FI71177C - Blekning av massa - Google Patents

Description

1 KUULUTUSjULKAISU 9 >, 1 7 7 ·τΙ§ΊΡ LBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT . \ ( f :¾¾ C Mcv Patentti Kydetty

45 Patent rr.e-k’olnt £4 11 13GC

(51) Ky.lk.4/lnt.CI.* D 21 C 9/10 SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 791681 (22) Hakemispäivä -- Ansökningsdag 25.05-79 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 25-05-79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 27 - 1 1 - 79

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuui.juikaisun pvm.- 1A.08.86

Patent- och registerstyrelsen V ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 26-05-78

Englanti-England(GB) 22901/78 (71) Monsanto Europe S.A-, Avenue de Tervuren 270-272. 1150 Bryssel, Belgia-

Be1 g i en (BE) (72) Bronislav Henri May, Overijse, Belgia-Belgien(BE) (7*0 Oy Koister Ab (5*0 Massan valkaiseminen - Blekning av massa

Keksinnön kohteena on menetelmä kraftmassan valkaisemiseksi, joka kraftmassa on massa, joka on saatu käsittelemällä puukuitua natriumsulfidien vesipitoisella alkalisella liuoksella. Tämä käsittely saa aikaan ligniinin huomattavan poistumisen puusta, mutta korkealaatuisten paperien valmistusta varten tarvitaan massan lisä-käsittelyä (valkaisu) vaaleuden parantamiseksi ja ligniinipitoisuu-den alentamiseksi alhaiselle tasolle.

Tätä tarkoitusta varten on ehdotettu erilaisia valkaisuaineita. Kraftmassan saattamisen alkalisessa väliaineessa korotetussa lämpötilassa alttiiksi hapelle paineen alaisena tiedetään olevan tehokasta, mutta tiettyjen lisäaineiden poissaollessa tällainen käsittely aiheuttaa myös selluloosan merkittävää depolymeroitumista, mistä vuorostaan on seurauksena ei-hyväksyttävä aleneminen massan fysikaalisissa ominaisuuksissa.

Magnesium-suolat kuuluvat lisäaineisiin, jotka estävät selluloosan depolymeroitumista kraftmassan valkaisun aikana hapella, ja tiettyjen orgaanisten kompleksia muodostavien aineiden on myös ha- 2 71177 vaittu olevan tehokkaita (ks. esimerkiksi Ericsson, Lindgren ja Theander, Svensk Papperstid., 74 (22), 757, (1971).

Nämä tutkijat havaitsivat, että sekä nitriilitri(etikkahappo) ja etyleenidiamiinitetra(etikkahappo) olivat vähemmän tehokkaita kuin magnesiumsulfaattiheptahydraatti estämään selluloosakuitujen katkeilua valkaisemattoman sulfaattimassan happivalkaisun aikana, mutta magnesiumsulfaatti alensi delignifikaatioastetta ja valkaisua, kun taas mainitut kaksi kompleksin muodostavaa ainetta eivät sitä tehneet.

Nyt on havaittu, että tiettyjä kompleksin muodostavia aineita, jotka ovat aminometyleenifosfonihappojen suoloja, voidaan käyttää menestyksellisin vaikutuksin estettäessä selluloosan kuitujen katkeilua kraftmassan happivalkaisun aikana. Aminometyleenifosfonaa-tit ovat käyttökelpoisia väkevyysalueella esimerkiksi väliltä 0,05 - 1,0 %, laskettuna massan kuivapainosta, mutta niiden käyttötapa op-timivaikutusta varten vaihtelee pitoisuuden mukana. Esimerkiksi edellä mainitun pitoisuusalueen ylemmällä osalla aminometyleenifos-fonaatti voi kokonaan korvata magnesiumsulfaatin suojaavana aineena, jolloin saatavan massan laatu on parempi kuin happivalkaisulla saatu ekvivalentin määrän magnesiumsulfaattia läsnäollessa. Väkevyys-alueen alapäässä aminometyleenifosfonaatit yksinään eivät anna merkitsevää suojaa selluloosalle, mutta ne parantavat merkitsevästi magnesiumsulfaatin suojaavaa vaikutusta.

