FI70730B - Foerfarande foer kontinuerlig direkt smaeltning av metalliskt bly ur sulfidiskt blykoncentrat - Google Patents

Description

7 0 7 3 0

Menetelmä metallisen lyijyn jatkuvaa suoraa sulattamista varten sulfidisista lyijykonsentraateista Tämä keksintö koskee menetelmää metallisen lyijyn 5 jatkuvaa suoraa sulattamista varten rikkipitoisista lyijy-raaka-aineista pitkänomaisessa makaavassa reaktorissa, jolloin reaktorissa ylläpidetään kuonafaasista ja lyijyfaa-sista muodostunut sula, panos tuodaan sulaan reaktorin yhdellä puolella sulatusvyöhykkeeseen ylläpitämällä sellai-10 nen hapettamispotentiaali, että syntyy metallista lyijyä ja kuonaa, reaktorin toisella puolella pelkistämisvyöhyk-keessä tuodaan kuonafaasiin pelkistäviä aineita ja lyijy-köuhä kuona ja metallinen lyijy lasketaan ulos niiden faaseista.

15 Julkaisusta DE-OS 28 07 964 tunnetaan sellainen me netelmä lyijysulfidikonsentraattien jatkuvasti muuttamiseksi juoksevaksi lyijyfaasiksi ja kuonafaasiksi pitkänomaisessa makaavassa reaktorissa vyöhykkeisen SC^-pitoisen kaa-suatmosfäärin alla, jolloin sulfidisia lyijykonsentraatte-20 ja ja lisäaineita panostetaan sulaan, lyijyfaasi ja ei-rau-tametalleista köyhä kuonafaasi otetaan ulos reaktorin vastakkaisista päistä ja faasit virtaavat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin olennaisesti jatkuvina kerrosmaisi-na virtauksina kohti poislaskupäitä, ainakin osa hapesta 25 puhalletaan sulaan alhaaltapäin useiden, toisistaan riippumattomasti ohjattujen, pitkin reaktorin hapettamisvyöhyket-tä jaettujen suuttimien kautta, kiinteä panostus tuodaan sisään reaktoriin portaittaisesti useiden, toisistaan riippumattomasti ohjattujen ja reaktorin huomattavalle pituudelle 30 jaettujen panostuslaitteiden kautta, happiaktiviteetin gra-dientti sulassa asetellaan hapen paikallisella tuonnilla ja sisäänjohdettujen happimäärien ja kiinteiden aineiden määrien valinnalla siten, että se maksimista, lyijyn tuottamiseksi tämän poislaskupäässä, asteittain alenee pelkistämis-35 vyöhykkeessä minimiin ei-rautametalleista köyhän kuonan tuottamiseksi tämän poislaskupäässä, hapen kanssa puhalletaan sulaan kaasumaisia ja/tai juoksevia suoja-aineita 2 70730 säädellyin määrin suuttimien ja ympäröivän verhouksen suojaksi ja prosessilämpötilan säädön auttamiseksi, sulaan puhallettuja kaasumääriä säädellään siten, että kylpyyn muodostuu hyvään aineiden vaihtoon riittävä pyörteily il-5 man, että faasien kerrosmainen virtaus ja happiaktivitee-tin gradientti olennaisesti häiriintyvät ja kaasuatmosfääri reaktorissa johdetaan kuonafaasin virtaukseen nähden vastakkaiseen suuntaan ja poistokaasu otetaan reaktorista ei-rautametalleista rikkaan faasin poislaskupäästä.

10 Julkaisusta DE-AS 24 17 978 on tunnettu sellainen menetelmä, jossa kaasuatmosfääri johdetaan samaan virtaus-suuntaan kuin kuonafaasi.

US-patentista nro 3 663 207 tunnetaan suora lyijyn-sulatusmenetelmä, jossa kuonafaasi ja lyijyfaasi johdetaan 15 reaktorin lävitse samansuuntaisina virtauksina, kuona lasketaan ulos reaktorin yhdestä päästä ja lyijy reaktorin keskivyöhykkeestä.

