FI71421B - Oppningskonstruktion foer en reaktor - Google Patents

Description

Reaktorin aukkorakenne 1 71421 Tämä keksintö koskee reaktorin aukkorakennetta, joka käsittää onton hoikin, joka on sovitettu kiinnitettäväksi reaktorin vaippaan ja joka on yhteydessä reaktorin sisällä olevan kammion kanssa, sekä sylinterimäisen suuttimen, joka koaksiaalisesti sijaitsee mainitussa hoikissa lähellä tämän ensimmäistä päätä ja johon on muodostettu kanava, joka on yhdensuuntainen hoikin kanssa.

Ennestään tunnetaan pyöriviä uuneja, jotka on varustettu useilla aukoilla läpi uunin vaipan ilman ja polttoaineen päästämiseksi uunin sisään. Esimerkkejä tällaisista ennestään tunnetuista uuneista on käsitelty US-patenteissa 1 216 667; 2 091 850 ja 3 182 980. Suuttimia tällaisia uuneja varten on käsitelty US-patenteissa 3 794 483; 3 946 949 ja 4 214 707. Tällaisten suut-timien käyttömekanismeja on käsitelty US-patenteissa 3 847 538 ja 4 070 149.

Tietyissä ennestään tunnetuissa uuneissa, esimerkiksi US-patent-tien 1 216 667 ja 2 091 850 mukaisissa uuneissa, polttoaine ja/tai ilma suihkutetaan uuniin läpi aukkojen, jotka ovat kerroksen ma-teriaalipanoksen alla. Toisessa edellä mainituista patenteista ilma ja esimerkiksi polttoainekaasu suihkutetaan vuorottaisesti siten, että polttoainekaasu suihkutetaan sisään silloin, kun aukot ovat materiaalipanoskerroksen alla ja ilma suihkutetaan sisään, kun aukot ovat kerroksen yläpuolella. Kun edellä mainittuja laitteistoja käytetään sekakokoisten materiaalien käsittelyyn, voivat pienemmät osaset mennä aukkoihin ja näihin liittyviin putkiin huonontamaan juoksevan aineen virtausta läpi aukkojen ja mahdollisesti aiheuttamaan aukon täydellisen tukkeutumisen tehdessä sen käyttökelvottomaksi juoksevan aineen suihkutta-miseen kerroksen alta.

2 71421

Lisäksi, vaikka tällaisissa pyörivissä uuneissa voi olla jopa 600 suutinta, aktivoidaan yleensä viisi tai useampia suuttimia yhdellä venttiilillä. Tämän johdosta, jos mate-riaaliosaset menevät asianomaiseen putkistoon jonkin aukon kautta ja vahingoittavat venttiiliä, tulee lukuisia aukkoja toimimattomiksi. Tämä on erityisen hankalaa silloin, kun aukko on normaalisti toimimaton ja suorittaa lukuisia kulkuja materiaalikerroksen alla ilman että mitään kaasua kulkee aukon tai siihen liittyvän putkiston kautta. Täten kun aukko tai joukko aukkoja tulee käyttökelvottomaksi tunkeutumisesta johtuen tai siihen liittyvän ohjausventtiilin vahingoittumisen johdosta, alenee uunin kapasiteetti ja sen toiminta-aika huoltojaksojen välillä lyhenee. US-patent-ti 4 214 707 käsittelee itsepuhdistuvaa aukkoa pyörivää uunia varten. Tässä patentissa on aukolla suutin, jossa on useita reikiä juoksevan aineen pääsemiseksi uunin sisään. Suuttimen takana on labyrinttiloukku. Osasten annetaan kulkea uunista suutinaukkojen kautta loukkuun, kun aukko kulkee uunissa olevan materiaalin alla. Joukko loukussa olevia reikiä aiheuttaa sen, että juokseva aine pyörteilee, kun se kulkee loukun läpi tiellään uunin sisään. Tämä pyörteily aiheuttaa sen, että juokseva aine ottaa osaset mukaansa loukusta ja kuljettaa ne uuniin.

Esillä olevan keksinnön yleisenä kohteena on saada aikaan edelleen parannettu aukkokonstruktio, joka on vastustuskykyinen tukkeutumista vastaan ja helposti puhdistuu virtaavilla juoksevilla aineilla.