Keksinnön menetelmä on menetelmä kraftmassan valkaisemiseksi ja se käsittää kraftmassan, jonka kuidut on hajotettu vesipitoiseen alkaliseen väliaineeseen, joka sisältää kompleksin muodostavan aineen, saattamisen alttiiksi hapen vaikutukselle, jolloin menetelmä on tunnettu siitä, että kompleksin muodostavana aineena käytetään ainakin yhden aminometyleenifosfonihapon, jolla on kaava: “η2ο3ρη2<Γ (H203t»H2C) 2U—j- CnH2nN J-jp CnH2nN (CHjPOjHj) j alkalimetallisuolaa, jolloin kaavassa n on 2-6 ja m on 0-5, ja jolloin suolaa on läsnä väkevyydessä ainakin 0,01 %, laskettuna massan kuivapainosta, edellyttäen, että kun väkevyys on 0,1 % tai pienempi, vesipitoinen väliaine sisältää myös magnesiumsuolan.

3 71177

Edullisia alkalimetallisuoloja käytettäviksi prosessissa ovat ne aminometyleenifosfonihappojen suolat, joissa n kaavassa on 2 tai 3 ja m:n arvo on väliltä 1-4, jolloin esimerkkejä tällaisista ami-nometyleenifosfonihapoista ovat: dietyleenitriamiinipenta(metyleenifosfonihappo), dipropyleenitriamiinipenta(metyleenifosfonihappo), trietyleenitetra-amiiniheksa(metyleenifosfonihappo), tetraetyleenipenta-amiinihepta(metyleenifosfonihappo) ja pentaetyleeniheksa-amiiniokta(metyleenifosfonihappo).

Edullisia ovat myös aminometyleenifosfonihapot, joissa n:11a on arvo 6 ja m on 0-5, esimerkiksi heksametyleenidiamiinitetra(metyleenifosfonihappo) ja di(heksametyleeni)triamiinipenta(metyleenifosfonihappo) .

Kun n:11a kaavassa on arvo väliltä 3-6, voi ryhmittymällä C"nH2n olla joko suora- tai haaraketjuinen rakenne.

Aminometyleenifosfonaattien seoksia voidaan käyttää? kaupallisesti saatavat tämänlaatuiset aminometyleenifosfonihapot tai al-kalimetalli-aminometyleenifosfonaatit ovat usein yhdisteiden seoksia, joilla yhdisteillä on edellä mainittu kaava, jossa n on vakio, mutta m:11a on joukko arvoja, joista yksi m:n arvo on vallitseva. Tällaiset seokset voivat sisältää myös pieniä määriä aminometylee-nifosfonihappoja tai aminometyleenifosfonaatteja, joissa m:11a on arvo, joka on suurempi kuin 5? ja seokset, jotka sisältävät näitä edullisia aminometyleenifosfonaatteja, joissa n on 2 tai 3 ja m:11a on arvo vääliltä 1-4, voivat myös sisältää pieniä määriä aminometyleenif osf onaatte ja , joissa m on suurempi kuin 4 tai joissa m on 0. Edullisia aminometyleenifosfonaatteja, erityisesti, kun niitä käytetään magnesiumsuolan poissaollessa, ovat dietyleenitriamiinipenta-(metyleenifosfonihapon) alkalimetallisuolat tai aminometyleenifos-fonihappojen alkalimetallisuolat, joilla kaavassa n:11a on arvo 2, dietyleenitriamiinipenta(metyleenifosfonihapon) ollessa pääkompo-nenttina seoksessa.

Lisäksi kaupallisesti saatavat tuotteet ovat usein aminome-tyleenifosfonihappojen tai aminometyleenifosfonaattien vesipitoisia liuoksia; tällaisissa tapauksissa liuoksen määrä, jota on käytettävä antamaan vaadittava aminometyleenifosfonaatin pitoisuus massaan, riippuu tietenkin liuoksen väkevyydestä.