Julkaisusta "Engineering Mining Journal", huhtik. 1978, sivut 88-91, 118, tunnetaan suora lyijynsulatusmene-20 telmä, jossa hienojyväinen konsentraatti hapen läsnäollessa pystysuorassa kuilussa sytytetään, leijutilassa esipa-sutetaan, sulatetaan ja osittain pelkistetään metalliseksi lyijyksi. Kuilun alle on sijoitettu Lieskauuni, josta sula erotusseinän alitse tulee sähkövastuksella kuumennettuun 25 uunikammioon. Täällä tapahtuu ei-rautametallien oksidien pelkistäminen juoksevaksi lyijyksi ja kuonan ja lyijyn ulos-laskeminen.

Näissä tunnetuissa suorissa lyijynsulatusmenetelmis-sä sisältää uloslaskettu raakalyijy kaiken vismutin. Vis-30 mutti on toiselta puolen epäpuhtaus, joka suurin kustannuksin täytyy poistaa lopputuotteesta (hienolyijystä), toiselta puolen sivutuote, jolla on kaupallista arvoa. Suuri osa raffinoidun lyijyn tuotannosta voidaan myydä Bi-pitoi-suuksilla 100 ppm ja enemmän. Tietyissä lajikkeissa ei kui-35 tenkaan saada ylittää 70 ppm Bi tai vähemmän. Bi-rikkaissa lyijykonsentraateissa tulevat normaalisti vismutin erottamiseen tarvittavat puhdistamiskustannukset enemmän kuin 3 70730 korvatuiksi tämän metallin kaupallisella arvolla, Bi-köy-hillä raaka-aineilla ylittävät kustannukset kuitenkin tuoton. Useat lyijytehtaat erottavat sen vuoksi Bi-rikkaat ja Bi-köyhät raaka-aineensa ja käsittelevät näitä erikseen.

5 Tämä johtaa monenlaisiin vaikeuksiin sulatto- ja raffinoin-titoiminnassa, mm. myös korkotappioihin, ennen kaikkea, kun jalometallirikkaita konsentraatteja täytyy koota pitkän ajan kuluessa.

On myös tunnettua muuttaa sulfidisia lyijymalmeja 10 pasutus-reaktiomenetelmällä kaksiportaisesti metalliseksi lyijyksi. Tällöin tuotetaan ensimmäisessä portaassa osa lyijysisällöstä metallisen primäärilyijyn muodossa lyijy-rikkaan kuonan ohella. Lyijyrikas kuona lasketaan pois ja sijoitetaan toiseen portaaseen, jossa pelkistävissä olo-15 suhteissa tuotetaan metallista sekundäärilyijyä lyijyköy-hän kuonan ohella. Ensimmäisen portaan primäärilyijy sisältää suurimman osan syötetystä vismutista. Sekundäärilyijy on vastaavasti vismuttiköyhää (DE-PS 589 738, DE-PS 590 505, DE-OS 27 39 963). Nämä menetelmät eivät kuitenkaan 20 sovellu aluksi kuvattuja, jatkuvia, yksiportaisia, suoria lyijynsulatusmenetelmiä varten.

Tämän keksinnön lähtökohtana on tehtävä jatkuvassa, yksiportaisessa, suorassa lyijynsulatusmenetelmässä koota panoksessa oleva vismuttisisältö mahdollisimman pieneen 25 määrään raakalyijyä.

Tämän tehtävän ratkaisu tapahtuu keksinnön mukaisesti siten, että sulatusvyöhykkeessä sulan hapettamispo-tentiaali asetellaan siten, että lyijyfaasin rikkipitoisuus on 0,05 - 2 paino-%, tässä vyöhykkeessä laskeutuva Bi-ri-30 kas primäärilyijy lasketaan erikseen ulos ja pelkistämis-vyöhykkeessä laskeutuva Bi-köyhä sekundäärilyijy samoin lasketaan erikseen pois. Rikkipitoisina lyijyraaka-aineina tulevat kysymykseen sulfidiset, sulfaattiset ja oksidiset lyijyraaka-aineet sulfidien tai sulfaattien kanssa. Kun 35 raaka-aine kiinteässä tilassa panostetaan sulaan, on sula-tusvyöhyke itse sulassa. Silloin asetellaan hapettamispo-tentiaali sulassa happea tuomalla siten, että se riittää 4 n n n 7 n

/ W / yj U

metallisen lyijyn ja kuonan muodostamiseen, ja että lyijy-faasissa saavutetaan vaadittu rikkipitoisuus. Kun raaka-aine jo sulatusvyöhykkeessä leijutilassa reaktorin pohjalla olevan sulan yläpuolella reagoi ja tulee sulatetuksi, sil-5 loin asetellaan hapettamispotentiaali jo leijuvyöhykkeessä siten, että saavutetaan haluttu rikkipitoisuus lyijyfaasil-le sen jälkeen, kun se on laskeutunut sulaan. Kun tapahtuu yhdistetty sulattaminen leijutilassa ja sulassa, määritetään hapettamispotentiaalit vastaavat! toisiinsa nähden.

