FI72571B - Armeringsmatta foer staolbetong. - Google Patents

Description

72571

Raudoitusmatto teräsbetonille

Keksinnön kohteena on raudoitusmatto teräsbetonia varten, joka matto koostuu keskenään risteävistä ja risteämis-5 pisteissä toisiinsa hitsatuista pitkittäis- ja poikittais-langoista, joiden liitosta on parannettu rivoittamalla, meistämällä tai muulla tavoin.

DE-A2-2- 315 520 ja DE-Al-2 350 866 julkaisusta tunnetuissa tällaisissa raudoitusmatoissa poikittaislankojen 10 päät ulottuvat maton kummankin puolen reunan pitkittäis-lankojen ulkopuolelle ja ne ovat voimansiirron parantamiseksi viereiseen mattoon jokaisessa matonreunassa taivutettu silmukkamaisesti molempien uloimpien reunan pitkittäis-lankojen yli ja taivutettu vielä seuraavien pitkittäis-15 lankojen yli taaksepäin ja hitsattu näihin kiinni. Sama parannettu vaikutus poikittaislangan suuntaisessa voimansiirrossa voitaisiin saavuttaa pidentämällä matonreunojen yli ulottuvia ja vain reunan pitkittäislankoihin saakka taivutettuja poikittaislankojen päitä. Molemmissa tapauk-20 sissa vaatii voimansiirron parantaminen kuitenkin huomattavasti enemmän poikittaislankamateriaalia.

Pitkien poikittaislankapäiden toinen haittapuoli on siinä, että - säilyttäen senaikaiset yleiset standardi-ohjelmat matonleveydessä - suurilla poikittaislankaulok-25 keillä varustettuja hilaratoja ei enää voida valmistaa senaikaiset standardiohjelmat sisältävillä hilahitsauskoneil-la.

Voimansiirron parantaminen raudoitusmattojen poikki-suunnassa voidaan saavuttaa itse asiassa tunnetulla taval-30 la myös panemalla viereisten mattojen reunat vähintään yhden silmukan verran päällekkäin. Tällöin kuitenkin mattojen päällekkäisalueella ei ainoastaan ole kaksi kertaa niin paljon poikittaislankamateriaalia kuin voimien vastaanottamiseksi itse asiassa oli tarpeellista, vaan pit-35 kittäislangat ovat myös parittain vierekkäin, nimittäin aina yksi kummastakin molemmista päällekkäisistä matoista, 2 72571 niin että päällekkäisalueella lisäksi tapahtuu myös pit-kittäislankamateriaalin kasautumista.

Tätä haittaa voidaan pienentää FI-patenttijulkaisun 41068 mukaisilla matoilla, joissa maton kummassakin pitkit-5 täisreunassa olevat pitkittäissauvat on sovitettu pienemmän välimatkan päähän toisistaan kuin maton sisäalueella olevat pitkittäissauvat ja poikittaislankojen päätyosat on suorassa kosketuksessa taivutettu reunan pitkittäissauvojen ympäri. Tämä toteutus pienentää aluetta, jolla kaksi vierek-10 käistä mattoa tulee toisiinsa päin olevilla reunoilla päällekkäin. Samalla se aikaansaa myös poikittaissauvojen päällekkäin menevien pituuksien pienenemisen. Myös voimansiirron varmuus paranee poikittaislankojen taivutettujen päiden ansiosta, koska tämän taivutuksen ansiosta, vältetään mat-15 tojen käsittelyssä usein esiintyvä, poikittaislangan ja reunan uloimman pitkittäislangan välisen hitsiliitoksen vaurioituminen. Toisaalta maton tämän toteutusmuodon ansiosta tila, jossa vierekkäisten mattojen pitkittäislangat ovat vierekkäin, kapenee suuresti, joten betoni ei aina 20 pääse menemään vierekkäisten pitkittäislankojen läpi ja näin ympäröimään pitkittäislankoja, joten syntyy paikkoja, joissa ei ole minkäänlaista liitosta betonin ja teräksen välillä.

Koska raudoitusmattoja tosin valmistetaan suhteelli-25 sen suurina pituuksina, kuitenkin ottaen huomioon kuorma-autoissa ja rautatievaunuissa tapahtuvan käsittelyn sekä kuljetuksen rajoittama leveys, täytyy jokainen raudoitus mattojen poikittaislankojen suunnassa käytännössä sovittaa raudoitettavan kannattajan erilaisiin mittoihin pane-30 maila kokoon useita, vierekkäin asennettuja mattoja, jolloin selostetut materiaalihäviöt päällekkäisalueilla kumuloituvat.

Keksinnön perustana on tehtävä muodostaa alussa mainittu raudoitusmatto siten, että ensinnäkin varmiste-35 taan optimaalinen voimansiirto viereisten mattojen poikittaislankojen välillä ja toisaalta, että keksinnön mukai- 3 72571 sista matoista kokoonpantu raudoitus voidaan, käytännöllisesti katsoen ilman materiaalihäviöitä, sovittaa mattojen poikkisuunnassa laajoissa rajoissa erilaisiin kannattimen mittoihin.