Kun aminometyleenifosfonaattia käytetään magnesiumsuolojen 4 71177 pääasiallisesti poissaollessa, ovat tahokkaimmat määrät yleensä väliltä 0,15 - 1,0 %, erityisesti väliltä 0,2 - 0,6 paino-%, massan kuivapainon suhteen. Käytettynä parantamaan magnesiumsuolojen vaikutusta, on aminometyleenifosfonaatin määrä vähintään 0,01 % massan kuivapainosta laskettuna, samalla kun määriä 1,0 %:iin asti voidaan käyttää; taloudellisesti tehokkaat määrät ovat tavallisesti väliltä 0,02 - 0,5 %, esimerkiksi 0,05 - 0,2 % massan kuivapainon suhteen.

Alkalimetalli-aminometyleenifosfonaatit voidaan lisätä massaan sellaisinaan, vastaavina happoina tai esimerkiksi ammoniumsuo-loina, jolloin hapot ja ammoniumsuolat muuttuvat alkalimetallisuo-loiksi massan alkalisessa ympäristössä. Kuten seuraavassa esitetään, aikaansaadaan vesipitoisen väliaineen alkalisuus tavallisesti nat-riumhydroksidillä, niin että aminometyleenifosfonihapon alkalimetal-lisuola on tavallisesti natriumsuola, mutta myös muita suoloja, esimerkiksi kaliumsuoloja voitaisiin käyttää.

Kun aminometyleenifosfonaatteja käytetään parantamaan magne-siumsuolan suojaavaa vaikutusta, on edullinen magnesiumsuola magnesiumsulfaatti, jota tavallisesti käsitellään heptahydraattinsa muodossa, mutta muita magnesiumsuoloja, esimerkiksi magnesiumkarbonaattia voidaan käyttää. Magnesiumsuolan pitoisuus massassa on yleensä alueella, joka on havaittu käyttökelpoiseksi alan aikaisemmissa menetelmissä käytettäessä magnesiumsuoloja suojaavina aineina selluloosalle, esimerkiksi väliltä 0,5-3 paino-% laskettuna massan kuivapainosta; hyviä tuloksia on saatu massoilla, jotka sisältävät n. 1,0 paino-% magnesiumsulfaattiheptahydraattia.

Pääsyynä siihen, että halutaan toimia käyttäen aminometylee-nifosfonaattia magnesiumsuolojen pääasiallisesti poissaollessa, on, että tällöin on yleensä mahdollista saada massa, jolla on parempi vaaleus kuin vaaleus, joka on saatavissa käytettäessä magnesiumsuolo ja tehostettuina aminometyleenifosfonaateilla, (vaikkakin tällaiset tehostetut magnesiumsuolat antavat paremman vaaleuden kuin mag-nesiumsuolat pelkästään). "Magnesiumin pääasiallinen poissaolo" tarkoittaa niin muodoin, että vesipitoinen väliaine ei sisällä riittävää määrää vaikuttaakseen vahingollisesti valkoisuuteen, mutta pieniä määriä, esimerkiksi sellaisia määriä, joita luonnostaan on läsnä prosessissa käytetyssä vedessä, ei tarvitse poistaa.

Massasulpun, jota käsitellään tämän keksinnön menetelmän 5 71177 mukaisesti, sakeus (ilmaistuna kuitujen kuivapainona prosenttina sulpun todellisesta painosta) on väliltä 10-30 %, esimerkiksi 15-25 %. Massan alkalisuus aikaansaadaan tavallisesti lisäämällä nat-riumhydroksidia, mutta muita vesiliukoisia aikalisiä aineita voitaisiin käyttää osittain tai kokonaan korvaamaan natriumhydroksidi, esimerkiksi natriumkarbonaattia. Natriumhydroksidin tai muiden käytettyjen alkalisten aineiden määrä voi olla esimerkiksi väliltä 1-6 % massan kuivapainosta ja edullisesti se on väliltä 2,5 - 3,5 % tästä painosta.

Hapen paine käsittelyn aikana voi olla esimerkiksi alueella 5-15 ilmakehää, edullisten paineiden ollessa väliltä 6-10 ilmakehää.

