FI70482B - Banavsoekningsanordning - Google Patents

Description

[V^F^l ΓΒ1 {11 KUULUTUSjULKA.su ?0482

LJ *Ί1' UTLÄG G NIN G SSKRI FT / U H U

® eivi? ^ (45) i- ··!” ·ι·ζ‘--y 4cC^J t —11 -lii ij ::) ::-.20 (51) Kv.lk.*/lnt.CI/ G 01 N 21/86 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 782005 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 22 06. /8 (*=«) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 22.06.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig q£ q£

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— 07 03 86

Patent- och registerstyrelsen ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad ' -5 * (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 05.08.77 USA(US) 822064 (71) St. Regis Paper Company, 150 East 42nd Street, New York, N.Y. 10017, USA(US) (72) Irving Richard Brenholdt, Stratfors, Connecticut, USA(US) (74) Oy Koi s te r Ab (54) Rainaa pyyhkäisevä laitteisto - Banavsökningsanordning

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto.

Useat tuotantoprosessit, joissa esiintyy liikkuvia rainoja tarvitsevat tämän rainan laadun tarkastamista. On olemassa tarve 100 %:n pinta-alatarkastukseen suuren leveyden rainoilla, kuten pa-perirainoilla tarkastellen vikoja, kuten reikiä viiltoja, ryppyjä, likaa jne. aina rainan nopeuksille 1500 m minuutissa saakka.

Nykyisin kaupallisesti saatavissa olevat tai keksijän tuntemat rainojen pyyhkäisyn systeemit ovat tyypiltään pisteen tai raon pyyhkäisemiä tai usean pään kiinteän kentän ilmaisimia. Pistepyyh-käisimet sisältävät laserilla ja televisiokameralla pyykäisevät laitteet pyykäisten poikittaissuunnassa rainaan nähden. Rakopyyh-käisimet ovat sellaisia, joissa on sijoitettuna rako rainan poikit-taissuuntaan nähden ilman että sädettä lainkaan pyyhkäistäisiin ja riippuu niiden toiminta liikkuvasta rainasta aikaansaaden tämän rainan pinta-alan tarkastelun . Usean tarkastelupään kiinteän kentänil-maisimet ovat sellaisia, joissa yksittäiset päät pystyvät pyyhkäisemään ainoastaan pienen alueen tästä rainasta ja yhteenlaskeutuvat pinta-alat kaikista lukuisista päistä sijaitsevat rainan suhteen 70482 poikittain sallien tämän tarkastelun kun raina liikkuu.

Aikaisemmin tunnettujen pyyhkäisylaitteitten haittapuolina on, että pistepyyhkäisimet eivät kykene aikaansaamaan 100 %:n tarkastelua liikkuvaan rainaan ellei raina liiku hyvin hitaalla nopeudella verrattuna poikittain liikkuvan pisteen nopeuteen. Rakopyyh-käisimet, kuten kuvan analysaattorit pystyvät aikaansaamaan 100 %:n tarkastelun, mutta ne vaativat liiallisen suurta ja tasalaatuista valaistusta pyyhkäistävänä olevalta kokonaisalueelta. Toiminta näkyvän valon spektrialueella vaatii erityisiä tasavirran valolähteitä, jotta eliminoitaisiin moduloinnin interferenssi, mitä normaalit vaihtovirtaa käyttävät teolliset valaistussysteemit aikaansaavat. Usean pään kiinteän kentän ilmaisimet ovat sen tosiasian johdosta monimutkaisia, että ne vaativat satoja ilmaisin/vahvistin yhdistelmiä, joista kukin tarvitsee erillisen herkkyyden tai tasapainon säädön. Sähköinen ulostulo tietystä rainan viasta on suoraan verrannollinen rainan nopeuteen, mikä tekee välttämättömäksi laajakaistaisen merkinvahvistuksen systeemin.

Useat näistä aikaisemmin tunnetuista systeemeistä tarvitsevat valaistusta hyvin läheltä rainaa, joko rainan yläpuolelta tai alapuolelta. Useissa systeemeissä täytyy raina pujottaa anturin läpi. Kaikki aikaisemmin tunnetut kaupalliset systeemit ovat kalliita niitten valmistamisen monimutkaisuuden johdosta, erityisen voimakkaan rainan läpi tapahtuvan valaisun vaatimuksen johdosta tai monimutkaisten on-line säätöjen takia.

Ongelmana, mikä tulee ratkaista, on aikaansaada rainan pyyhkäisevä laitteisto, mikä poistaa yllämainitut haittapuolet.

Tämä ongelma ratkaistaan rainan pyyhkäisevällä laitteistolla, jolle on tunnusomaista, että pyyhkäisyvälineet pyyhkäisevät rainan toista sivua edeltävästä pisteestä rainan yli rainan toisen sivun takana olevaan pisteeseen niin, että pyyhkäistään myös pimeä tausta rainan molemmilla sivuilla, ja että derivaattorin ulostuloon on liitetty ulsotulon ominaisarvopiiri erottamaan kasvavat ja pienentyvät signaalit suhteessa ilmaisimen normaaliin ulostuloon rainan pyyhkäisyn aikana, jotka antavat vastaavasti signaalin rypystä tai reiästä rainassa, joka ominaisarvopiiri sisltää ensimmäisen ja toisen komparaattorin rainasta saatavan ulostulosingaalin vertaamiseksi vakioarvoon reiän havaitsemiseksi rainassa signaalin pienentyessä ja rypyn havaitsemiseksi rainassa signaalin kasvaessa.

Tämän keksinnön eräs tarkoitus on aikaansaada rainan pyyh käisevä laitteisto, mikä on toiminnaltaan luotettava ja yksinker tainen .

3 70482

Toinen tämän keksinnön tarkoitus on aikaansaada rainan pyyhkäisevä laitteisto, joka on asennettavissa kokonaisuudessaan vain toiselle puolelle rainaa, jotta voitaisiin välttää rainan pujottaminen anturin läpi.

Vielä eräs tämän keksinnön tarkoitus on aikaansaada rainaa pyyhkäisevä laitteisto, mikä kykenee pyyhkäisemään vaihtelevan levyisiä rainoja ja sopeutumaan automaattisesti rainan leveyteen.