Esillä olevan keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan aukko, joka peräkkäisesti varjostaa (estää) osasmais-ta ainetta siten aikaansaaden huomattavan alenemisen siinä osasten määrässä, joka menee sisään aukkorunkoon sekä myös niiden osasten uloshuuhtoutumisen, jotka menevät aukko-rungon sisään.

Esillä olevan keksinnön vielä yhtenä tarkoituksena on saada aikaan aukko, johon kuuluu joukko osasia varjostavia meka- 3 71421 nismeja, jotka estävät pakkaantumista, jolloin kukin estomeka-nismi aukossa toimii riippumattomasti muista mekanismeista sallien helposti kattilakiven poistamisen (scaling up) aukko-rakenteesta ja jolloin yhden mekanismin tukkeutumisesta ei ole seurauksena koko aukon tukkeutuminen ja menetys.

Edellä mainittujen tarkoituksien saavuttamiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ilmenevät epäitsenäisistä vaatimuksista.

Laite on siis varustettu sylinterimäisellä penkereellä, joka ulottuu pohjaelimestä läpi juoksevan aineen jakeluontelon ja suuttimen reikään. Penger yhdessä suuttimen vastakkaisten seinien kanssa määrittää rengasmaisen kammion. Rengasmainen olka, joka on yhtenäinen penkereen pohjan kanssa, on yhteistoiminnassa suuttimen vastapäätä olevien pintojen kanssa määrittäen sulkuraon. Olan koko on siten mitoitettu, että osasten sulkurako (estorako) on pienempi kuin rengasmainen kammio.

Rengasmainen kammio ja osasten sulkurako ovat yhteydessä juoksevan aineen jakeluonteloon päästäkseen juoksevan aineen kulkemaan suuttimen läpi. Lisäksi kammio ja rako muodostavat estomekanismin, jonka avulla osaset, jotka ovat liian suuret pääsemään kammioon, poissuljetaan siitä ja osaset, jotka ovat riittävän pieniä pääsemään kammioon, estetään juoksevan aineen jakeluontelosta osasten sulkuraolla. Näiden osasten tiehyt, jotka osaset ovat riittävän pieniä kulkemaan raon lävitse, on vastapäätä ja samassa tasossa kuin pyörteinen juoksevan aineen virtaus juoksevan aineen jakeluontelosta läpi raon.

Oheisissa piirustuksissa esittää kuvio 1 sivukuvana osaa pyörivästä uunista, jossa on useita 4 71 421 keksinnön mukaisia aukkoja.

Kuvio 2 esittää suurennettuna leikkausta uunin seinässä olevasta aukosta; leikkaus on otettu pitkin tasoa II-II kuviossa 1.

Kuvio 3 esittää pohjapiirrosta aukkorakenteen poistopäästä. Kuvio 4 esittää suurennettuna leikkausta pohjaelimen penkereestä, joka sijaitsee suuttimen reiässä.

Kuvio 5 esittää suurennettuna leikkausta aukosta, johon sisältyy keksinnön variaatio. Leikkaus on otettu pitkin linjaa II-II kuviossa 1.

Kuvio 6 esittää pohjapiirroksena kuvion 5 mukaisen rakenteen modifikaation aukkorakenteen poistopäätä.

Kuvio 7 esittää suurennettua leikkauskuvaa vaihtoehtoisesta pöhjaelinpenkereestä, joka on sijoitettu suutinaukkoon.

Kuviossa 1 kuvattu polttouuni on varustettu pitkänomaisella sylinterimäisellä runko-osalla 2, joka määrittää sylinte-rimäisen kammion 3. Uunin 1 runko-osaan 2 kuuluu ulkopuolinen teräsvaippa 4, joka on verhottu sopivalla tulenkestävällä verhouksella 5, kuten esimerkiksi tulitiilillä. Ennestään tunnettuja keinoja voidaan käyttää uunin 1 tukemiseen ja pyörittämiseen. Koska nämä keinot eivät muodosta mitään osaa esillä olevasta keksinnöstä ja koska ne ovat alan ammattimiehelle tunnettuja, niitä ei ole tässä esitetty.

