FI73656C - Foerfarande foer differentierad haerdning av glasskivor, saerskilt vindrutor foer fordon. - Google Patents

Description

1 73656

Menetelmä lasilevyjen, erityisesti ajoneuvojen tuulilasien k. a r k a i s e m i s e k s i e r i y ty n e e s t i

Keksintö koskee menetelmää tasaisen koko pinta-alaltaan voimakkaasti karkaistun ikkunalasin valmistamiseksi, joka ikkunalasi on kuitenkin eri alueistaan, erityisesti toisaalta keskiosastaan ja toisaalta reunaosastaan eri tavalla karkaistu, erityisesti vastatakseen moottoriajoneuvojen tasaisia tuulilaseja koskevia normeja, jotka edellyttävät, että tuulilasin särkyessä vähintään 20 cm x 50 cm laajuiseen keskialueeseen, jonka keskikohta on suunnilleen ajoneuvon kuljettajan edessä, jää vähintään 15 %:n näkyvyys, toisin sanoen että kaikkien vähintään 2 cm suuruisten kappaleiden pinta-alojen summan tulee olla vähintään 15 », mutta mikään kappale ei kuitenkaan saa olla pinta-alaltaan suurempi kuin 16 cm ; määräykset edellyttävät edelleen, että reuna-alueen tulee särkyä hyvin pieniksi murusiksi, toisin sanoen 5 cm x 5 cm:n alueelta tulee syntyä 40-350 sirua, ja että tässä reuna-alueessa ei saa olla yli 7,5 cm:n pituisia sirpaleita.

Tarve turvata ajoneuvojen kuljettajille riittävä näkyvyys tuulilasin särkyessä on johtanut siihen, että karkaistuun tuulilasiin, joka särkyessään hajoaa pienen pieniksi palasiksi, on jätetty mitoiltaan suhteellisen pieni, vähän tai ei ollenkaan karkaistu keskialue, joka ei murene ja joka turvaa näkyvyyden, vaikka tuulilasi särkyy tätä aluetta ympäröivältä osalta.

Tällaiseen tulokseen pääsemiseksi keskialue ja reuna-alue saatetaan alttiiksi erilaisten lämpöolosuhteiden vaikutukselle. Jotta tällä tavalla valmistettu lasi ei olisi kovin sär-kyvää erilaisten lämpökäsittelyjen vuoksi, FR-patentissa 1 038 439 ehdotetaan erilaista kuumennusta näille kahdelle alueelle ennen yhdenmukaista karkaisua, jolloin keskialue on tuolla hetkellä vähemmän kuumennettu kuin reuna-alue, mikä 2 73656 saadaan aikaan uuniin sovitetuilla suojuksilla, jolloin tämän kaskialueen lasi on matalammassa tai korkeintaan yhtä korkeassa lämpötilassa kuin sitä ympäröivän alueen lasi.

Mainitun patentin eräässä muunnelmassa ehdotetaan, että koko ikkunalasi kuumennetaan samalla tavoin, mutta jäähdytys suoritetaan eriytyneesti jäähdyttämällä ensiksi keskialue, jolloin se kovettuu ennen sitä ympäröivää aluetta, tämän keskialueen jäähtyessä kuitenkin varsin hitaasti, niin että se kar-kenee vain vähän tai ei ollenkaan.

Mutta tuollaiset ikkunalasit, joissa on vähän tai ei lainkaan Karkaistu vyöhyke, eivät vastaa ajoneuvojen tuulilaseille asetettavaa vaatimuksia, jotka edellyttävät, että lasi on il 73656 kauttaaltaan karkaistu, mutta kuitenkin eriasteisena lasin keskeltä ja reunoilta.