Eräs toinen tämän keksinnön tarkoitus on aikaansaada rainan pyyhkäisevä laitteisto mikä pystyy eroittelemaan vaaleiden ja tummien heijastusten välillä tässä rainassa.

Vielä eräs tämän keksinnön kohde on aikaansaada rainan pyyhkäisevä laitteisto, missä tietty osa rainan leveydestä koestetaan sen keskimääräisen heijastuskyvyn muutoksen ilmaisemiseksi, jotta säädettäisiin keskimääräistä vahvistuskerrointa rainan koko leveydellä .

Eräs toinen tämän keksinnön kohde on aikaansaada rainan pyyhkäisevä laitteisto, missä ilmaisinpää on itseherätetty ja vaikkakaan ei tarvita mitään ulkopuolista valolähdettä ei tämä anturi ole alttiina kirkkaille teollisille valaistussysteemeille ja niiden vai kutuksille.

Vielä eräs tämän keksinnön kohde on aikaansaada rainan pyyhkäisevä laitteisto, mikä voidaan sulkea tiettyyn tilaosuuteen, jota voidaan helposti pitää kädessä ja mikä voidaan asentaa paikkaan, mikä sijaitsee etäällä rainasta.

Muut tämän keksinnön tarkoitukset käyvät ilmi ja keksinnön täydellisempi ymmärtäminen voi tapahtua viitaten oheiseen selitykseen ja patenttivaatimuksiin kun nämä luetaan oheisiin piirustuksiin viitaten.

Kuvio 1 on perspektiivikuvanto tämän rainaa pyyhkäisevän laitteiston mekaanisista komponenteista.

Kuvio 2 on sivukuvanto sivulevy irroitettuna anturista ja pyyhkäisy-yksiköstä.

Kuvio 3 on pohjakuvanto pohjalevy poistettuna kuvion 1 yksilöstä .

Kuvio 4 on kaaviokuvanto differenttiaattorista ja siihen 4 70482 liittyvistä piireistä, mitkä liittyvät valoanturiin.

Kuvio 5 on kaaviokuva ulostulon ominaisarvopiiristä liitettynä kuvion 2 yksikön ulostuloon.

Kuvio 6 on kaaviokuvanto ulostulosta ja hälytinpiiristä.

Kuvio 7 on kaavio jännitteen pulsseista selittäen tämän piirin toimintaa.

Kuvio 8 on vielä eräs toinen kaavio selittäen toimintaa erilaisissa olosuhteissa.

Kuvio 1 on perspektiiviin tehty kaaviokuvanto koko rainan pyyhkäisevästä laitteistosta 11 ja se sisältää yleisesti, pyyhkäisy-yksikön 12, niin että liikkuvaa rainaa 13 voidaan pyyhkäistä alkaen toiselta puolelta 14 aina toiselle puolelle 15 saakka. Säteilylähde on järjestetty ja edullisena pidetyssä suoritusmuodossa tämä on valolähde. Tämä valolähde toimii edullisimmin lähi-infrapu-na-alueella muodostuen viivamaisesta lähteestä 16 tai apuna olevista valonheittimistä 17 tai molemmista näistä.Juovalähde 16 saattaa olla autoissa käytetty 12 voltin pitkänomaisen poltinlangan lamppu esimerkkitapauksessa ja apuna olevat valonheittimet saattavat olla tavanomaisia lamppuja toimien kaupallisilla jännitteillä esim. 115 volttia vaihtovirtaa valonheittimiä, jolloin kaksi tällaista lamppua on kytketty sarjaan 115 voltin syöttölähteeseen niin että kumpikin lamppu toimii puolella jännitteellä niin että ne toimivat lähi-infrapuna-alueella ja aikaansaaden erittäin pitkän eliniän häiriötöntä toimintaa ajatellen tässä rainan pyyhkäisevässä laitteistossa 11.

Säteen jakaja 18 heijastaa valon juovamaisesta lähteestä 16 linssin 19 kautta pyyhkäisypeiliin 20. Peili 20 aikaansaa keinon poikittaiseen pyyhkäisyyn liikkuvalla rainalla 13. Pyyhkäisevä peili saattaa olla useasärmäinen pyörivä peili tai edullisena pidetyssä suoritusmuodossa se on heilahteleva peili kannatettuna kireillä langoilla 21, joilla määritellään värähdysjakso.

Peitinosa 24 aikaansaa optisen kentän rajoittimen ja on se varustettu pitkänomaisella raolla 25 niin että säteily pääsee suotimen 26 läpi valoilmaisimelle 27. Pitkänomaisen raon 25 pituus on vähintäin kymmenen kertaa niin suuri kuin mitä on sen leveys ja edullisimmin noin viisikymmentä kertaa niin suuri kuin mitä se leveys on. Tämän raon 25 kuva linssin 19 heijastamana rainalle 13 aikaansaa liikkuvan täplän 28, mikä pyyhkäisee rainaa 13 poikittais-suunnassa. Täten pitkänomainen rako 25 rajoittaa geometrisesti sitä energiamäärää, mikä valoilmaisimeen 27 tulee siihen energiaan, 5 70482 mikä saadaan pitkästä kapeasta suorakaiteesta liikkuvassa täplässä 28 rainan 13 tasossa.

Kuviot 2 ja 3 esittävät selvemmin rakenteen yksityiskohtia pyyhkäisevästä yksiköstä 12, mihin saattaa sisältyä juovamai-nen lähde 16 ja missä kaikki osat paitsi apuna olevat valonheittimet 17 ovat asennettuna koteloon 29 niin että näillä on pieni tilavuus, jota voidaan helposti pitää kädessä. Kierteillä varustettu tanko 30 on voitu järjestää fokusointisäätöä varten linssille 19 ja sähköjohdon liitin 31 saattaa aikaansaada sähköliitännät osiin pyyhkäisevän yksikön 12 sisällä tämän sisältäessä painetun piirin levyn 32, mikä sisältää osan allakuvatusta piiristä.

