FI71995B - Vaog - Google Patents

Vaog Download PDF

Info

Publication number
FI71995B
FI71995B FI802226A FI802226A FI71995B FI 71995 B FI71995 B FI 71995B FI 802226 A FI802226 A FI 802226A FI 802226 A FI802226 A FI 802226A FI 71995 B FI71995 B FI 71995B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
support
load
platform
arm
pallet
Prior art date
Application number
FI802226A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI802226A (fi
FI71995C (fi
Inventor
Benny N Dillon
William C Susor
Original Assignee
Masstron Scale Inc
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Masstron Scale Inc filed Critical Masstron Scale Inc
Publication of FI802226A publication Critical patent/FI802226A/fi
Publication of FI71995B publication Critical patent/FI71995B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI71995C publication Critical patent/FI71995C/fi

Links

Classifications

    • GPHYSICS
    • G01MEASURING; TESTING
    • G01GWEIGHING
    • G01G19/00Weighing apparatus or methods adapted for special purposes not provided for in the preceding groups
    • G01G19/02Weighing apparatus or methods adapted for special purposes not provided for in the preceding groups for weighing wheeled or rolling bodies, e.g. vehicles
    • G01G19/021Weighing apparatus or methods adapted for special purposes not provided for in the preceding groups for weighing wheeled or rolling bodies, e.g. vehicles having electrical weight-sensitive devices
    • GPHYSICS
    • G01MEASURING; TESTING
    • G01GWEIGHING
    • G01G21/00Details of weighing apparatus
    • G01G21/22Weigh pans or other weighing receptacles; Weighing platforms

Landscapes

  • Physics & Mathematics (AREA)
  • General Physics & Mathematics (AREA)
  • Measurement Of Force In General (AREA)
  • Pallets (AREA)
  • Devices For Checking Fares Or Tickets At Control Points (AREA)
  • Force Measurement Appropriate To Specific Purposes (AREA)