10 Hapettamispotentiaali saadaan hapettamisaineiden - kuten happi, metallisulfaatit, metallioksidit - stökiometrisestä suhteesta hapetettaviin aineksiin - kuten sulfidirikki, mahdollisesti lisättävät polttoaineet, joiden summa on siten mitoitettava, että tapahtuu vaadittu osittainen hapettu-15 minen, jotta lyijyfaasissa saavutettaisiin vaadittu rikkipitoisuus. Poislasketun primäärilyijyn määrä pidetään mahdollisimman pienenä, kuitenkin niin suurena, että suurin osa syötön vismutista sisältyy primäärilyijyyn. Primääri-lyijyssä on vain vähäinen määrä tinaa, arseenia ja antimo-20 nia, kun taas sekundäärilyijy sisältää pääosan syötön tinasta, arseenista ja antimonista.

Eräs edullinen suoritusmuoto perustuu siihen, että panostettaessa lyijyraaka-aineita, joiden lyijypitoisuus on yli 55 paino-%, asetellaan lyijyfaasin rikkipitoisuus 25 sulatusvyöhykkeessä 0,1 - 0,4 paino-%:ksi. Täten saavutetaan rikkaammilla lyijymateriaaleilla vismutin hyvä kerääntyminen suhteellisen pieneen määrään primäärilyijyä.

Eräs edullinen suoritusmuoto perustuu siihen, että panostettaessa lyijymateriaaleja, joiden lyijypitoisuus on 30 välillä 55 ja 40 paino-%, asetellaan lyijyfaasin rikkipitoisuus sulatusvyöhykkeessä 0,3 - 0,1 paino-%:ksi. Täten saavutetaan köyhemmillä lyijymateriaaleilla vismutin hyvä kerääntyminen suhteellisen pieneen määrään primäärilyijyä.

Eräs edullinen suoritusmuoto perustuu siihen, että 35 panostettaessa lyijymateriaaleja, joiden lyijypitoisuus on alle 40 paino-%, asetellaan lyijyfaasin rikkipitoisuus sulatusvyöhykkeessä 0,8 - 2,0 paino-%. Täten voidaan myös 5 70730 varsin köyhillä lyijymateriaaleilla saavuttaa hyvä vismutin kerääntyminen suhteellisen vähäiseen määrään primäärilyi-jyä.

Eräs edullinen suoritusmuoto perustuu siihen, että 5 kuonafaasi ja lyijyfaasi vastavirtaisesti johdetaan reaktorin lävitse, primäärilyijy lasketaan ulos reaktorin sula-tusvyöhykettä rajoittavasta päätysivusta ja sekundäärilyi-jy sulatusvyöhykkeen toiseen päähän reaktorin pohjalle sijoitetun ja kuonafaasiin ulottuvan padon takaa. Jo mainit-10 tujen julkaisujen DE-OS 28 07 964 ja DE-AS 24 17 978 mukainen menetelmä on erityisen sopiva keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen, kun padolla tulee mahdolliseksi primääri- ja sekundäärilyijyn erotettu uloslasku. Reaktorin pohja voi tällöin olla siten kalteva, että sekä primää-15 rilyijy että myös sekundäärilyijy virtaavat sulatusvyöhykkeen suuntaan. Silloin lasketaan sekundäärilyijy ulos padolla. Reaktorin pohja voi olla myös siten kalteva, että vain primäärilyijy virtaa kohti sulatusvyöhykkeen pääty-sivua ja sekundäärilyijy virtaa kohti toista päätysivua ja 20 lasketaan täällä ulos.

