FI71945B - Pulverformigt bitumenkoncentrat och dess anvaendning i asfaltblandningar - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU Π Λ Q A C.

LB] ('') U TL ÄG G N I N G S S K Rl FT / I 7 H D

C (45) Γ: tci'.tti tty ^ ^ (51) Kv.ik.*/int.ci.* C 08 L 95/00, C 08 K 3/36 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 801246 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 1 8 · 04.80 (F») (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 18.04.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 18.02.81

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkalsun pvm. - 28.11.86

Patent- och registerstyrelsen v ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 17.08.79

Saksan 1i i ttotasava1ta-Förbundsrepubli ken Tyskland(DE) P 2933339.9 Toteennäytetty-Styrkt (71) Degussa Aktiengesel1schaft, Weissfrauenstrasse 9, Frankfurt,

Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubl iken Tyskland(DE) (72) Karl-Hans Muller, Bruchköbel, Walter Barthel , Langenselbold,

Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Oy Koister Ab (5*0 Jauhemainen bitumirikaste ja sen käyttö asfalttiseoksissa -

Pu1verformigt bitumenkoncentrat och dess användning i asfa1tb1andningar

Bitumit ovat DIN 55 946 mukaan väriltään tummia, puolikiin-teistä mureneviin olevia, sulavia, suurimolekyylisiä hiilivetyseok-sia, joita saadaan varovaisen käsittelyn avulla vuoriöljystä ja jotka sisältävät luonnon asfaltin rikkihiileen liukenevat aineosat sekä maavahaa ja montanavahaa (vrt. Römpp Lexikon der Chemie, 7. Auflage, sivu 377).

Näitä aineita, joita englanninkielisillä alueilla (ennenkaikkea USA:ssa) kutsutaan asfaltiksi, käytetään sekoitettuina kalkki-kivijauhon, graniitti-, basaltti-, diabaasi- ja gabbro-jauhon kanssa tierakennuksessa.

Erikoisen merkityksellistä tässä yhteydessä on luonnonasfal-tin käyttö.

Luonnonasfalttia voidaan käyttää sekoitettuna bitumimaisen sideaineen kanssa DIN 1995 mukaan laastipitoisten peitekerrosten (esim. valuasfaltin, asfalttibetonin, hiekka-asfaltin ja asfaltti- 2 71945 mastiksin) valmistamiseen. Tämäntapaista luonnonasfalttia on esimerkiksi Trinidal-Epure, jonka koostumus on seuraava: liukenevaa bitumia 53-55 paino-ϋ mineraaliosuus 36-37 paino-% muita aineosia 9-10 paino-% (vert. Handbuch fiir Strassenwesen Planung-Bau-Verkehr-Betrieb 1 979, Otto Eisner Verlagsgesellschaft, Darmstadt).

Trinidad-Epure sekä muut tunnetut luonnonasfaltit omaavat sen epäkohdan, että ne huolimatta erittäin suuresta täyteainepitoisuu-desta ovat kiinteitä ja ne täytyy sulattaa ennen käyttöä.

Keksinnön kohteena on jauhemainen bitumirikaste, joka sisältää 10-85 paino-%, edullisesti 40-80 paino-'i synteettistä piihappoa.

Synteettisinä piihappoina voidaan käyttää saostcttua sekä myös pyrogeenisesti valmistettuja piihappoja.

2

Saostetun piihapon BET-pinta-ala voi olla 120-500m /g. Niitä voidaan haluttaessa jauhaa höyrysuihkun avulla, ruiskukuivata tai ruiskukuivata ja jauhaa.

Pyrogeenisesti valmistetun piihapon BET-pinta-ala on 100-400 m2/g.

Keksinnön mukaista bitumirikastetta voidaan valmistaa siten, että nestemäistä bitumia yksinkertaisesti sekoitetaan synteettisen piihapon kanssa tai että nestemäistä bitumia ruiskutetaan synteettiselle piihapolle.