Lämpötila, jossa massan happivalkaisu suoritetaan, voi olla esimerkiksi väliltä 75-150°C ja edullisesti se on väliltä 90-140°C.

Käsittelyn kestoaika voi vaihdella riippuen esimerkiksi alkuperäisen massan laadusta, alkalin määrästä ja käytetystä lämpötilasta. Optimi voidaan määrittää helposti yksinkertaisesti kokeilemalla ja tavallisesti se ei ole alle 1/2 tuntia tai yli kolme tuntia.

Tämän keksinnön valkaisumenetelmä voidaan valinnaisesti toteuttaa yhtenä vaiheena monivaiheisessa massan valkaisuprosessissa. Esimerkiksi massa, joka on valkaistu tämän keksinnön menetelmällä, voidaan saattaa edelleen valkaistavaksi käsittelemällä klooridiok-sidilla.

Lisäaineiden vaikutusta happivalkaisuun tutkittiin käyttäen skandinaavista pihkaisesta puusta saatua kraftmassaa, jota myydään nimellä "Obbola"-massa.

Massa saatettiin alttiiksi hapen vaikutukselle kuumennetussa autoklaavissa, jolloin käsittelyolosuhteet olivat seuraavat: massan sakeus: 20 paino-% hapen paine: 8 baaria käsittelyn kestoaika: 15 minuuttia massan kuumentamiseen työsken-telylämpötilaan ja 45 minuuttia työskentelylämpötilassa.

• natriumhydroksidin määrä: 3 paino-% laskettuna kuitujen kuivapainosta.

työskentelylämpötila: 120°C.

lisäaineet: kuten seuraavassa taulukossa on esitetty.

Ennen ja jälkeen valkaisun määritettiin seuraavat massan tun-nusarvot: 6 71177

Vaaleusaste ranskalaisen standardimenetelmän NFQ 03039 mukaisesti käyttäen Elrepho-fotometriä.

Kappaluku, joka määrittää massan ligniinin poistoasteen, massan kaliumpermanganaatilla hapettuvuuden standardimittauksella ranskalaisen standardimenetelmän NFT 12018 mukaisesti.

Selluloosan keskimääräinen polymeroitumisaste ranskalaisen standardimenetelmän NFT 12005 mukaisesti.

(Selluloosan liuoksen kupariamiini-kompleksissa viskositeetin mittaus.)

Happivalkaisun jälkeen massat jauhettiin, ts. pehmennettiin ja fibrilloitiin käyttäen Jokro-myllyä. Massasta valmistettiin ark- 2 keja, joiden paino oli 70 g/m , menetelmällä, jossa 10 1 jauhettua massaa, jonka sakeus oli 0,5 %, imettiin kangassihdin läpi. Tällä tavalla muodostettu märkä kuitumatto erotettiin kankaalta ja kuivattiin kuumentamalla puristuksen alaisena. Arkkien fysikaaliset ominaisuudet määritettiin seuraavasti:

Katkeamispituus: ts. pituus, jolla toisesta päästään ripustettu paperisuikale katkeaa omasta painostaan - standardimenetelmä AFNOR NFQ 03004.

Puhkaisuindeksi: hydrostaattinen paine (kohdistettuna mem-braanin läpi), jolla paperi puhkeaa - standardimenetelmä AFNOR NFQ 03014.

Repäisyindeksi: työ, joka tarvitaan repimään edelleen paperisuikale, jossa on standardileikkaus - standardimenetelmä AFNOR NFQ 03011.

Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 1.

Taulukko 1 7 71177

Lisäaine valkaisun aikana

Ominaisuus Massa ennen Ei käy- AX0,5 % AX1,0 % MgS0.-7H~0 valkaisua tetty 4 2 * 1,0 % vaaleus % 25,5 48 48,5 47,3 42,9 kappaluku 31,8 8,4 9,7 9,6 9,9 keskim. polyme- roitumisaste 1265 680 822 903 857 katkeamispituus 9720 - 10280 11126 9758 puhkaisuindeksi 7,9 - 7,5 7,2 7,1 repäisyindeksi 820 - 732 810 790 XVesipitoinen liuos, joka sisältää n. 50 paino-% aminomety-leenifosfonihappoja, joista dietyleenitriamiinipenta(metyleenifos-fonihappo) on pääkomponentti. Prosenttiluvut viittaavat tämän liuoksen käytettyyn painomäärään laskettuna kuivan massan painosta. Fos-fonihapot muuttuvat alkalisessa massaväliaineessa natriumfosfonaa-teiksi, joita siten on läsnä määrissä n. 0,25 % ja vastaavasti 0,5 %.

