FI73550C - Multipelavgreningsanordning foer hoegfrekventa signaler. - Google Patents

Description

73550

Monihaaroituslaite suurtaajuisia signaaleja varten

Multipelavgreningsanordning för högfrekventa signaler

Keksinnön kohteena on erittäin suurien ja ultrasuurien taajuuksien alueella (5...860 MHz) olevia signaaleja varten suunniteltu monihaaroituslaite, joka on erikoisesti tarkoitettu käytettäväksi yhteisantennilaitoksessa, ja jossa on vähintään 5 kaksi ketjuun kytkettyä suuntakytkintä kantajohdossa olevan sig-naalienergian erään osan haaroittamiseksi suunnasta riippuvalla tavalla laajakaistaisena jokaiseen eri haaraliitäntään, jolloin suuntakytkimet on tehty sellaisiksi, että ne vuorottelevassa sarjajärjestyksessä yhteenkytkettyinä muuntavat kulloinkin 10 esiintyvän tuloimpedanssin ylöspäin, vast, alaspäin.

Tällaisia haaroituslaitteita käytetään esim. yhteis-ja kaapelitelevisiolaitoksissa määrättyjen signaalien erottamiseksi samalla vaimennuksella tai eri vaimennuksilla kanta-johdosta eteenpäin meneviin johtoihin, jakelulaitteisiin tai 15 suoraan antennin 1iitosrasioihin. Tällöin on jo tilaajaverkossa mutta varsinkin ylemmän tason verkoissa (linja- vast, yhdysjohtoverkoissa) koko käyttötaajusalueella oltava varmistettu, että haaroituslaite on millä tahansa haaroitusvaimen-nuksella jokapuolisesti sovitettu liitettyjen johtojen aalto-20 vastukseen, ja että kaikkien lähtöjen välillä saavutetaan mahdollisimman suuri erotusvaimennus.

Edellä mainittua tyyppiä oleva monihaaroituslaite tunnetaan DE-AS-julkaisusta 2.425.722. Tässä laitteessa on kylläkin pyritty täyttämään edellä mainitut vaatimukset, mutta riittä-25 mättömästi, niin että tämä laite on useissa käyttötapauksissa käytännöllisesti katsoen käyttökelvoton. Verrattaessa tätä 2 73550 laitetta nykyään yleisimmin ja käytännössä melkein yksinomaan käytettyihin moni haaroituslaitte isiin, jotka tunnetaan esim. DE-0S-julkaisuista 2.343.403 ja 2.703.208, samoin kuin DE-AS-julkaisuista 2.448.737 ja 2.606.449, ja 5 joissa on samanlaiset sarjaan kytketyt, kaikki tuloimpe-danssia samaan suuntaan muuntavat, mainituissa esimerkeissä alaspäin muuntavat suuntakytkimet, jotka tällöin jo näiden suuntakytkimien pientä lukumäärää käytettäessä antavat sietämättömän huonon sovituksen ja täten myös erotusvaimenriuksen, 10 on DE-AS-julkaisun 2.425.722 mukaisella laitteella kylläkin aikaansaatu kompensaatio kytkemällä peräkkäin ylöspäin ja alaspäin muuntavia suuntakytkimiä (kts. tämän AS-julkaisun saraketta 4, rivit 4...8), mikä kompensaatio kuitenkin on riittämätön siinä tapauksessa, että haaroittimien lukumäärä on suuri.

