FI70771B - Bladverkande aemneskomposition foer bekaempning av oertliknande ograes - Google Patents

Description

1 70771

Lehtivaikutteinen yrttimäisten rikkakasvien torjunta-aineseos Tämä keksintö kohdistuu lehtivaikutteiseen yrttimäisten rikkakasvien torjunta-aineseokseen. Erityisesti tämä keksintö kohdistuu aineseokseen yrttimäisten rikkakasvien torjumiseksi 1- ja/tai 2-sirkkaisten, erityisesti ristikukkaisten viljelyskasvien, kuten rypsin, rapsin ja kaalin kasvustossa.

Erityisesti öljykasvien, kuten rypsin ja rapsin viljelyn laajenemisen yhtenä esteenä on ollut tehokkaan ja laajaan rikkakasvivalikoimaan tehoavan lehtiherbisidin puuttuminen.

Öljykasveja ja muita ristikukkaisia kasveja viljellään kaikilla maalajeilla ja ne ovat sopivia välikasveja viljely-kierrossa.

Viljelyksillä esiintyy useita kymmeniä eri rikkakasviheimo-ja.

Nykyisin käytettävissä olevilla maa- ja lehtivaikutteisilla herbisideillä ja mekaanisilla rikkakasvien torjuntamenetelmillä ei kyetä riittävästi torjumaan rikkakasveja kasvavasta ristikukkaisviljelyskasvustosta. Maaherbisidien haittana on, että ne eivät tehoa orgaanista ainesta sisältävissä maalajeissa riittävästi ja ruiskutuskäsittely on suoritettava ennen ristikukkaisten kylvöä, jolloin torjunnan tarve ei ole vielä tiedossa.

Tunnetuista torjunta-aineista 3,6-diklooripikoliinihappo on selektiivinen systeeminen lehtiherbisidi, joka tehoaa vain compositeae-heimon (mykerökukkaiset) rikkakasveihin. Käyttömäärä on 150 g tehoainetta/ha. Benatsoliinin teho taas on suppea: matara (galium spp.) ja pihatähtimö (stellaria spp.) 2 70771 kuuluvat tehovalikoimaan, sen vaikutustapa on systeeminen ja selektiivinen lehtivaikutus. Käyttömäärä on 400-60U g tehoainetta/ha. Metatsakloori on lehti- ja maavaikutteinen systeeminen, lehdille tai maahan ruiskutettava herbisidi. Käyttömäärä on 1500 g/ha.

Kaikilla näillä aineilla on eräitä haittoja, joista mainittakoon : - Yksinään yksikään mainituista aineista ei tehoa kuin suppeaan rikkakasvivalikoimaan ja näin jäljelle jäävät rikkakasvit ovat entistä kilpailukykyisempiä viljelyskasvien kanssa ja alentavat siten satoa kuluttamalla ravinteita, vettä ja varjostamalla viljelyskasvia sekä houkuttamalla tuhohyönteisiä ja toimien kasvitautien väli-isäntinä saastuttaen siten viljelyskasvustoa.

Käyttömäärän lisäys lisää kustannuksia eikä ole mahdollistakaan ylittää hyväksyttyä käyttömäärää. Lisäksi käyttömäärän lisääminen lisäisi varsinaisen viljelyskasvin vioitusriskiä huomattavasti.

Nyt on yllättäen havaittu, että metatsakloori on synergis-tinen yhdessä benatsoliinin ja 3,6-diklooripikoliinihapon kanssa ruiskutettuna viljelyskasvustossa oleviin yrttimäi-siin rikkakasveihin. Jo pieni määrä metatsaklooria yhdessä benatsoliinin ja 3,6-diklooripikoliinihapon kanssa lisää asiaankuuluvasti formuloituna ja ruiskutettuna vesiseoksena sopivan kostutusaineen kanssa rikkakasveja käsittävään ryp-si-rapsikasvustoon näiden herbisidien tehoa siinä määrin, että seoksen yhteisvaikutus on synergistinen.

Metatsakloori sen sijaan on yksinään, pieninä määrinä käytettynä tehoton rikkakasveihin.

3 70771

Esillä olevan keksinnön mukaisessa torjunta-aineseoksessa käytettävä benatsoliini on 4-kloori-2-oksobentsotiatsolin- 3-yylietikkahappo, jolla on kaava

Cl

-N. CH COOH I

2

S

ja sitä valmistaa FBC Limited (Englanti) tavaramerkillä "Legumex".

Esillä olevan keksinnön mukaisessa torjunta-aineseoksessa yhdessä benatsoliinin kanssa käytetty metatsakloori on 2-kloori-N-(2,6-dimetyylifenyyli)-N-(lH-pyratsol-l-yylimetyy- li)asetamidi, jolla on kaava

H C

/i~\ f

C )- N - C - CH - Cl II

V—/ CH

\ I 2

H N

‘ / \ ja sitä valmista BASF AG (Saksan liittotasavalta) tavaramerkillä "Butisan s".