Määräykset edellyttävät, että tuulilasin särkyessä vähintään 20 cm x 50 <~m laajuiseen keskialueeseen, jonka keskikohta on suunnilleen ajoneuvon kuljettajan edessä, jää vähintään 15 %:n näkyvyys, toisin sanoen että kaikkien vähintään 2 cm suuruisten kappaleiden pinta-alojen summan tulee olla vähintään 15 %, mutta mikään kappale ei kuitenkaan saa olla pinta-alaltaan suu- 2 rempi kuin 16 cm ; määräykset edellyttävät edelleen, että reuna-alueen tulee särkyä hyvin pieniksi murusiksi, toisin sanoen 5 cm x 5 cm:n alueelta tulee syntyä 40-350 sirua, ja että tässä reuna-alueessa ei saa olla yli 7,5 cm:n pituisia sirpaleita.

Eri patenttijulkaisuista on lisäksi tunnettua suorittaa karkaisuja, jotka kattavat lasin kauttaaltaan, mutta jotka ovat erilaisia eri alueiden kohdalla.

Niinpä esimerkiksi FR-patentissa 1 150 913 ehdotetaan laitetta eriytynyttä karkaisua varten; tämä laite käsittää puhalluslaa-tikon, johon on sovitettu erilliset kammiot karkaistavan lasin eri alueita varten ja nämä kammiot ovat yhteydessä laatikkoon säädettävillä ilmantuloaukoilla, jolloin eri kammioiden puhal-lussuuttimiin tulevan ilman määrää voidaan säätää halutun kar-kaisuvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Samaten FR-patentissa 1 259 550 ehdotetaan kuuman ikkunalasin jäähdyttämistä puhaltamalla ilmaa paineella, joka -on lasin keskialueella heikompi kuin sen reunalla.

FR-patentissa 1 339 535 puolestaan kuvataan hieman erityyppistä tuulilasia, jossa kuten edellä mainituissakin on reuna-alue, joka särkyy pieniksi murusiksi, ja keskialue, joka taas särkyy suurehkoiksi kappaleiksi, mutta jossa keskialue on jaettu pystysuunnassa ohuilla nauhoilla, joiden alueelta lasi 7365 6 särkyy hienommiksi muruiksi. Lasi jäähdytetään pystyasennossa puna itämä xi a i._maa sen molemmille puolille ja pystytasossa tapahtuva heilahdusiiike voidaan antaa joko puhallussuutti-mille tai lasille itselleen.

Nyt on kuitenkin todettu, että tällaiset menetelmät eivät ole täysin tyydyttäviä, etenkään kun on kysymys tasaisista laseista, joihin näissä menetelmissä tulee ei toivottua mykevöitymis-tä, ja vaikka lasin keskiosa ja reunat karkaistaankin eri tavalla, tavoitellussa särkymistavassa esiintyy kuitenkin vaihtelua, jonka vuoksi mainittuja laseja ei ehkä voidakaan käyttää ajoneuvojen tuulilaseina.

Tämän keksinnön tavoitteena on tuoda korjausta näihin haittoihin ehdottamalla eriytynyttä karkaisumenotelmää, jonka avulla voidaan valmistaa tasaisia -ikkunalaseja, joiden särkyminen tapahtuu sillä tavoin, että niitä voidaan käyttää ajoneuvojen tuulilaseina.

Niinpä tässä keksinnössä ehdotetaankin tasaisen koko pinta-alaltaan voimakkaasti karkaistun ikkunalasin valmistamiseen tarkoitettua menetelmää, jossa karkaisu kuitenkin on erilainen ikkunalasin eri alueilla, jolloin se vastaa ajoneuvojen tuulilaseja koskevia asetuksia, ja jossa menetelmässä huolimatta erilaisista karkaisuista eriasteisen karkaisun aikaansaamiseksi lasin eri alueisiin, lasin kovettuminen aikaansaadaan samanaikaisesti lasin joka kohdassa.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan koko lasi kuumennetaan tasaisesti, sitten sen koko pinnalle suoritetaan voimakas karkaisu puhaltamalla jotakin jäähdytyskaasua jäähdytyksen tapahtuessa eräissä osissa lasia, erityisesti keskialueella, aikaisemmin kuin muilla alueilla, jolloin lasi kovettuu samanaikaisesti ikkunalasin joka kohdassa.

