FI72466B - Haollare foer tryckplatta. - Google Patents

Description

1 72466

Painolevyn pidin - Hällare för tryckplatta

Keksinnön kohteena on pidin fleksopainokoneen painotelan päälle asetettavien painolevyjen tarkkaa paikoittamista varten, jossa pitimessä on telan päälle irrotettavasti järjestettävä kisko.

Fleksopainatuksessa on kyseessä rotaatiokohopainomenetelmä esimerkiksi painatusten tekemiseksi pakkauksiin, kaavakkeisiin, esitteisiin tai vastaaviin, jolloin sopivimmin fotopolymeeristä tai kumista olevat painolevyt liimataan painotelojen päälle.

Jos yhteen ja samaan materiaaliin yksinkertaisella tavalla halutaan painaa tekstejä tai esimerkiksi kuvia eri väreillä, käytetään erilaisia kuvalaattoja, jotka periaatteessa asetetaan eri painotelojen päälle painotyön suorittamiseksi.

Jotta kuitenkin painotyössä eri kuvalaatoista peräisin olevien painatusten keskinäinen haluttu järjestys säilyisi, on pidettävä huoli siitä, että kuvalaatat saavat yksikäsitteisen keskinäisen paikoituksen painotelojen päällä. Yleensä tällöin käytetään hankalia liimauslaitteita, jotka peililaitteiden tai muiden optisten laitteiden avulla mahdollistavat eri värien keskinäisen tarkan sovituksen. Tämän tyyppinen kuva-laatan asennus ei ole ainoastaan hankala, vaan se sisältää huomattavia virhelähteitä.

Oheisen keksinnön tehtävänä on näin ollen järjestää pidin fleksopainokoneen painotelan päälle asetettavia painolevyjä varten, joka pidin mahdollistaa sen, että erilaiset painolevyt voidaan tarkasti asettaa fleksopainokoneen painotelojen päälle siten, että valmiit painotyöt ovat virheettömiä.

2 72466 Tämä tehtävä ratkaisteen keksinnön mukaisesti siten, että kiskossa on ulokkeet tai syvennykset, jotka ovat vuorovaikutussuhteessa painolevyissä olevien syvennysten tai ulokkeiden kanssa, ja että telan pitkittäisakselin päälle kohdistettu pidin on tuettavissa keskityselementeillä itsekeskittävästi telan akselille ja/tai että se ainakin osittain ympäröi sitä. Pidin kiinnitetään painotelan päälle, kun uusi kuvalaatta tai uusi painolevy on liimattava painotelan päälle. Tällöin on aina tapahduttava yksikäsitteinen suuntaus painotela-akselin suhteen. Tämä varmistetaan keksinnön mukaisesti pitimen avulla. Sen jälkeen, kun tämä on tapahtunut, irrotetaan kiskon kanssa vuorovaikutuksessa oleva osa kiskosta, jotta - sen jälkeen, kun itse pidin on poistettu - tämä osa myös voidaan liimata painotelan päälle. Vastaavasti järjestetään kuvalaatat toisten painotelojen päälle, joilla teloilla keskenään on yksikäsitteinen kohdistus koneessa. Näin on varmistettu se, että yksittäiset painolevyt on järjestetty tarkasti toistensa suhteen siten, että valmiissa painotyössä ei ole mitään yksittäisistä kuvalaatoista johtuvia epäsuotavia päällekkäisyyksiä. Jotta kisko, joka mahdollistaa yksinkertaisen ja tarkan painolevyjen järjestämisen painotelan päälle, olisi ilman hankalia säätötoimenpiteitä yhdensuuntainen painotelan pitkittäisakselin kanssa, on se tuettu telan akselille ja ympäröi sitä ainakin osittain. Tällöin kisko on sopivimmin U-muotoinen, jolloin taivutetut olat, jotka ainakin osittain ovat painotelan otsapintojen suuntaisia, omaavat akselin mukaisesti sovitetun syvennyksen. Se voi muodoltaan olla esimerkiksi ontelosyliteriosa, joka on asetettu akselin päälle. Luonnollisesti voi akselin kanssa vuorovaikutuksessa oleva kiskonosa osittain tarttua akseliin myös altapäin, jotta näin mahdollistettaisiin vielä varmempi sijoitus painotelan päälle. Keksinnön erityisesti esiinotettavan sovellutusmuodon mukaisesti muodostuvat telan otsapintoja pitkin kulkevat pitimen osat saksimaisesti liikkuvista leuoista, joiden toisiaan il 3 72466 kohti olevissa osissa on sopivimmin V-muotoiset syvennykset, joiden kautta telan tappi tai akseli kulkee, jolloin seurauksena on samanaikaisesti itsekeskitys. Kunkin sivuosan leukojen välissä vaikuttaa edelleen sellainen jousivoima, että ne työntyvät jatkuvasti kohti toisiaan, jotta telan akseli siten olisi kiinnitettävissä. Lopuksi toisesta leuasta voi lähteä kääntyvä kiinnityselementti, joka on järjestettävissä toisen leuan syvennykseen, jotta kiskon ollessa oikeassa asennossa telaan nähden, pidin voitaisiin järjestää siirty-mättömästi akselille kiinnityselementin, esimerkiksi kiristettävän mutterin avulla. Sen jälkeen kuvalaatta voidaan asettaa tarkasti paikalleen.