15 Jo kaksoishaaroittimessa, jonka haaroitusvairaennus tämän DE-AS-julkaisun kuvion 8 mukaan on 14 dB, muuttuu 75 ohmin tuloimpedanssi enintään noin 60 ohmin lähtöimpedanssiksi (joka on taajuudesta riippuva). Tämä poikkeama tulee vielä huomattavan paljon suuremmaksi haaroittimissa, joiden haaroitus-20 vaimennus on pienempi. Sovitus ensimmäisen haaroittimen luona voi olla noin 80% tuloimpedanssista ja täten vielä olla monessa tapauksessa riittävä (jolloin resistanssin R valinnalla on tehty haaroitusvaimennuksen ja sovituksen välinen kompromissi), mutta toisen haaroittimen sovitus, joka ilman sovi-25 tusvälitintä tai tässä AS-julkaisussa mainittua lisäsovitus-resistanssia on 50% tuloimpedanssista, on luvattoman huono. Tämä 1isäsovitusresistanssi aiheuttaa sellaisenaan lisäkustannuksia ja suurentaa sitäpaitsi haaroitusvaimennusta niin, että varsinainen suuntakytkin on mitoitettava pienempää haa-30 roitusvaimennusta varten. Tämä ratkaisu suurentaa läpimeno-vaimennuksia, ketjukytkentä tulee epäsymmetriseksi, halutut vastakkaiset samat muuntosuhteet täsmäävät vieläkin vähemmän, ja erotusvaimennus tulee huonommaksi. Käytännössä halutaan useimmin yhteisantennilaitoksen kaikkia tilaajia syöttää suun-35 nilleen samantasoisilla signaaleilla. Tästä syystä on haaroitusvaimennuksen oltava suurempi kantajohdon alussa kuin tämän johdon loppupäässä. Pitkähköjen kantajohtojen yhteydessä on tällöin 73550 myös pakosta käytettävä suhteellisen paljon pienempiä haa-roitusvaimennuksia , ääritapauksissa jopa 3 dB (jakelui aite). Sellaisia haaroittimia , joiden haaroitusvaimennus on pienempi kuin 10 dB, ei voida puolestaan valmistaa riittävän suurin 3 takaisinkytkentävaimennuksin. DE-AS-ju1 k aisusta 2.423.722 tunnetun monihaaroittimen erikoistapauksessa tulevat mainitut puutteet pienemmillä haaroitusvaimennuksi11 a vieläkin pahemmiksi, koska tällöin sovitusresistanssi olisi mitoitettava vieläkin suuremmaksi edellä jo selitetyin seurauksin. 7 ä-10 män tunnetun monihaaroituslaitteen yhteydessä ei siis voida aikaansaada yhtä vähän suurempia ketjukytkentöjä kuin myöskään sellaisia haaroittimia, joiden haaroitusvaimennukset ovat pienemmät kuin 10 dB ja joiden sähköiset ominaisuudet ovat riittävän hyvät. Lopuksi on tässä laitteessa vielä ryhdyt-15 tävä erikoisiin lisätoimenpiteisiin ultrasuurien taajuuksien alueen laajentamiseksi 860 megahertsiin asti (kts. vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosaa), mikä edelleen lisää komponentti- ja valmistuskuluja ja täten myös kustannuksia.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada vaatimuksen 1 laji-20 määritelmässä selitetty monihaaroituslaite, joka koko käyttö-taajuusalueella riippumatta peräkkäin kytkettävien suuntakyt-kimien lukumäärästä mahdollistaa kaikkien lähtöjen välisen suuren erotusvaimennuksen samoin kuin jokapuolisen sovituksen ja myös pienet haaroitusvaimennukset.

25 Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että jokaisessa suuntakytkimessä on kaksi toisistaan erillään olevaa muuntajaa, jolloin ensimmäisen muuntajan virtamuuntajän ensiokäämi on kytketty tulon ja lähdön väliin, toisen jänni-temuuntajan ensiokäämi on kytketty tulon tai lähdön ja maan 30 väliin, ja virtamuuntajän toisiokäämi on yhdistetty toisaalta maahan ja toisaalta jännitemuuntajän toisiokäämiin, ja että alaspäin muuntavissa suuntakytkimissä on haaroi tus 1iitäntä kytketty molempien toisiokäämien väliin, ja jännitemuuntajän toisiokäämin toinen pää on kytketty ohmisen resistanssin ka-35 utta maahan, kun taas ylöspäin muuntavissa suuntakytkimissä on resistanssi kytketty toisiokäämien ja maan välisen lii-tospisteen ja maan väliin, ja jännitemuuntajän toisiokäämin toinen pää muodostaa haaroitusliitännän.

4 73550 Tällaisia suuntakytkiraiä on kahta eri perusrakennetta, joiden kaksoiskytkennät on esitetty kuvioissa 1, ja 3, vast. 2 ja 4. Kuvioiden 1 ja 2 mukaiset kytkennät (tyyppiä A) muuntavat tuloimpedanssin alaspäin, ja kuvioiden 3 ja 4 mukai.-5 set kytkennät (tyyppiä B) muuntavat tuloimpedanssin ylöspäin. Täten aikaansaadaan kompensaatio vuorotellen kytkemällä peräkkäin tyypin A ja B mukaisia suuntakytkimiä. Tämä ylöspäin ja alaspäin tapahtuva muuntaminen on optimaalinen siinä tapauksessa, että kuvioiden 1 ja 3, vast. 2 ja 4 mukaiset 10 suuntakytkimet seuraavat toisiaan peräkkäin vuorotellen.