Keksinnön mukaisen bitumirikasteen etuna on se, että se suuresta bitumiosuudesta huolimatta on jauhemainen, lämpötilasta-biili ja valumiskykyinen.

Edelleen saadaan keksinnön seuraavan kohteen mukaan - kek-sinnönmukaisen, jauhemaisen bitumirikasteen käyttö asfalttiseoksis-sa - tierakennuksessa - yllättävän suuri jäykistävä vaikutus.

Keksinnön mukaista jauhemaista bitumirikastetta kuvataan tarkemmin seuraavien esimerkkien avulla.

Jauhemaisen bitumirikasteen valmistamiseksi suoritetaan seuraavat työvaiheet: 1. Kulloinkin käytettävä piihappo ja bitumi lämmitetään 140°C lämpötilaan kuivakaapissa.

2. Punnittu piihappomäärä sijoitetaan sekoituslaitteeseen. Bitumia lisätään annoksittain sekoittaen (käsin tai siipisekoittimella mää- 3 71945 rän mukaan), suoritetaan voimakas jälkisekoitus näkyvään homogenisoitumiseen asti.

3. Vielä kuuma massa siirretään levylle ja seosta käännellään, kunnes se on jäähtynyt huoneenlämpötilaan.

4. Kylmää, murenevasta raemaiseen olevaa massaa murskataan ja jauhetaan noin 30 sekunnin ajan Braun-keittiosekoittimessa 5. Jauhe siirretään 0,75 mm seulalle, seulotaan ja homogenisoidaan lasiastiassa pyörresekoittimessa.

Kulloinkin saadusta jauheesta määrätään irtopaino (g/cm3).

Varastointikeston määräämiseksi suoritetaan painekokeet 36 tunnin aikana painesylintereissä (J3 49 mm, painot 3,2 kp = 1,7 N/cm“ ja 2 11,2 kp - 5,95 N/cm ) normaalilämpötilassa. Arvostelu suoritetaan kouluarvostelujärjestelmän mukaan numeroilla 1-6. Tulokset on esitetty taulukossa 1.

Kulloinkin saadun bitumijauheen lämpötilastabiilisuuden määräämiseksi lämpökäsitellään jokaista näytettä kuivakaapissa lämpötilan kasvaessa (nousu kulloinkin 10 tai 20°C) . Tulokset on esitetty taulukossa 2.

4 719 4 5

Taulukko 1 Näytemerkintä Irtopaino Painekoe Huomautuksia / 3 g/cm 2 2 1 , 7 N/cm 5,95 N/cm kuiva 5 0 % B 8 0 j auhe 50 % SIPERNAT 22 0,349 3 3-4 60 % B 80 . .

kuiva 40 % SIPERNAT 22 0,373 4 4-5 jauhe 66.7 % B 80 kuiva 33.3 % SIPERNAT 22 0,4 37 4 5 jauhe 70 % B 80 kuiva j auhe 30 % SIPERNAT 22 0,440 45 80 % B 80 kuiva 20 % SIPERNAT 22 0,459 5 6 jauhe_ 60 % B 80 kuiva 40 % FK 320 0,450 4 5 jauhe 66.7 % B 80 0,578 5 6 kuiva 33.3 % FK 320 DS jauhe

Irtopainen määritys suoritetaan DIN-normin mukaan.

Painekokeen arviointitaulukko: 3 = tyydyttävä = muodostunut kuohkeaksi, heikosti sormella painet taessa hajaantuu perusteellisesti jauhemaiseksi, 4 = riittävä = muodostunut kuohkeaksi, painamalla sormella jakaan tuu vielä hienojakoiseksi 5 = puutteellinen = pakkautunut puolikiinteäksi, painettaessa sor mella ei jakaudu enää hienojakoiseksi 6 = epätyydyttävä = pakkautunut kiinteäksi.