Keksinnön erityisesti esiintuotavan sovellutusmuodon mukaan pidin tuetaan keskityselementin avulla akselille tai tela-tapille. Tällöin kukin keskityselementti on sopivimmin muodostettu levymäiseksi, yhdensuuntaiseksi telan otsa-pintojen kanssa ja V-muotoisella syvennyksellä varustetuksi, joka osittaisesti on vuorovaikutussuhteessa akselin tai tapin kanssa. Näin aikaansaadaan itsekeskitys. Koska keski-tyselementeillä on painolevyt painotelan päälle kohdistavan kiskon ja telan pääakselin suhteen yksiselitteinen järjestys, on näin ollen yksinkertaisella tavalla varmistettu, että painolevyt voidaan tarkasti järjestää painotelojen päälle.

Eräässä sovellutusmuodossa akseliin tarttuu altapäin kiris-tysvipu, jonka avulla on aikaansaatavissa voima kohti keskityselementtiä. Tällöin pitimen lukitus tapahtuu akselilla siten, että painolevy voidaan ilman ongelmia järjestää paikalleen. Itse kiristysvipu, joka samanaikaisesti voi toimia koko pitimen kädensijana, on puristusjousen aiksaansaamassa akselista kohotetussa perusasennossa ja liikkuu akselin suuntaan sopivimmin kiristysruuvin avulla jousivoimaa vastaan. Tämä liike on itse asiassa kääntymistä kiristysvivun 4 72466 lävistävän tapin ympäri, joka tappi lähtee pitimestä ja sen akseli on yhdensuuntainen kiskon pituusakselin kanssa.

Lopuksi vielä erään sovellutusmuodon mukaisesti itse kisko on järjestetty irrotettavasti pitimeen ja siirtyvästi sen pitkittäisakselin suhteen, jotta näin voitaisiin lisätä muunneltavuutta.

Itse kisko voidaan apulaitteiden avulla kohdistaa tela-akselin suhteen tai siinä voi olla sen pitkittäissuunnassa ohjausura, joka on kohdistettava painotelan pinnassa olevien merkkien suhteen, jotta näin varmistettaisiin pitimen tarkka paikoitus. Näin on varmistettu, että pitimeen kohdistetut painotelan päälle asetettavat kuvalaatat saavat tarkan keskinäisen asennon siten, että painotyöt eri kuvalaatoilla peräkkäin painettaessa ja samaa materiaalia käytettäessä saavuttavat halutun tason. Luonnollisesti voidaan myös keksinnön mukaisen pitimen avulla ainoastaan yhtä painotelaa käytettäessä järjestää erilaiset painolevyt peräkkäin ja tarkasti.