Description

r KUULUTUSJULKAISU Π-l gg r ™ (11> UTLÄGG Nl NGSSKRIFT I \ 77 0 • C /45) !·.'tc-itti myönnetty ^u^r^jA v ' r% , , i , ^ -1 - j. 'sn r 7 » C07 (51) Kv.ik.«/lnt.ci.* g 01 G 19/02 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 802226 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag ^ .07.80 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 1 ^ 07 80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig ^
Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. -
Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publicerad 28.11 .86 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begärd prioritet q η yg USA(US) 57^91 (71) Masstron Scale, Inc., 550 Schrock Road, Columbus, Ohio, USA(US) (72) Benny N. Dillon, Worthington, Ohio,
William C. Susor, Westerville, Ohio, USA(US) (7*0 Oy Koister Ab (5^) Vaaka - Vag Tämä keksintö liittyy tukipinnalle sijoitettavaksi tarkoitettuun vaakaan, joka käsittää ensimmäisen ja toisen lavaosan, joukon tukivarsia, joista kussakin on etupää, joka on kiinteästi liitetty ensimmäiseen lavaosaan ja vapaa pää, joka ulkonee ensimmäisestä lavaosasta ja liittyy toiseen lavaosaan tukeakseen osittain toista lavaosaa ja on liitettynä tukivarsiin sekä joukon kuormaan reagoivia yksiköitä, joista kukin on yhteydessä tukipintaan kuorman siirtämiseksi tukipinnalle.
Eräs tunnettu vaaka esitetään US-patentissa nro 2 962 275.
Tämä vaaka käsittää massiivisen korokeasennelman, jossa on useita osia, jotka on yhdistetty pulteilla. Korokeasennelman keskiosaa kannattavat neljä kuormituselementtiä. Kunkin näistä tunnetun vaa'an korokeosista muodostaa joukko suhteellisen raskaita ja kalliita si-vupalkkeja, jotka on liitetty toisiinsa hiukan keveämmillä poikkipalkeilla ja massiivisilla lankuilla.
Eräs toinen tunnettu vaaka esitetään US-patentissa nro 3 935 913 ja käsittää korokkeen, jonka muodostaa päällyskansi tai -levy. Päällyslevyä tukevat kulmaraudat sekä pohjalevy. Avoimet 2 71995 kuormituselementit on asennettu päällyslevyn kuhunkin kulmaan.
Erästä tunnettua vaakaa esitetään myös US-patentissa nro 3 447 618. Tämä vaaka käsittää useita korokeosia. Kussakin koro-keosassa on suhteellisen raskas I-palkkirakenne. Korokkeen osa voidaan yhdistää viereiseen osaan tyynyillä, jotka on sijoitettu liittymään päittäin toisiinsa.
Eräs muu tunnettu vaaka käsittää erittäin raskaat palkit, jotka on liitetty pulteilla toisiinsa muodostamaan parin vaakaloh-koja. Kuorma siirtyy kansilohkoista siltalohkoihin. Siltalohkoissa käytetään sopivia punnituslaitteita antamaan tulostuksen, joka muuttuu laitteen kuormituksen funktiona.
Tämä keksintö tarjoaa uuden ja parannetun vaa1 an, jossa on suhteellisen kompaktit kuormalavat, jotka ovat lujia, keveitä ja valmistuskustannuksiltaan edullisia. Vaaka tehdään erillisistä lavoista, niin että se voidaan helposti koota punnituspaikalla. Lisäksi voidaan vaaka helposti purkaa ja kuljettaa toiselle punnitus-paikalle, jos niin halutaan. Vaakaan voidaan myös liittää lisäloh-koja.
Kukin lava käsittää parin tukikoteloita, jota on sijoitettu pitkin lavan pituussuuntaisia reunaosia. Tukikotelot on yhdistetty useilla poikkipalkeilla. Kansilevy muodostaa tukikotelon yläosan ja ulottuu poikkipalkkien ja tukilohkojen välisen tilan yli. Kuormaan reagoivat punnitusyksiköt on sijoitettu tukilohkoihin, joissa ne ovat suojassa ympäristöltä.
Tämän keksinnän erään ominaisuuden mukaisesti on joukko lavoja liitetty toisiinsa niin, että kuorma siirtyy niiden välillä siten, että tarvitaan mahdollisimman vähäinen määrä kuormaan reagoivia punnitusyksiköitä. Siten ulkonee kaksi toisistaan erillä olevaa tukivartta yhden lavan tukilohkoista seuraavan viereisen lavan tukilohkoihin tukeakseen osittain seuraavaa viereistä lavaa. Lisäksi estävät tukivarret seuraavan viereisen lavan osittaiseksi tukemiseksi sitä liikkumasta liikaa sivusuunnassa.
Jotta kuormaan reagoivan punnitusyksikön, joka liittyy tukivarteen, lukematarkkuus olisi parempi, on punnitusyksikkö sijoitettu suoraan tukivarren alle pystysuorassa tukivarteen nähden. Punnitusyksikkö on sijoitettu tukivarren alle ja liittyy kantaan, joka siirtää kuorman tukilohkon alaseinässä olevan olevan aukon kautta 3 71995 punnitusyksikössä olevalle sopivalle tukipinnalle. Tällaisen asennustavan avulla vähenee punnitusyksikköön kohdistuva vääntökuormitus ja lavan tukilohko suojaa yksikköä ympäristöltä.
Sen mukaisesti on tämän keksinnön kohteena parannettu vaaka, jolle on tunnusomaista, että kukin kuormaan reagoiva yksikkö käsittää kuormavarren sekä kannan, jossa kuormavarressa on ensimmäinen pää, joka on kiinteästi liitetty tukivarren etupäähän ja toinen pää, joka voi vapaasti liikkua ensimmäiseen ja toiseen lavaosaan nähden, kannan ollessa yhteydessä kuormavarren toiseen päähän sekä tukipintaan, niin että kuormavarsi taipuu kun kuorma kohdistuu tukivarren etupäästä kuormavarren etupäähän.
Tämän keksinnön yllämainitut ja muut kohteet ja ominaisuudet selviävät paremmin seuraavista selityksestä, johon liittyvät oheiset piirustukset, joissa:
Kuvio 1 on kuva tämän keksinnön mukaan tehdystä vaa'asta,
Kuvio 2 on pohjapiirros kuvion 1 vaa'assa käytetystä lava-asennelmasta.
Kuvio 3 on pitkin kuvion 2 viivaa 3-3 yleisesti leikattu pystykuva, joka edelleen kuvaa lava-asennelman rakennetta.
Kuvio 4 on suurennettu, osittain leikattu leikkaus yleisesti pitkin kuvion 2 viivaa 4-4 ja esittää tapaa, millä kuormaan reagoiva punnitusyksikkö tukee yhden lavan päätyosaa.
Kuvio 5 on suurennettu pystyleikkaus pitkin kuvion 2 viivaa 5-5, joka esittää kuvion 4 kuormaan reagoivaa punnitusyksikköä sekä lavan tukilohkon rakennetta.