Jäähdytyksen aikaistaminen on vähäinen ja vain 0,1-2,5 sekuntia.

Il 73656

Tunnettuun tapaan ikkunalasi pidetään pystyasennossa ja puhallus tapahtuu samanaikaisesti molemmille puolille lasia lasin molemmin puolin sovitettujen karkaisulaatikoiden avulla.

Samoin sinänsä tunnetulla tavalla, jota on selitetty edellä mainitussa FR-patentissa 1 339 535, laatikot pannaan edestakaiseen niiden vertikaalitasossa tapahtuvaan liikkeeseen.

Keksintö soveltuu erityisesti tasaisten, edellä mainittuja määräyksiä vastaavien tuulilasien valmistukseen.

Keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi käytetään edullisesti karkaisulaatikoita, jotka käsittävät kaksi erillistä syöttötilaa, joista toinen on lasin keskiosaa kohti suunnattuja puhallussuuttimia ja toinen lasin reunaosia kohti suunnattuja puhallussuuttimia varten, esimerkiksi edellä mainitussa FR-patentissa 1 150 913 kuvatuntyyppistä laatikkoa.

Tunnetulla tavalla voidaan eräässä toisessa suoritusmuodossa jäähdytyksen erilaistamisen sijasta erilaistaa ennen jäähdytystä tapahtuva kuumennus tai yhdistää erilaistettu kuumennus ja erilaistettu jäähdytys, mutta lasi on kuitenkin kaikissa näissä tapauksissa saatava kovettumaan yhtä aikaa ikkunalasin koko pinta-alalta ja koko lasin karkaisun tulee olla voimakas.

Keksinnön edellä mainitussa toisessa suoritusmuodossa käytetään tavanomaisia laatikoita, joissa on vain yksi syöttökammio, mutta sitä vastoin uunin sisään sovitetaan suojalevyjä, jotka suojaavat keskialuetta tai lasin mitä tahansa muuta osaa sen molemmilta puolilta.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten liitteenä oleviin piirustuksiin, joissa: - kuvio 1 esittää karkaisulaatikoita, joissa on kaksi erillistä syöttökammiota lasin keskiosaan ja lasin reunaan suunnattuja puhallussuuttimia varten; 6 73656 - kuvio 2 esittää lasin karkaisu-uunia, joka on varustettu suojaievyiilä lasien keskialueen suojaamiseksi.

Seuraava selitys liittyy olennaisesti sellaisen ikkunalasin valmistamiseen, jonka keskiosaan tulee lasin serkyessä jäädä huomattava, yli 15 %:n näkyvyys ja jonka reuna-alueen tulee olla sillä tavoin karkaistu, että se murenee hyvin hienoiksi muruiksi, kuten asetukset edellyttävät, mutta eri karkaisu-alueiden muunkinlaiset sijoittelut ovat tietysti mahdollisia.

Kuvio 1 esittää puhalluslaitetta keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäistä suoritusmuotoa varten. Se käsittää kaksi puhallus-laatikkoa 1 ja 1', jotka on sovitettu pystysuoraan ja vastakkain, niin että niiden väliin jää kulkutila karkaistavia lasi-levyjä 2 varten. Molemmat laatikot 1 ja 1' ovat varustetut karkaistavan lasin 2 puoleiselta sivultaan kahdentyyppisillä puhallussuuttimilla: keskialueeltaan suuttimilla 3 ja 3', joihin syötetään puhalluskaasua, tavallisesti ilmaa, syöttö-kammioista 4 ja 4', ja reuna-alueeltaan suuttimilla 5 ja 5', joihin syötetään puhalluskaasua, samoin tavallisesti ilmaa, edellä mainituista syöttökammioista erillään olevista syöttökam-mioista 6 ja 6'.

Ikkunalasin 2 keskialueeseen suunnatut suuttimet 3 ja 3' ovat mieluiten jäykkiä suuttimia, jotka ovat varsin etäällä (useiden kymmenien millimetrien päässä) toisistaan. Ne ulottuvat lähelle lasia.