Ensimmäisessä tapauksessa saadaan ihanteellisella erotusvai-mennuksella (haaroituksen ja lähdön välinen äärettömän suuri kytkentävaimennus) ja kulloinkin vapaiden liitäntöjen ollessa päättettyinä liitettyjen johtojen aaltovastuksella seuraa-15 vat arvot:

Kuvion 1 mukainen Kuvion 3 mukainen kytkentä kytkentä 2n2 - - 2n2 + -p - 2 1 Z --- * ZL ^1,1ZL^ --- . Z. ( “1 ZL)

h L

„ 2 1 ,.2 1 2n + —- 2 2n - —2 n n JL _!_ 7 ( 1.7 ) zn (1 - 2) . Z. (0,9Z.) . 1 · L WJ,9'L.

A Π L J.j I — 2 __________n_______ ZAB ZL (ZL> ZL (ZL> a, 20 log ^ (10 dB) 20 log ^ (10 dB) 2 2 a . 20 log -2(-g- ~·1)·- (0,47dB) 20 log 1} (0,47 dB) d 2n -1 2n -1 ( 1 _ _L ) 7 _]- * (— Z, )

R U n2 ’ ZL (0,9Zl) 1 _ J. Ό, 9 L

n2 5 73550 Tässä taulukossa n tarkoittaa suuntakytkimien molempien muuntajien kierroslukusuhdetta, liitettyjen johtojen aal tovastusta Z^., Z^, ja Z^g tulon, lähdön ja haaran impedansseja, a^ haaroitusvaimennusta ja kantajohdon läpime-5 novaimennusta.

Laskemalla saaduista kaavoista nähdään ilman muuta, että kytkettäessä näitä molempia suuntakytkimiä peräkkäin, jolloin siis toisen suuntakytkimen tulo on päätetty ensimmäisen suuntakytkimen lähtöimpedanssilla Z^ eikä aaltovastuk-10 sella Z^, ovat kaikki impedanssit taajuudesta riippumatta yhtä suuret kuin aaltovastus Z niin, että on saavutettu ihanteellisen erotusvaimennuksen vallitessa jokapuolinen sovitus sekä lähdöstä haaraan että myös haarojen välillä, kun resistanssit R^, vast. on mitoitettu mainittujen erotusvaimen-15 nusehtojen mukaan. Esimerkkinä on edellä olevassa taulukossa sulkuihin merkitty kaksoishaaroittime 11 e lasketut arvot, kun haaroitusvaimennus on 10 dB (n =10). Näitä laskettuja arvoja ei luonnollisestikaan täysin saavuteta käytännössä. Poikkeamat teoreettisista ihannearvoista johtuvat pääasiallisesti 20 siitä, että 1. kaupan saatavat resistanssit eivät yleensä tarkasti vastaa laskettuja arvoja, minkä lisäksi niillä on toleranssisnsa samoin kuin kaikilla muilla komponenteilla, 2. kierroslukusuhdettaei aina voida tarkasti toteuttaa käy- 25 tännössä mahdollisilla kierrosluvuilla, tai haaroistusvaimen-nuksen määrättyjen vaadittujen arvojen saavuttamiseksi on nämä kierroslukusuhteet vlittu eri tavoin molemmille muuntajille, jolloin resistanssin R arvo on valittava siten, että saadaan haaran hyvän sovituksen ja suuren haaroitusvaimennuk-30 sen välinen kompromissi, 3. siinä tapauksessa, että kantajohdosta haaroitettavalle sig- naalienergialle on määrätty vakioarvo, on n:nen suuntakyt- kimen haaroitusvaimennuksesta vähennettävä arvo (n-l)a ..

d Nämä poikkeamat ovat kuitenkin kokonaisuudessaan suh-35 teellisen pieniä niin, että mitatut arvot hyvin pitävät yhtä laskettujen arvojen kanssa, ja joka tapauksessa ovat huomattavasti paremmat kuin tunnettujen haaroituslaitteiden arvot. Niinpä on esim. keksinnön mukaisella kaksoishaaroittimella, jossa on kulloinkin 14 dB haaroitusvaimennus, ja tähän suo- 6 73550 raan verrattavissa olevalla DE-AS-julkaisun 2.425.722 mukaisella vastaavalla laitteella seuraavat arvot: ____VHF__UHF_.