5 Keksinnön lähtökohtana on lähinnä jo kauan sitten tunnettu tosiasia, että pintakannattimen kantokyvyn paikallinen korottaminen ei vaikuta vain välittömästi sillä alueella, missä se toteutetaan, vaan se vaikuttaa myös määrätylle etäisyydelle,molemmin puolin tätä aluetta (ns.

10 mukana kantava levyn leveys). Jos yhteen pintakannattimeen on keskitetty alueittain enemmän teräspoikkipintaa leveys-yksikköä kohti kuin kannattimen muilla alueilla, niin suuremman raudoitustehokkuuden omaavat alueet ottavat osan pienemmän raudoitustehokkuuden omaavien alueiden kuormasta. 15 Käytännössä tämä merkitsee, että raudoitus voidaan laskea arvolla, mikä vastaa vahvasti raudoitettujen alueiden raudoitustehokkuuden ja heikommin raudoitettujen alueiden raudoitustehokkuuden keskiarvoa.

Tästä itse asiassa jo vanhasta tiedosta ei tähän 20 saakka ole ollut käytännön hyötyä siksi, koska sunnitel-luissa päällekkäismitoissa, mitkä luonnollisesti asennus-suunnitelmissa täytyi olla annettuna, täytyi asennuspaikalla tarkasti pysyä, mikä edellytti mattojen hyvin huolellista ja siksi aikaavievää ja epätaloudellista asentamista.

25 Edelleen tähän asti yleisten raudoitusmattojen yhteydessä, erikoisesti kaksiakselisesti raudoitetuissa pintakannat-timissa/ maton alku ja loppu asennetussa liitoksessa oli vain hyvin vaikeasti todettavissa, jolloin asennustavan tarkistus jälkeenpäin vastaanottavan insinöörin taholta 30 oli melkein mahdotonta. Siksi epäilykset tarpeellisen tarkan asennuksen taloudellisuuteen nähden ja rakenteen varmuuteen nähden kontrolloimattomissa olevien asennusvirhei-den vuoksi muodostivat ne syyt, mitkä eivät näyttäneet suosittelevan yllä esitettyä tietoa.

35 Keksintö perustuu edelleen toiseen tietoon, että käytettäessä useita hitsauspisteitä poikittaislangan voi- 4 72571 mansiirtovälillä asianomaisen poikittaislangan yksityiset hitsauspisteet osallistuvat sitä erilaisemmin voimansiirtoon, mitä suurempi pitkittäislankojen välinen välimatka on. Tämä koskee erikoisesti rivoitettuja tai muulla taval-5 la parannetuilla tartuntaominaisuuksilla varustettuja lankoja, koska nämä siirtävät niihin kohdistuvat voimat suhteellisen lyhyellä matkalla betoniin, minkä vuoksi kahdesta toisiaan seuraavasta hitsauspisteestä toisen kuorma vähenee.

10 Vain jos molemmilla reunan pitkittäislangoilla ja siten molemmilla poikittaislangan uloimmilla hitsauspis-teillä on mahdollisimman pieni keskinäinen etäisyys, voidaan siitä johtuen saavuttaa lähes tasainen kuormanjakautuminen molemmille hitsauspisteille, niin että myös kan-15 natusrysäysten yhteydessä yleensä jo kaksi hitsauspistet-tä päällekkäisalueella riittää.

Esillä olevan keksinnön tehtävä ratkaistaan esitettyjen tietojen pohjalta niiden tunnusmerkkien yhdistelmällä, että poikittaislankojen päät ulottuvat reunan pitkit-20 täislankojen yli, jotka päät on maton tasossa taivutettu takaisinpäin reunan pitkittäislankojen suuntaan, ja että pitkittäislangat on sovitettu symmetrisesti maton pitkit-täiskeskiakseliin nähden osaksi suuremmille osaksi pienemmille keskinäisille etäisyyksille, jolloin ainakin suurin 25 osa maton sisäalueen pitkittäislangoista sijaitsee suuremmalla keskinäisellä etäisyydellä toisistaan kuin reunan pitkittäislangat ja jolloin maton molemmissa reunoissa on kaksi pienemmälle keskinäiselle etäisyydelle sovitettua pitkittäislankaa.

30 Voimansiirtoa poikkisuunnassa parantavalla poikit taislankojen päiden takaisintaivuttamisella ja samanaikaisella kahden pitkittäislangan lähekkäin asettelulla jokaisessa matonreunassa, mikä yleensä varmistaa vähintäin kahden pituuslangan mukaanottamisen, tulee vielä siinä 35 tapauksessa, että valmistus virheen tai jälkeenpäin tapahtuneen maton vahingoittumisen vuoksi yksi molemmista 5 72571 hitsauspisteitä matonreunalla jää pois, poikittaislankojen ankkuroituminen betonissa riittävästi parannetuksi, jotta poikittaislankojen päät voidaan muodostaa niin lyhyiksi, että keksinnön mukaisia hilamattoja voidaan valmistaa myös 5 perinteisillä hilahitsauskoneilla standardilevyisinä.

Tästä johtuen tulevat tällä keksinnön mukaisella maton reunan muotoilulla vierekkäisten mattojen päällek-käisalueella vierekkäin olevat poikittaislankaosat ja siten poikittaislankamateriaalin häviö vähennetyksi mini-10 miin.