5 71945

Perusteellinen esitys tästä arviointitavasta on esitetty julkaisussa Seifen-Öle-Fette-Wachse 8900 Augsburg, vuosikerta 94 (1968), vihko 12, sivut 849-858.

Eripainos tästä kirjallisuusviitteestä on ilmestynyt Firma Degussan julkaisemassa kirjoitussarjassa "Pigmente" No 31.

Taulukko 2 Näytemerkintä Lähtötila 1 tunti 1 tunti

80 '-C 90 °C

50 s B 8 0 harmaanruskea harmaanruskea harmaanruskea 5 0 'ΐ SI PERNAT 2 2 kuohkea kuohkea kuohkea 6 0 B 80 harmaa harmaa harmaa 4 0 "c SIP^RinAT 2 2 kuohkea kuohkea kuohkea 6 6.7 a B 80 harmaa harmaa vaaleanharmaa 3 3,3 0 SIILRNAT 22 kuohkea kuohkea kuohkea 7 0 % B 8 0 harmaa harmaa vaaleanharmaa 3 0 ΐ SI PERNAT 2 2 kuohkea kuohkea kuohkea 8 0 % B 8 0 harmaa harmaa tunmanharmaa 2 0 -c SI PERN Ai 2 2 kuohkea kuohkea heikosti pakkautunut 6 0 t B 80 harmaa harmaa vaaleanharmaa r 3 2 0 _kuohkea_kuohkea_kuohkea_ 6 6,7 % B 80 harmaanruskea harmaanruskea keskiruskea 33,3 % xK 320 DS kuohkea kuohkea kuohkea 6 71945 l ! fj ! δ to

f—I P +J +J φ 4J

Χίω 3 3 Ηω§§ §Q_g(0 <0 p P p 2 P p -P O iö <u (ö (ΰ 3 3 3C3 3 hh 5 5 5 5 55 55 15 55

SB 1 8 3 5 g I 1 I I I g I

> -¾ δ * ε cl i a 13,5¾ IS, M 3 3

0 3 P φ P P P QJP

r—I 3 φ 3 v 3 3 3j*!3 s I -s a f s sill 1ου 5 3 p3P3 a 5 333 §3 $5 -S5§5 i § §3

HrH h2 I 2 §2 I 3 m S i 2 £5 111^ ^ & iäSä p a _§ 3 i 3 3

H Φ 7g Φ , P P φ P

a! :5 2 ft . 2 p g g ,¾ g

4,, 5 3 ? J| m P 3 § 5 § P PP I +J

So- 8| 8 I 1 § B 18¾ 3 3 S SS g 3 1 I is 3 135 § I -¾¾¾ Is £5 55 3 5& 35¾ It §S& It •5 M 3 _, Φ 3 3 0) 3Ή φ Φ p v; p jj •H .H :3 J2 jZ 3W3 3

C 5 £ I 1 § g I I

9 U 31¾ P 3 h3 2 3 pc3p '33 PO 30J MS 5S 2 Φ .3 333 3 «3 ° 0-3 5-¾ 8-¾ 8-¾ 33 ¢1 03 3 03

2 5 d ·£ 5¾ S3 S S P .3 -Η ΛίΛί Αί AOX

^1-1 SS d S SS E Q 53¾ 3 ·η2 3 d2 33 Φ P “3 33 333 φ 3 p aim > ,¾ -¾ Λί p Αί pa: e & > 3 a· m-co, 3 φ 3

a: 3 3 φ P

'5 I I 5 I g g U H 3 3 p 3 p 3 3 P 3 3 30 3 φ 3 Φ fid) Ρ Φ Ξ p 3 φ 3 φ ^§1^1^35 3 5 1555 55 ΗΗΙ8 88 89 SB I 1 9 8 98