Takaisinkytkentä- —

vaimennus rE ^ 30dB

ar A___

rAB1 >25dB > 20dB

arAB2 5 Perus-läpimenovai-

raennus ad <1dB ' <2dB

g

Erotusvaimennus AB1-A

> 30dB

aAB2-A

Kaikkiaan on siis keksinnön mukaisen monihaaroitus-laitteen ansiosta saatu kytkentä, joka tekniikan tunnet-10 tuun tasoon verrattuna erittäin pienin kustannuksin antaa koko mainitulle taajuusalueelle kaikkien liitäntöjen sovitukselle, erotusvaimennuksi1le ja välitetylle teholle maksimiarvot, ja joka myös soveltuu suhteellisen pieniä haa-roitusvaimennuksia varten. Alivaatimuksissa on esitetty 15 vaatimuksen 1 kohteen eräitä edullisia sovituksia ja suoritusmuotoja .

Vaatimuksen 2 mukaisen kytkentätoimenpiteen ansiosta voidaan yksinkertaisella ja kustannuksiltaan edullisella tavalla laajentaa käyttötaajuusaluetta kohti pienempiä taa-20 juuksia.

Ketjukytkentä tulee kustannuksiltaan vieläkin edullisemmaksi käyttämällä vaatimuksen 3 mukaista rakennetta. Materiaalin (sydämien ja käämien) säästö samoin kuin valmistuskustannusten säästö on erikoisen huomattava laitoksissa, 25 joissa on suuri lukumäärä haaroittimia. Lisäksi resultoiva induktanssi laskee vähemmän kuin siinä tapauksessa, että 7 73550 jokaista jännitemuuntajaa varten käytetään omaa ensiokäämiä niin, että esim. nelinkertaishaaroittimessa vaikuttaa vain noin puolet eikä noin neljäsosa eri 11iskäämin induktanssista, mikä johtaa alemman rajataajuuden pienenemiseen vieläkin 5 enemmän. Tämän rakenteen ansiosta saavutetaan lopuksi vielä pienempi läpimenovaimennus (esim. jopa 1 dB, kun on kysymys kaksoishaaroittimesta , ja 2 dB nelinkertaishaaroi11imesta kyseenollen, jolloin haaroitusvaimennus kulloinkin on 14 dB). Teoreettisesti voidaan rakentaa haaroituslaite, jossa 10 on mielivaltaisen monta haaroitusta ja vain yksi ainoa en-siokäämi kaikkia jännitemuuntajia varten. Käytännössä tulee kuitenkin noin 8 suuntakytkintä yhdistettäessä eteen valmistustekniset rajat, jotka varsinkin suuremmilla taajuuksilla riippuvat laitteen tilantarpeesta ja - mikäli toisio-15 käämeissä ei ainoastaan ole puoli kierros, joka kulloinkin menee vain kerran sydänporauksen läpi, vaan kokonainen kierros tai useampia kierroksia - muuntajan vaikeasta käämimisestä.

Vaatimuksen 4 mukaista osataajuusalueiden haaroitusta voidaan edullisesti käyttää määrätyissä käytännön tapauksis-20 sa, joissa erikoisesti tarvitaan suurta erotusvaimennusta, esim. käytettäessä laitetta erittäin suurien ja ultrasuurien taajuuksien erotusmuuntajana tai mittaustarkoitukseen.

Vaatimuksen 5 mukaisen kaksoishaaroittimen käyttäminen keksinnön mukaan antennin pistorasiana on erikoisen edul-25 lista varsinkin, kun otetaan huomioon tällöin ilman suodatinta saavutettavissa olevat suuret erotusvaimennukset (> 50 dB eri rasioiden välillä). Tällöin periaatteessa ei tarvita mitään vaiintavälineitä haaroitetun energian erottamiseksi radiotaajuisille ja televisiotaajuisille alueille, koska nä-30 mä välineet ovat jo olemassa vastaavien vastaanottimien tu-lokytkennöissä. Tällaisille antennin pistorasioille on siis myös tunnusomaista erittäin pieni kytkentäkomponenttien määrä. Lopuksi voidaan molempia haaroitusliitäntöjä valinnaisesti käyttää radiotaajuutta tai televisiotaajuutta varten.