Järjestämällä pitkittäislangat maton sisällä symmetrisesti maton pituusakseliin nähden osittain suuremmin, osittain pienemmin keksinäisin välein aikaansaadaan samalla merkinnät viereisten mattojen päällekkäin asettamiselle. 15 Täten voidaan matot sijoittaa rakennuspaikalla nopeasti ja järkevästi, ilman erikoisia apulaitteita sillä tavoin, että ne helposti voidaan sovittaa annettuihin kannattimen mittoihin maton poikittaislankojen suunnassa. Valittu sijoitusmuoto on myös jälkeenpäin aina helposti tarkistetta-20 vissa, koska reunan pitkittäislankojen suuntaan takaisin-taivutetut poikittaislankojen loppuosat muodostavat asennetussa mattojen sijoituksessa selvästi havaittavia epäsäännöllisyyksiä, niin että alue jota pitkin viereisten mattojen reunat ovat päällekkäin, on aina jälkikäteen 25 helposti mitattavissa.

Silmukalle taivutettujen poikittaislankojen päiden oikaistun pituuden lyhentämiseksi ja siten materiaalin säästämiseksi voidaan poikittaislankojen päät jokaisessa matonreunassa taivuttaa takaisin vähintään uloimpaan pit-30 kittäislankaan saakka ja liittää tähän hitsillä.

Korkeilla rivoilla varustetuissa teräksissä ja teräksissä, joiden pinta on voimakkaasti meistetty on langan pinnan ankkuroimisvaikutus niin hyvä, että reunalankoihin saakka takaisin käännettyjen poikittaislankojen päiden 35 hitsaaminen reunan pitkittäislankoihin ei staattisesti ole tarpeen. Näissä tapauksissa riittävät jopa L-muotoiset 6 72571 haat, mitkä on taivutettu vain samanaikaisesti pitkittäis-lankojen kanssa.

Mieluimmin taivutetaan kuitenkin poikittaislankojen päät täydet 180°, koska näin saatu silmukka ympyränkaaren 5 muotoisen osan vuoksi on asennetussa mattosijoituksessa oleellisesti selvemmin havaittavissa kuin haat, joiden molemmat haarat ovat pääasiassa samansuuntaiset molempien lankasilmukoiden kanssa. Lisäksi yhdistetään jokainen reunan pitkittäislankaan takaisin taivutettu poikittaislanka-10 pää edullisesti pistehitsauksella reunan pitkittäislankaan, jotta varmistettaisiin, että silmukkamatto ei aukeaisi sitä käsiteltäessä kuljetuksen aikana ja rakennuspaikalla, jolloin menetettäisiin ainakin sen toiminta selvänä merkkinä viereisten mattojen päällekkäisalueesta.

15 Jotta pitkittäislankojen erilaiset keskinäiset etäi syydet saataisiin selvästi toisistaan erotettaviksi, tulee keksinnön erään tunnusmerkin mukaan reunan pitkittäislanko-jen pienempien etäisyyksien olla yhtäsuuria tai pienempiä kuin puolet suuremmista pitkittäislankaväleistä. Mieluim-20 min valitaan pieneksi etäisyydeksi noin 50 mm, koska tässä tapauksessa silloin käytössä olevilla hilahitsauskoneilla poikittaislangan hitsaaminen molempiin tällä etäisyydellä oleviin pitkittäislankoihin on vielä mahdollista kahdella erillisellä elektrodilla. Jos mentäisiin pienempään hit-25 sauspisteväliin, täytyisi molemmat hitsauspisteet syöttää yhteisestä elektrodista. Tämä merkitsisi, että poikittaislangan hitsaukset kahteen pienen keskinäisen etäisyyden päässä olevaan pitkittäislankaan suunnilleen samalla elektrodisyötöllä onnistuisi heikommin kuin saman poikit-30 taislangan hitsaukset suuremman keskinäisen etäisyyden päässä oleviin pitkittäislankoihin, mikä ilmeisesti olisi vastoin keksinnön tarkoitusta.

Keksintö mahdollistaa, kuten myöhemmin vielä tarkemmin selostetaan, mattorakenteet, jotka mattojen päällek-35 käisasettelun avulla mahdollistavat sen, että teräskeräy-tymät saadaan tasaisesti jaettua päällekkäisalueilla. Lisäksi keksintö mahdollistaa mattorakenteet, jotka voidaan 7 72571 valmistaa tietyn levyisinä vastaavasti valituin pitkittäis-lankaetäisyyksin helposti käynnistettävillä ja vaihtokyt-ketyillä monipiste-hilahitsauskoneilla jolloin elektrodien sijoitus on ennalta annettu ja tasaetäisyyksinen Mahdolli-5 siä ovat myös mattorakenteet, jotka reunasäästövaikutuksen avulla myös silloin kun matot asetetaan päällekkäin antavat suuren leveyden ja pienemmän päällekkäisyyden lähes tasaisella päällystetyllä teräspoikkipinnalla.