Eräs suoritusmuoto perustuu siihen, että primääri-lyijyn uloslaskun eteen on järjestetty kapea vyöhyke, johon ei syötetä mitään panosta ja jossa hapettamisella lyijystä poistetaan rikkiä. Tässä vyöhykkeessä voidaan saavuttaa 25 erityisen tarkka lyijyfaasin rikkipitoisuuden säätely, niin että täten on mahdollista suuren osan vismutista kerääminen suhteellisesti erityisen pieneen määrään uloslaskettua primäärilyi jyä .

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin oheisiin 30 piirustuksiin liittyen.

Kuvio 1 kaaviollinen pituusleikkaus kuonafaasin ja lyijyfaasin vastakkaissuuntaisilla virtauksilla varustetusta reaktorista, jossa sekundäärilyijy lasketaan ulos padon edestä.

35 Kuvio 2 on kaaviollinen pituusleikkaus reaktorista, jossa sekundäärilyijy lasketaan ulos pelkistysvyöhykkeen puoleiselta päätysivulta.

6 70730

Panos 1 tuodaan sulatusvyöhykkeeseen 2 kuonafaasin 3 päälle. Alhaalta johdetaan happea 4 lyijyfaasiin 5 ja se virtaa täältä edelleen läpi kuonafaasin 3. Primäärilyijy lasketaan ulos sulatusvyöhykkeestä päätysivulla. Kuona vir-5 taa sulun 7 ylitse pelkistämisvyöhykkeeseen 8. Tähän puhalletaan alhaalta päin hiilipölyä 9 pelkistysaineeksi. Lyijy-köyhä kuona lasketaan ulos kuonan laskuaukosta 11. Poisto-kaasu 12 johdetaan sulatusvyöhykkeen 2 päätyseinän lävitse. Kuviossa 1 lasketaan sekundäärilyijy 10 ulos padon 7 edestä 10 ja kuviossa 2 pelkistysvyöhykkeen 8 päätysivulta.

Esimerkit

Tulenkestävästä muuratussa, pyörivästä laakeroidussa reaktorissa, jolla oli makaavan sylinterin muoto, jonka si-säpituus oli 4,5 m ja sisähalkaisija 1,20 m, ja joka etu-15 päätyseinällä oli varustettu polttimella ja laskuaukoilla, takapäätyseinällä poistokaasuaukolla, vaipan yläosassa pa-nostusaukoilla ja vaipan alaosassa pystysuoraan ylöspäin suunnatuilla suuttimilla, sulatettiin lentopölystä ja lisäaineista pelletoituja lyijykonsentraatteja.

20 Pelleteillä oli seuraava koostumus: 67,9 % Pb

12,3 % S

0,12 % Sn 0,038 % Bi 25 0,07 % Sb 0,05 % As

4.7 % FeO

1,3 % CaO

0,3 % MgO

30 3,5 % SiO

6.8 % kosteutta

Pellettien sulattaminen tapahtui sillä tavoin, että reaktori polttimen avulla kuumennettiin lämpötilaan 950°C, suuttimien kautta johdettiin teknillisesti puhdasta happea *) 35 ajallisesti määrä 150 m /h (NPT) ja panostusaukkojen kaut ta reaktoriin syötettiin pellettejä ajallisesti määrä, joka vaihteli välillä 1,9 - 2,1 t/h.

7 70730 1. Ensimmäisessä kokeessa panostettiin polttimen ollessa katkaistuna reaktoriin ajallisesti pellettimäärä täsmälleen 2,1 t/h, jolloin lämpötila asettui 950°C:ksi.

Lyijysulfidin osittaisella hapettumisella syntyi näissä 5 olosuhteissa metallista lyijyä, jonka S-pitoisuus oli 0,42 % ja määrä, joka vastasi 44 % pelleteissä syötetyn lyijysisällön määrästä. Metallit Sn, Bi, Sb ja As jakaantuivat seuraavasti:

Metalli Sisältö lyijyssä Osuus syötöstä 10 % %

Sn <0,01 < 3

Bi 0,11 96

Sb <0,001 < 5

As <0,01 < 7 15 Kuten havaitaan, sisältää siis muodostunut lyijy 96 % syötetystä vismutista, samalla kun vain vähäisiä määriä muista kolmesta metallista tulee lyijyyn.