Kuvio 6 on leikkaus, joka on piirretty yleisesti pitkin kuvion 4 viivaa 6-6 ja joka esittää rakennetta kannassa, jonka tehtävänä on estää punnitusyksikön kuormatappia liikkumasta sivusuun- näSSci *
Kuvio 7 on pitkin kuvion 2 viivaa piirretty suurennettu pystyleikkaus, joka esittää, miten yhden lavan tukivarsi liittyy viereiseen lavaan ja joka esittää kuormaan reagoivan punnitusyksikön suhdetta tukivarteen.
Kuvio 8 on pitkin kuvion 2 viivaa 8-8 ja kuvion 7 viivaa 8-8 piirretty suurennettu pystyleikkaus, joka edelleen esittää kuormaan reagoivan punnitusyksikön tukivarren rakennetta.
Kuvio 9 on yleisesti piktin kuvion 2 viivaa 9-9 piirretty suurennettu pystyleikkaus, joka esittää tukivarren suhdetta kuormaan 4 71995 reagoivaan punnitusyksikköön, jossa on puskuri, joka estää tukivartta ja punnitusyksikköä liikkumasta sivusuunnassa.
Kuvio 10 on yleisesti pitkin kuvion 9 viivaa 10-10 piirretty leikkaus, joka esittää puskurin ja punnitusyksikön välistä suhdetta .
Vaaka 20 (kuvio 1) käsittää lava-asennelman 22, jossa on useita pituussuuntaisia lavoja 24, 26, 28 ja 30, jotka on tehty tämän keksinnön mukaisesti. Lavat 24-30 on sijoitettu jonoon tulo-luiskan 32 ja lähtöluiskan 34 väliin. Luiskia 32 ja 34 myöten voidaan ajoneuvo 36 ajaa lava-asennelmalle 22 ja pois siltä.
Lavat 24-30 ovat suhteellisen keveitä, niin että vaaka 20 voidaan helposti koota punnituspaikalla. Lisäksi ovat lavat 24-30 suhteellisen lujia, niin että vaaka 20 kestää toistuvasti raskaita kuormia. Jotta lavojen 24-30 rakenne olisi suhteellisen kevyt ja luja, on ne varustettu pitkittäisillä tukikoteloilla 38 ja 40 (ks. kuvio 2). Tukiosat 38 ja 40 on sijoitettu lavojen 24-30 vastakkaisille pitkittäisreunoille ja kulkevat samansuuntaisina kautta koko lavojen pituuden.
Tukiosat 38 ja 40 liittää yhteen joukko poikkipalkkeja 42. Tukipalkkien 42 keskiakselit ovat kohtisuorassa tukiosien 38 ja 40 sekä lavojen 24-30 pituussuuntaisen jonon keskiakseleihin nähden. Kansilevy 44 ulottuu poikkipalkkien 42 yli ja muodostaa tukiosien 38 ja 40 yläseinän.
Lavojen 24-30 tämänkaltainen rakenne tekee mahdolliseksi sen, että keksinnön eräässä erityisessä suoritusmuodossa sen koko-naiskorkeus lattiasta tai tukipinnasta 48 on noin 280 mm (katso kuvio 3). On selvää, että lavojen 24-30 kokonaiskorkeus vaihtelee edellämainitusta korkeudesta riippuen lavoihin kohdistuvista kuormista ja että edellämainittu nimenomainen korkeus ilmoitettiin mieluimmin kuvaavana kuin rajoittavana. Kuitenkin käytetään lavoja joiden kokonaiskorkeus on 280 mm punnitsemaan täysin kuormattuja suuria rekkoja, kuten kuviossa 1 esitetään.
Vaaka 22 käsittää joukon kuormaanreagoivia punnitusyksiköi-tä 52, 54, 56, 60, 64, 66, 68 ja 70, jotka liittyvät eri punnitus-lavoihin 24-30 (katso kuvio 2). Punnitusyksiköt voivat olla mitä tahansa tavanomaista rakennetta ja ne on yhdistetty tavanomaiseen 71995 näyttöön tai elektroniseen listaukseen 76 sopivalla sähkövirta-piirillä 78.
Jotta lavojen 24-30 kannattamiseen tarvittavien punnitus-yksikköjen lukumäärä voitaisiin pitää mahdollisimman pienenä, on lavat 26, 28 ja 30 varustettu ulkonevilla tukivarsilla 82, 84, 86, 88, 90 ja 92. Ulkonevat tuet 82-92 lähtevät kustakin lavasta 26-30 ja tukevat seuraavan viereisen lavan päätä. Siten ulkonevat tukivarret 82 ja 84 lavan 26 tukiosista 38 ja 40 (katso kuvio 2) lavan 24 tukiosiin kannattaakseen lavan 24 yhtä päätä. Lavan 24 vastakkaista päätä kannattavat punnitusyksiköt 52 ja 54.
Samalla tavoin ulkonevat tukivarret 86 ja 88 lavasta 28 tukeakseen lavan 26 päästä. Lavan 26 vastakkaista päätä tukevat punnitusyksiköt 56 ja 58. Myös tukivarret 90 ja 92 ulkonevat lavasta 30 tukeakseen lavan 28 päätä. Lavan 28 vastakkaista päätä tukevat punnitusyksiköt 60 ja 62.
Lava 30 on sijoitettu poistamisluiskan 34 viereen, joka ei ole varustettu tukivarsilla. Senvuoksi kannattavat lavaa 30 sen nurkkiin sijoitetut punnitusyksiköt 64, 66, 68 ja 70.
Punnitusyksiköiden 52-70 ja tukivarsien 82-92 suojaamiseksi ne on sijoitettu tukiosiin 38-40 näihin liittyvissä lavoissa 24-30. Vaikka tällä asennusjärjestelyllä pyritäänkin vähentämään punnitusyksiköiden 52-70 vaatima kunnossapito vähimpään mahdolliseen, on katsottu tarpeelliseksi, että punnitusyksikköihin päästään käsiksi asennusta ja huoltoa varten. Senvuoksi on lavoissa 24-30 irrotettavat kannet tai luukut 96, 98, 100, 102, 104, 106, 108, 110, 112 ja 114, joiden kautta punnitusyksiköihin päästään käsiksi.
Koska vaaka 22 on tarkoitettu käytettäväksi pitemmän aikaa, joutuvat lavat 24-30 olennaisten lämpötilanvaihtelujen kohteeksi, jotka aiheuttavat lavojen laajenemista ja supistumista. Lisäksi on otettava huomioon, että lavojen välillä esiintyy rajoitettua suhteellista liikettä kun ajoneuvoja ajetaan vaa'alle 20 ja pois siltä.
Jotta lämmön vaikutukset ja lavojen välinen rajoitettu suhteellinen liike voitaisiin kompensoida, on vain yksi lavojen 24-30 punnitusyksiköistä kiinteä tukipintaan 48 nähden. Siten on lavan 24 punnitusyksikkö 52 liitetty kiinteästi tukipintaan 48. Punnitus-yksikkö 54 liikkuu rajoitetusti tukipintaan 48 nähden. Lisäksi voivat 6 71995 tukivarret 82 ja 84 liukua rajoitetusti lavaan 24 nähden. Samalla tavoin ovat lavoissa 26, 28 ja 30 vain punnitusyksiköt 56, 60 ja 64 liitetty kiinteästi lattiaan tai tukipintaan 48. Muut näihin lavoihin liittyvät punnitusyksiköt voivat liikkua rajoitetusti tukipintaan 48 nähden. Lisäksi voivat lavat 26 ja 28 liikkua rajoitetun matkan tukivarsiin 86, 88, 90 ja 92 nähden.