Seuraavassa selostetaan lähemmin keksintöä keksin-10 nön mukaisten mattojen toteutusesimerkkejä esittävien piirustusten avulla. Piirustukset esittävät: kuviot 1-6 keksinnön mukaisia erilaisia mattoja päältä nähtynä; kuviot 7-12 kuvion 6 mukaisten mattojen erilaisia 15 sijoitustapoja päältä nähtynä; kuviot 13 ja 14 kaksi muuta keksinnön mukaista mattoa päältä nähtynä ja kuviot 15 ja 16 lopuksi vielä kahta keksinnön mukaista mattoa poikkileikattuna.

20 Kuviossa 1 näkyvät pitkittäislangat 5 maton sisäosas sa ja pitkittäislangat 3, 4 molemmilla reuna_'.alueilla. Sisäosan pitkittäislangat on sijoitettu samalle keskenäisel-le etäisyydelle a toisistaan^ Yksinkertaistamisen vuoksi ei mattoa ole piirretty täydellisenä, päinvastoin on n-1 25 pitkittäislankaa sisäalueella kulloinkin jätetty pois, mikä on esitetty etäisyystiedolla "na" maton symmetria-akselin alueella.

Molemmat reunan pitkittäislangat 3, 4 on sijoitettu keskinäiselle etäisyydelle b toisistaan, mikä on oleelli-30 sesti pienempi kuin muiden pitkittäislankojen keskinäinen etäisyys a ja on mieluimmin noin 20 ja 50 mn:n välillä.

Poikittaislangat on myös sijoitettu samalle keskinäiselle etäisyydelle e, mikä kuitenkin on yleensä suurempi kuin sisempien pitkittäislankojen etäisyys a. Poikittais-35 lankojen 1 päät 2 on jokaisessa matonreunassa symmetrisesti maton pituusakseliin X-X nähden taivutettu silmukoiksi 8 72571 ja kohdassa 11 hitsattu yhteen uloiironan reunan pitkittäis-langan 3 kanssa. Silmukat voidaan kuitenkin myös viedä toiseen reunan pitkittäislankaan 4 saakka ja hitsata yhteen vain tämän tai molempien reunan pitkittäislankojen 3 , 4 5 kanssa.

Jos kuvion 1 mukaisissa matoissa viereisten poikit-taislankojen 1 sisempi etäisyys c on suurempi kuin kaksi kertaa pitkittäislankojen 5 suunnassa mitattu takaisin taviutettujen poikittaislankojen päistä muodostettujen sil-10 mukoiden 2 ulkomitta s, niin voidaan matot pinota vaihdellen 180° käännettyinä tilaa säästävästä, koska silloin, kuten kuviossa 1 on katkoviivoin esitetty, käännetyn maton jokainen poikittaislanka 1' tulee olemaan samassa tasossa kääntämättömän maton poikittaislangan 1 kanssa ja käännetyn 15 maton poikittaislangan 1' silmukat 2' saavat paikan poikittaislangan 1 ja kääntämättömän maton viereisen poikittaislangan 1 välissä.

Kuvion 2 mukaisen suoritusmuodon mukaan voidaan poikittaislanko jen 1 päät taivuttaa myös pyöröhakojen muotoi-20 siksi (vasen matonreuna) tai L-hakojen muotoisiksi (oikea matonreuna) reunan pitkittäislankojen 3 suuntaan eikä niitä hitsata pitkittäislankoihin kiinni.

Kuvio 3 esittää mattoa, millä on sama rakenne kuin kuviossa 2 on esitetty, missä kuitenkin on jokaisessa maton-25 reunassa toinen pitkittäislanka 6 pienen etäisyyden päässä pitkittäislangasta 4. Kuvion 3 mukaisissa matoissa on siis jokaisessa matonreunassa kulloinkin kolmen pienin välimatkoin toisistaan järjestetyn pitkittäislangan ryhmä. Tällä tavoin rakennettu matto valitaan mieluiten silloin, kun 30 poikittaislankojen sitomisominaisuudet ankkurointia varten vain kahdella hitsauspisteellä eivät riitä, mahdollisesti koska murtovenymän erikoisen korkean vaatimuksen perusteella poikittaislankojen pinnassa on vain kohtuullinen rivoi-tus tai meistemuotoilu. Sijoittamalla kolme viereistä hit-35 sauspistettä lähelle jokaisen poikittaislangan silmukanmuo-toisesti taivutettua päätä varmistetaan välttämätön voiman- 9 72571 siirto poikittaislangasta betoniin ja tämän kautta naapu-rimaton poikittaislankaan.

Kuvio 4 esittää mattoa, minkä rakenne eroaa kuvion 3 matosta vain sen kautta, että maton pitkittäiskeskiakse-5 Iin X-X kummankin puolen on sijoitettu kaksi pitkittäislan-kaa 7 ja 8( mitkä ovat pienen etäisyyden päässä toisistaan. Tämän rakenteiset matot voidaan erottaa kahtia molempien lankojen 7 ja 8 välistä, jolloin niiden symmetrian vuoksi saadaan kaksi samanlaista puolikkaan levyistä mattoa. Tällä 10 toimenpiteellä on mahdollista sopeutua oleellisesti useampiin erilaisiin kannattinleveyksiin, kuin kuvioiden 1-3 mukaisilla matoilla. Tosiasia, että näin puolitetuilla matoilla on vain yhdellä sivulla taivutetut poikittais-langan päät 2, ei häiritse, koska maton puolikas aina voi-15 daan asentaa niin lähelle pintakannattimen anturaa, että toinen pitkittäislangoista 7 tai 8 lepää välittömästi anturalla. Tämä riittää ankkuroimaan maton anturan päällä betoniin, koska kannattimen taivutusmomentit ja siten vetovoimat teräksessä ovat anturalla käytännössä nolla. Maton-20 puolikkaiden taivutetuilla poikittaislangan päillä 2 varustettu matonpuolikas on tällöin käännettynä levyn keskustaa ja siten viereistä mattoa kohti ja toimii keksinnön mukaisella tavalla voiman siirtämiseksi viereisten mattojen poikittaislankojen välillä.