£, X £, X £ XX P & 2 A U X

ΓΜ ΓΜ ΓΝ1 :5 £ S H ^ H H g 3 E" < H < <

p < Z O < 2 2 OOO

3 Z (XcoZ IX (X CM CO ^ 5 OfXOU Q OU oUOro ^ s co H 00 {X ff) d OOP, CO P, co CQ‘^

6 &, H m m W2 E

:3 CQ M (X CQ o\o CO CQ LO CQ LO CQ tn o.°

Z CO cO

cP ÖP Γ"- ^ uf, o»o 0'^ cP c*° σΡ Γ^· ^ OOOOkOco OO Joo OO Orn

uOlD OT OO 1^-0 I CO ΓΜ Ό *t OO

71945 Käytetty piihappo FK 320 on saostettu piihappo,jonka fysikaa-lis-kemialliset ominaisuudet ovat seuraavat:

Ulkonäkö Kuohkea valkoinen jauhe Röntgenrakenne amorfinen

Pinta-ala 170 m2/g (BET)

Perusosan keskimääräinen koko 18 nanometriä

Tiheys 2,05 g/ml

Puhtausaste SiQ26) 98 %

Na20 6) 1 % A12036> 0,2 o S036) 0,8 %

Kuivaushäviö ^ 6 %

Hehkutushäviö 2^ 5 S

pH-arvo 6,3

Liukoisuus käytännössä liukenematon veteen

Luonne saostettu piihappo

Sullotiheys33 200 g/litra

Seulontajäännös

Mocker'in mukaan(DIN 53 580) 0,2 %

^ DIN 53 198, menet.A

laskettu 2 tuntia 105°C:ssa kuivatun aineen mukaan,DIN 55 921 3) DIN 52 911 4) DIN 53 200 5) DIN 53 194 ^laskettu 2 tuntia 1000°C:ssa hehkutetusta aineesta.

Piihappo 320 DS on saostettu ja kaasusuihkun avulla jauhettu piihappo, jonka fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat seuraavat.

Ulkonäkö kuohkea valkoinen jauhe Röntgenrakenne amorfinen

Pinta-ala 170 in2/g (BET)

Perusosasen keskimääräinen koko 18 nanometriä

Tiheys 2,05 8 71945 i ( 'i

Puhtausaste SiC^^ 08

Na206) 1 % A1203 0/2 % S02 0/8 %

Kuivaushäviö3^ 8 %

Hehkutushäviö 3^ 5 % pH-arvo ^ 8,3

Liukoisuus Käytännössä liukenematon veteen

Luonne Suuren jauhatushienouden omaava saostettu piihappo

Sullotiheys 70 g/litra

Seulontajäännös

Mocker'in mukaan DIN 53 580 0 %

1^DIN 53 198, menet.A

^laskettuna 2 tuntia 105°C:ssa kuivatusta aineesta 3) DIN 52 911 4) DIN 53 200 5^DIN 53 194 6)laskettu 1000°C:ssa hehkutetusta aineesta

Piihappo SIPERNAT 22 on saostettu ja ruiskutuskuivattu pii- happo, jonka fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ovat seuraavat: 2

Pinta-ala (BET) m /g 190

Perusosasen keskimääräinen koko nanonietriä 18

Sekundääriosasten keskimääräinen koko mikrometriä 80

Sullotiheys (DIN 53 194) g/1 220

Kuivaushäviö (DIN 55 921) l 6 (2 h 105°C:ssa)

Hehkutushäviö (DIN 55 921) % 5 (2 h 1000°C:ssa) pH-arvo (DIN 53 200) 6,3

Si03) (DIN 55 921) % 98 A1203 % 0,2

Fe203 l 0,03

Na20 'i 1 9 71945 S03 % 0,8

Seulontajäännös Mocker'in mukaan (DIN 53 580) % 0,5 Öljyluku (DIN 53 199) g/100 g "^määrättynä 2 tuntia 105°C:ssa kuivatusta aineesta 2) vesi/asetom tai metanoli (suhde 1:1) ^määrättynä 2 tuntia 1000°C:ssa hehkutetusta aineesta 4) sisältää noin 2 % kemiallisesti sitoutunutta hiiltä.