Näiden syöttökammio 4, 4' on liitetty tuulettimeen 7 ja varustettu kaksinkertaisella syötönohjausjärjestelmällä: - lautasventtiili 8, jonka avautumista ohjaa minkä tahansa elimen välityksellä tai suoraan paineilmasylinteri 9, joka puolestaan toimii loogisella ohjausjärjestelmällä, - käsin ohjattava näyttölaite 10, jonka avulla laitteen käyttäjä voi säätää puhalluspainetta.

li 7 73656

Reunan jäähdytyssuuttimet 5, 5' ovat mieluiten taipuisia suut-timia, jotka sijaitsevat lyhyen välimatkan päässä toisistaan, esimerkiksi sellaisen, joka on noin puolet lasin keskiosaan puhaltavien suuttimien 3, 3' välisestä etäisyydestä. Kuten niidenkin myös näiden suuttimien syöttökammio 6, 6', joka on erillään suuttimien 3, 3' syöttökammiosta, on yhdistetty tuulettimeen 11 ja varustettu kaksinkertaisella lautasventtiilin 12 ja näyttölaitteen 13 muodostamalla syötönohjausjärjestel-mällä.

Seuraavassa on kaksi suoritusesimerkkiä keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäisen suoritusmuodon toteuttamiseen tarkoitetusta laitteesta; näistä esimerkeistä toinen koskee 5 mm:n paksuisen ikkunalasin eriytynyttä karkaisua varten ja toinen 4 mm:n paksuisen ikkunalasin karkaisua varten tarkoitettua laitetta.

Esimerkki 1 Tämä esimerkki koskee 5 mm:n paksuisen ikkunalasin karkaisua.

Keskiosaan suunnatut puhallussuuttimet 3, 3' ovat toisistaan säännöllisen välimatkan päässä, jonka leveys L = 35 mm vaakasuorassa suunnassa ja korkeus h = 30 mm pystysuorassa suunnassa.

Vastaavat, molemmin puolin karkaistavaa lasia olevat suuttimet ovat 35 mm:n päässä toisistaan.

Näiden suuttimien halkaisija voi olla 1,5 tai 2,2 mm.

Niihin syötetään jäähdytysiimaa 680 vesimillimetrin paineella.

Lasin reunaan suunnatut puhallussuuttimet 5, 5' ovat nekin sekä vaaka- että pystysuoraan säännöllisten välimatkojen päässä toisistaan, jolloin etäisyys L' = 17,5 mm vaakasuorassa suunnassa ja korkeus h' = 60 mm pystysuorassa suunnassa.

Suuttimien halkaisija on 5 mm ja lasin molemmin puolin vastakkain sijaitsevien suuttimien välimatka on 95 mm.

7365 6

Niihin syötetään jäähdytysiimaa 370 vesimillimetrin paineella.

Etukäteen 630°C:een kuumennetulle lasilevylle puhallus käynnistyy .cesxiosaan ±, 3 sekuntia ennen kuin reunaan suuntautuva puhallus .

Esimerkki 2 Tämä esimerkki koskee 4 mm:n paksuisen ikkunalasin karkaisua.

Tässä esimerkissä keskiosaan suunnattujen suuttimien 3, 3' ja reunaosaan suunnattujen suuttimien 5, 5' välimatkat ovat samansuuruiset kuin edellisessä esimerkissä, mutta kummankin-tyyppisten suuttimien halkaisija on 2,8 mm.

Sri puolilla lasia sijaitsevien keskiosaan suunnattujen suuttimien välinen välimatka on 34 mm, kun taas eri puolilla lasia olevien reunaosaan suunnattujen suuttimien välimatka toisiinsa nähden on 64 mm.

Keskiosaan suunnattujen suuttimien syöttöpaine on 480-500 vesi-millimetriä ja reunaosaan suunnattujen suuttimien syöttöpaine taas 660 vesimillimetrin luokkaa.