25 Varmuuden vuoksi mainittakoon, että pitkittäislanko- jen 7 ja 8 välinen etäisyys toisistaan ei välttämättä tarvitse olla sama kuin pitkittäislankojen 3, 4 ja 5 keskinäinen etäisyys, koska lankojen 7 ja 8 sijoituksessa on kysymys erotuskohdan aikaansaamisesta eikä toimenpiteestä poi-30 kittaislankojen paremman ankkuroinnin aikaansaamiseksi.

Kuvio 5 esittää samanlaista mattoa kuin kuvio 2, missä kuitenkin jokaisessa matonreunassa olevan pienin välimatkoin toisistaan sijoitetun pitkittäislankajoukon 3,4 vieressä on lisäksi joukko pienen .välimatkan päähän 35 toisistaan sijoitettuja pitkittäislankoja 9,10, jolloin matonreunaan sijoitetun pitkittäislankajoukon 3,4 sisempi 10 72571 pituuslanka 4 ja siihen päin oleva lisäpitkittäislankajoukon 9,10 ulompi pituuslanka 10 ovat suuren välimatkan päässä toisistaan.

Tällaiset matot voidaan asentaa sillä tavoin, että 5 kahden vierekkäisen maton pitkittäislangat 4 tulevat olemaan vierekkäin. Mutta ne voidaan myös asentaa siten, että yhden maton pitkittäislangan 4 viereen kulloin tulee viereisen maton pitkittäislanka 9, missä tapauksessa silloin molemmilla matoilla peitetty levyn leveys on pienempi 10 kuin ensin mainitulla asennustavalla. Nämä matot ovat siksi määrätyissä rajoissa soviteltavissa raudoitettavan raken-nuselementin erilaisille leveyksille.

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen maton erästä erikoista muotoa. Tämä matto, missä poikittaislankojen päät 2 15 on esimerkiksi viety takaisin reunan pitkittäislankaan 3 saakka ja yhdistetty siihen kohdassa 11 pistehitsillä, käsittää kahden pitkittäiskeskiakselin X-X molemmin puolin sijoitetun, erotuskohdan aikaansaavan pitkittäislangan 7,8 lisäksi vielä kaksi kulloinkin kahden pienen välimatkan 20 päähän toisistaan sijoitetun pitkittäislangan 2, 13 ja 14, 15 muodostamaa joukkoa. Pitkittäislangat 12, 13 ovat likimain matonleveyden yhdessä neljänneksessä, pitkittäislangat 14, 15 likikamin matonleveyden kolmanneksessa.

Kuten kuvioista 7-12 nähdään, voidaan tällaisia mat-25 toja asennusmuodon sopivalla valinnalla soveltaa pienin portain hyvin laajoissa rajoissa erilaisille kannitinmi-toille.

Erottamisen helpottamiseksi on kuvioissa 7-12 maton kaikkien osien tunnukset varustettu kirjaimilla "a", tois-30 ten mattojen kaikkien osien vastaavat kirjaimella "b".

Kuvion 7 mukaan on molemmat matot asennettu niin, että pienin keskinäisin etäisyyksin sijoitettujen pitkit-täislankojen 3a, 4a tai 3b, 4b, muodostamien reunajoukkojen pitkittäislangat 4a, 4b, koskettavat toisiaan. Tällä 35 asennustavalla peittävät matot suurimman mahdollisen levyn leveyden. Molempien mattojen toisiiinsa päin olevat reunat

II

11 72571 pysyvät silmukkamamisesti taivutettujen poikittaislangan päiden 2a, 2b vuoksi selvästi erotettavissa.

Kuvion 8 mukaisessa asennustavassa ovat pitkittääs-langat 4a, 4b pituuslankojen 13b, 13a vieressä. Molemmat 5 matot peittävät toisensa nyt suunnilleen neljänneksellä leveyttään, niin että matoilla raudoitettu pinta on kapeampi kuin kuvion 7 tapauksessa. Samalla voidaan kuitenkin kuvion 7 tapaukseen verrattaessa ottaa laskuissa huomioon suurempi teräspoikkipinta-ala, niin että käytännössä ei 10 synny mitään materiaalihäviöitä.

Kuvio 9 esittää toista asennusmuotoa, minkä mukaan pitkittäislangat 4a, 4b tulevat pituuslankojen 15b, 15a viereen. Tässä asennusmuodossa peittävät matot toisensa 1/3 niiden leveydestä ja peittävät siksi vielä kapeamman 15 osan kannattimesta. Tässä erottuvat myös selvästi silmuk-kamaisesti taivutetut poikittaislanganpäät 2a, 2b, joiden avulla myös asennetussa mattoliitännässä yksitäisten mattojen reunat pysyvät tunnistettavina.