Tulokset osoittavat lisäaineen A tehokkuuden, joka 1 %:n tasolla antoi paremman suorituksen kuin MgS04*7H20 kaikkien tutkittujen ominaisuuksien suhteen, ja 0,5 %:n tasolla paremman vaaleuden, kappaluvun, katkeamispituuden ja puhkaisuindeksin.

Suoritettiin samanlainen koe, jossa lisäaine oli vesipitoinen liuos, joka sisälsi n. 40 paino-% ammoniumheksametyleenidiamii-nitetra(metyleenifosfonaattia). Tämä muuttui alkalisessa sulppuvä-liaineessa vastaavaksi natriumsuolaksi, jota oli läsnä n. 0,4 %:n määrä massan kuivapainosta laskettuna. Saatiin tuote, jonka vaaleus oli 44,5 %, katkeamispituus 9 718 ja repäisyindeksi 808, ts. vaaleus, joka oli parempi kuin magnesiumsulfaatilla saatu ja mekaaniset ominaisuudet suurinpiirtein samat.

Seuraavassa taulukossa 2 esitetyt tulokset saatiin käyttäen eri aminometyleenifosfonaatteja, joko magnesiumsulfaatin kanssa tai ilman, määrätyissä edellä kuvatuissa testeissä. Mukaan on otettu myös sokea koe ilman lisäaineita. Tulokset osoittavat, että amino-metyleenifosfonaatit edistävät magnesiumsulfaatin vaikutusta selluloosan suojaamisessa depolymerointia vastaan, kun edellisiä käytetään pitoisuuksissa, joissa magnesiumsulfaatin poissaollessa ei ole 8 71177 pääasiallisesti lainkaan suojaavaa vaikutusta. Tulokset osoittavat myös, että aminometyleenifosfonaattien läsnäollessa tuotteilla on parempi vaaleus verrattuna tuotteeseen, joka on saatu pelkästään magnesiumsulfaatin läsnäollessa.

9 71177 (1) -μ

CO

(C 0\° G to l <D Ή o

G £ G

H 3 -H

titJ-UrOVDtNt^tNOOO^DrHtNr'fTiCNrv) (TS

G-Hoo-ir^c^omc^tNa^ooor^o Dj :m O r'vovovor'-r'-r'-oor^oooooor'-r'- :<ö G co £ <L> vo 3 6 » co i—t :ro oi (DO -μ 3

«CU i—H G

:π3 -μ

to jG

•h 3 to a 3 x mc 3 « Φ

f—i οοοοΓ-'Ο',ιη.-Ηι—t r-μ ao o vo o o r-~ O G

3 -Γ~1 *rU

Di vovovovovor^r^r^vor^i^-r^i^-vo

Dj - oV· m to i « — O O tn o Dj -- —- (D en

Di Dj O O to ^

Dj m Dj Dj G —

G X Dj Dj G O O

(n to ,c ·μ m m <d Dj Dj 3 i-Hr^-HorsiLnui^r-iorrrovDfNi ·μ c .G .G -n Dj Dj o (D r--····--''·"»·»·--*·' c o -μ -μ o m m « -h oooovoavtTivor^avvor-oo^oo o cm c G O. ,3 jg X m vOLOvoLnLnunLriLnLnLnLnLninLn G-ι tn o O Dr ·μ ·μ 3 m coou-icwmcc

i—I > OU-I33XIOO

3 Gu -H O O -h u-i u-i m -Hcu-iu-jctoco

En G <D -H -H o O O

O O G G U-I U-I U-I

O O H Φ <1) to -H -H

(N -H >, φ φ O G G

K >i 4-· iH iH U_| (1) CD

Γ" -μ Φ >i >< ·μ Φ Φ OOOOOOO φ g .μ 4-> G r-l r-4 ^ o\o ' £ — φ φ φ >i

O OOOOOOrHiHrHi—I *—I *—li—IO ^ <TS £ £ Φ 4J 4-J

to m -P - -- h a) <d en +jamm>,££ S « φ 3 4-> 4-> ' o x x e o m m •H ·μ ai ω ε -μ -μ