Vaikka lavat 24-30 voivat liikkua lämpövaikutusten ja erilaisten kuormitusvoimien kompensoimiseksi, on tämä liike rajattua. Senvuoksi toimivat tukivarret 82-92 yhdessä tukiosien 38 ja 40 sivusisäseinien kanssa lavojen 24-30 keskinäisen sivuliikkeen rajoittamiseksi. Lavan 30 sivuliikettä rajoitetaan myös käyttämällä puskureita punnitusyksiköissä 68 ja 70. Punnitusyksiköt 52, 56, 60 ja 64 muodostavat luonnollisesti kiinteät sidonnaisuudet, joista kaikkien suhteellisten liikkeiden lavojen 24-30 välillä tulee tapahtua.
Lavojen 24-30 ja niiden suhde toisiinsa sekä punnitusyksi-köihin 52-70 on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvioissa 4-10. Tarkemmin sanottuna on lavan 24 kannatinkotelon 40 ja kuormaanreagoivan punnitusyksikön 52 välinen suhde esitetty kuvioissa 4 ja 5.
Kannatinkotelo 40 ulottuu lavan 24 koko pituudelle ja siinä on yläseinä 120, jonka tasaisen yläpinnan muodostaa kansilevy 44 ja kansi 96 (kuviot 4 ja 5). Pohjaseinä 124 on yläseinän 120 suuntainen ja siinä on suorakaiteenmuotoinen aukko 126, jonka läpi punnitusyksikköön 52 liittyvä kuormatappi 168 ulottuu. Kannatusosan 40 suorakaiteenmuotoisen poikkileikkauksen täydentävät yhdensuuntaiset sisä- ja ulkoseinät 128 ja 130 (kuvio 5), jotka liittävät ylä- ja alaseinät 120 ja 124 toisiinsa.
Kunkin kotelon ulkoseinän 130 muodostaa kansilevyn 44 alas-päinsuuntautuva laippaosa 44a sekä ylöspäinsuuntautuva laippaosa 124a U:n muotoisessa levyssä, joka muodostaa sisäseinän 128 ja pohjan 124. Laippaosat 44a ja 124a on hitsattu yhteen kohdassa 129. Hitsisauma 129 on kannatinosan 40 taivutuskeskiakselilla, toisin sanoen kohdassa, jossa vaikuttavat pienimmät voimat sauman murtamiseksi. Tarkemmin sanoen, kun rekan paino vaikuttaa kansilevyyn 44, on kansilevy puristusjännityksen alaisena. Alaseinä 124 on veto-jännityksen alaisena. Johtuen hitsaussauman sijainnista ovat nämä 7 71995 saumaan vaikuttavat voimat kuitenkin mahdollisimman pieniä. Kanna-tusosan 40 suorakaiteenmuotoisen poikkileikkauksen ansiosta ovat sen jäyhyysmomentti ja taivutusjäykkyys kuitenkin suhteellisen suuret. Tämän ansiosta voidaan kevyttä lavaa 24 rasittaa raskailla kuormilla, ilman liiallista taipumaa. Kannatusosan 40 lujuutta lisäävät poikkipalkit 42, jotka on päistään liitetty jäykästi sisäseinään 128. Tämä lujittaa sisäseinää 128.
Jotta lavan 24 kuormitettavuus edelleen lisääntyisi, on punnitusyksikkö 52 sijoitettu välittömästi sisäseinän 128 viereen (kuvio 5). Sijoittamalla punnitusyksiköt 52 ja 54 (katso kuvio 2) välittömästi kannatinosien 38 ja 40 viereen, saadaan punnitusyksi-köiden välinen etäisyys mahdollisimman pieneksi. Tämä vähentää sitä poikittaista taivutusmomenttia, joka kohdistuu lavaan 24.
On otettava huomioon, että kannatusosien 38 ja 40 sekä punnitusyksiköiden 52 ja 54 välinen etäisyys vaihtelee riippuen olosuhteista, joissa vaakaa 20 käytetään. Eräässä nimenomaisessa tapauksessa oli kuitenkin punnitusyksiköiden 52 ja 54 välinen etäisyys suunnilleen sama kuin vaa'assa 20 punnittavan rekan eturaide-leveys. Tämä vähentää edelleen lavaan 24 kohdistuvaa taivutusmomenttia.
Kansilevy 96 (kuviot 2, 4 ja 5) peittää yläseinässä 120 olevan aukon 132 (kuviot 4 ja 5). Aukko 132, kuten aukko 126 pohja-seinässä 124, ulottuvat pituussuunnassa sisäänpäin lavan 24 päästä. Siten ulottuvat suorakaiteenmuotoiset aukot 126 ja 132 sisäänpäin lavan 24 yhdestä päästä suunnassa, joka on poispäin tuloluis-kasta 32 (katso kuvio 4) .
Pohjassa 124 oleva aukko 126 kulkee poikkisuunnassa ulospäin sisäseinästä 128 kohti ulkoseinää 130 riittävän pitkän matkan, jotta punnituslaite 52 voidaan helposti asentaa lavan 24 yhteyteen (katso kuvio 5). Jotta punnituslaitteen 52 ja lavan 24 välinen liitos olisi mahdollisimman luja, ei yläaukko 132 kulje suoraan punnituslaitteen yli ja se on sijoitettu punnituslaitteen ulkopuolelle. Siten ulottuu aukko 132 poikittain sisäänpäin ulkoseinästä 130 kohti sisäseinää 128 (katso kuvio 5). Vaikka aukot 126 ja 132 kulkevat poikittain vastakkaisista seinistä 128 ja 130, ovat ne limittäin, jotta punnituslaitteen 52 alaosaan olisi helppo pääsy yläaukon 132 kautta.
Kun vaaka 20 on käytössä, saattaa kanteen 96 kohdistua suh- 71 995 8 teellisen suuria kuormituksia, jotka johtuvat ajoneuvojen liikkeestä kannen yli. Senvuoksi tukee kannatinosa 40 lujasti kansilevyä 96. Tätä tarkoitusta varten on ulkoseinään 130 (katso kuvio 5) kiinnitetty kaksi kannnatinpalaa 136 ja 138 (katso kuvio 4). Tuki-palat 136 ja 138 kannattavat tukevasti kansilevyn 96 ulkopäätä. Kansilevyn 96 sisäpäätä kannattaa tukevasti tukipala 142, joka myös kannattaa punnituslaitetta 52.
Yläkantta tai -levyä 44 lujittaa ripa 144 (kuviot 4 ja 5) aukon 143 sisäpäässä. Voidaan myös käyttää muita lujiteripoja, jotka täyttävät kotelon poikkileikkauksen. Koska kannatinosan 40 pohjaan 124 ei kuitenkaan kohdistu kovinkaan suuria suoria kuormia vaa'an 20 käytön aikana, ei pohjaa 124 ole tarpeen vahvistaa.
Punnitusyksikköön 52 liittyy kuormatappi 168, joka kulkee pohjassa 124 olevan aukon 126 kautta, ja punnitusyksikkö 52 sekä tappi 168 on sijoitettu kannatuspinnan 48 ja suorakulmaisen tuki-palan 142 (kuvio 4) väliin. Punnituslaite 52 käsittää ulkonevan kuormitusvarren 148, jonka kiinteä pää 150 ulottuu tukipalan 142 muodostamaan rakoon ja on kiinteästi liitetty tukipalaan pulteilla 154 ja 156. Vaakasuoran kuormitusvarren 148 vapaa pää 162 liittyy tappiin 168 ja muodostaa osan kanta-asennelmasta 164.