Kuvioissa 10-12 on toistettu kuvioiden 7-9 asennus-20 muoto, jolloin kuitenkin vasen matto on erotettu sen symmetria-akselia X-X pitkin. Kuvion 12 mukaan peittävät siinä esitetyllä tavalla asennetut matot siten kannatin-leveyden, mikä on vain hiukan suurempi kuin se, mikä voidaan peittää yksittäisellä matolla.

25 Kuviossa 13 esitetty matto muistuttaa paljon kuvios sa 5 esitettyä. Koska ei ole mahdollista muodostaa kulloinkin haluttuja mattoleveyksiä mahdollisimman kokonaislukui-silla pienillä ja suurilla keskinäisillä lankaväleillä sillä tavoin, että suuret lankaetäisyydet aina ovat myös 30 samoja kokonaislukuisia monikertoja pienistä lankaväleistä, mitkä eri maissa käytetyissä standardimattoleveyksissä kuitenkin valitaan hyvin erilaisten näkökohtien perusteella, voi olla tarkoituksenmukaista erottaa molemmat jokaiseen matonreunaan sijoitetut pienin keksinäisen etäisyyk-35 sin b pitkittäislangoista tehdyt joukot 3, 4 ja 9, 10, kuten kuviossa 13 esitetään, toisistaan välimatkalla e, mikä 12 72571 on suurempi kuin maton sisällä olevien pitkittäislankojen 5 keskinäinen etäisyys a.

Jos esimerkiksi oletetaan, että standardimaton leveys on 2400 mm (kuten nykysin Itävallassa on laita), silmukka-5 maisesti taivutetut poikittaislanganpäät 2 ovat molemmin puolin 50 mm reunan pitkittäislangan ulkopuolella, lyhyet keskinäiset etäisyydet b pitkittäislankojen 3 ja 4 tai 9 ja 10 välillä ovat samoin 50 mm ja keskinäiset etäisyydet a sisempien pitkittäislankojen 5 välillä ovat 150 mm, sil-10 loin voidaan muodostaa matto välein 6 x 50 = 300 mm, ja 14 x 150 = 2100 mm, leveys yhteensä siis 2400 mm. Silloin tällä matolla pitkittäislankojen 4 ja 10 keskinäinen etäisyys on myös 150 mm ja matto vastaa kuviossa 5 esitettyä.

Jos mattojen kuitenkin täytyy olla 2050 mm leveitä, 15 kuten esim. Sveitsissä on yleistä, silloin ei ole enää mahdollista rakentaa mattoja pienien etäisyyksien b ollessa keskimäärin 50 mm ja suurien etäisyyksien a ollessa keskimäärin 150 mm. Tässä tapauksessa voidaan pitkittäislankojen 3, 4 ja 9, 10 väliksi ottaa b = 50 mm ja samoin 20 silmukoille reunanylitys 50 mm. Etäisyys ei pitkittäislankojen 4 ja 10 välillä voi olla 200 mm ja lopuksi voidaan maton sisälle sijoittaa kahdeksan pitkittäislankaa 5 etäisyydellä 150 mm. Yhteensä saadaan tällöin kokonaisle-veydeksi 6 x 50 + 2 x 200 + 9 x 150 = 2050 mm.

25 Yleisesti voidaan toivomus, että mattojen kuljetuksen taloudellisuuden vuoksi kaikki matot valmistettaisiin sallitulla maksimileveydellä, ottaa huomioon siten, että kuvion 4 mukaisesti pitkittäislangat 5 maton sisäosassa (lukuunottamatta tarpeen vaatiessa kuvion 4 mukaisesti maton 30 jakamisen helpottamiseksi sijoitettuja pitkittäislankoja 7, 8 maton keskellä) sijoitetaan tasaisin keksinäisin välein a ja lähellä maton reunaa kaksi pitkittäislankaa 4, 5a keskinäisin välein e, mikä on suurempi kuin keskinäinen väli b reunan pitkittäislangoilla 3, 4 ja poikkeaa pitkit-35 täislankojen 5 keskinäisestä etäisyydestä a maton sisäosassa pitkittäislankojen 5 välillä.

13 72571

Kuvion 5 mukaisilla matoilla, joissa jokaisessa ma-tonreunassa on kaksi joukkoa 3, 4 ja 9, 10 pienin keskinäisin etäisyyksin b sijoitettuja pitkittäislankoja, on tämä toivomus, kuten myös kuvion 15 poikkileikkauksesta näkyy, 5 täytetty, koska näiden molempien lankajoukkojen viereisten pitkittäislankojen 4 ja 10 etäisyys toisistaan on e, mikä on suurempi kuin reunan pitkittäislankojen keskinäinen etäisyys b ja myös suurempi kuin maton sisäosassa olevien pitkittäislankojen väli a.

10 Samantapainen matto saadaan kuvion 16 mukaan, jos molempien pitkittäislankajoukkojen 3, 4 ja 9, 10 viereisten pitkittäislankojen 4 ja 10 väliset etäisyydet e^ ja e2 sisemmän pitkittäislankajoukon 9, 10 sisemmän pitkittäis-langan ja sen viereisen maton sisäosaan kuuluvan pitkittäis-15 langan 5 välillä ovat erilaiset toisiinsa verrattuna.