Joukko kehän suunnassa ja akselin suunnassa välin päässä toisistaan olevia aukkorakenteita 6 on sijoitettu ympäri uunin kehää avautumaan kammioon 3. Aukot 6 ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaiset, niin että yhden aukon kuvaus koskee kaikkia aukkoja. Kuten on esitetty kuviossa 2, kuuluu aukkoon 6 sylinterimäinen teräsholkki tai aukkoputki 7, joka on kiinnitetty sopivaan aukkoon 8, joka on muodostettu uunin vaipan 2 seinään. Hoikin 7 sisään on tuettu suutin 9 siten, että on aikaansaatu suuttimen rajapinnan oikea sijoitus suhteessa putken 7 sisäpintaan.

Kuten on esitetty kuvioissa 2 ja 3, sisältyy aukkoon 6 5 71421 suutin 9, jossa on useita reikiä 10 juoksevan aineen paineisena suuntaamiseksi uunin vaipan 2 muodostamaan kammioon 3. Suuttimessa 9 on keskeisesti sijaitseva poraus 11, jossa on upotus 12, joka muodostaa rengasmaisen pinnan 13 ja vastaanottaa pultin 14 kantaosan. Vastakkaisessa ulkopääs-sään ulottuu pultti 14 ulospäin aukkoholkista 7 ja sulku-kannesta 15. Kansi 15 on kiinnitetty hoikin 7 laippaan 16 pulteilla 17 ja mutteri 18 on kierretty pultin 14 siihen päähän, joka ulkonee kannen 15 lävitse.

Kuten on esitetty kuvioissa 1 ja 2, syötetään juoksevaa ainetta selektiivisesti aukkoihin 6 syöttöputkilla 19, jotka on kytketty aukkorakenteisiin 6 ja esittämättä jätettyyn juoksevan aineen lähteeseen. Kuviossa 1 on esitetty vent-tiilivälineet 20, jotka liittyvät kuhunkin aukkoon 6. On huomattava, että vaikka yksilölliset venttiilivälineet 20 on esitetty liitettynä kuhunkin aukkoon 6, voisi yksi venttiili 20 olla liittyneenä useihin aukkoihin 6.

Kun uuni 1 pyörii, voi kukin venttiili 20 tulla avatuksi, kun siihen liittyvät aukot 6 pyörivät uunin kammiossa 3 olevan materiaalikerroksen 21 alla ja kukin venttiili voidaan sulkea ennenkuin kysymyksessä olevat aukot tulevat pois materiaalikerroksen alta, sillä tavoin kuin on kuvattu jo mainitussa US-patentissa n:o 4 070 149. Ennen kuin paineinen juokseva aine kytketään materiaalikerroksen alla oleviin aukkoihin, voi pieniä materiaaliosasia kerroksesta mennä suuttimen 9 reikiin 10 ja aukkoholkkiin 7. Tämän tilan minimoimiseksi on kukin aukkorakenne 6 varustettu pohjaelimellä 22, kuten on esitetty kuviossa 2. Tämä pohja-elin on puristettu suuttimen 9 säteettäistä sisäpintaa vastaan mutterilla 23, joka on kierretty pultin 14 kara-osalle elimen 22 ja kannen 15 välissä.

Pohjaelin 22 on konstruoitu muodostamaan pinta 26, joka on suunnattu kohti suutinta 9, mutta on välin päässä tästä useilla kehän suunnassa välin päässä toisistaan olevilla nojaamis- 6 71421 liuskoilla 24 ja säteettäisellä sisänavalla 25, jolloin sekä nojaamisliuskat 24 että napa 25 ulkonevat aksiaalisesta ulos pinnasta 26 ja kohti suutinta 9. Juoksevan aineen jakeluontelo 27 on siten rajattu pinnan 26, suuttimen 9, nojaamisliuskojen 24 ja navan 25 väliin. Kuten on esitetty kuviossa 2, on pohjaelimen 22 pinta 26 kalteva kehältään, nojaamisliuskojen 24 kohdalta, kohti napaa 25, joten juoksevan aineen jakeluontelolla 27 on jatkuvasti pienenevä paksuus ontelon 27 kehältä kohti napaa 25.