Jos kiskossa on esimerkiksi ulokkeita, joihin painolevyn reunaosassa olevat syvennykset on järjestetty, voidaan luonnollisesti myös kuvalaatassa olevat ulokkeet järjestää pitimessä oleviin syvennyksiin. Nämä ulokkeet on kuitenkin valittava niin pieniksi, että ne eivät painettaessa tule esille.

Muut keksinnön yksityiskohdat, edut ja tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimusten ohella myös piirustuksessa esitetyistä suositeltavista sovellutusmuotoesimerkeistä.

Kuvio 1 esittää painotelan päälle järjestettävää pidintä.

5 72466

Kuvio 2 esittää toista sovellusesimerkkiä painotelan jpäälle järjestetystä pitimestä sivukuvantona ja osittain leikattuna.

Kuvio 3 esittää kolmannen sovellutusmuodon mukaista sivuku-vantoa.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen sovellutusmuodon leikattua etukuvantoa.

Kuvio 3 esittää leikkausta pitkin kuvion 4 viivaa V — V.

Kuviossa l'on esimerkkinä esitetty fleksopainokoneen painotela 14, jossa on irrotettava pidin 10, joka on tarkoitettu painotelalle 14 järjestettävien painolevyjen kohdistamiseen. Pidin 10 on sopivimmin muodoltaan kisko 12, jossa on taivutetut päätyosat 20 ja 22, jotka puolestaan ovat vuorovaikutuksessa painotelan 14 akselin 18 kanssa.

Kuvion 1 sovellutusesimerkissä osissa 20 ja 22 on ontelo-lieriömäiset osat 28 ja 30, joiden sisähalkaisija on sovitettu akselin 18 ulkohalkaisijän mukaisesti. Kun osat 28 ja 30 asetetaan akselille 18, on kisko 12 näin painotelan 14 akselin pitkittäissuunnassa kohdistettu.

Kiskon 12 osat 20 ja 22 voidaan myös muotoilla muulla tavoin, esim. siten, että ne tarttuvat akseliin 18 alta.

Osat 20 ja 22 ovat yhdensuuntaisia tai likimain yhdensuuntaisia painotelan 14 otsapintoihin 26 nähden ja ne voidaan kiertymättömästi paikoittaa niiden sunteen kiin-nityslaitteen, esim. ruuvin 24 avulla. Jotta kisko ei ottaisi pelkästään telan 14 pitkittäisakselin kanssa yhdensuuntaista asentoa, vaan saisi myös halutun asennon kehäpinnan suhteen ilman hankalaa säätötyötä, on järjestetty pitkittäisurat 32 ja 34, jotka ovat yhdensuuntaisia kiskon 12 pitkittäissuunnan kanssa, ts. yhdensuuntaisia telan 14 pitkittäisakselin kanssa. Painotelan 14 yläpinnassa on esittämättä jätetyt merkkiviivat, joiden suhteen urat 32 ja 34 kohdistetaan. Tällöin pidin 10 saa halutun asennon 6 72466 telaan 14 nähden, jolloin esittämättä jätetyt painolevyt tai kuvalaatat voidaan asettaa ja jotka sen jälkeen on järjestetty tarkasti painotelan 14 ja muiden painotelojen suhteen. Tätä tarkoitusta varten tämän sovellutusesimerkin kiskossa 12 on ulokkeet 16, joita vastaavat syvennykset on järjestetty painolevyn reunaan. Telan 14 päälle asetetuissa painolevyissä ulokkeet 16 asettuvat syvennyksiin.