Tällä toimenpiteellä, kuten myös toisella kuvioiden 15 ja 16 avulla selostetulla keksinnön muotoilulla voidaan myös saavuttaa parempi teräspoikkipinnan tasaisuus päällekkäin asennettujen mattojen yhteydessä.

20 Asennettaessa päällekkäin leveitä mattoja saadaan reunojen päällekkäisyyden aiheuttamat paikalliset teräs-kasautumat kansallisten määräysten mukaan useimmiten vasta silloin ottaa tasaisesti jaettuina laskelmissa huomioon, kun viereisten mattojen reuna-alueet ovat niin paljon 25 päällekkäin, että maton oikeassa reunassa olevan päällek-käisalueen vasemman rajan etäisyys saman maton vasemmassa reunassa olevasta päällekkäisalueen oikeasta rajasta on sama tai pienempi kuin määrätty raja-arvo. Mutta kaikissa niissä tapauksissa, joissa viereisten mattojen reunat ovat 30 vähemmän voimakkaasti päällekkäin, olisi teräsylimäärä päällekkäisalueella menetetty.

Tämä voidaan keksinnön puitteissa estää siten, että vähintään reunan pitkittäislankajoukon 3, 4 lankojen halkaisija mutta mielellään myös kuvioiden 15 ja 16 mukaan 35 toisen pienin välimatkoin b toisistaan sijoitettujen pitkittäislankojen 9, 10 muodostaman joukon 9, 10, mikä on 14 72571 lankajoukon 3, 4 vieressä, lankojen halkaisija valitaan pienemmäksi, kuin maton sisäalueen pitkittäislankojen 5 halkaisija. Tällä toimenpiteellä pienenee teräspoikkipinta-ala yksittäisen maton matonreunassa.

5 Samaa tarkoitusta varten voidaan, joko yksistään tai yhdessä matonreunan lankapoikkipinnan pienentämisen kanssa, jo selostetulla tavalla suurentaa langan 4 etäisyyttä e langasta 10 ja tarpeen vaatiessa myös langan 9 etäisyyttä sen viereisestä maton sisäosan langasta 5. Useimmissa ma-10 toissa, ainakin niissä, joissa yksittäisten lankojen halkaisija on suurempi kuin pienin sallittu halkaisija, joka ruostevarmuuden perusteella joka tapauksessa täytyy säilyttää, voidaan näillä toimenpiteillä teräspoikkileikkauspin-ta-alaa maton reunalla niin paljon pienentää, että kahden 15 viereisen maton peittäessä toisiaan sillä tavalla, että vain langat 3, 4 reunalankasilmukoillaan tarttuvat toisiinsa, on olemassa ainakin lähes tasainen teräspoikkipinnan jakautuminen koko raudoitutetulle pinnalle, mikä on sama kuin teräspoikkipinta maton sisäalueella. Tässä peittämistapauk-20 sessa ei siksi myöskään menetetä terästä, jos mattojen toisiaan peittävät alueet ovat liian kaukana toisistaan, jotta voitaisiin sallia mahdollisen teräskasautuman mukaanotto laskuissa, koska päällekkäisalueella kaksin olevat langat täydentävät toisensa samalle teräspoikkipinnalle, 25 mikä on olemassa maton sisäalueella.

Mattojen peittäessä toisensa useammilla ruuduilla esiintyy tosin, niin kauan kuin päällekkäisalueiden etäisyys toisistaan on suurempi kuin laskelmissa huomioitu raja-arvo, teräshäviöitä, mitkä kuitenkin jäävät aina pie-30 nemmiksi kuin silloin, jos kaikilla langoilla olisi sama halkaisija ja sama keskinäinen etäisyys.

Claims (14)

1. Raudoitusmatto teräsbetonia varten, joka matto koostuu keskenään risteävistä ja risteämispisteissä toisiin- 5 sa hitsatuista pitkittäis- ja poikittaislangoista, joiden liitosta on parannettu rivoittamalla, meistämällä tai muulla tavoin, tunnettu siitä, että poikittaislankojen (1) päät (2) ulottuvat reunan pitkittäislankojen (3,4) yli, jotka päät on maton tasossa taivutettu takaisinpäin reunan 10 pitkittäislankojen (3,4) suuntaan, ja että pitkittäislangat (3-10;12-15) on sovitettu symmetrisesti maton pitkittäis-keskiakseliin (X-X) nähden osaksi suuremmille osaksi pienemmille keskinäisille etäisyyksille, jolloin ainakin suurin osa (5) maton sisäalueen pitkittäislangoista (5;5,7,8; 15 5,9,10) sijaitsee suuremmalla keskinäisellä etäisyydellä toisistaan kuin reunan pitkittäislangat (3,4) ja jolloin maton molemmissa reunoissa on kaksi pienemmälle keskinäiselle etäisyydelle sovitettua pitkittäislankaa (3,4).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen raudoitusmatto, 20 tunnettu siitä, että poikittaislankojen ulkonevat päät (2) on maton molemmissa reunoissa taivutettu silmuk-kamaisesti takaisinpäin ainakin pienille keskinäisille etäisyyksille sovitettujen pitkittäislankojen uloimpaan joukkoon saakka ja hitsattu kiinni ainakin yhteen näistä reu-25 nan pitkittäislangoista (kuvio 1).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen raudoitusmatto, tunnettu siitä, että reunan pitkittäislankojen (3,4) pieni etäisyys (b) on korkeintaan puolet suuremmista etäisyyksistä (a) (kuviot 1 ja 2).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen raudoi tusmatto, tunnettu siitä, että maton vierekkäisten poikittaislankojen (1) välinen sisäetäisyys (c) on enemmän kuin kaksi kertaa suurempi kuin poikittaislankojen takaisinpäin taivutettujen päiden (2) muodostamien silmukoi-35 den pitkittäislankojen (3,4) suunnassa mitattu ulkomitta (s) (kuvio 1). ie 72571