Valoilmaisin 27 saattaa olla toisioemission valomonistin-putki mutta on se edullisimmin kiinteän olomuodon leveäkaistäinen valodiodi, joka on herkkä lähi-infrapunaspektrin alueella. Optinen suodin 26 on sellainen, mikä päästää lävitseen infrapunaista säteilyä ja poistaa ultravioletin ja suurimman osan käyvästä alueesta optisessa spektrissä. Tehokkaat teolliset valQasujärjestelmä aikaansaavat suurimman säteilymääränsä näkyvälle spektrialueelle. Pohjois -Amerikan Yhdysvalloissa tämä valaisu on tunnettavissa moduloinnista kaksinkertaisella verkkotaajuudella eli yleensä 120 herzin taajuudella. Tavalliset valaisinsysteemit, jotka joutuvat tähän kategoriaan, sisältävät fluorosoivat elohopeahöyry- ja natriumhöyrylamput. Teolliset hehkuvalaistussysteemit aikaansaavat maksimimoduloinnin, yleensä 120 herziä näkyvälle spektrille ja pienimmän modulointimää-ränsä lähi-infrapuna-alueelle. Kaikki tehokkaat teolliset valaisin-systeemit aikaansaavat joko minimimäärän säteilyä lähi-infrapuna-alueella tai minimimäärän säteilyn modulointia tällä lähi-infrapuna-dneella.

Ympäröivän valaistuksen jaksottainen vaihtelu, eli se modulointi mitä yllä on kuvattu, saattaa olla haitallista sähköoptis-ten systeemien toiminnalle, joissa informaation muoto on säteily-vuon tiheys geometriaan verrattuna ajan funktiona. Näistä syistä optisen suotimen 26 tehtävänä on poistaa ultravioletilla ja näkyvällä alueella oleva säteily optisesta spektristä ja päästää läpi lähi-infrapuna-aluedla oleva säteily.

Säteilylähde 16 tai 17 on tarkoitettu aikaansaamaan rainan valaisu tai ainakin siltä hetkelliseltä rainan alueelta, mikä on liikkuvan täplän pyyhkäisytiellä tarkasteltavana rakoilmaisimen yhdistelmällä. Juovamainen valolähde saattaa olla hehkuva volframi- 6 70482 lanka tai -nauha mitä käytetään suoraan tai yhdistelmänä sylinteri-mäisen linssin tai integroivan sylinterin kanssa. Tämä lähde saattaa myös olla kuuma kaasukapillaariosa. Suurinta tehokkuutta ajatellen tämä juovamainen lähde tulisi olla suuruudeltaan yhtä suuri kuin ilmaisimen raon koko pituudeltaan ja leveydeltään ottaen huomioon, että kummankin kuva projisoidaan rainan 13 tasoon.

Säteen jakaja 18 aikaansaa keinon juovalähteen 16 aktiivisen kuvan sijoittamiseksi raon 25 passiivisen kuvan päälle tämän rainan tasossa. Tämä säteen jakaja saattaa olla tavallista lasia,mikä heijastaa likimäärinkaksi prosenttia. Se saattaa olla lasia millä molekyläärinen metallikalvo lisää valonsäteen heijastuskompo-nenttia, mutta sallii jonkin verran läpipääsyä tämän osan läpi. Tämä säteen jakaja saattaa olla myös peili, minkä keskellä on aukko tai peili, joka peittää osan kyseisestä säteestä. On kaikkein mukavinta, mutta ei välttämätöntä suunnata säteen halkaisija 45 asteen kulmaan optiseen pääakseliin nähden.

Linssi 19 muodostaa kuvan raosta 25 ja juovalähteestä 16 täsmälleen samaan paikkaan rainalla 13. Linssin halkaisijan tai aukon tulisi olla niin suuri kuin mitä on mukavaa jotta aikaansaataisiin maksimisuuruinen läpäisykyky ja valon vastaanotto tämän rainan suuntaan ja sieltä pois. Tämän linssin polttopituus on laskettavissa etäisyyden parametrina raosta 25, yhtä suuresta etäisyydestä juovalähteeseen 16, etäisyydestä rainaan 13 ja halutusta kuvan koosta rainalla 13. Pitkänomaisella kuvalla tulisi olla komponentti yhdensuuntaisena pitkittäisuuntaiselle liikesuunnalle rai-nassa 13 ja edullisena pidetyssä suoritusmuodossa pituusmitta tälle liikkuvan täplän suorakaiteelle 28 on yhdensuuntainen tämän rainan pitkittäisuuntaiselle liikesuunnalle.

Pyyhkäisevän peilin 20 tehtävänä on siirtää liikkuvan täplän päällekkäisasetettuja kuvia., rainan yli pyyhkäisevää reittiä pitkin jaksottain tämän rainan liikkuessa ilmaisinyksikön 12 alla. Peili 20 saattaa olla pyörivä monisärmäinen peili mutta edullisena pidetyssä suoritusmuodossa se on asennettu heilahtelemaan kireillä langoilla täten poistaen ongelmat laakereista pyörivssä peilissä. Tällaista heilatelevaa peiliä voidaan liikuttaa useita tuhansia kertoja sekunnissa ja suurempi peili, mitä tässä yhteydessä ajatellaan esim. noin tuuman suuruinen neliömäinen peili on tärytettä-vissä aina 100 kertaa sekunnissa suuruudeltaan kolmenkymmenen asteen heilahdusalueella.

7 70482

Painetun piirin levy 32 saattaa sisältää esivahvistimen, millä vahvistetaan valoilmaisimen 27 ulostulomerkkiä.

Kuvio 4 havainnollistaa toista piirilevyä 35, mikä on voitu asentaa tiettyyn etäällädevaan paikkaan ja on liitetty kaapelilla johdinpistokkeeseen 31. Tähän piiriin 35 sisältyy differentti-aattori 36, vahvistuskertoimeltaan säädetty vahvistin 37, aktiivinen matalapäästösuodin 38, automaattinen vahvistuskertoimen säädön piiri 39 (AGC), oskillaattori 40 yhdistettynä käyttökäämiin 41 millä peiliä 20 tärytetään, takaisinkytkentäkäämi 42 yhdistettynä oskillaattorin 40 sisääntuloon, kertailiipaistava multivibraatto-ri 43 sekä analogiakytkin 44. Suotimen 38 tehtävänä on eroitella sähköinen kohina pois päästämällä läpi ainostaan matalataajuinen merkki.