Kuten on esitetty kuviossa 2, on pohjaelin 22 varustettu joukolla penkereitä 28 ja rengasmaisia olkia 29, niin että kuhunkin reikään 10 suuttimessa 9 liittyy yksi penger 28 ja yksi rengasmainen olka 29. On huomattava, että vaikka kuvioissa on esitetty kiinteä lukumäärä penkereiden, reikien ja rengasmaisten olkien yhdistelmiä sisältyneenä aukko-rakenteeseen 6, voi kuhunkin aukkorakenteeseen sisältyä suurempi tai pienempi lukumäärä reikien, penkereiden ja rengasmaisten olkien yhdistelmiä. Edelleen on huomattava, että mikä tahansa reikä 10 yhdessä siihen liittyvän penkereen 28 ja rengasmaisen olan 29 kanssa muodostaa erillisen ja huomaamattoman aukon, joka on vastustuskykyinen tukkeutumista vastaan ja edistää itsehuuhtelua (kuten jäljempänä selitetään).

Koska kaikilla reiän 10, penkereen 28 ja rengasmaisen olan 29 yhdistelmällä on samanlainen rakenne ja toiminta, soveltuu yhden yhdistelmän kuvaus kaikkiin näihin yhdistelmiin. Penger 28 ja suuttimen reikä 10 yhdessä rajaavat suutinkam-mion 30, 31, kuten seuraavassa selitetään. Kuten on esitetty kuviossa 4, ulkonee penger 28 pöhjaelimestä 22 ja ulottuu aksiaalisesti läpi ontelon 27 ja suuttimen 9 reikään 10. Penkereen 28 halkaisija on pienempi kuin reiän 10 halkaisija, niin että penger osittain tukkii reiän ja yhteistoiminnassa suuttimen kanssa määrittää rengasmaisen kammion 30. Penger 28 on myös konstruoitu siten, että sen aksiaalinen pituus on pienempi kuin suuttimen 9 aksiaalinen dimensio 71421 7 ja siten, että penger päättyy niin, että reiän 10 vapaa pää määrittää sylinterimäisen kammion 31 reiän 10 sisään, joka kammio on yhteydessä uunin kammioon 3. Sylinterimäisen kammion 31 aksiaalinen dimensio on edullisesti yhtä kuin viidennes (eikä suurempi kuin puolet) reiän 10 halkaisijasta .

Penger 28 on varustettu hiukkasestevälineillä, joihin kuuluu rengasmainen olka 29, joka ympäröi pengertä 28 liitoskohdassa penkereen 28 ja pohjaelimen 22 välillä. Olan 29 halkaisija on suurempi kuin penkereen 28 halkaisija ja suurempi kuin suuttimen 9 reiän 10 halkaisija. Rengasmaisten olkien 29 aksiaalinen dimensio on pienempi kuin ontelon 27 aksiaalinen dimensio, niin että olan 29 ja suuttimen 9 väliin rajoittuu hiukkasesterako 32 . Raon 32 säteettäistaso on kohtisuorassa rengasmaisen kammion 30 akselia vastaan.

Kuten on esitetty kuviossa 2, on pohjaelin 22 yhteistoiminnassa hoikin 7 kanssa määrittäen juoksevan aineen rengasmaisen syöttötiehyen 33. Säteettäisesti ja aksiaalisesti ulottuva lovi 35 on muodostettu suuttimen 9 ulompaan kehä-pintaan 34 pohjaelimen 22 viereen. Tiivistysrengas 36 on sijoitettu loveen 35 ja kiinnitetty tähän suuttimen 9 ja nojaamisliuskojen 24 väliin. Tiivistysrengas 36 on tiivistävässä kosketuksessa hoikkiin 7 estäen yhteyden rengasmaisen juoksevan aineen syöttötiehyen 33 ja uunin kammion 3 välillä.

Vaikka edellä selitetty ja kuviossa 2 esitetty rengasmainen juoksevan aineen syöttötiehyt 33 on edullinen suoritusmuoto, esittävät kuviot 5 ja 6 vaihtoehtoista suoritusmuotoa.

Kuten on esitetty kuviossa 5, on joukko juoksevan aineen syöttöreikiä 37 muodostettu pohjaelimeen 22 ulottumaan aksiaalisesti tämän lävitse yhteyden muodostamiseksi ontelon 27 kanssa. Reiät 37 on sijoitettu olennaisesti yhtä pitkän välin päähän penkereistä 28, kuten on esitetty kuviossa 6. Pohjaelimen 22 pinta 26 on yhdensuuntainen suuttimen 9 8 71421 kanssa ja sisänavan 25 ja kehämäisen ja jatkuvan ulkonavan 38 määräämän välin päässä siitä.