Esillä olevan keksinnön mukaisessa torjunta-aineseoksessa benatsoliinin ja metatsakloorin kanssa käytetty 3,6-dikloo-ripikoliinihappo on 3,6-diklooripyridiini-2-karboksyylihap-po, jolla on kaava 4 70771

I III

L i-COOH Cl N

jota Dow Chemical Co. (USA) valmistaa tavaramerkillä "Matrigon".

Paras mahdollinen yleisvaikutus yhtenäisiä rikkakasveja vastaan saadaan torjunta-aineseoksella, joka sisältää metatsa-klooria, benatsoliinia ja 3,6-diklooripikoliinihappoa paino-suhteessa noin 5:1:1.

Synergismiä arvioitaessa on laskennallisena ohjeena käytetty S.R. Colbyn julkaisussa "Weeds" 15(1967):1, ss. 20-22, esittämää yhtälöä kolmoisyhdisteille: (X ) (Y ) (Z ) 111 E =__, jossa 10 000 E = kasvun odotettu esto-% ja 1 X , Y ja Z ovat tehoaineiden yksittäistehot %:na. 112

Samalla on havaittu, että minkään kyseessä olevan tehoaineen tunnettu tehovaikutus sille herkkiin rikkakasveihin ei ole alentunut tai, että tehoainemäärän alennus olisi vähentänyt tehoa benatsoliinille herkkiin rikkoihin (esim. stellaria spp. ja galium spp.). Myöskään viljelykasveja vioittavaa vaikutusta ei ole havaittu.

Lisäksi metatsakloorin maavaikutus ehkäisee rikkakasvien taimettumista torjunta-aineruiskutuksen jälkeen.

5 70771

Yhdysvaikutuksen ansiosta herbisidiyhdistelmän vaikutus kasvaa rikkalasveihin, joihin ei yksittäisaineilla ole tehoa.

Näistä rikkakasveista mainittakoon mm. polygonum spp., ga-leopsis spp. ja spergula spp. Seosta voidaan ruiskuttaa vesisuspensiona tai sivellä tunnetuilla levityslaitteilla ristikukkaisten viljelyskavien ollessa lehtiasteella 2-8.

Keksinnön mukainen tehoaineseos voidaan valmistaa erilaisiksi tuotemuodoiksi, kuten liuoksiksi, emulsiokonsentraa-teiksi, suspensioiksi, jauheiksi, tahnoiksi ja rakeiksi. Käyttömuodot riippuvat täysin käyttötarkoituksesta. Nämä valmistetaan tunnetuilla tavoilla esim. sekoittamalla keskenään tehoaineita ja lisäaineita, siis nestemäisiä liuottimia, paineen alaisena nesteytyviä kaasuja ja/tai kiinteitä kantaja-aineita, mahdollisesti käyttäen pinta-aktiivisia aineita, siis emulgaattoreita ja/tai dispergointiaineita ja/tai vaahdotusaineita. Mikäli vettä käytetään lisäaineena voidaan esim. orgaanisia liuottimia käyttää apuliuottimina. Voidaan kuitenkin myös valmistaa tehoaineesta, emulsio-tai dispergointiaineesta ja mahdollisesti liuottimesta koostuvia väkevöitteitä, mitkä soveltuvat vedellä laimennettaviksi .

Nestemäisinä liuottimina tulevat erityisesti kysymykseen aromaattiset liuottimet, kuten ksyleeni, tolueeni, polyter-pentiinit, bentseeni tai alkyylinaftaliini, klooratut aromaattiset tai klooratut alifaattiset hiilivedyt, kuten klooribentseeni, kloorietyleeni tai metyleenikloridi, alifaattiset hiilivedyt, kuten sykloheksaani tai parafiinit, esim. maa- ja kasviöljyfraktiot, alkoholit, kuten butanoli ja glykoli samoin kuin niiden eetterit ja esterit, ketonit, kuten asetoni, metyyliketoni tai sykloheksanoni, voimakkaasti polaariset liuottimet, kuten dimetyyliformamidi ja dimetyylisulfoksidi samoin kuin vesi. Kiinteinä kantaja- 6 70771 aineina voidaan käyttää luonnon kivijauhoa, kuten kaoliinia, savimaata, talkkia, liitua, kvartsia, attapulgiittia, mont-morriloniittia tai diatomiittia ja synteettistä kivi jauhoa kuten korkeadispersistä piihappoa, alumiinioksidia ja -silikaattia. Emulgaattoreina voidaan sopivasti käyttää esim. polyoksietyleenirasvahappoestereitä tai -eettereitä, alkyyli- ja aryylisulfonaatteja sekä alkyylisulfaatteja, Tyypillisiä eismerkkejä dispergointiaineista ovat ligniini, sulfiittijätelipeä ja metyyliselluloosa. Keksinnön mukaisiin tehoainekombinaatteihin voidaan myös lisätä muita tunnettuja tehoaineita, kuten esim. insektisidejä, fungisidejä, graminisidejä, herbisidejä, kasvunsääteitä, antidootteja ja kasviravinteita, haihtumisen estoaineita tai maanparannusaineita .