Kun lavaa 24 kuormitetaan, siirtyy ainakin osa kuormasta lavasta 24 kuormavarren 148 välityksellä kanta-asennelmaan 164 sekä tukipinnalle 48. Tästä on seurauksena, että kuormavarteen 148 kohdistuu sekä leikkausrasitus että taivutusrasitus. Kuormavarrelle on asennettu tunnetulla tavalla venymäantureita (ei näkyvissä), jotka voivat mitata joko kuormavarren taivutus- tai leikkausjännityksen ja antaa tulostuksen joka muuttuu riippuen kuormasta, jonka kuorma-varsi 148 siirtää kanta-asennelmaan. Nämä venymäanturit on sähkö-virtapiirillä (kuvio 2) liitetty näyttölaitteeseen 76.
Kuormavarren 148 vapaassa päässä 162 (kuvio 4) on syvennys 166, johon kuormatapin 168 pää sopii. Kuormatapin 168 pyöreä alapinta nojaa yläpintaan levyssä 172 (kuviot 4, 5 ja 6), joka on kiinteästi liitetty kannatuspintaan 48. Kuorma siirtyy siten tapin 168 kautta levyyn 172 ja levyn 172 sopivaan kannatuspintaan 48. Pohjalevyyn 172 on kiinnitetty pidätinpala 174, jossa on sylinterinmuotoinen aukko (kuvio 6), johon tapin 168 alapää sopii, niin että 71995 tappi ei voi liikkua pohjalevyn 172 ja kannatuspinnan 48 suhteen. Koska kuormatappi 168 on kiinteä tukipintaan 48 nähden, liittyy lavan 24 (kuten kuviossa 2 näkyy) vasen alakulma tukipintaan punni-tusyksikön 52 tappiliitoksen välityksellä.
Jotta lavaan 24 lämpölaajeneminen ja muut vaikutukset voitaisiin kompensoida, on lavan 24 (kuten kuviossa 2 näkyy) vasemmassa yläkulmassa oleva punnituslaite 54 asennettu uivasti, niin että se voi liikkua tukipintaan 48 nähden. Vaikka punnitusyksikkö 54 voi liikkua tukipintaan 48 nähden, ulottuvat lavasta 26 lähtevät tukivarret 82 ja 84 lavan 24 kannatinosiin 38 ja 40 ja rajoittavat yhdessä kannatinosien seinien kanssa lavan 24 sivuttaisliikettä.
Vaikka kuvioissa 4 ja 5 esitetään pelkästään kannatinrakenne 40, on selvää, että kannatinrakenne 38 on samanlainen kuin 40 ja ulottuu lavan 24 koko pituudelle. Lisäksi on selvää, että punnitus-yksikön 54 sijainti tukiosaan 38 nähden on sama kuin punnitusyksi-kön 52 sijainti tukiosaan 40 nähden. Senvuoksi on punnitusyksikkö 54 sijoitettu tukiosan 38 sisäseinän viereen samalla tavoin kuin punnitusosa 52 on sijoitettu tukiosan 40 sisäseinän viereen.
Punnitusyksikkö 56 (katso kuviot 2, 7 ja 9) toimii lavan 26 kanssa samalla tavoin kuin punnitusyksikkö 52 toimii lavan 24 kanssa. Lisäksi on punnitusyksikkö 56 rakenteeltaan samanlainen kuin punnitusyksikkö 52. Senvuoksi käytetään punnitusyksiköiden 56 ja 52 samanlaisissa komponenteissa samoja viitenumerolta, kuitenkin niin että punnitusyksikön 56 osien viitenumeroihin on liitetty "a" sekaannuksen välttämiseksi.
Punnitusyksikkö 56 käsittää vipuvarren 148a (kuvio 7), jossa on kiinteä pää 150a ja vapaa pää 162a. Kanta-asennelma 164a ulottuu lavan 26 tukiosan 40 pohjan 124a aukon 126a läpi. Kanta-asennelma 164a käsittää kuormatapin 168a, joka sopii kuormavarren 148a vapaassa päässä 162a olevaan syvennykseen 166a. Kuormatappi 168a nojaa vasten kantalevyä 17a, joka on kiinteä tukipintaan 48 nähden. Pidätinpala 174a, joka on kiinnitetty kantalevyyn 172a estää kanna-tustappia 168a liikkumasta kantalevyyn 172a ja tukipintaan 48 nähden.
Tukivarsi 82 kulkee lavan 26 kannatinosasta 40 lavan 24 kannatinosaan 40, kuten kuviossa 7 esitetään. Tukivarren 82 ja lavan 24 kannatinosan 40 välinen yhteys esitetään myös kuviossa 8, joka on piirretty pitkin kuvion 7 viivaa 8-8.
10 71995
Tukivarressa 82 on suorakulmainen tukipala 180 (kuviot 7 ja 8). Tukipala 180 on kiinteästi liitetty lavan 26 kannatin-osan 40 sivu- ja yläseiniin samalla tavoin kuin tukipala 142 on liitetty kiinteästi lavan 24 kannatinosan sivu- ja yläseiniin 120 ja 128 (katso kuvio 5).
Tukivarressa 82 on kiinteä pää 180 ja vapaa pää 186, johon lavan 24 kuorma kohdistuu (kuviot 7 ja 8). Siten on lavassa 24 kuormalevy tai -tyynyt, joka on kiinnitetty kansilevyn 44 siihen osaan, joka muodostaa kannatinosan 40 yläseinän 120. Tyynyssä 190 olevassa syvennyksessä on sylinterinmuotoinen kuormatappi 194, joka on alasuunnassa kosketuksessa suorakulmaisen tukivarren 186 ruostumattomasta teräksestä tehtyyn välilevyyn 196.
Tapissa 194 on pyöristetty pää, joka sopii levyssä 190 olevaan syvennykseen. Tappi 194 on niin syvällä levyssä 190, että tapin 194 sivut ovat kosketuksessa levyn 190 syvennyksen sivuihin, niin että tappi 194 liikkuu levyn 190 mukana jos vaakasuoraa liikettä esiintyy. Tapissa 194 on tasainen osa, joka on kosketuksessa ruostumattomasta teräksestä tehtyyn välilevyyn 196. Tapin tasaiseen päähän on kiinnitetty teflonia, ja ruostumattoman välilevyn 196 pinta on sileä. Näiden pintojen välinen kitkakerroin on suhteellisen alhainen, ja senvuoksi pinnat liikkuvat toisiinsa nähden suhteellisen helposti. Lisäksi painuu tappi 194 vasten levyä 190, niin että se ei menetä kosketustaan levyyn 190 siinäkään tapauksessa että levy 190 nousee. Tapissa 194 on laippaosa, joka on yhteydessä U:n muotoiseen tartuinlevyyn 194a, joka on sopivalla tavalla kiinnitetty levyyn 190. Suorakulmainen aukko 198 kannatinosan 40 pohjassa 124 helpottaa lavan 24 asentamista tukivarrelle 82.
Kun lavaa 24 kuormitetaan, kohdistuu osa kuormasta lavan vasemmassa päässä (kuten kuviossa 2 näkyy) oleviin punnitusyksiköi-hin. Lisäksi kohdistuu osa kuormasta lavan oikeassa alapäässä olevaan tukivarteen 82 (kuten kuviossa 2 näkyy). Koska tukivarsi 82 on lavan 26 ulokejatke, siirtyy lavan 24 tukivarteen 82 aiheuttama kuorma lavaan 26 ja punnitusyksikköön 56.
Jotta punnitusyksikköön 56 kohdistuisi mahdollisimman vähän kiertäviä tai vääntäviä voimia, on tukivarsi 82 kohtisuorassa punnitusyksikön 56 kuormavarteen 148a nähden (katso kuviot 7 ja 8).
11 71995