Keskiosaan suuntautuva puhallus käynnistyy 1,5 sekuntia ennen reunaosien puhallusta.

Näissä esimerkeissä valmistetut ikkunalasit pysyvät tasaisina huolimatta differentioidusta karkaisusta ja karkaisuaste on korkea koko niiden pinta-alalta.

Jos halutaan valmistaa muuhun käyttöön kuin ajoneuvojen tuulilaseiksi tarkoitettuja ikkunalaseja tai jos asetusten muuttuessa karkaisu joudutaan suorittamaan siten, että eri karkaisu-alueet jakaantuvat muuten kuin lasin keskiosaan ja reunaosaan, voidaan erityyppisten suuttimien asemaa muutella, ja sovittaa erilaisia lisäsuuttimia useampien erilaisten alueiden aikaansaamiseksi.

il 7365 6

Kuvio 2 esittää kaavamaisesti ikkunalasin karkaisemista varten tarkoitettua pystysuoraa kuumennusuunia.

Tässä uunissa on pystysuorat seinämät 15 ja 16, kuumennuseli-miä, kuten esimerkiksi viitenumerolla 17 merkittyjä, ja pohja 13. Eri seinämien kuumennusosien vä]iin on jätetty tila lasilevyjen 2 kulkua varten.

Uunin sisään voidaan laskea suojalevyjä 19 ja 20, jotka on sovitettu asettumaan lasin keskialueen kohdalle tai yleensä niiden alueiden kohdalle, joiden lämpötilaa halutaan alentaa heikomman karkaisuvaikutuksen aikaansaamiseksi.

Nämä suojalevyt 19 ja 20 ovat esimerkiksi ruostumatonta terästä olevia levyjä, joiden pinta-ala on sama kuin lasilevyn kysymyksessä olevien alueiden. Suojalevyt ovat sovitetut samansuuntaisesti lasilevyjen kanssa ja 10-155 mm:n päässä niiden pinnasta, silloin kun niitä käytetään.

Nämä suojalevyt pannaan paikalleen vasta lasien kuumennusvai-heen lopussa, esimerkiksi 15-25 viimeiseksi sekunniksi, kun kuumennus kestää noin 150 sekuntia. Lasin tullessa uunista sen keskialueen lämpötila on noin 630° tai 640°C ja reuna-alueen lämpötila on noin 650° tai 660°C. Näiden kahden alueen lämpötilaero on siis korkeintaan noin 20-30°C.

Sitten lasilevyille suoritetaan jäähdytyspuhallus, joka käynnistyy samalla hetkellä koko lasin pinta-alaan. Puhalluslaa-tikoissa on tällöin vain yksi syöttökammio.

Erilaiset karkaisut voidaan saada aikaan lasin eri alueille lasin kovettuessa samanaikaisesti joka kohdastaan yhdistämällä eri alueiden erilaisen kuumennuksen ja eräiden alueiden ajallisesti porrastetun jäähdytyspuhalluksen vaikutukset.

'° 73656 Tämä keksintö merkitsee siis yksinkertaista menetelmää, joka on helppo toteurtaa aikaisemmin tunnetuissa menetelmissä käytetyillä taitteilla ikkunalasin eri alueiden, esimerkiksi keskiosan ja reunaosien, karkaisemiscksi eri tavalla turvaten silti toisaalta näiden lasien tasaisuuden ja toisaalta ajoneuvojen tuulilaseja koskevien asetusten mukaisen pirstoutumisen.

li

Claims (8)

