinen ohjauslaite antaa vikailmoitusten johdosta käskyjä osalaitteiden sulkemiseksi tai sijaiskytkentöjä varten.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen puhelinkeskuslaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen täydennysasteen ohjauslaitteen (GP) muistissa (MU) on muuttuvia tietoja, kuten tietoja kulloinkin olemassa olevista yhteyksistä, tietoja aika-kanavien varauksesta, tietoja yhteyskohtaisesti esiintyvistä maksusykäyksistä, että sitä vastoin keskeisen ohjauslaitteen (CP) muistissa (MUz) on pysyviä tietoja, kuten tietoja numeroiden arvioinnista ja vyöhykkeistä, tietoja tilaajapaikoista, tietoja kytkentäkenttien ja laitteiston muiden osalaitteiden yhteydestä, sekä muuttuvia tietoja tilaajapaikkojen , välijohtojen ja yhdysjohtojen varaustilasta ja muiden osalaitteiden käyttötilasta.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen puhelinkeskuslaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen täydennysasteen 11 73855 kytkentäkenttä (SES) ja muiden täydennysasteiden keskeinen kytkentäkenttä (SN) on varustettu samoilla aikakanavakytkimillä (TSU, TSU1 - TSUm), joita täydennetään keskeisessä kytkentäkentässä kulkuajan tasauslaitteilla.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen puhelinkeskus-laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen täydenny sasteen kytkentäkenttä (SES) on varustettu neuvottelupuhelu-laitteella (MCU).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen puhelinkeskus-laitteisto, tunnettu siitä, että tilaajaliitoskytken-nät (esim. t1 - t32) on yhdistetty ryhmittäin moniliitoskyt-kennöiksi (LTU1).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen puhelinkeskus-laitteisto, tunnettu siitä, että on varattu monilii-toskytkentöjä yhdysjohtoliitoskytkennöistä.