Jauhemaisen bitumirikasteen käyttö asfaltissa Tällöin on kyse seuraavista aineista ja aineyhdistelmistä: SIPERNAT 22 B 80 SIPERNAT 22:11a (50/50), jauhe Luonnonasfaltti - Trinidad Epure, jauhamaton

Lisäaineet lisättiin laboratoriossa luokitellun, tierakennuksessa käytettäväksi sopivan asfalttibetonin 0/11 mm seoksiin. Tällöin olivat huomioiden lisäaineiden sisältämät kivijauho- ja sideainemäärät seosten koostumukset muutoin samat.

Sideaineina käytettiin vertailuseosta ja lisäaineet sisältävää seosta varten tierakennusbitumia B 80 ja toista vertailuseosta varten tierakennusbitumia B 65.

Suoritettiin seuraavat koestukset: 1. Näytekappaleiden valmistus Marshall'in mukaan eri a sfalttiseok-sista.

2. Tiheyden, ontelopitoisuuden sekä stab.i ilisuuden ja valumisarvon määrittäminen Marshall'in mukaan kohdan 1.mukaisille näytekappaleille .

3. Ryömykokeiden suorittaminen kolmelle jokaiselle kohdan 1. mukaan valmistetulle koekappaleelle.

Tutkimustulosten tarkastelu Koekappaleiden koostumus ja valmistus

Mineraaliseosta varten sorapitoisen asfalttibetonin 0/11 mm valmistamiseksi (TV bit 3/72 mukaan) käytettiin basalttijalosoraa, basalttijalokivimurskaa, luonnonhiekkaa ja kaupallista kalkkikivi-jauhoa. Mineraaliaineet, lukuunottamatta kalkkikivijauhoa, seulottiin raeluokkiin ja mineraaliseokset valmistettiin etukäteen annetun ohjeen mukaan uudestaan.

10 71 945

Osuus yli 2,00 mm: basalttijalosoraa 2/5, 5/8 ja 8/11 Hiekka 0,09/2,0 mm: Basalttijalomurskaa ja luonnonhiekkaa {suhteessa 3:1) Täyteaine 0/0,09 mm: kalkki jauhoa, basaltin omaa täyteainetta + lisäaineita.

Tällöin saatiin kaikille seoksille seuruavat mineraaliseoksen raekokoj akaumat:

Seulan läpäisy: 0,09 0,25 0,71 2,0 5,0 8,0 11,1 mm 8,6 15,2 25,0 40,0 67,0 84,0 100,0 paino·-»

Kaikkien seosten sideainepitoisuus on 5,9 painoprosenttia. Seosten koostumukset on esitetty taulukossa 3.

Sekoitus ja koekappaleiden valmistus

Asfaittiseokset sekoitettiin 6,300 g ja 4,000 g suuruisiksi määriksi laboratoriosekoittimessa samaa menettelytapaa käyttäen.

Jauhemaiset lisäaineet lisättiin bitumiosuuden lisäyksen jälkeen, kuitenkin ennen kalkkikivijauhoa, kuumaan seokseen.

Asianmukainen määrä Trinidad-Epure-matcriaalia sulatettiin ja lisättiin etukäteen bitumiosuuteen.

Asfalttiseoksia tarkastettaessa ei havaittu mitään erikoisuuksia. Kaikissa tapauksissa saatiin tasaisesti peittynyt, normaalilta näyttävä seosmateriaali.

Jokaisesta seosmuunnoksesta valmistettiin 5+3 = 8 koekappaletta. Kahdeksasta koekappaleesta käytettiin kolme stabiliteetin ja valumisarvon määrittämiseen ja kolme ryörnykokeisiin.

Tiheys ja ontelo-osuus määritettiin kaikista koekappaleista.