On huomattava, että tukivarren vaakasuora pituuskeskiakseli on yhdensuuntainen kuormavarren 148a vaakasuoran pituuskeskiakselin kanssa ja kulkee suoraan sen yläpuolella. Sijoittamalla kuormavarsi suoraan tukivarren alapuolelle saadaan vaa1 an 20 rakenne kompaktiksi ja lavojen 24 ja 26 kannatinosat suojaavat kuormavartta 148a sekä tukivartta 82.
Jotta lavan 24 sivuttaisliike lavaan 26 nähden ei olisi liian suuri, on tukivarressa 82 pitkittäinen suorakulmainen sivupinta 200, joka on seinän 128 suuntainen ja pienen matkan päässä siitä (katso kuvio 8) lavan 24 kannatusosassa 40. Jos lava 24 pyrkii liikkumaan oikealle (katsottuna kuviossa 8), siirtyy seinä 128 vasten tukivarren 82 sivupintaa 200 ja rajoittaa lavan 24 sivuttais-liikettä lavaan 26 nähden. Huomattavaa on, että punnituslaite 56 estää itse tukivartta 82 liikkumasta tukipintaan 48 nähden.
Jos lavaan 24 kohdistuu kuorma, joka pyrkii siirtämään lavaa vasemmalle (katsottuna kuviossa 8), rajoittaa tukivarsi 84 (kuvio 2) lavan 24 sivuttaisliikettä. Tukivarsi 84 on liitetty lavaan 26 samalla tavoin kuin tukivarsi 82. Tukivarsi 84 on kohtisuorassa punnitusyksikön 58 (kuvio 2) kuormavasteen samalla tavoin kuin tukivarsi 82 on kohtisuorassa punnitusyksikön 56 kuormavarteen 148a nähden.
Punnitusyksikön 58 rakenne poikkeaa hiukan punnitusyksikön 56 rakenteesta sikäli, että punnitusyksikköä 58 ei ole kiinnitetty tukipintaan 48. Senvuoksi on punnitusyksikkö 58 uiva tai liikkuva yksikkö, joka voi rajoitetussa määrin siirtyä kompensoidakseen lavojen 24 ja 26 lämpölaajenemisen. On huomattava, että vaikka punnitusyksikkö 58 voi liikkua rajoitetun matkan, ankkuroi punnitus-yksikkö 56 lavan 26 tukipintaan 48 ja estää lavan 26 liiallisen sivuttaisliikkeen.
Tukivarret 86 ja 88 (kuvio 2) ulottuvat lavan 28 kannatin-osista 38 ja 40 lavan 26 kannatinosiin lavan 26 yhden pään kannattamiseksi ja estävät lavaa liikkumasta liikaa sivusuunnassa samalla tavoin kuin aikaisemmin selitettiin tukivarsien 82 ja 84 yhteydessä. Samalla tavoin ulottuvat tukivarret 90 ja 92 lavan 30 kannatus-osista 38 ja 40 lavan 28 kannatusosiin ja kannattavat lavan 28 oikeata (kuviossa 2 nähtynä) päätä samalla tavoin kuin varret 82 ja 84 kannattavat lavan 24 oikeata (kuviossa 2 nähtynä) päätä.
71 995 12
Punnitusyksiköt 60 ja 62 (kuvio 2) on kiinnitetty kannatus-pintaan 48 samalla tavoin kuin punnitusyksiköt 52 ja 56. Punnitus-yksiköt 62 ja 66 voivat liikkuva kannatuspintaan 48 nähden samalla tavoin kuin punnitusyksiköt 54 ja 58. Tämän ansiosta voivat lavat 24, 26, 28 ja 30 liikkua rajoitetun matkan sivusuunnassa lämpölaajenemisen kompensoimiseksi sekä jotta kukin lava voi kiertyä rajoitetusti vastaavien kiinteiden punnitusyksiköittensä 52, 56, 60 ja 64 ympäri.
Lavan 30 oikea pää on lähinnä ulosajoluiskaa 34. Ulosajo-luiskassa 34 ei ole varsien 82 ja 84 kaltaisia varsia lavan 30 oikean pään tukemiseksi. Senvuoksi tukee lavan 30 oikeata päätä pari punnitusyksiköitä 68 ja 70. Tapa, jolla punnitusyksikkö 68 toimii yhdessä punnituslavan 30 oikean pään kanssa esitetään kuviossa 9 .
Punnitusyksikkö 68 käsittää kuormavarren 210, joka on rakenteitaan kuin kuvioiden 4 ja 5 kuormavarsi 148. Siten on ulokekuorma-varressa 210 (kuvio 9) vapaa pää 212, joka on yhteydessä kanta-asen-nelmaan 214. Lisäksi on kuormavarressa 210 kiinteä pää 218, joka on kiinnitetty pulteilla tukipalaan 220, joka on liitetty lavan 30 kannatusosan 40 sivuseinään 222 ja yläseinään 224. Punnitusyksikkö 68 on liitetty tukipalaan 220 samalla tavoin kuin punnitusyksikkö 52 on liitetty tukipalaan 142 (katso kuviot 4 ja 5).
Pääasiallinen ero kuvion punnitusyksikön 68 ja kuvioiden 4 ja 5 punnitusyksikön 52 välillä on, että punnitusyksikön 68 kuorma-tappi 230 voi liikkua rajoitetun matkan kannatuspintaan 48 nähden. Kuormatapin 230 aksiaalinen pituus on pienempi kuin kuvioiden 4 ja 5 kuormatapin 168 aksiaalinen pituus ja siinä on alapinta 232, joka liukuu pitkin kantalevyn 236 yläpintaa 234. Kantalevy 236 on kiinnitetty pohjalevyyn 238, joka vuorostaan on kiinnitetty kannatuspintaan 48 (katso kuviot 9 ja 10).
Kuormatappi 230 pääsee liukumaan mihin tahansa suuntaan levyn 236 yläpinnalla. Sivuliikettä vasemmalle (katsottuna kuviossa 9) rajoittaa pidätinpala 242, joka on kiinnitetty kantalevyyn 236. Pidätinpalassa on sivupinta 246 (katso kuvioita 9 ja 10), joka on 13 71 995 suhteellisen lähellä kuormavarren 210 pystysuoraa sivupintaa 248.
Kun lava 230 siirtyy vasemmalle (kuten kuvioissa 9 ja 10 näkyy) siirtyy pinta 248 kosketukseen pidätinpalan 242 pinnan 246 kanssa rajoittaakseen lavan 30 sivuliikettä.
Vaikka kuvioissa 9 ja 10 esitetään vain punnitusyksikköön 68 liittyvä pidätinpala 242, kuuluu punnitusyksikköön 70 samanlainen pidätinpala rajoittamaan lavan 30 (kuten kuviossa 2 näkyy) liikettä ylöspäin. Siten muodostaa punnitusyksikön 64 (katso kuvio 6) nivelpisteen, jonka ympäri lava 30 voi kääntyä. Pidätinpalat rajoittavat yhdessä punnitusyksiköiden 68 ja 70 kanssa lavan 30 sivukiertoliikkeen alueelle, jossa lavan lämpölaajeneminen voidaan kompensoida ilman liiallista sivuliikettä.
Vaikka kannatusosan 40 rakennetta on piirustuksissa esitetty syvällisemmin kuin kannatusosan 38 rakennetta, on selvää, että kannatusosan 38 rakenne on sama kuin kannatusosan 40 sillä erotuksella, että se on lavan vastakkaisella puolella. On myöskin selvää, että vaikka piirustuksissa esitetään vain punnituslaitteen 68 liikkuva kuormitustappi 230, on punnitusyksiköissä 54, 58, 62, 66 ja 70 liikkuvat kuormitustapit, joiden rakenne on sama kuin kuvion 230 kuormitustapin 230 ja jotka voivat liikkua pitkin peruslevyä samalla tavoin kuin kuormitustappi 230 liikkuu pitkin peruslevyä 236. On kuitenkin selvää, että pidätinpalat, jotka ovat samanlaisia kuin kuvion 9 pidätinpalat 242 liittyvät vain punnitusyksiköihin 68 ja 70. Tämä johtuu siitä, että tukivarsien 82-92 ja lavojen 24, 26 ja 28 keskeinen yhteistoiminta estää punnitusyksiköiden 54, 56 ja 62 kuormatappien liiallisen sivuliikkeen.