Vaikka penkereiden 28 kuviossa 4 kuvattu sijoitus reikiin 10 on edullinen suoritusmuoto, esittää kuvio 7 vaihtoehtoista suoritusmuotoa. Kuten tässä kuviossa on esitetty, on suutin 9 upotettu kohdassa 39 määrittämään sylinterimäi-nen reikä 40 koaksiaalisesti reiän 10 kanssa. Penger 28 ulkonee pöhjaelimestä 22 ja ulottuu aksiaalisesti läpi ontelon 27 ja reiän 40 suuttimen 9 reikään 10. Penkereen 28 halkaisija on pienempi kuin reiän 10 halkaisija, niin että se osittain tukkii reiän ja yhteistoiminnassa suuttimen 9 kanssa määrittää rengasmaisen kammion 30. Rengasmainen olka 29, joka on rajakkain penkereiden 28 kanssa, ulkonee ulospäin pöhjaelimestä 22 ja sen aksiaalinen dimensio on pienempi kuin reiän 40, niin että se yhteistoiminnassa suuttimen 9 kanssa määrittää hiukkasten estoraon 32. Rengasmaisen olan 29 halkaisija on pienempi kuin reiän 40, niin että muodostuu yhteys juoksevan aineen jakeluontelon 27 ja hiukkasten estoraon 32 välille.

Kun aukkojen 6 rakenne on sellainen kuin edellä selitettiin ja erityisesti sellainen kuin on esitetty kuviossa 2, juokseva aine, jona voi olla hapettava kaasu ja/tai höyry paineen alaisena, tulee aukkoon 6 syöttöputken 19 kautta ja virtaa juoksevan aineen rengasmaisen syöttötiehyen 33 kautta. Tiivistysrengas 36 aiheuttaa virtauksen kääntymisen siten, että juokseva aine kulkee nojaamisliuskojen 24 välistä juoksevan aineen jakeluonteloon 27. Sitten juokseva aine virtaa ontelon 27 säteettäistasossa, jolloin ontelon 27 jatkuvasti pienenevä paksuus sen kehältä napaan 25 varmistaa juoksevan aineen virtauksen tasaisen jakaantumisen jokaiseen hiukkasten siepoaamisrakoon 32, jotka rengasmaiset olat 29 ja suutin 9 määrittävät. Juoksevan aineen käännetty virtaus saatetaan virtaamaan huomattavan pyörtei-senä johtuen useista virtauksen suunnan muutoksista, kun juokseva aine kulkee läpi juoksevan aineen rengasmaisen 9 71421 syöttötiehyen 33, ontelon 27 ja läpi hiukkasten estorakojen 32, läpi rengasmaisen kammion 30 ja lopuksi uunin kammioon 3.

Kun juokseva aine virtaa aukkojen 6 kautta uuniin 3 kuvatulla tavalla, niin uunin sisällä olevat materiaaliosaset liikkuvat uunin lävitse ja yli aukkojen 6 pitkin kulkutietä, jossa on sekä aksiaalinen että poikittainen komponentti. Panosmateriaalin osaset, jotka kulkevat aukkojen 6 ylitse uunissa, saatetaan kolmiportaisen aukkosuojauksen vaikutuksen alaisiksi, mikä poissulkee osasten estoraosta 32 kaikki paitsi hyvin pienikokoiset osaset, jotka helpommin huuhdotaan ulos ja palautetaan uuniin kuvatulla juoksevan aineen pyörteisellä virtauksella aukkojen 6 lävitse. Kolmivaiheisen suojauksen ensimmäinen vaihe saavutetaan siten, että osaset, jotka ovat suurempia kuin reiät 10, eivät voi kulkea uunin kammiosta 3 sylinterimäiseen kammioon 31. Lisäksi kammio 31 estää suuria osasia törmäämästä osasiin, jotka menevät kammioon 30 ja siten estyy osasten kokkaroitumi-nen. Sylinterimäinen kammio 31, jonka aksiaalinen dimensio ei ole suurempi kuin puolet reiän 10 halkaisijasta, estää likimain saman halkaisijan omaavia osasia reiästä kerääntymästä kammioon 31 johtuen sortuvan materiaalikerroksen pommituksesta. Kammiota 30 suojellaan tukkeutumiselta samalla mekanismilla siihen perustuen, että suuret osaset eivät pääse pommittamaan sen sisääntuloa. Kammioon 31 menemiseen riittävän pienet osaset estää toisen kerran paljon pienempi aukko rengasmaiseen kammioon 30. Osaset, jotka ovat riittävän pieniä mennäkseen rengasmaiseen kammioon 30, estetään kolmannen kerran osasten est raon 32 vielä pienemmällä aukolla. Rako 32, jossa on säteettäinen taso kohtisuorassa rengasmaiseen kammioon 30 nähden, estää meteriaalia pakkaantumasta rakoon 32 voimien ansiosta, jotka siirtyvät sortuvasta kerroksesta materiaalin kautta, joka voi olla kerääntynyt kammioon 30, kun kaasuja ei virtaa aukon lävitse. Täten kaikki paitsi pienikokoisimmat osaset estetään mekaanisesti raosta 32, kun taas niin pienet osaset, joita ei mekaanisesti estetä, tulevat hydraulisesti poistetuiksi 10 71 421 juoksevan aineen pyörteisen virtauksen huuhteluvaikutuk-sella läpi raon 32.