35 Tämän ansiosta ovat nämä antennin pistorasiat sellaisenaan ylivoimaisia verrattuna rasioihin, joissa ei ole mitään suuntakytkintä (koska näissä pistorasioissa tarvitaan runsaasti 8 73550 suodatinkomponentteja) , ja ne ovat ylivoimaisia myös esim. DE-OS-julkaisusta 2.309.151 tunnettuihin suuntakytkinrasioi-hin verrattuna. Näissä on kylläkin erotusvaimennus normaalitapauksissa riittävä, mutta välitettäessä televisio-5 signaaleja alemmissa erikoiskanavissa ja radiosignaaleja ylemmällä UKV-alueella ei erotusvaimennus enää ole riittävä ilman ylimääräisiä suodatin 1 aitteita häiriötapauksissa (esim. vastaanottimen 1iitäntäkaapelin joutuessa oikosulkuun tai toimiessa tyhjänä).

10 Lisäksi on di fferentiaa1imuuntajassa noin 3dB:n suu ruinen häviö västämätön, jolloin vastaanotin!iitäntöjen määrätyllä haaroitinvaimennukse 11a on suuntakytkimien haa-roistusvaimennuksen oltava pienempi, mikä jälleen johtaa läpimenovaimennuksen suurenemiseen. Tämän vastakohtana tar-15 vitaan keksinnön mukaisessa kytkennässä huomattavasti vähemmän kytkentäkomponentteja (varsinkin vaatimuksen 3 mukaisessa suoritusmuodossa) huolimatta siitä, että esiintyy suunnilleen yhtä suuri läpimenovaimennus, vaikka kaksi suunta-kytkintä on liitetty yhteen. Tähän läpimenovaimennukseen 20 sisältyy jo televisioalueen signaalienergian pienen osan menetys radiohaaraan ja päinvastoin (esim. noin 0,2 dB noin 14 dB haaroi11imessa ) . Tämä häviö suurenee kylläkin suunta-kytkimissä, joidan haaroitusvaimennin on pienempi.

Tällaisissa käyttötapauksissa on varsinkin antennin 25 pistorasioiden suurempaa lukumäärää käytettäessä edullista käyttää vaatimuksen 6 mukaista suoritusmuotoa, jossa jokaisen haara 1iitännän luona on käytettävissä suurin mahdollinen signaalienergia, jolloin haaroitusvaimennus molempien suunta-kytkimien ollessa vaiheeltaan oikein yhteenkytketyt, on noin 30 3 dB pienempi kuin yksittäissuntäkytkimessä. Näiden ®1ektii- visten haaroittimien kustannukset ovat kylläkin suuremmat, ja takaisinkytkentävaimennusten arvot vastaanottimien liitän-nöissä ja näiden liitäntöjen välinen erotusvaimennus eivät enää ole yhtä edullisia. Tämä haitta on kuitenkin antennin 35 pistorasioiden yhteydessä yleensä vähemmän merkityksellinen, samoin kuin se tosiseikka, että kumpikin näistä molemmista liitännöistä on kiinteästi liitetty määrättyyn osataajuus- 73550 alueeseen (radiotaajuus vai televisiotaajuus), eikä näin ollen ole käytettävissä molempia taajuusalueita varten.

Läpimenovaimennuksen samoin kuin kaikkien liitäntöjen takaisinkytkentävaimennuksen parantamiseksi on tarkoituk-5 senmukaista käyttää hyödyksi DE-OS-jui kaisun 2.703.258 vaatimuksen 7 mukaisia sinänsä tunnettuja toimenpiteitä.

Vaatimuksen 8 tunnusmerkkien mukaan voidaan kytkennän rakennetta oleellisesti yksinkertaistaa valmistusteknisestä ja täten saavuttaa valmistuskustannusten huomattavaa ale-10 nemista. Tämä koskee erikoisesti monihaaroi11imi a, joiden jännitemuuntajien toistokäämeissä on vain puoli kierros, joka siis on tehty sydänporausten läpi johdetuksi suoraksi langaksi .