Ulostulo 33 esivahvistimesta 32 yhdistetään differentti-aattorin 36 sisääntuloon, mikä syöttää vahvistinta 37. Tämän vahvistimen vahvistuskerrointa säädetään AGC piirillä 39 ja ulostulon merkki, millä on tietty keskimääräinen arvo pyyhkäistävänä olevaan rainaan nähden viedään aktiivisen matalapäästösuotimen 38 läpi ulostulon kytkinnapaan 45. Oskillaattori 40 syöttää potentiometriltä 47 käyttömerkin niin että peili 20 vährältee ja on sillä myös ulostulo kytkinnavassa 48. Kertaliipaistavalla multivibraattorilla 43 on sisääntulo kytkinnavassa 46 mikä kytketään päälle lyhyeksi ajaksi analogiakytkintä 44 varten, niin että ainoastaan tietty ennakolta määritelty ensimmäinen osuus rainan leveydestä pyyhkäistään ja koestetaan niin että saadaan siitä heijastunut keskimääräinen säteily. Tämä säätää AGC piiriä 39.

Kuvio 5 esittää kolmatta piirilevyä 50. Tähän piiriin 50 kuuluu liitos kytkinnapaan 48, mikä syöttää neliömuodostavaa vahvistinta 51 niin että oskillaattorin taajuusneliöidään vahvistuksessa. Tämä merkki syötetään johtimeen 52. Ulostulon merkki kytkinna-vasta 45 kuvion 4 piiristä 35 syötetään kuvion 5 kytkinnapaan 45.

Se syötetään sisääntuloksi vahvistimelle 53 ja ulostulo tästä syötetään johtimeen 54. Tämä johdin syöttää sisääntulot neljälle jännitteen säätimelle 55, 56, 57, ja 58. Sisääntulo johtimesta 54 näihin jännitteen vertailijoihin tapahtuu vertailijoiden 55 ja 56 in-vertoimattomiin sisääntuloihin ja vertailijoiden 57 ja 58 invertoiviin sisääntuloihin. Positiivinen kynnysarvon jännite syötetään potentiometreillä 59 ja 60 vertailijoiden 55 ja 56 invertoiviin sisään- 8 70482 tuloihin.

Jännitteen vertailijat 55 ja 58 syöttävät ulostuloarvonsa kertaliipaistaviin multivibraattoreihin 63 ja vastaavasti 64. Näiden kertaliipaistavien ulostulot Q yhdistetään johtimiin 65 ja vastaavasti 66, mitkä liitetään palautuksen kytkinnapoihin toisista näistä kertaliipaistavista muodostaen lukitsevan liitännän. Kertaliipaistavien laitteiden 63 ja 64 ulostulot Q liitetään viivyttämään kertaliipaistavia 67 ja vastaavasti 68. Kertaliipaistavien 67 ja 68 ulostulot Q liitetään vastaavasti kertaliipaistaviin 69 ja 70.

Kertaliipaistavan 69 ulostulo liitetään NOR porttien 71, 72, ja 73 kautta vahvistimeen 74 ja tämän vahvistimen ulostulo on kyt-kinnapa 75. Samaan tapaan liitetään kertaliipaistava 70 NOR porttien 76, 77 ja 78 kautta vahvistimeen 79, millä on ulostulon kyt-kinnapa 80.

Jännitteen vertailijoilla 56 ja 57 on ulostulo,mikä on normaalisti alatilassa ja on yhdistetty NOR portin 85 sisääntuloihin. Ulostulo on normaalisti ylätilassa ja se on liitetty liipaisimen sisääntuloon kertaliipaistavasta 86, mistä taas Q ulostulo on yhdistetty molempien NOR porttien 71 ja 76 sisääntuloihin ja yhdistetty myös reunan merkin ulostuloon 87. Reunat laskeva piiri 88 sisältää J ja K vuorottelijät 89 ja 90, jolloin kellon sisääntulo vuorottelijaan 90 tulee kertaliipaistavan 86 Q ulostulosta. Kun asetin 91 on "2" asennossaan on Q ulostulo vuorottelijasta 89 yhdistetty NOR porttien 92 ja 93 kautta J ja K sisääntuloon vuo-rottelijasta 89 ja myös palautuksen kytkinnapaan kertaliipaistavasta 86. Suuren vian ulostulon kytkinnapa 94 on liitetty näiden kahden NOR porttien 92 ja 93 väliin.Vuorottelijän 89 ulostulo Q on myös yhdistetty tämän "2" asennon kautta asettimesta 96 sisääntuloon NOR porteilla 73 ja 78.

Mikäli raina on niin leveä, että ainoastaan yhtä rainan reunaa pyyhkäistään sijoitetaan asettimet 91 ja 96 niiden "1" asentoon. Normaalissa käytännössä pyyhkäisevä kulkurata pyyhkäisee kaksi rainan reunaa, niin että asettimet ovat "2" asennossaan. Mikäli asettimet ovat Ί" asennossa, ei NOR porttia 95 käytetä. Vuorottelijoiden 89 ja 90 ulostulot on liitetty tämänportin 95 sisääntuloihin ja ulostulot tästä kulkevat asettimen 96 kautta NOR porttien 73 ja 78 sisääntuloihin.

Aikaviiveen piiri 97 on yhdistetty sisääntuloon kytkimestä 34 mikä suljetaan kun raina lähtee liikkeelle, käyttäen tähän optista liitintä 98 kertaliipaistavaan multivibraattoriin99 sekä sen 9 70482 Q ulostulosta J ja K vuorotteli. jaan, mikä on kytketty päällesaatet-tavaksi ja palautettavaksi vuorottelijaksi 100. Tämän vuorottelu jän 100 ulostulo Q on yhdistetty NOR portin 103 sisääntuloon. Tämä on aikaviive, minkä tarkoituksena on viivyttää kuvion 5 piirin ulostuloa kunnes raina on käynnistetty ja saavuttanut oikean kireytensä. Ulostulo NOR portista 95 asettimen 96 läpi syöttää myös NOR porttia 101 rainan pulssin ulostulon kutkinnapaan 102.

Kuvio 6 esittää hälyttimen ja laskentapiirin 110, missä on liittimet 75 ja 80 sisääntuloina piiristä 50 kuviossa 5. Molemmat näistä liittämistä on yhdistetty kytketystä TAI liitännässä tyristorin 111 ohjaimelle, mikä virroittaa releen 112. Tämän releen 112 kärkien sulkeminen virroittaa hälyttimen 113.