Kuona sisälsi 40 % pelleteissä tuodusta lyijystä ja tarkasteltavien metallien konsentraatiot siinä olivat: 20 Metalli Sisältö kuonassa Osuus syötöstä % %

Pb 63,4 40,0

Sn 0,28 99,9

Bi 0,002 2,3 25 Sb 0,016 97,6

As 0,10 85,7 2. Toisessa kokeessa polttimen ollessa katkaistuna 3 ja ajallisella hapen syötöllä 150 m /h (NPT) vähennettiin ajallinen pellettimäärä 2,0 tonniin tunnissa. Täten aiheu-30 tuneessa lyijysulfidin voimistuneessa hapettumisessa lyijy-oksidiksi, nousi sulan lämpötila 965°C:seen. Rikkipitoisuus muodotuneessa lyijyssä, jonka määrä nyt vastasi enää vain 30 % pellettien mukana syötetystä lyijystä, laski 0,27 %:iin. Metallit Sn, Bi, Sb ja As jakaantuivat seuraavasti: 35 8 70730

Metalli Sisältö lyijyssä Osuus syötöstä % Po

Sn <0,01 <2

Bi 0,17 93 5 Sb <0,001 < 3

As <0,01 <5

Kuten havaitaan, ei siis sulan hapettamispotentiaalin nostaminen arvoon, joka vastasi lyijyn S-pitoisuutta 0,27 %, huomattavasti vaikuttanut metallien jakaantumiseen vismut-10 tia lukuun ottamatta.

Esimerkkiin 1 verrattuna saavutettiin kuitenkin vis-mutin 1,5-kertainen rikastuminen lyijyfaasiin.

3. Kolmannessa kokeessa toimittiin muutoin samoissa olosuhteissa kuin kokeessa 2, mutta ajallinen pellettimää- 15 rä vähennettiin edelleen 1,9 tonniksi tunnissa.

Tällöin nousi sulan lämpötila 985°C:seen samalla, kun lyijyfaasi sisälsi enää vain 0,18 % S. Muodostetun metallin määrä vastasi 10 % pelleteissä syötetyn lyijyn määrästä.

Metallit Sn, Bi, Sb ja As jakaantuivat seuraavasti: 20 Metalli Sisältö lyijyssä Osuus syötöstä % %

Sn <0,01 < 1

Bi 0,47 85

Sb <0,001 < 1 25 As <0,01 <2

Kuten havaitaan, ei myöskään sulan hapettamispotentiaalin nostaminen arvoon, joka vastasi lyijyn S-pitoisuutta 0,18 %, huomattavasti muuttanut metallien jakaantumista vismuttia lukuun ottamatta. Vismuttisaalis lyijyfaasiin 30 alenee esimerkin 1 arvoon verrattuna 11 %, mutta saavutetaan enemmän kuin 4-kertainen rikastus.

4. Neljännessä kokeessa alistettiin pelkistyskä-sittelyyn ensimmäisen kokeen kuona, joka sisälsi vain 2,3 % pellettien mukana olleessa vismutista, mutta suurimman osan 35 arseenista, antimonista ja tinasta.

Tätä varten laskettiin kuonan alla pöhjafaasissa oleva lyijy reaktorin pohjan korkeudelle sijoitetusta 9 70730 laskuaukosta selektiivisesti ulos, kun taas kuona jätettiin reaktoriin. Tämän jälkeen vaihdettiin suuttimet hiilipöly-injektoreihin. Sen jälkeen nostettiin kuonan lämpötila polttimen avulla hitaasti loppuarvoon 1 150°C, samalla kun 5 samanaikaisesti kuonakylpyyn puhallettiin annosteltu määrä seosta hiilipölystä ja kantokaasusta.

Näillä toimenpiteillä simuloitiin pitkässä reaktorissa mahdollista, tilan suhteen erotettua, mutta samanaikaista hapettamisen ja pelkistämisen kulkua ajallisesti erote-10 tulla ajolla samassa tilassa.

Saatiin seuraavat sulat tuotteet:

Metallinen lyijy, jossa tarkastelun kohteena olevat metallit jakaantuivat seuraavasti:

Metalli Sisältö lyijyssä Osuus syötöstä 15 % %

Sn 0,37 77

Bi 0,003 2

Sb 0,02 71

As 0,13 64 20 Kuona, jossa oli seuraavat metallipitoisuudet (%)

Pb 0,9

Sn 0,20

Bi 0,002

Sb 0,011 25 As 0,01

Havaitaan, että sekundääriseen lyijyfaasiin kerääntyi vain vähäinen osa pellettien sisältämästä vismutista, sen sijaan suurin osa tinasta, antimonista ja arseenista.