11 73656 Patentti vaati muk set

1. Menetelmä tasaisen koko pinta-alaltaan voimakkaasti karkaistun Ikkunalasin valmistamiseksi, joka ikkunalasi on kuitenkin eri alueistaan, erityisesti toisaalta keskiosastaan ja toisaalta reunaosastaan eri tavalla karkaistu, erityisesti vastatakseen moottoriajoneuvojen tasaisia tuulilaseja koskevia normeja, jotka edellyttävät, että tuulilasin särkyessä vähintään 20 cm x 50 cm laajuiseen keskialueeseen, jonka keskikohta on suunnilleen ajoneuvon kuljettajan edessä, jää vähintään 15 %:n näkyvyys, toisin sanoen että kaikkien vähin- .... o 2 taan 2 cm suuruisten kappaleiden pinta-alojen summan tulee olla vähintään 15 %, mutta mikään kappale ei kuitenkaan saa olla pinta-alaltaan suurempi kuin 16 cm ; määräykset edellyttävät edelleen, että reuna-alueen tulee särkyä hyvin pieniksi murusiksi, toisin sanoen 5 cm x 5 cm:n alueelta tulee syntyä 40-350 sirua, ja että tässä reuna-aiueessa ei saa olla yli 7,5 cm:n pituisia sirpaleita, tunnettu siitä, että huolimatta sovelletuista erilaisista käsittelyistä erityyppiSten karkaisujen aikaansaamiseksi eri alueille, saadaan aikaan lasin samanaikainen kovettuminen lasipinnan joka kohdassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jonka mukaan lasi esikuumennetaan ja sitten jäähdytetään eri tavalla eri alueilla puhaltamalla jäähdytyskaasua, puhalluksen voimakkuuden ollessa pienempi tietyillä alueilla, erityisesti keskialueella, kuin muilla alueilla, erityisesti reuna-aiueel1 a, tunnettu siitä, että mainitut vähemmän jäähdytetyt alueet saatetaan etukäteen jäähdytyksen alaisiksi siten, että lasi kovettuu samanaikaisesti ikkunalasin pinnan joka kohdassa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ikkunalasin esikuumennus on tasainen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aikaistettu jäähdytys on välillä 0,1-2,5 sekuntia, joten vähemmän voimakkaasti jäähdytetyt alueet, erityisesti '2 73656 keskialue, säilyttävät pirstoutumisen jälkeen vähintään 15 %:n näkyvyyden.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jonka mukaan ikkunalasia kuumennetaan etukäteen eri tavalla eri alueilla siten, että alueet, joissa tulee olla alhaisempi karkaisaaste kuin muilla alueilla, erityisesti reuna-alue, kuumennetaan vähemmän kuin mainitut muut alueet, ja sitten ikkunalasi jäähdytetään puhaltamalla jäähdytyskaasua, tunnettu siitä, että ikkunalasin kaikki alueet jäähdytetään samanaikaisesti ja siitä, että alueet, joissa tulee olla alhaisempi karkaisuaste, karkaistaan vähemmän voimakkaasti.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ikkunalasin eri lämpötiloihin kuumennettujen alueiden välinen lämpötilaero on välillä 1 - 4 0 ° C .

1. Förfarande för framstä11 nin g av ett över hela sin yta starkt härdat plant fönsterglas, som emellertid har olika slags härdning i olika zoner, i synnerhet vid mitten a ena sidan och vid periferien ä ancra sidan, särskilt för att motsvara normer rörande plana vindrutor pä motorfordon, en-1igt vilka det vid splittring av fönsterglaset pä en mittzon med en utbredning av atminstone 20 cm x 50 cm, vars mittparti ungefär är framför föraren, kvarblir en sikt av atminstone 15 % , mao. summan av ytan hos de atminstone 2 cm Stora styckena bör utgöra atminstone 15^%, men inget stycke far emellertid ha större yta än 16 cm ; bestämmelserna förut-sätter vidare, att den periferiella zonen bör sönderdelas tili smä smulor, dvs. pä ett omräde av 5 cm x 5 cm bör det uppstä 40-350 skärvor och riennä periferiella zon fär inte innehälla skärvor med en längd av över 7,5 cm, kännetecknat av att ett samtidigt stelnande av glaset i varje punkt pä glasrutan framkallas trots de för upprättande av de olika härdningsty-perna i de olika zonerna di fferentierade behandlingarna .