Ulostulon kytkinnapa 75 syöttää tietyn tyyppisen merkin viasta esimerkiksi rei'issä rainasta 13. Tämä ulostulon kytkinnapa on yhdistetty virroittamaan kolme transistoria 114, 115 ja 116. Ulostulon kytkinnapa 80 kuvion 5 piiristä syöttää merkin, joka on toista vian tyyppiä, esim. ryppykohdista rainassa 13. Tämä kytkinnapa 80 kuviossa 6 on yhdistetty virroittamaan transistorit 118 - 120. Äänihälyttimen 113 piiri on yhteinen molemmille näistä kanavista. Loppuosa piiristöstä kummallekin näistä kanavista on identtinen mutta erillinen keskenään. Vikojen laskentapulssi reiän vian ilmaisusta kytkee päälle kolme transistoria 114, 115 ja 116 ja rypyn tyyppinen vika kytkee päälle transistorit 118, 119 ja 120. Transistorin 116 ja 120 virroittaminen kytkee päälle reikien laskimen 122 tai vastaavasti ryppyjen laskimen 123 joilla lasketaan nämä viat. Transistorin 114 virroittaminen kytkee päälle yksiasentoisen monostabiilin multivibraattorin 124 mikä toimii pulssin venyttimenä. Tämä virroittaa releen 125, mikä virroittaa ilmaisulaitteen 126 tai maalin suihkuttimen millä suihkutetaan rainan reunaa tästä kohdasta, jotta tunnistettaisiin vian tyyppi, ja paikka kasaan käärity -tyllä rainatuotteella. Transistorin 115 virroittaminen saa toimintaan monostabiilin multivibraattorin 128 pulssin venyttimenä vir-roittaen releen 129 ji täten virroittaa ilmaisinlampun 130.

Samaan tapaan transistori 118 virroittaminen kun havaitaan ryppy tässä rainassa virroittaa monostabiilin multivibraattorin 132 pulssin venyttämiseksi, mikä virroittaa releen 133 ja tämän releen kärkien sulkeutuminen virroittaa ilmaisinlaitteen 134, millä tämä vika ilmaistaan tai saattaa se virroittaa maalin suihkuttimen, 10 70482 millä suihkutetaan eri väristä väriä tämän rainan reunalle tunnistamaan ryppymäisen vian tyyppi ja paikka kasaan käärityllä tuotteella. Transistorien 119 virroittaminen virroittaa monostabiilin multivibraattorln 136 pulssin venyttimenä, mikä virroittaa releen 137 ja tämän kärkien sulkeutuminen virroittaa ilmaisinlampun 138. Lamput 130 ja 138 saattavat olla eri värisiä, jotta helposti voitaisiin tunnistaa vikojen erilaiset tyypit.

Kuviossa 4 esitetty toiminta oskillaattorit 40 kehittää sini jännitteen likimäärin 100 Hz taajuudella esimerkkitapauksessa, jotta syötettäisiin käyttävä jännite käyttökäämiin 41 millä täryte-tään peiliä 20. Kun systeemi saa virtaa saadaan juovamainen valolähde pyyhkäisemään poikittaissuunnassa suorakaiteen muotoinen liikkuva täplä 28 rainan 13 poikittaissuunnassa sen yli. Mikäli apuna olevat valonheittimet 17 ovat käytössä niin rainan 13 pyyhkäistävä alue on kokonaisuudessaan valaistu ja raon 25 kuvaa pyyhkäistään pyyhkäisevällä liikkeellä rainan 13 poikittaissuunnassa. Kummassakin tapauksessa tätä rainaa pyyhkäistään poikittaissuunnassa sen liikkuessa pitkittäissuunnassa ja heijastunut säteily tuodaan ilmaisimelle 27. Esimerkkinä tästä saattaisi raon 25 kuva rainalla 13 liikkuvana täplänä 28 olla 15 cm pitkä ja 3 mm leveä. Käytettäessä 100 Hz pyyhkäisynopeutta tämä sallii 100 % tarkastuksen tälle rainalle kun käytetään rainan nopeuksia aina 15 m sekunnissa tai 900 m minuutissa. Suuremmat pyyhkäisynopeuden taajuudet salliva suuremman rainan nopeuden. Tämän rainan pyyhkäisevä laitteisto 11 on ollut käytössä pyyhkäisemässä paperirainoja erään esimerkin mainitaksemme ja sitä on käytetty määrittelemään tämän rainan 13 reunoja kuten myöskin havaitsemaan kahta erilaista vikojen tyyppiä tässä rainassa. Käytettäessä tummaa taustaa 22 pyyhkäisyn tiellä niin mikäli rainassa 13 esiintyy reikä niin ilmaisimeen 27 heijastuneen valon määrä pienentyy. Mikäli tässä rainassa on läsnä ryppy niin valon määrä ilmaisimessa lisääntyy. Tämän mukaisesti systeemi sallii ilmaisun ja erottelun näidenkahden eri tyyppisen vian välillä. Tämä systeemi on myös hyvin herkkä ja on määritelty, että pieni reikä esim. ainoastaan 3 mm halkaisijamitaltaan muuttaa ilmaisimen ulostuloa riittävän paljon, jotta tällä ilmaistaisiin reikä. Tämä koskee raon kuvaa liikkuvalla täplällä 68 pituudeltaan 15 cm ja 3 mm levenänä niin että tämä merkitsee ainoastaan noin kahden prosentin muutosta heijastimeen 27 heiastuneen valon keskimääräisessä arvossa.