Nämä tulokset on esitetty taulukossa 4.

Jokaisen seoksen kolmelle koekappaleelle suoritettiin ryömykoe staattista kuormaa käyttäen. Tällöin vaa'itettiin koekappaleiden perustasot vertailutason avulla.

Kokeissa saatettiin koekappaleet 40°C olevaan koelämpötilaan tasaista pintakuormitusta käyttäen.

Yksiakselinen puristusjännitys oli 0,1 MN/m . Yksiakselisen puristustilan muodostumista edistettiin liukukerrosta käyttämällä-Muodostuneet kokoonpuristumiset£- & h/h.100 (promilleinä) piir-tetään kaksoislogaritmiseen mittakaavaan, jolloin voidaan havai- 11 71945 ta kokoonpuristumisen ajan funktiona 1-5 tunnin aikana lähenevän asymptoottisesti loppuarvoa.

Raja-arvolle 6 voidaan loppukokoonpuri stuminen ja muodonmuutosmoduli Smixmäärätä materiaalin tunnuslukuna.

Tutkituille seoksille on loppukokoonpuristuminen ja muodonmuutosmoduli esitetty taulukossa 5.

71945 12

G

03 03 df>

•H * CO Co CO O O

X o X G LT) LO LO LO m •H -H 03 03 * Qj

G

CU

G 03 ;H fö f" Γ- f" r~~ r~

·{“ % (N COJ ΓΊ — CM

Q O ID ID LO lTi

G G AC -H rH G <U C Λ G •H

o3 en l <U >1 O . . , _ tJ :G G 03 ° -H tn -h os 1 1 1 en -h o3 en ! 1 1 1 ^

•G Cu O

Cu 33 LO o o o | o n -p A! ld co co . co : co

id rH

O o3o3 ο α a ca cd X »G -

Ai 3 I—1 G I I I m o o

G :oJ O I I - i - I

H G G G I l o γμ cn

:oJ -H oS

:G G en

S Dj O

en >1 fcj :G cc.

tn 3 :G

•H G (O) C-, X

»G -P cm U CU o G i tn in G H Q \

Ή < < E-ι O

2 a < m

M I | Ci M Z

O) i i rj 2 K Q) W I I C-t M W o ϋ * | | M CC &<°°3 (n t_, H G .

:G ^ tn ffl-ro tn G)

Q Q r- (N ro en <n I

CU ··

M G

: i 13 71 945 its O o o c o o G G G ό o

0 ·Η G

0 its tn tn fto id I ,T ^ ^ ^

Ai O r- r- Φ -H id ^ ^ Γ'Ί •h <d tn K o, o

OS

•p >1 :rd fd _ J_) .p | o O >-0 ' g as c g ™ ™ ™ γμ γν id g -h td E -h id tn 0 id ao

•H I

Ai -H id •h id id o σ υΊ i- o M 04 tn

Ai O O O LO L.0 LP,

»h :id I

id a) O

ro « > G

O

Ai

Ai -H

G Ή i—( id G id

G G

H G G lo 1— o G -P o o *rj w l o o o en co 2 -H O r- r- CO CO C\

CU G G Ai -H G G G G

« ao

:G

-P G

SS , , «O | ° >1 O 1 1

:G G W -H H G

a Cu

tn I

S 2 IN ΓΟ CO CO

en G

l 71945 14 I ; o n co o (? vi vn in co m rH> ~

(CM

>10

•H

i-H

VD CV LH o Γη uj*- ' >3 344 r- vi r~ r- r- -P 3 W U) :0 vn r- o o *- P - 4JQ) in in tt rr m