5. Viidennessä kokeessa pelletoitiin lyijyköyhä 30 konsentraatti lentopölystä ja lisäaineista siten, että pelleteillä oli seuraava koostumus: 29,7 % Pb

22,1 % S

0,016 % Bi 35 1,6 % Zn

20,9 % FeO

4,3 % CaO

10 707 30 16,7 % Si02 8,4 % kosteutta Tämän materiaalin osittaisella hapettamisella muodostui metallista lyijyä vain pitämällä sellainen hapetta-5 mispotentiaali, joka vastasi lyijyfaasissa rikkipitoisuutta 1,6 %.

Jälleen kerääntyi 91 % pelleteissä olevasta vismu-tista lyijyfaasiin, joka saavutti vismuttipitoisuuden 0,26 %.

Tasapainotilassa tämän lyijyfaasin kanssa saadussa 10 kuonassa oli lyijypitoisuus 23,9 % ja vismuttipitoisuus 0,002 % .

Keksinnön edut perustuvat siihen, että yksiportaisessa, suorassa lyijynsulatusmenetelmässä panoksen vismu-tista suuri osa yksinkertaisella tavalla voidaan koota suh-15 teellisen pieneen määrään primäärilyijyä.

Claims (6)

7 0 7 3 0

1. Menetelmä metallisen lyijyn jatkuvaa suoraa sulattamista varten rikkipitoisista lyijymateriaaleista pit- 5 känomaisessa makaavassa reaktorissa, jolloin reaktorissa ylläpidetään kuonafaasista ja lyijyfaasista muodostuva sula, panos syötetään sulaan reaktorin yhdellä sivulla sula-tusvyöhykkeessä pitämällä sellainen hapettamispotentiaali, että muodostuu metallista lyijyä ja kuonaa, reaktorin toi-10 sella puolella pelkistämisvyöhykkeessä kuonafaasiin viedään pelkistäviä aineita ja lyijyköyhää kuonaa ja metallista lyijyä lasketaan ulos niiden faaseista, tunnettu siitä, että sulatusvyöhykkeessä sulan hapettumispotentiaali asetellaan siten, että lyijyfaasin rikkipitoisuus on 0,05 -15 2 paino-%, tässä vyöhykkeessä laskeutuva vismuttirikas pri- määrilyijy lasketaan erikseen ulos ja pelkistysvyöhykkeessä laskeutuva vismuttiköyhä sekundäärilyijy samoin lasketaan erikseen ulos.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että käytettäessä panostuksena lyijymateriaaleja, joiden lyijypitoisuus on yli 55 paino-%, asetellaan sulatusvyöhykkeen lyijyfaasin rikkipitoisuus 0,1 - 0,4 paino-%:ksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että käytettäessä panostuksena lyi-jymateriaaleja, joiden lyijypitoisuus on 55-40 paino-%, asetellaan sulatusvyöhykkeen lyijyfaasin rikkipitoisuus 0,3 - 1,0 paino-%:ksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että käytettäessä panostuksena lyijyinä teriaa le ja , joiden lyijypitoisuus on alle 40 paino-%, asetellaan sulatusvyöhykkeen lyijyfaasin rikkipitoisuus 0,2 - 2,0 paino-%:ksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetel-35 mä, tunnettu siitä, että kuonafaasi ja lyijyfaasi vastakkaissuuntaisina virtauksina johdetaan reaktorin lävitse, primäärilyijy lasketaan ulos reaktorista sulatusvyöhy- 12 70730 kettä rajoittavalla reaktorin päätysivulla ja sekundääri-lyijy sulatusvyöhykkeen toiseen päähän reaktorin pohjalle sijoitetun ja kuonafaasiin ulottuvan padon takaa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetel-5 mä, tunnettu siitä, että primäärilyijyn laskuau-kon eteen on järjestetty kapea vyöhyke, johon ei viedä mitään panosta ja jossa hapettamisella rikkiä poistetaan lyijystä. 13 7 0 7 3 0