11 70482

Kun pyyhkäisevä tälpä 28 pyyhkäisee rainan 13 yli esiintyy valaistuksen keskimääräinen tietty arvo, niin että valoilmaisin 27 omaakeskimääräisen eli nimellisen ulostulon ja kuvio 7 esittää käyrää A käsittelemättömästä merkistä pisteessä A, nimittäin valoilmaisimen 27 ulostuloa ja voidaan tätä myös tarkastella esivahvistimen 32 ulostulona. Peiliä käytetään riittävällä heilahdusmäärällä niin että se pyyhkäisee rainan 13 reunojen 14 ja 15 yli. Niinpä kun etureunaa 14 pyyhkäistään esiintyy käyrässä A negatiiviseen suuntaan siirtyvä ulostulomerkki kohdassa 140. Differenttiaattori 36 määrittelee tämän negatiiviseen suuntaan siirtyvän merkin 40 muutosnopeuden ja kehittää negatiiviseen suuntaan siirtyvän pulssin 141, mikä on esitetty käyrällä B, mikä on kuvion 4 piirin 35 ulostulo kytkinnavasta Kun rainan jälkireuna 15 pyyhkäistään kehittyy positiiviseen suuntaan siirtyvä merkki 142 ilmaisimessa 27, mikä aikaansaa positiiviseen suuntaan siirtyvän pulssin 143 käyrässä B kytkinnasta 45. Käytetty AGC säätöpiiri 39 voidaan asettaa potentiometristä 144 siten että pulssien 141 tai 143 huippuarvo on halutulla toimialueella. Vain esimerkin antaaksemme keskimääräinen arvo normaalin rainan 13 pyyhkäisyn aikana saattaisi kehittää jännitteen suuruudeltaan?,5 volttia tasajännitettä ulostulon kytkinnapaan 45 mikä käyrällä B olisi perusviiva 145. Pulssien 141 ja 143 huippuarvo saattaa olla 1,5 volttia esimerkkitapauksen kyseessäollen.

Eräs etu nyt kyseessä olevasta laitteistosta on että vaihte-levan levyisiä rainoja voidaan pyyhkäistä eikä tällöin tarvita piiriä, mikä olisi käytettävissä ainoastaan kiinteällä rainan leveydellä. Kun tulee pyyhkäistä paperirainoja saattaa tämän rainan leveys vaihdella määrästä 45 cm aina 150 cm tai ylikin saakka ja pontentio-metrin 146 säätö oskillaattorissa säätää pyyhkäisimen käyttöjännitettä muuttamaan peilin 20 heilahdusmäärää, mikä sopii maksimimää-räiseen rainan leveyteen. Mikäli 45 cm on esimerkki pyyhkäistävänä olevasta kapeimmasta rainasta tietyllä erityisellä paperinvalmistuksen £ai paperia käyttävällä laitteella, niin ajan pituus tietyllä kertaalleen toimivalla multivibraattorilla 43 voidaan valita osumaan yhteen 30 cm pyyhkäisyn kanssa rainan etureunasta lukien.Etureunan merkki syötetään kytkinnapaan 46 kytkemään päälle kertaliipaistava 43. Tämä saattaa täten analogikytkimen 44 päälle ainoastaan tämän rainan ensimmäiselle 30 senttimetrin matkalle. Tämä merkitsee, että keskimääräinen muutos heijastusmäärässä tältä rainalta ensimmäisiltä 30 cm matkalta viedään AGC piiriin 39, mikä varaa kondensaattorin 12 70482 147 ja tämä ylläpitää tietyn tason automaattisessa vahvistuskertoi-men säädössä vahvistimessa 37 kunnes rainaa seuraavan kerran pyyhkäistään. Tämä AGC piiri 39 on sellainen, missä ensimäinen vahvistin tässä piirissä vahvistaa merkkiä ja kaksi diodia muuntavat tämän merkin tasajännitetasoksi, mikä on verrannollinen merkin amplitudi in. Tämä tasajämitetaso vähennetään potentiometrin 144 määrittelemästä tasajännitetasosta. Ulostulo toisesta vahvistimesta tässä piirissä aikaansaa säätövirran vahvistinta 37 varten.

Kuvion 5 piiri 50 on ulostulon ominaisarvon piiri, joka arvioi sisääntulon merkkiä, mikä on esitetty käyränä B kuviossa 7 ja päättelee mikäli mitään vikoja on läsnä. Mikäli tämä piiri päättelee, että mukana on vika, niin tällöin vian tyyppi, oli se sitten reikä tai ryppy määritellään ja kehitetään asiaankuuluva ulostulon pulssi ulostulon kytkinnapaan 75 reiän viasta tai kytkinnapaan 80 rypyn viasta. Aaltomuoto B kuviossa 7 esittää merkkiä, jonka reikä aikaansaa positiivisine pulsseineen 150 minkä jälkeen seuraa negatiivisen pulssin 151. Ryppytyyppisen vian aikaansaama merkki muodostaa ensinnä negatiivisen pulssin 152, mitä seuraa positiivinen pulssi 153. Reiän vian tai tumman kontrastin aikaansaama merkki on nimitykseltään reikämerkki ja ryppymäisen vian tai vaalean kontrastin alueen aikaansaama merkki on nimitykseltään ryppymerkki.

Tämä aaltomuoto B kytkinnavassa 45 kuvion 5 piirin sisääntulossa vahvistetaan vahvistimessa 53 ja syötetään jännitteen vertaili joihin 55-58. Kynnysarvon taso eli etujännitetaso jännitteen vertailijoille asetetaan potentiometreillä 59 - 62,mitkä liittyvät kuhunkinräistä jännitteen vertailijoista.

Olettaen, että normaali ulostulo rainan 13 keskimääräisen pyyhkäisyn aikana aikaansaa 7,5 volttia tasajäinitettä johtimeen 54 niin asetaan potentiometrit 59 ja 60 kynnysarvon tasoille, mitkä ovat suurempia kuin tämä määrä ja potentiometrit 61 ja 62 asetetaan kynnysarvon tasoille, mitkä ovat tätä arvoa pienempiä. Esimerkin vuoksi saattaisi potentiometri 59 olla asetettu kohtaan8 volttia, pontentiometri 60 asetettu kohtaai8,5 volttia, potentiometri 61 asetettu kohtaan 6,5 volttia ja potentiometri 62 asetettu kohtaan 7 volttia.