Näin kuvalaatalle saadaan tarkka kohdistus painotelan 14 suhteen. Siten kiskon ulkopuolella oleva painolevyn osa voidaan liimata vaikeuksitta painolevyn päälle. Seuraa-ν' aksi kohotetaan kuvalaatan kiskon 12 kanssa vuorovaikutuksessa olevaa osaa, jotta pidin 10 voitaisiin irrottaa. Lopuksi myös painolevyn vastaava osa painetaan ja liimataan painotelan 14 päälle. Mikäli painettava materiaali painetaan toisen kuvalaatan avulla, siirretään pidin 10 - kuten edellä selostettiin - toisen painotelaan 14 nähden yksikäsitteisesti suunnatun fleksopainokoneen painotelan päälle toisten kuvalaattojen syvennysten saattamiseksi vuorovaikutukseen ulokkeiden 16 kanssa, jolloin on varmistettu, että muut käytettävät kuvalaatat samoin omaavat tarkan järjestyksen painotelan päällä, mikä on välttämätöntä, jotta valmiissa painotyössä ei esiintyisi yksittäisten painolevyjen epäsuotavia päällekkäisyyksiä. Keksinnön mukaisen pitimen avulla asetetut painolevyt painavat tällöin tarkasti.

Kuviossa 2 on esitetty pitimen 38 sivukuvanto, joka pidin on järjestetty tarkasti paikoitetusti, mutta kuitenkin irrotettavasta painotelan 14 akselille 18. Pitimessä 38 on samoin ulokkeilla 42 varustettu kisko 40, jotka ulokkeet voivat työntyä esittämättä jätetyn kuvalaatan lävitse. Otsapintoja pitkin (telan 14 otsapinta 44 esitetty) liikkuvat toisistaan erkanevat leuat 46 ja 48, jotka yhdessä muodostavat osan, jonka toiminta vastaa kuviossa 1 esitetyn sovellutusesimerkin elementtien 20, 22, 24, 28, 30 toimintaa. Akselin 30 ympärikiertyvien leukojen 46 ja 48 toisiaan kohti olevissa osissa on V-muotoiset

II

7 72466 syvennykset 52 ja 54, jotka yhdessä muodostavat nelikulmion ja jotka rajapintoineen 56, 58, 60 ja 62 pitimen 38 ollessa asetettuna telan 14 päälle joutuvat kosketuksiin ytimen tai akselin 18 kanssa. Näin saadaan aikaan itsekeskitys, jonka lisäksi leuat 46 ja 48 jousivoiman vaikutuksesta pyrkivät pitämään syvennysten 52 ja 54 muodostaman vapaan pinnan niin pienenä kuin mahdollista. Leuan 46 alaosasta työntyy edelleen esiin kiinnityselementti 64, joka on kääntyvä ja järjestettävissä leuan 48 syvennykseen 66 siten, että pitimen 38 telan 14 päälle tapahtuneen tarkan kohdistuksen jälkeen laippaosan 68 tai vastaavan avulla leuat 46 ja 48 kiinnitetään kiertymättömiksi akselin 18 päälle. Näin on varmistettu, että pidin 38 ei enää kontrolloimattomasti voi kiertyä.

Kuvioissa 3 - 5 on esitetty keksinnön mukaisen pitimen 70 vielä eräs sovellutusmuoto, joka pidin tulee asettaa fleksopainokoneen painotelan 72 päälle tarkasti telan 72 pitkittäisakselin 74 suhteen. Tällöin pitimessä on lista 76, jossa on ulokkeita 78, joihin edellä kuvatunlaiset kuvalaatat kiinnitetään. Lista 76 on siirtyvästä järjestetty kiilan 79 päälle, joka kiila lähtee sopivimmin tukena olevasta suorakaideputkesta 80. Listan 76 siirrettävyys saadaan aikaan uralistan 84 avulla, joka lista toisaalta on upotettu kiilaan 78 ja toisaalta sen vastaanottaa listan 76 takapinta. Listan 76 lukitus liitosputken 80 suhteen tapahtuu sopivimmin pyällettypäisen ruuvin 82 avulla. Listan 76 siirrettävyydellä kannatinputken 80 suhteen on etuna se, että listaa 76 ja siten kuvalaattaa voidaan siirtää vaakasuorasti painotelaan 72 nähden.