>+J 0·=· CO CO OC CO CO

:f01/3 C

E-1Π3 03 5 5 44 I I 3 3 -HU) c

ΉI <H 0) rtP

3 (0 CL) · C

<0 (0 -P ιΗ -H

Eh U) p C -P

3 ¢) φ -P ro ro ii vi Γ- oH

3C44 ^ ^ * ,_|

co ·Η (0 (0 r- r- r- r- rO

Ή E P 0) T— t— i— r— Γ— _3 q , w

-P I M

•HU) 3

Oj-H S

Ο -P o r- T- *— o rHr-jcfP U") -c CO 00 O I 3

QJ (0 · 4J

-Ρ4Η Ή OM fM rg CN <-> U) G (0(0 -H .3 0 <0U) -P Q)

i-H

. . o LO LO m LO LO 3 1 i? £ rororonro Λ M 0? ^ ^ ^ ^ ^ £ 2 ^ CT> (NOMfscsinj 44 «Ö *r1 m

« -P 4J

>1 mo σνο^-vD :!2 E vo r- vo cd m 'o Φ u m m m m m ^

^ tP (N CM ΓΝ (N CNI

E-1 44

O

i-H

3

•P

Φ U) ^ 8 0 v- (N m co cn

P

w c [ 71945 15

Taulukko 5

RyÖmykokeiden tulokset

Seos-nro Loppukokoonpuristuminen Muodonmuutosmoduli , o/ S . (N/mm2) i , ' oo mix ' Γ t ^ ^ - 1 5,8 17,2 2 6,2 16,2 3 5,6 17,9 8 6,1 16,5 9 5,6 17,8

Koetulosten arvostelu

Silmämääräinen asfalttiseosten arviointi

Lisäaineita sisältävät seokset (3,8,9) eivät käyttäytymisensä ja ulkonäkönsä puolesta sekoitettaessa eroa nollaseoksista (1/2) .

Eroavaisuuksia normaaleissa sekoituslaitteissa valmistettujen materiaaliseosten suhteen ei todettu.

Koekappaleiden ominaisuudet

Samoissa kokoonpuristusolosuhteissa D5°C lämpötiloissa esiintyy valmistetuissa koekappaleissa eroavaisuuksia tiheyksissä toisaalta nollaseosten ja toisaalta lisäaineita sisältävien seosten välillä. Tämä antaa täten ohjeen käyttäytymisestä seosmateri-aalia valmistettaessa.

Laboratoriokokeissa kasvoi ontelosuhteelle luonteenomainen seosmateriaalin sakeutumisvastus 135°C lämpötilassa sekä lisättäessä SIPERNAT 22 että Trinidad-Epure, so. molemmat lisäaineet vaikuttavat jäykistävästi.

Suurin vaikutus saavutetaan lisättäessä SIPERNAT-materiaalia (seos 9), jolloin on huomattava, että SIPERNAT-osuutta kokonais-seoksessa on yhä suurennettu seoksessa 3. Mielenkiintoisen vertailun tarjoavat seokset 9 ja 8 (Trinidad-Epure), koska molemmissa tapauksissa käytettiin mineraali/sideaine-yhdistelmiä, joissa määräsuhteet olivat likimain samat. Tulosten perusteella voidaan todeta, että synteettisesti valmistettujen tuotteiden antama jäykistyminen on suurempi kuin Trinidad-materiaalin aiheuttama.

16 71 945

Ryömykokeet 40°C:ssa antavat tietoa seosmateriaalin kestokyvystä muodonmuutoksen suhteen. Ne osoittavat samalla käyttäytymisen liikenteessä kohonneissa ympäristönlämpötiloissa.

Laboratoriokokeiden tulokset osoittavat selvän kasvun seoksen määräävälle muodonmuutosmodulille käytettäessä SIPERNAT 22 (seokset 3 ja 9) vertailuseoksen suhteen käytettäeseä B 80 (seos 2), jolloin samanaikaisesti vastaavat loppukokoonpuristumiset pienenevät .

Ryömykokeiden tuloksissa 40°C lämpötilassa ei voida havaita samaa muodonmuutoksen estokyvyn kasvua Trinidad-Epure-seokselle.