Tarkastellen nyt ensinnä ryppymerkkiä aikaansaa negatiiviseen suuntaan siirtyvä pulssi 152 tästä ryppymerkistä vertailijoi- 13 70482 den 58 ja 55 muodostaman ulostulon pulssit tässä järjestyksessä ajallisesti katsoen. Vertailija 58 saa ensinnä ulostulon pulssin 155 mikä on esitetty käyrävä C kuviossa 7 ja tämä syötetään kerta-liipaistavaan 64. Eri kertaliipaistavat multivibraattorit kuvioiden 4 ja 5 piireissä on varustettu pienellä nuolella, mikä osoittaa mikäli ne liipaisee positiivisen tai negatiiviseen suuntaan siirtyvän sisääntulon pulssi. Kertaliipaistava 64 liipaistuu positiiviseen suuntaan siirtyvällä pulssilla niin että Q ulostulo joutuu päälle ja Q ulostulo siirtyy alatilaan. Tämä aikaansaa alatilassa olevan merkin johtimeen 66 lukiten kertaliipaistavan 63. Tämä ristiinkytkentä kertaliipaistavien 63 ja 64 välillä takaa, että kun Q ulostulo kummasta tahansa on ylätilassa niin toisesta ei sen Q ulostulo voi joutua ylätilaan. Kertaliipaistavan 64 ulostulo on rypyn pulssi esitettynä käyrällä D. Tämä ryppy 156 on kestoajal-taan riittävä niin että kertaliipaistava 63 saatetaan pois kun se vastaanotti liipaisupulssinsa vertailijasta 55, mikä aikaansaadaan positiiviseen suuntaan siirtyvällä osuudella 153 tässä ryppymer-kissä.

Reikämerkkiin sisältyy positiivinen pulssi 150, mitä seuraa negatiiviseen suuntaan siirtyvä pulssi 151 mitä on esitetty kuviossa 7 käyrällä B. Tämä reikämerkki aikaansaa ensinnä jännitteen ver-tailijan 55 muodostavaa ulostulon pulssin 158, mikä kuviossa 7 on esitetty käyränä I. Ulostulon pulssit vertailijasta 55 saattavat kertaliipaistavan 63 muodostamaan ulostulon pulssin 159, mitä kutsutaan reikäpulssiksi ja tämä pulssi 159 saattaa pois toiminnasta kertaliipaistavan 64 aikaansaamasta pulssia negatiiviseen suuntaan siirtyvällä osuudella 151 tässä leikämerkissä.

Kun rainan etureunaa 14 pyyhkäistään, muodostavat vertaili-jat 57 ja 58 molemmat pulssin, koska tämä on negatiiviseen suuntaan siirtyvä rainan reunamerkki 141, mikä on esitetty käyrällä B. Ver-tailijat 55 ja 56 muodostavat ulostulopulssin kun rainan loppureuna 15 on pyyhkäistävänä sen positiiviseen suuntaan siirtyvän rainan reunamerkin 143 mukaisesti. Koska vertailijoiden 56 ja 57 ulostulot ovat normaalisti alatilassaan on NOR portin 85 ulostulo normaalisti ylätilassa. Ulostulo jommasta kummasta vertailijasta 56 tai 57, mikä osoittaa joko jälkireunaa tai etureunaa rainasta aikaansaa NOR portin 85 ulostulon siirtyvän alatilaan ja tämä liipaisee kertaliipaistavan 86. Kertaliipaistavan 86 ulostulossa Q kehitetään nyt rainan reunan pulssi 161 kuten on esitettynä kuviossa 7 käyrällä G

70482 tämän tullessa ulostulon kytkinnapaan 87. Tätä käytetään säätämään sivuttaisuuntai s ta asemaa rainalla, mikä kulkee laitteen läpi.

Piiri 50 eroittelee reiän ja jälkimmäisen reunan rainasta välillä, joilla molemmilla on aluksi positiivisen suuntaan siirtyvät pulssit. Reikäpulssi on ulostulo kertaliipaistavasta 63. Tätä reikäpulssia viivytetään kertai Hipaistavalla 67, millä on ulos-tulopulssi 162 kuten käyrällä K esitetään. Tämä pulssi liipaisee kertaliipais tavan 69, millä on ulostulon pulssi. 163, kuten aa esitettynä käyrässä L. Nämä kertaliipaistavat 67 ja 69 viivyttävät reikää ilmaisevaa pulssia. Mikäli NOR portti 71 vastaanottaa reiän pulssin ja rai.nan reunan pulssin samanaikaisesti pysyy ulostulo muuttumattomana. Näin on asianlaita käyrien L ja G kuviosta 7 lopussa. Kertaliipaistavan 69 ulostulo Q on normaalisti y.lattiassa ja tämä saattaa pois toiminnasta NOR portin 71. Rainan reunan pulssi 16 siirtyy kuten voidaan havaita ylätilaan ennen pulssin 163 saatuna kertaliipaistavasta 169 siirtymistä alatilaan. Niin kauan kuin jompi kumpi sisääntulo NOR portille 71 pysyy ylätilassa pysyy tämä portti saatettuna pois toiminnasta eikä mitään ulostuloa syötetä reikien laskennan ulostulon kytkinnapaan 75 mikä on käyrä M. Mikäli NOR portti 71 vastaanottaa ainoastaan reikäpulssin 163 kuten käyrän L keskiosassa on esitetty, niin tämä viedään NOR porttien 72 ja 73 sekä vahvistimen 74 läpi kytkinnapaan 75 reiän laskennan ulostulon pulssina 164.

Sama toiminta tapahtuu negatiiviseeen suuntaan siirtyvälle rainan reunalle, mikä esiintyy tämän rainan etureunalla 14. Tätä etureunaa varten rainasta on vertailijoilla 57 ja 58 molemmilla ulostulo ja ulostulo vertailijasta 57 kulkee NOR portin 85 kautta tullakseen esiin rainan reunan pulssina 161 käyrässä G. Ryppyjen merkki omaa aluksi negatiiviseen suuntaan siirtyvän pulssin 152 ja ulostulopulssi 155 vertailijasta 58 on esitetty käyrällä C. Tämä aikaansaa ulostulon pulssin 176 kertaliipaistavasta 64 kuten on esitettynä käyrällä D. Viiveellinen kertaliipaistu 68 on ulostulon pulssi 166 kuten on esitettynä käyrällä E ja tämä aikaansaa viivytetyn ulostulon pulssin 167 kertaliipaistavasta 70 kuten on esitettynä käyrällä F. Tämä viedään läpi NOR portista 76, 77 ja 78 sekä vahvis-v timesta 79 tullakseen näkyviin kytkinnapaan 80 ryppyjen laskennan ulostulon pulssina 168,mikä on esitetty käyränä H.