Aukon 6 kestoiän aikana ja erityisesti niiden ajanjaksojen aikana, jolloin aukon 6 annetaan kulkea materiaalipanoksen alla, kun mitään juoksevaa ainetta ei kulje aukon 6 kautta, tulee mahdollisesti tiettyjä määriä hiukkasmaista ainetta juoksevan aineen jakeluonteloon 27, rengasmaiseen juoksevan aineen syöttötiehyeeseen ja hoikin 7 sisälle. Kun aukko 6 pyörii uunin vaipan 2 mukana asentoon, jossa se on materiaa-likerroksen 21 yläpuolella, pakottaa painovoima hoikissa 7 olevan materiaalin juoksevan aineen rengasmaiseen syöttötiehyeeseen 33 nojaamaan tiivistysrengasta 36 vasten. Kun aukot ovat tässä yläasennossa, ne voidaan puhdistaa johtamalla juoksevaa ainetta aukon lävitse. Hoikin 7 sisältä läpi juoksevan aineen rengasmaisen syöttötiehyen 33 virtaavan juoksevan aineen nopeus kasvaa johtuen tilavuuden muutoksesta virtauksen kulkiessa läpi juoksevan aineen tiehyeiden. Tämä nopeuden lisääntyminen yhdessä pyörteisen virtauksen kanssa, kun virtaus käännetään tiivistysrenkaalla 36 läpi nojaamisliuskojen 24 välien onteloon 27, huuhtoo pois osas-maisen aineen, joka nojaa tiivistysrengasta 36 vasten, kammioon 27, mistä se edelleen tulee huuhdotuksi läpi osasten esto^raon 32 ja uunin kammioon 3, kuten edellä selitettiin. Kuvioissa 5 ja 6 kuvatun suoritusmuodon toiminnassa juokseva aine virtaa hoikin 7 sisältä juoksevan aineen syöttöaukkojen 37 kautta juoksevan aineen jakeluonteloon 27 jaettavaksi suuttimen 9 reikään 10 edellä selitetyllä tavalla.

On huomattava, että vaikka keksinnön mukainen aukko on selitetty käytettynä pyörivän uunin kanssa, sitä voidaan myös käyttää reaktoreiden yhteydessä, joilla käsitellään seka-hiukkaskOkoista sortuvaa (rumpuavaa) materiaalia, kuten esimerkiksi kuivattimien, jäähdyttimien ja senkaltaisten yhteydessä.

Claims (4)