G G X Dl O e G

•H -H -H -H e CD CD

O -H -μ e G -H Dj a

Dj £ £ -μ -μ £ ·μ ·μ a. m m ·μ ·μ m g e m Cfi -μ £ £ ·μ -μ X « G m m H ·μ -μ •μ φ φ e -μ £ £ g x: Dj u-> g e m m O r-μ rH f-μ i—i ι-h i—i »-μ r-μ r-μ r-μ i—i r-μ -h ·μ o u-J m *μ ·μ μ # »-^«.»>.*.-^»«.-1 i e e -μ ·μ > g g to oooooooooooo ΦΦ-μGm-μ-μ o φ φ e Φ m ·μ ·μ

Uu .-4 .-μ φ Φ « G G

μ >1 >1 φ <-μ φ φ C 4-ΐ ·μ ι—ι >ί e Φ Φ

Φ φ φ >ι Dj Φ Ή rH

φ >i>,mm4->oto>j>, γη 444->-μμφμ·μ-μ-μ >, 4Ρ-μ34->-μαΦΦΦ μ-) φ φ Φ Φ g ·μ ι-μ -μ ·μ φ 4J4->Df4->4->ra>irara £ XCQUQWtjOfflUQWfcO >μ >1

Ο :π3 :m II II II II II II

G X « •μ m υ ρ w Pu ο £ ·μ -μ

3 W W X

Claims (8)

71177 10

1. Menetelmä kraftmassan valkaisemiseksi saattamalla kraft-massa, jonka kuidut on dispergoitu vesipitoiseen alkaliseen väliaineeseen, joka sisältää kompleksin muodostavan aineen, alttiiksi hapen vaikutukselle, tunnettu siitä, että kompleksin muodostavana aineena käytetään ainakin yhden aminometyleenifosfonihapon, jolla on kaava: ¥2°3ΡΗ2Γ (H203PH2C) 2N--CnH2nN-— CnH2nN (CH2P03H2> 3 L J jossa n on 2-6 ja m on 0-5, alkalimetallisuolaa ainakin 0,01 %:n väkevyydessä, laskettuna massan kuivapainosta, edellyttäen, että kun väkevyys on 0,1 % tai pienempi, vesipitoinen väliaine sisältää myös magnesiumsuolan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että alkalimetallisuola on dietyleenitriamiinipenta-(metyleenifosfonihapon) alkalimetallisuola tai aminometyleenifosfo-nihappojen, joissa n:11a kaavassa on arvo 2, alkalimetallisuola, jolloin dietyleenitriamiinipenta(metyleenifosfonihappo) on pääkom-ponenttina seoksessa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että alkalimetallisuolan väkevyys on 0,1 - 1 %, laskettuna massan kuivapainosta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että alkalimetallisuolan pitoisuus on 0,2 - 0,6 % laskettuna massan kuivapainosta ja magnesiumsuolat pääasiallisesti puuttuvat vesipitoisesta väliaineesta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että alkalimetallisuola on ainakin yhden aminometyleenifosfonihapon, jossa n kaavassa on 2 tai 3 ja m on 1-4, alkalimetallisuola, jolloin alkalimetallisuolan pitoisuus on väliltä 0,02 -0,5 % laskettuna massan kuivapainosta, ja vesipitoinen väliaine myös sisältää magnesiumsuolan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että alkalimetallisuolan pitoisuus on väliltä 0,05 - li n 71177 0,2 % ja magnesiumsuolan pitoisuus on väliltä 0,5 - 3 %, laskettuna massan kuivapainosta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkalimetallisuola on natriumsuola.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä toteutetaan lämpötilassa väliltä 90-140°C. 12 71177