Edellä esitetyn selityksen valossa on ilmeistä, että tämän keksinnön kohteena on uusia ja parannettu vaaka 20, jonka kuormalavat 24-30 ovat suhteellisen kompakteja, lujia sekä halpoja valmistaa. Vaa'an 20 muodostavat erilliset lavat 24-30, niin että laite voidaan helposti koota punnituspaikalla. Lisäksi voidaan laite 20 helposti purkaa ja siirtää toiselle punnituspaikalle haluttaessa.
Kukin lava 24-30 käsittää parin koteloita tai putkenmuotoi-sia tukiosia 38 ja 40, jotka ovat pitkin lavan pituussuuntaisia reunaosia. Tukiosat 38 ja 40 on liitetty toisiinsa useilla poikkipalkeilla . 42 . Kansilevy 44 kattaa tukiosien 38 ja 40 sekä poikkipalkkien 42 välisen tilan. Kuormaanreagoivat punnitusyksiköt 52-70 14 71 995 on sijoitettu lavojen tukiosiin 38 ja 40, jossa ne ovat ympäristöltä suojassa.
Tämän keksinnön erään ominaisuuden mukaisesti on lavat 24-30 liitetty yhteen siirtämään kuormaa niiden välillä siten, että lavoihin tarvittavien kuormaanreagoivien punnitusyksiköiden lukumäärä on mahdollisimman alhainen. Siten ulkonee kannatusosis-ta yhdessä lavassa 26 erilläänolevat tukivarret 82 ja 84 lähinnä seuraavan lavan 24 kannatusosiin 38 ja 40 lähinnä seuraavan lavan osittaiseksi tukemiseksi. Lisäksi kannattaakseen osittain lähinnä seuraavaa lavaa estävät tukivarret viereisen lavan liiallisen sivu ttais liikkeen.
Jotta tukivarteen liittyvän kuormaanreagoivan punnitusyksi-kön 56, 58, 60, 62, 64 tai 66 lukema olisi tarkka, on esimerkiksi punnitusyksikkö 56 varustettu kuormavarrella 148a, joka on suoraan tukivarren 82 alla ja kohtisuoraan siihen nähden. Kuormavarren 148a vapaa pää 162a on tukivarren 82 alla ja on yhteydessä kanta-asennelmaan 164a, joka siirtää kuormankannatusosan 40 pohjassa olevan aukon kautta sopivalle kannatuspinnalle. Tällainen punnitus-yksikön 56 kiinnitys on omiaan vähentämään kuormavarren vääntö-kuormitusta ja lavan 26 kannatusosa 40 suojaa sitä ympäristöltä.
is 71995
Patenttivaatimukset 1. Tukipinnalle sijoitettavaksi tarkoitettu vaaka, joka käsittää ensimmäisen ja toisen lavaosan (24-30), joukon tukivarsia (82-92), joista kussakin on etupää (180), joka on kiinteästi liitetty ensimmäiseen lavaosaan (26) ja vapaa pää (186), joka ulkonee ensimmäisestä lavaosasta (26) ja liittyy toiseen lavaosaan (24) tukeakseen osittain toista lavaosaa ja on liitettynä tukivarsiin sekä joukon kuormaanrea-goivia yksiköitä (52-70), joista kukin on yhteydessä tukipintaan kuorman siirtämiseksi tukipinnalle, tunnettu siitä, että kukin kuormaanreagoiva yksikkö käsittää kuormavarren (148,148a) sekä kannan (172, 172a), jossa kuormavarressa on ensimmäinen pää (150, 150a), joka on kiinteästi liitetty tukivarren (180) etupäähän ja toinen pää (162, 162a), joka voi vapaasti liikkua ensimmäiseen ja toiseen lavaosaan (26, 24) nähden, kannan ollessa yhteydessä kuormavarren (148, 148a) toiseen päähän (162, 162a) sekä tukipintaan, niin että kuormavarsi (148) taipuu kun kuorma kohdistuu tukivarren (182) etupäästä (180) kuormavarren (148) etupäähän (150, 150a).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin kuormaanreagoivan yksikön kuormavarsi (148) on sijoitettu välittömästi tukivarren (82) alapuolelle tähän liitettynä.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin kuormavarsi (148) on lyhyempi kuin tähän liittyvä tukivarsi (82), ja että kunkin kuormavarren (148) toinen päätyosa (162, 162a) on ensimmäisen lavaosan (26) alapuolella.
4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kumpikin ensimmäinen ja toinen lavaosa käsittää toisistaan erillä olevat tukikotelo-osat (38, 40), jotka on sijoitettu pitkittäin pitkin lavaosan reunoja, että kumpikin lavaosa käsittää edelleen joukon palkkeja (42), jotka kulkevat tukikotelo-osien (38, 40) välillä sekä levyt (44) , jotka ulottuvat tukikotelo-osien ja palkkien välisen tilan jäykistämiseksi, ja että kukin tukivarsi (82-92) kulkee ensimmäisen lavaosan tukikotelo-osasta toisen lavaosan tukiko-teloon.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vaaka, tunnettu siitä, että kussakin tukivarressa (82-92) on sivupintaelimet (200), jotka liittyvät seuraavan lavaosa tukikotelo-osaan yhden lavaosan ja seuraavan lavaosan välisen sivuttaisliikkeen rajoittamiseksi.
16 71 995 6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen lavaosan kukin tukikotelo käsittää ensimmäisen lavaosan pituussuuntaisen keskiakselin suuntaiset sisä- ja ulkopuoliset sivuseinät (128, 130), jotka sisemmät sivuseinät (128) ovat lähempänä ensimmäisen lavaosan keskiakselia kuin ulommat sivuseinät (130), ja että kuormaanreagoivat yksiköt (52-70) ja tukivarret (82— 92) ovat ensimmäisen lavaosan tukikotelo-osien sisempien sivuseinien vieressä.
7. Patenttivaatimuksen 4, 5 tai 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että toisen lavaosan kukin tukikotelo-osa (38, 40) käsittää yläseinän (120), joka siirtää kuormituksen jollekin tukivarsista (82-92) .
8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunne ttusiitä,että yksi kuormaanreagoivista yksiköistä (52-70) on kiinteästi liitetty tukipintaan (48) ja toinen kuormaanreagoivista yksiköistä voi liikkua tukipintaan ja yhteen kuormaanreagoivaan yksikköön nähden.
FI802226A 1979-07-13 1980-07-11 Vaog. FI71995C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US06/057,491 US4266624A (en) 1979-07-13 1979-07-13 Weighing apparatus
US5749179 1979-07-13