Keksintöä selostetaan alla lähemmin esimerkkien avulla. Esimerkki 1

Rypsin rikkakasvien torjuntakoe.

Seuraavia rikkakasveja: chenopooium album, stellaria media, niatricaria dioeca, tripelurospermum inodorum, spergula ar-vensis, galeopsis spp., polyconum spp., viola spp., vicia spp., fumaria officinalis ja myosotis arvensista yhteensä 525 kpl/m käsittävään rypsikasvustoon ruiskutettiin formuloidut koeaineet. Torjunta-aineen vesiliuokseen lisättiin kostutusaineita. Rikkakasvilaskenta suoritettiin 6 viikon kuluttua. Jäännösrikkakasvibiomassan punnitusta varten näyt- o teet kuivattiin 24 h 105 C:ssa. Rikkakasvilaskenta-ala oli 2 0,25 m /kerranne. Kaikki käsittelyt oli randomoitu lohkoihin. Käsittelyt oli toistettu 4 kertaa. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 1.

7 70771

Taulukko 1.

Rypsin rikkakasvien torjuntakoe

Rikkoja Rikka- Rypsisato jäljellä teho-% kg/ha

Metatsakloori + benatsoliini + 3.6- diklooripikoliinihappo 759 g + 150 g + 150 g/ha 20,4 75,57 1433 x

Metatsakloori 750 g/ha 83,6 -0,12 1440

Bentsoliini 150 g/ha 78,6 5,87 1481 3.6- diklooripikoliinihappo 150 g/ha 47,5 43,11 1457

Verranne aineina 288 g benatsoliinia + 3.6- diklooripikoliinihappooa 48 g/ha 36,9 55,8 1431

Metatsaklooria 1500 g/ha 52,5 37,13 1356 Käsittelemätön 83,5 0,0 1432 x

Ei poikkea merkitsevästi käsittelemättömästä.

Laskennallisesti saatiin taulukon 1 arvoista seuraavat tulokset : 8 70771

Tehoainetta g/ha rikkakasvi- rikka- biomassan kasvi- määrä % teho %

Metatsakloori + benatsoliini + 3.6- diklooripikoliinihappo 750 + 150 + 150 24,43 75,57

Metatsakloori 750 g 100,12 -0,12

Benatsoliini 150 g 94,13 5,87 3.6- diklooripikoliinihappo 150 g 56,70 43,11

Rikkakasvibiomassan määrä ja rikkakasviteho-% ovat rikka- 2 kasvibiomassan painonalennus g/m :llä käsittelemättömään verrattuna saatuja laskennallisia parametrejä.

100 x 94 x 57 E = = 53,58 % 1 - 10 000 ja 100 - E = 46,42 % laskennallinen teho-% 75,57 % havainnoitu teho-% ja 75,57 - 46,42 = +29 % synergismi, kun metatsaklooria on lisätty 750 g, benatsoliinin ja 3,6-diklooripikoliinihapon seokseen.

Esimerkki 2

Rapsin rikkakasvien torjuntakoe.

Samoja rikkakasveja, kuin esimerkin 1 kokeessa, paitsi mat-ricaria dioeca, vicia spp., ja myosotis arvensis, oli keskimäärin 183 kpl/m ^ Koemenettely sama kuin esimerkissä 1 paitsi että kerranteita oli 2 kpl. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 2.

70771 9

Taulukko 2.

Rikkakas- Rapsisato viteho % kg/ha I Metatsakloori + II benatsoliini + II 3,6-diklooripikoliinihappo 625 g + 125 g + 125 g/ha 63,6 2477 I + II + III 1250 g + 250 g + 250 g/ha 88,4 2328 Käsittelemätön 0,0 2339 Tästä esimerkistä ilmenee, että keksinnön mukainen seos ei vaikuta haitallisesti myöskään rapsiin, joskin se samalla tuhoaa rikkakasve j a.

Esimerkki 3

Keksinnön mukaista seosta verrattiin myös benatsoliinin ja 3,6-diklooripropionihapon seokseen. Seoksilla käsiteltiin puutarhamaan kesannon rikkakasvustoa ilman varjostavaa hyötykasvia. Tulokset on annettu neljän lohkon keskiarvoina ja alla olevassa taulukossa 3 esitetyistä tuloksista nähdään, että rikkamäärät eroavat eri käsittelyjen välillä merkittävästi ja että keksinnön mukaiselle seokselle saadaan selvästi parempi tulos.

Taulukko 3 Käsittely 1. metatsakloori + benatsoliini + 3,6-diklooripikoliinihappo, 750 g + 150 g + 150 g/ha 2. benatsoliini + 3,6-diklooripikoliinihappo, 150 g + 150 g/ha 3. Käsittelemätön Käsittely Rikkamäärä Teho Kuivarikkasato Teho kpl/m2 % g/m2 % 1 108 63,02 14,6 72,50 2 188 35,62 28,9 45,57 3 292 - 53,1