11 71421

1. Reaktorin aukkorakenne, joka käsittää onton hoikin, joka on sovitettu kiinnitettäväksi reaktorin vaippaan ja joka on yhteydessä reaktorin sisällä olevan kammion kanssa, sekä sylinterimäisen suuttimen (9), joka koaksiaalisesti sijaitsee mainitussa hoikissa lähellä tämän ensimmäistä päätä ja johon on muodostettu kanava (10), joka on yhdensuuntainen hoikin (7) kanssa, tunnettu (a) hoikissa (7) suuttimen (9) ja syöttövälineiden (19) välillä olevasta pohjaelimestä (22) , joka yhteistoiminnassa suuttimen kanssa määrittää väliinsä juoksevan aineen jakelu-ontelon ja yhteistoiminnassa hoikin kanssa määrittää juoksevan aineen tiehyen (35) juoksevan aineen syöttövälineistä juoksevan aineen jakeluonteloon (27), (b) penkereestä (28) , joka aksiaalisesti ulottuu pohjaelimestä (22) läpi juoksevan aineen jakeluontelon ja suuttimen reikään välin päässä suuttimesta ja joka yhteistoiminnassa suuttimen kanssa määrittää rengasmaisen kammion (30) , joka on yhteydessä juoksevan aineen jakeluonteloon ja avautuu suuttimen sille puolelle, joka on vastapuolella juoksevan aineen jakeluonteloa; sekä (c) rengasmaisesta olasta (29), joka on rajakkain penkereen (28) ja pohjaelimen (22) kanssa siten, että olka ulkonee poispäin penkereestä ja pohjaelimestä juoksevan aineen jakeluonteloon välin päässä suuttimesta ja suuttimen reiästä, määrittäen yhdessä suuttimen kanssa hiukkasten estoraon (32) suuttimen ja olan väliin suuttimen sillä sivulla, joka on kohti pohjaelintä, jolloin hiukkasmateriaalin pääsy reaktori-kammiosta aukkorakenteeseen on estetty monivaiheisella suojuksella, jossa rengasmaiseen kammioon pääsylle liian suuret osaset on poissuljettu siitä ja rengasmaiseen kammioon pääsylle riittävän pienet osaset on estetty menemästä juoksevan aineen jakeluonteloon osasten estoraolla (32).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aukkorakenne, tunnet-t u siitä, että penkereen (28) aksiaalinen dimensio on 12 71421 pienempi kuin suuttimen (9), niin että muodostuu sylinteri-mäinen kammio (31), joka avautuu roaktickaitirloon sekä erottaa rengasmaisen kammion osasmaisen materiaalin sortuvasta kerroksesta estäen sortuvassa kerroksessa olevan materiaalin survomasta ja kiilaamasta materiaalia rengasmaisessa kammiossa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aukkorakenne, tunnettu siitä, että sylinterimäisen kammion (31) aksiaalinen dimensio on korkeintaan puolet suuttimen reiän halkaisijasta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aukkorakenne, tunnettu siitä, että rengasmainen olka (29) on suuttimes-ta välin päässä, joka on pienempi kuin rengasmaisen kammion säteittäinen dimensio, jonka määrittää välin päässä suutti-mesta oleva penger. 13 71421 1. öppningskonstruktion för en reaktor, omfattande en ihälig hylsa som anpassats att fästas i reaktorns mantel och stär i förbindelse med en kammare inne i reaktorn, samt ett cylinder-format munstycke (9) som är placerat koncentriskt i hylsan i närheten av dennas första ände och i vilken bildats en kanal (10) som är parallell med hylsan (7),kännetecknad av (a) ett i hylsan (7) mellan munstycket (9) och matningsorganen (19) befintligt bottenorgan (22) vilket i samverkan med munstycket däremellan definierar ett fördelningshälrum för ett fluidum och i samverkan med hylsan definierar en fluidumkanal (35) frän fluidummatningsorganen tili fluidumfördelningshälrummet (27), (b) en plattform (28) som axiellt sträcker sig frän botten-organet (22) genom fluidumfördelningshälrummet tili munstycks-öppningen pä ett avständ frän munstycket och som tillsammans med munstycket definierar en ringartad kammare (30) som stär i förbindelse med fluidumfördelningshälrummet och öppnar sig mot den sida av munstycket som ligger mitt emot fluidumfördelningshälrummet; samt (c) en ringartad skuldra (29) som angränsar tili plattformen (28) och bottenorganet (22) sälunda, att skuldran sträcker sig bortät frän plattformen och frän bottenorganet tili fluidumfördelnings hälrunmet pä nägot avständ frän munstycket och mun-stycksöppningen, definierande tillsammans med munstycket en kvarhällningsspringa (32) för partiklar mellan munstycket och skuldran pä den sida av munstycket som ligger mot bottenorganet, varvid partikelmaterial är hindrat frän att komma frän reaktor-kammaren tili öppningskonstruktionen medelst ett flerstegsskydd, vid vilket överstora partiklar hindras frän att komma in i den ringformade kammaren och partiklar som är tillräckligt smä för inträde i den ringformade kammaren hindras frän att komma in i f luidumfördelningshälrunrnet medelst partikelkvarhällningsspringan (32) .