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI802226A FI802226A (fi) 1981-01-14
FI71995B true FI71995B (fi) 1986-11-28
FI71995C FI71995C (fi) 1987-03-09

Family

ID=22010897

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI802226A FI71995C (fi) 1979-07-13 1980-07-11 Vaog.

Country Status (8)

Country Link
US (1) US4266624A (fi)
CA (1) CA1135733A (fi)
CH (1) CH648123A5 (fi)
DE (1) DE3025990A1 (fi)
FI (1) FI71995C (fi)
GB (1) GB2054874B (fi)
MX (1) MX157160A (fi)
SE (1) SE441216B (fi)

Families Citing this family (18)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE436601B (sv) * 1982-08-25 1985-01-07 Flintab Vaagsystem Ab Vegningsanordning med en plattform avsedd att uppta en last, t ex ett fordon
DE3246478C2 (de) * 1982-12-06 1985-02-07 Führer, Ulrich, 8000 München Wägebühne für eine transportable Brückenwaage
US4554987A (en) * 1983-08-29 1985-11-26 Dillon Benny N Self-aligning scale assembly and method
US4529051A (en) * 1983-09-19 1985-07-16 Masstron Scale, Inc. Scale assembly with improved platform
EP0139204A3 (en) * 1983-09-23 1986-03-12 Masstron Scale, Inc. Scale assembly with improved platform
DE3340355A1 (de) * 1983-11-08 1985-05-15 Ludwig Dr.-Ing. 7500 Karlsruhe Pietzsch Radlastwaage
FR2576335B1 (fr) * 1985-01-18 1987-06-12 Cazet Jean Aire de pesee prefabriquee en beton arme et son procede de construction
CA1261361A (en) * 1985-12-19 1989-09-26 Hiroyuki Iida Foldable weighing scale
EP0232909B1 (en) * 1986-02-13 1990-06-13 Pfister GmbH Platform weighing apparatus and method for producing thereof
US4700656A (en) * 1986-12-22 1987-10-20 Ncr Corporation Quick-cleaning, scanning/weighing apparatus
US4828055A (en) * 1988-03-17 1989-05-09 Linda L. Hester Weighbridge with pivotal supporting system
US6417465B1 (en) * 1999-11-17 2002-07-09 Versa Corporation Ground-conforming portable truck scale
US7423225B1 (en) * 2004-11-09 2008-09-09 Intercomp Company Weigh in motion technology
US8414962B2 (en) 2005-10-28 2013-04-09 The Penn State Research Foundation Microcontact printed thin film capacitors
US8035042B2 (en) * 2009-03-25 2011-10-11 Mettler-Toledo, Inc. Vehicle scale coupling device
US20130008727A1 (en) * 2011-07-05 2013-01-10 Nelson Denis L Wind shield for a truck scale
US8658916B2 (en) * 2011-07-05 2014-02-25 Denis L. Nelson Snow shield for a truck scale
US11099056B2 (en) * 2019-08-14 2021-08-24 Mettler-Toledo, LLC Modules for multi-module weighing applications

Family Cites Families (5)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2962275A (en) * 1957-07-19 1960-11-29 Revere Corp America Platform weighting apparatus
DE1214428B (de) * 1960-10-24 1966-04-14 Berliner Industriewaagenfabrik Brueckenwaage
US3447618A (en) * 1967-07-26 1969-06-03 L R Murphy Scale Co Transportable tandem-type scale
US3935913A (en) * 1974-10-18 1976-02-03 Howe Richardson Scale Company Platform weighing scale
US3966001A (en) * 1974-12-18 1976-06-29 Howe Richardson Scale Company Platform weighing scale

Also Published As

Publication number Publication date
DE3025990A1 (de) 1981-01-29
CA1135733A (en) 1982-11-16
GB2054874B (en) 1983-09-01
GB2054874A (en) 1981-02-18
CH648123A5 (de) 1985-02-28
FI802226A (fi) 1981-01-14
SE441216B (sv) 1985-09-16
MX157160A (es) 1988-10-31
SE8005115L (sv) 1981-01-14
US4266624A (en) 1981-05-12
FI71995C (fi) 1987-03-09

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI71995B (fi) Vaog
US4280576A (en) Low profile tension mounted load cell industrial scale
US4804053A (en) Rocker pin load cell
US3658143A (en) Flexure plate scale with hydraulic load cell
CA1073485A (en) Load determining devices and transducer having mounts therefor
FI59169C (fi) Fordonsvaog
US4549622A (en) Heavy duty weigh scale
US3770068A (en) Concrete weigh bridge
FI61103B (fi) Vaegningsanordning avsedd att ingao i en materialhanteringsanordning
FI72602B (fi) Vaegningsanordning.
US2962275A (en) Platform weighting apparatus
US4453606A (en) Low profile weigh scale
US5308933A (en) Truck scale
US4261428A (en) Platform weighing apparatus
US3734217A (en) Weighing device
US5496973A (en) Two point load cell
US4733736A (en) Load cell assembly
US3299976A (en) Compact vehicle weighbridge with transverse and horizontal restraints
GB2129949A (en) Shear beam load cell system
CA1308747C (en) Scale assembly
RU2263288C2 (ru) Платформенные весы для взвешивания транспортных средств
US4592435A (en) Monolithically cast concrete weighbridge
EP0533777A1 (en) Weighing apparatus
EP0139204A2 (en) Scale assembly with improved platform
US4632197A (en) Weighing device

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: METTLER-TOLEDO, INC.