Kuviot 5...8 esittävät keksinnön mukaisen monihaaroi-15 tuslaitteen kolmei suoritusesimerkin kytkentäkaaviota, samoin kuin erään toisen suoritusesimerkin käämimiskaavio.

Kuvio 5 esittää kaksoishaaroitinta, joka on tehty kahdesta peräkkäin kytketystä tyyppiä B ja A olevasta suunta-kytkimestä, ja kytkentäkondensaattorista C, minkä tarkoituk-20 sena on laajentaa käyttötaajuusaluetta pienien taajuuksien suuntaan. Tällä suoritusmuodolla on jo kaikki vaatimuksessa 1 selitetyt edut, koska ihanteellisen erotusvamennuksen vallitessa saavutetaan tarkka kompensaatio molempien vastakkain suunnattujen impendanssimuutosten ansiosta ja täten hyvä so-25 vitus ja minimaalinen läpimenovaimennus. Tämä kytkentä toimii käytännöllisesti katsoen ilman mitään erikoistoimenpiteitä 5...860 MHz alueella samoin edullisin sähköisin arvoin.

Kuvion 6 näyttämässä nelinkertaisessa haaroittimessa on jännitemuuntajassa käytetty yhtä ainoaa ensiokäämiä ja 30 yhtä ainoaa sydäntä.

Tämä suoritusmuoto antaa verrattuna sellaiseen suoritusmuotoon, jossa käytetään jokaista jännitevälit intä varten omaa erillistä ensiokäämiä, materiaali- ja valmistuskustannusten huomattavaa säästöä ja johtaa lisäksi jännitemuunta-35 jien ensiokäämien resultoivan induktanssin pienempään alenemiseen ja täten alarajataajuuden pienempään suurenemiseen.

Lisäksi voidaan, verrattuna kuvion 5 mukaan rakennettuun vastaavaan nelinkertaiseen haaroittimeen, ssavutttaa 10 73550 läpimenovaimennuksen huomattava pieneneminen (jopa 2 dB käytettäessä 14 dB suuntakytkimiä) pienempien sydän- ja hajontahäviöiden ansiosta. Lopuksi on tällä kytkennällä mahdollista käyttää tähtimäistä rakennetta, mikä monissa 5 tapauksissa antaa vähemmän tilaa vaativan ja liitäntöihin nähden edullisimman sovituksen.

Kuvio 7 esittää antennin pistorasioiden haa roitus 1 ai-tetta, jossa vaatimuksen 3 mukainen kaksoishaaroitin on täydennetty vaatimuksen 7 mukaisilla va1 intavä1inei11ä. Täten 10 on saatu toteutetuksi antennin pistorasia, jolle on tunnusomaista energian maksimaalinen välittyminen vastaanotinlii-täntöihin ja suhteellisen pienet komponenttikustannukset ja samalla pieni läpimenovaimennus. Täten saavutettava hyvä sarjaankytkentämahdol1isuus on erikoisen tärkeää varsinkin 13 antennin pistorasioiden yhteydessä, koska näillä on käytännössä laajaa käyttöä.

Kuvion 8 näyttämästä käämikaaviosta, joka koskee kak-soishaaroitinta, jonka haaroitusvaimennus on noin 14 dB ja joka on rakennettu kuvioiden 3 ja 1 mukaisesta suuntakytki-20 mestä ottamalla huomioon vaatimuksen 3 selittämä yksinkertaistaminen, nähdään tällöin mahdollisimman yksinkertainen ja havainnollinen suoritusmuoto. Kun otetaan huomioon resistanssien R. ja R_ liitäntälankojen käyttäminen jännitemuun-»1 ^ tajan toisiokäämeinä on täten saatu kustannuksiltaan 25 erikoisen edullinen valmistus.