Kannatinputkesta 80 lähtee tappien 86 (joista ainoastaan vasemmanpuoleinen on esitetty) välityksellä painotelan 72 otsapintojen 88 molemmille puolille kulloinkin liitoslevy 90, johon puolestaan on kiinnitetty keskityselementti 92 sekä kiristysvipu 94. Edelleen liitoslevyssä 90 on sen yläosassa suorakaideputken 80 kanssa yhdensuuntaisesti 8 72466 tai likimain yhdensuuntaisesti kulkeva liitoslevystä 90 taivutettu porras 96, jonka kiristysruuvi 98 vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi kiristysvivun 94 kanssa lävistää.

Keskityselementissä 92 on sopivinunin V-muotoinen syvennys 100, joka on asetettavissa painotelan 72 tapin tai akselin 102 päälle. Näin aikaansaadaan itsekeskitys. Jotta saataisiin aikaan listan 76 ja siten kuvalaatan tarkka kohdistus paino-telan 72 suhteen, on keskityselementti 92 säätöruuvin 104 avulla säädettävissä liitoslevyn 90 suhteen, jolloin paino-telan 72 pitkittäisakselin 94 suhteen saavutetun tarkan paikoituksen jälkeen voidaan lukitustapitus (merkitty viitenumeroilla 106, 108) sovittaa paikalleen.

Niin pian kun pidin 70 keskityselementin 92, joka ulottuu painotelan 72 otsapintojen 88 molemmille sivuille, avulla on tuettu tapin 102 päälle, tartutaan kiristysvivulla 94 tapin 102 alle, jolloin pitimen 70 siirtymättömyys tapin 102 varassa on varmistettu. Tätä tarkoitusta varten kiris-tysvipu 94 liikkuu kiristysruuvin 98 avulla tapin suuntaan, jotta alemman olan 110 avulla alapinta tai akselin 102 alapinnan osa saadaan vuorovaikutussuhteeseen. Tällöin kiristysvipu 94 on tapin 112 suhteen kääntyvä ja sitä on liikutettava jousivoimaa vasten, jonka jousivoiman saa aikaan puristusjousi 114, tapin 102 suuntaan kiristysruuvin 98 avulla; normaaliasennossa kiristysvipu 94 on käännetty pois tapista 102 siten, että sitä samanaikaisesti voidaan pitää pitimen 70 kädensijana.

Keksinnön mukaisen pitimen 70 avulla voidaan kuvalaatat asettaa nyt listan 76 tai ulokkeiden 78 päälle tarkasti painotelan 72 kehän päälle, jolloin pitimen 70 elementit on vaihdettava, jos painotelan 72 kehää, tapin halkaisijaa tai pituutta on vaihdettava. Jos painotelan 72 kehä ja tapit

II

9 72466 102 pituuden muuttuessa pysyvät ennallaan, on liitosputki 80 vaihdettava eikä tällöin tarvita muutoksia tappien 86 avulla liitetyjen liitoslevyjen 90, niistä lähtevien keski-tyselementtien 92 tai kiristysvivun 94 suhteen.

Jos sitä vastoin telatapin 102 halkaisija muuttuu ilman, että painotelan 72 kehää tai pituutta muutetaan, on ainoastaan keskityslevyt 92 vaihdettava. Muutoin voivat muut elementit säilyä ennallaan pitimen 70 tarkan paikotuksen varmistamiseksi painotelan 72 pitkittäisakselin 74 suhteen. Jos telatapin ja painotelan pituuden pysyessä vakiona ainoastaan painotelan kehää muutetaan, on sekä keskityselementin että myös kiristys-vivun vaihto välttämätön, jotta mahdollistettaisiin pitimen 70 tarkka kohdistus.