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen raudoi-tusmatto, tunnettu siitä, että maton pitkittäiskes-kiakselin (X-X) viereiset kaksi pitkittäislankaa (7,8) on sovitettu pienemmälle keskinäiselle etäisyydelle (kuvio 4).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen raudoitus- matto, tunnettu siitä, että pitkittäislangat (5) on maton sisäalueella, mahdollisesti kumpaakin sisintä pitkittäislankaa (7,8) lukuun ottamatta, sovitettu samoille keskinäisille etäisyyksille (a) ja että lähellä maton kumpaa-10 kin reunaa kahdella pitkittäislangalla (4,10;4,5a) on keskinäinen etäisyys (e), joka on suurempi kuin reunan pitkit-täislankojen (3,4) keskinäinen etäisyys (b) ja poikkeaa maton sisäalueella olevien pitkittäislankojen (5) keskinäisestä etäisyydestä (a) (kuviot 13 ja 14).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen raudoi- tusmatto, tunnettu siitä, että maton kummassakin reunassa olevan, pienille keskinäisille etäisyyksille sovitettujen pitkittäislankojen (3,4) joukon vieressä on ainakin toinen joukko pienille keskinäisille etäisyyksille 20 sovitettuja pitkittäislankoja (9,10), jolloin maton reunaan sovitetun pitkittäislankajoukon (3,4) sisemmällä pitkittäislangalla (4) ja toisen pitkittäislankajoukon (9,10) ulommalla pitkittäislangalla (10) on suurempi keskinäinen etäisyys (kuviot 5,13,15 ja 16).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen raudoitusmatto, tunnettu siitä, että kummankin maton kummassakin reunassa olevan, pienille keskinäisille etäisyyksille (b) sovitettujen pitkittäislankojen (3,4 ja 9,10) joukon vierekkäiset pitkittäislangat (4,10) ovat etäisyydellä (e^) , 30 toisistaan ja pitkittäislankojen (9,10) sisemmän joukon sisempi pitkittäislanka (9) puolestaan etäisyydellä ^2) viereisestä, maton sisäalueella olevasta pitkittäislangas-ta (5) , joka välimatka (e.^ ja vast. e2> on suurempi kuin reunan pitkittäislankojen keskinäinen etäisyys (b) ja poik-35 keaa maton sisäalueella olevien pitkittäislankojen välisestä (5) etäisyydestä (a) (kuvio 16). li 17 72571

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen raudoitusmatto, tunnettu siitä, että kummankin pitkittäislankajoukon (3,4;9,10) vierekkäisten pitkittäislankojen (4,10) välinen etäisyys (e^) ja sisemmän pitkittäislankajoukon (9, 5 10) sisemmän pitkittäislangan (9) ja sen viereisen, maton sisäalueella olevan pitkittäislangan (5) välinen etäisyys (62) eroavat toisistaan (kuvio 16).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen raudoitusmatto, tunnettu siitä, että joukkoja, edullises- 10 ti pareja, pienille keskinäisille etäisyyksille sovitettuja pitkittäislankoja (3,4;12,13;14,15) on maton reunassa ja ainakin lähes neljänneksellä tai kolmanneksella maton leveydestä (kuvio 6).

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen raudoitusmatto, 15 tunnettu siitä, että kummankin maton kummassakin reunassa olevan vierekkäisten pitkittäislankojen (3,4;9,10) joukon kummankin toisiinsa päin olevan pitkittäislangan (4,10) välinen etäisyys (e) on suurempi kuin maton sisäalueella olevien pitkittäislankojen (5) suurimman osan 20 keskinäinen etäisyys (a) (kuvio 13).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen raudoitusmatto, tunnettu siitä, että uloimpien pitkit-täislankojen yli ulottuvat poikittaislankojen päät (2) on maton tasossa hakamaisesti taivutettu tai käännetty kulmaan 25 (kuvio 2).

13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen raudoitusmatto, tunnettu siitä, että reunan pitkittäis-langoilla (3,4) on pienempi halkaisija kuin muilla pitkit-täislangoilla (5) (kuviot 1-3).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-13 mukainen rau doitusmatto, tunnettu siitä, että sekä reunan pit-kittäislangoilla (3,4) että pitkittäislankojen (9,10) vierekkäisellä parilla on pienempi halkaisija kuin muilla pitkittäislangoilla (5) (kuviot 5,13,15 ja 16). ie 72 5 71