Claims (8)

11 7^550

1. Erittäin suurien ja ultrasuurien taajuuksien alueella (5...860 MHz) olevia suurtaajuisia signaaleja varten suunniteltu monihaaroituslaite, joka erikoisesti on tarkoitettu käytettäväksi yhteisantennilaitoksissa, ja jossa 5 on vähintään kaksi ketjuun kytkettyä suuntakytkintä kanta-johdossa olevan signaalienergian erään osan haaroittamisek-si suunnasta riippuvalla tavalla laajakaistaisena jokaiseen eri haaraliitäntään, jotka suuntakytkimet on tehty sellaisiksi, että ne vuorottelevassa sarjajärjestyksessä yhteenkyt-10 kettyinä muuntavat kulloinkin esiintyvän tuloimpedanssin ylöspäin, vast, alaspäin, tunnettu siitä, jokaisessa suuntakytkimessä on kaksi erillään olevaa muuntajaa It tl 1t (U^, U2), jolloin ensimmäisen (virta-) muuntajan (U ensiokäämi on kytketty tulon (E) ja lähdön (A) väliin, toi- tt 15 sen (jännite-) muuntajan (U.) ensiokäämi on kytketty tulon ^ Il (E) tai lähdön (A) ja maan väliin, ja virtamuuntajän (U^) toisiokäämi on yhdistetty toisaalta maan ja toisaalta jän- II nitemuuntajän (U2) toisiokäämiin, ja että alaspäin muunta-·.- ' vissa suuntaky tkimissä (tyyppiä A) on haaroi tusl i i täntä (AB) : 20 kytketty molempien toisiokäämien väliin, ja jänni temuunta jän II : (U 2) toisiokäämin toinen pää on kytketty ohmisen resistans- sin (R^) kautta maahan, kun taas ylöspäin muuntavissa suun-takytkimissä (tyyppiä B) on resistanssi (R 2) kytketty toisio-- käämien ja maan välisen liitospisteen ja maan väliin, ja • · - tt 25 jännitemuuntajan (U2) toisiokäämin toinen pää muodostaa haaroi tus 1iitännän (AB).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen monihaaroituslaite, tunnettu siitä, että kulloinkin kaksi peräkkäin seu-raavaa suuntaky tkintä on yhdistetty kantajohtoon kytketyllä 30 kondensaattorilla (C) aiipäästökompensaation aikaansaami-; seksi .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen monihaaroitus laite, tunnettu siitä, että vähintään kahden suun- . * * " , I! takytkimen jännitemuuntajaa (U2) varten käytetään yhtä ai- 1 noaa ensiokäämiä. 12 73550

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen monihaa-roituslaite, tunnettu siitä, että kulloinkin kaksi viereistä suuntakytkintä on yhdistetty kaksoishaa-roittimiksi, ja molempien haaroitusliitäntöjen (ABI, AB2) 5 jälkeen on kytketty valintavälineet, joiden kautta osa käyt-tötaajuusalueesta voidaan haaroittaa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen monihaaroi-tuslaite, tunnettu siitä, että kulloinkin kaksois-haaroittimiksi yhdistettyjä viereisiä suuntakytkimiä on käy- 10 tetty antennin pistorasioina.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen moni haaroitus 1 aite, tunnettu siitä, että kaksoishaaroittimia on käytetty antennin pistorasioina, ja että molempien haaroitusliitäntöjen (ABI, AB2), valitsemiseksi nämä haaroittimet on yh- 15 distetty kulloinkin UKV-sulkuna toimivan rinnakkaisresonans-sipiirin (P) kautta televisiovastaanottimien liitäntään (F5) samoin kuin kulloinkin UKV-taajuudella viritetyn sarjareso-naanssipiirin (6) kautta UKV-vastaanottimen liitäntään (UKW).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1...6 mukainen monihaaroi-20 tuslaite, tunnettu siitä, että jokaisen suunta- kytkimen muuntajissa on käytetty putkisydämiä, jolloin vir-tamuuntajasydämen tilavuus ja/tai suhteellinen permeabili-teetti on piehempi kuin jännitesydämen tilavuus ja/tai suh- tl teellinen permeabiliteetti, että virtamuuntajän (U^) toisio-25 käämin kierrokset on jaettu tasaisesti sydämen kehälle ja tl jännitemuuntajän (U„) toisiokäämin kierrokset sijaitsevat lähellä toisiaan, ja että virtamuuntajän (U^) sydänporauksen sisäpuolella ;ensiokäämi on vakioetäisyyden päässä toisio-käämistä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1...7 mukainen monihaa- roituslaite, tunnettu siitä, että jännitemuunta- tl jän (U2) toisiokääminä käytetään resistanssin (R^, R2) toista liitäritelankaa. 35 13 73550