Tätä tarkoitusta varten keksinnön mukaisessa pitimessä voi olla järjestettynä lajitelma erilaisten telamittojen mukaan järjestettyjä keskityselementtejä, kiristysvipuja tai pidin-putkia, jotta keksinnön mukaista pidintä voitaisiin ilman ongelmia käyttää erilaisten telatyyppien yhteydessä.

Luonnollisesti keskityselementit 92 voidaan järjestää myös pystysuunnassa siirtyvästi liitoslevyihin 90, jotta näin mahdollistettaisiin sopivuus erilaisten telakehien ja/tai tappihalkaisijoiden suhteen. Näissä tapauksissa täytyy ainoastaan mahdollisesti kiristysvipu vaihtaa.

Claims (13)

72466

1. Pidin (10, 38, 70) fleksopainokoneen puristustelan (14, 72. päälle asetettavien painolevyjen tarkkaa paikoittamista varten, jossa pitimessä on telan päälle irrotettavasti järjestettävä kisko (12, 40, 76), tunnettu siitä, että kiskossa (12, 40, 76) on ulokkeet (16, 42, 78) tai syvennykset, jotka ovat vuorovaikutussuhteessa painolevyissä olevien syvennysten tai ulokkeiden kanssa, ja että telan pitkittäisakselin päälle kohdistettu pidin (10, 38, 70) on tuettavissa keskityselementeillä (46, 48, 92) itsekeskit-tävästi telan (14, 72) akselille (18, 102) ja/tai että se ainakin osittain ympäröi sitä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että pidin (10, 38, 70) on muodostettu U-muotoiseksi ja että se on kiinnitettävissä ulommassa Olassa (20, 22, 46, 48, 90) olevan kiinnityselementin (24, 64, 92, 94) avulla tarkasti telan (14, 72) päälle.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että kiristysvipu (94) voi tarttua molemminpuolisesti akseliin (102) ja jonka kiristysvivun avulla on aikaansaatavissa voima keskityselementin (92) suuntaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että keskityselementissä (92) on likimain V-muotoinen syvennys (100), joka osittaisesti on vuorovaikutussuhteessa akselin (102) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pidin, tunnettu siitä, että kiristysvipu (94) akseliin (102) tarttumiseksi on jousivoimaa vasten sopivimmin kiristysruuvin (98) avulla akselin (112) ympäri kääntyvä. li 72 4 6 6

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että pitimen pitkin telan (14) otsapintoja (44) olevissa osissa on liikkuvat, akselin (18) ympäröivät leuat.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen pidin, tunnettu siitä, että akselin (18) ympäröivät leuat (46, 48) aikaansaavat itsekeskityksen.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen pidin, tunnet-t u siitä, että toisiaan kohti olevissa leukojen (46, 48) osissa on sopivimmin V-muotoinen syvennys (52, 54), jota vasten akseli (18) osittaisesti nojaa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen pidin, tunnettu siitä, että syvennykset (52, 54) yhdistettynä muodostavat oleellisesti nelikulmiomuodon.

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen pidin, tunnettu siitä, että leuat (46, 48) liikkuvat jousivoimalla toisiaan kohti ja leuat ovat sopivimmin lukittavissa lukituselementin (64) avulla.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että kisko on järjestetty irrotettavasti pitimeen ja telan akselin suhteen yhdensuuntaisesti siirtyväksi.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että kiskossa (12, 40) on sen pitkittäissuuntaiset ohjausurat, jotka on kohdistettu painotelan pinnalla (36) olevien merkkien mukaisesti.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pidin, tunnettu siitä, että keskityselementit (92) on järjestetty tela-akselin (74) suhteen kohtisuorasti siirtyviksi. 12 72466