Piiri 50 eroittelee rypyn ja rainan etureunan välillä, joilla molemmilla on negatiiviseen suuntaan siirtyvä alkupulssi. Negatiivi- i5 70482 see suuntaan siirtyvällä rainan reunan pulssilla 141 eli käyrällä B, kehittää vertailija 58 pulssin 169 eli käyrän C ja kertaliipais-tava 64 kehittää pulssin 170 eli käyrän D. Kertaliipaistava 68 kehittää pulssin 171 eli käyrän E ja viivellinen kertaliipaistava 70 kehittää viivytetyn pulssin 172 eli käyrän F. Tämä ei aikaansaa rypyn laskennan ulostuloa kytkinnapaan 80. Syy tähän on, että pulssi 161 eli käyrä G kertaliipaistavasta 86 multivibraattorista siirtyy ylätilaan käytetyssä NOR portissa 76 ennen negatiiviseen suuntaan siirtyvää pulssia 172 syötettynä tähän NOR portille kertaliipaistavasta 70. Täten rainan reunan merkki 161 ylläpitää NOR portin poissa toiminnasta niin että ei muodostu mitään rypyn laskennan ulostuloa.

Vahvistin 51 muuntaa sinimuotoisen peilin käyttömerkin neliömäiseksi aalloksi, mitä kutsutaan peilimerkiksi. Tätä merkkiä käytetään kääntämään päälle ja pois kertaliipaistavia 69 ja 70 ja myös palauttamaan kiikut 89 ja 90. Kun kertaliipaistavat 69 ja 70 kytketään pois päältä se merkitsee, että pyyhkäisy on toiminnassa ainoastaan pyyhkäisy pään etureunalta 14 jälkireunalle 15 päin ja viimeisen puoliskon aikana värähdysjaksosta tämä systeemi on sammutettuna. Tämä aikaansaa 100 % tarkastuksen rainalle 13.

Toisinaan esiintyy suuri reikä, mikä aikaansaa reikämerkin mikä on riittävän suuri näyttääkseen jännitteen vertailijalle 56 rainan reunalta ja tämän johdosta tämä merkki ei aikaansaa reiän ulostulon pulssia. Esimerkki tästä esitetääi kuten on havainnollistettu kuviossa 8. Tässä kuviossa 8 on aaltomuoto A pelkkä ulostulo-merkki ilmaisimesta 27. Tässä käsittelemättömässä merkissä on suuren reiän merkki 173. Käyrä B kytkinnavassa 45 on täten varustettu positiiviseen suuntaan siirtyvällä pulssilla 174 ja negatiiviseen suuntaan siirtyvällä pulssilla 175 tämän suuren reiän alussa ja lopussa. Muut käyrät kuviossa 8 ovat käyriä niistä pulsseista, joita on läsnä vastaavasti kirjaimilla osoitetuissa kohdissa kuvioissa 4 ja 5. Kun läsnä on suurikokoinen reikämerkki kiikut 89 ja 90 reunan laskimen piirissä 88 laskevat rainan reunan lukumäärää kutakin pyyhkäisyä kohden. Mikäli tämä laakentamäärä on kahta suurempi, saavat kiikut 89 ja 90 NOR portit 92 ja 93 palauttamaan kertaliipaistavan 86. Tämä sallii yhden ylimääräisen reiän pulssin viemisen läpi ulostulon kytkinnapaan 75 korvaamaan ätä yhtä, mikä häviää sen vaikutuksesta, että kuvion 5 piiri laskee suuren reiän tämän rainan reunaksi. Kiikut 89 ja 90 palautetaan kunkin pyyhkäi-syn jälkeen perustilaan.

16 7 C 4 8 2

Reunan laskentapiirin 88 vaikutuksena on, että kertalii-paistava 86 aikaansaa pulssin 161 kun rainan etureuna on pyyhkäistävä. Tämä ajoittaa kiikun 89 siten, että Q ulostulo, mikä on esitetty käyrällä N, siirtyy alatilaan kohdassa 177. Kun pyyhkäistään suurikokoisen reiän reunaa positiivisella pulssilla 174, aikaansaadaan toinen rainan reunan pulssi kertaili paistavalla 86, mikä on pulssi 178. Tämä saa kertaliipaistavan 89 ulostulon Q siirtymään ylätilaan kohdassa 179 käyrällä N, minkä vaikutuksesta Q ulostulo kiikusta 90 siirtyy alatilaan kohdassa 180 käyrällä 0.

Kun toinen reuna suuresta reiästä pyyhkäistään saadaan negatiivinen pulssi 175 ja kertaliipaistava 86 tuottaa rainan reunan pulssin 181 mikä on käyrä G. Kertaliipaistava 89 liipaistaan jälleen ja Q siirtyy alatilaan kohdassa 182 käyrä N, mikä merkki kulkee NOR portin 92 kautta, saaden suuren viai ulostulon 94 siirtymään ylätilaan kohdassa 183 käyrä P. Ulostulo NOR portista 93 siirtyy ala-tilaan kytkien pois päältä kertaliipaistavan 86 ja täten saaden pulssin 181 hyvin lyhytaikaiseksi pulssiksi. Vertailtaessa käyriä F ja G voidaan nähdä, että viivytetty , pulssi 167 reiän laskimen _ Dulssin kertaliioaistavasta 70 ei :.yt peity pulssista 181 ja sen sijaan se päästää läpi pulssin 184 reiän laskennan ulostulon kytkin-napaan 75.

Käyrä S esittää neliönmuotoilijän .51 ulostuloa. Värähtelyn jakson puolikkaan lopussa siirtyy neliömuotoilijän 51 ulostulo ala-tilan johtimessa 52. Vaikuttaen NOR portin 103 kautta tämä muuttuu ylätilaksi palauttaen kertaliipaistavat 69 ja 70 niin että ei esiinny mitään ulostuloa pyyhkäisyn palautuksen aikana.

Tämä keksintöselitys sisältää oheisisaa patenttivaatimuksissa esitetyn, kuten myöskin edellä selityksessä kuvatun. Vaikkakin tätä keksintöä on kuvattu sen edullisena pidetyssä suoritusmuodossa melkoisen yksityiskohtaisesti on ymmärrettävä, että tapahtunut selitys edullisena pidetystä muodosta on toteutettu ainoastaan esimerkin antamiseksi ja että lukuisia muutoksia tämän piirin yksityiskohtiin ja piiriosien yhdistelmästä ja järjestelystä voidaan .toteuttaa silti, poikkeamatta keksinnön puitteista ja piiristä, mikä esitetään alla patenttivaatimuksissa.

Claims (16)

17 70482

1. Rainaa pyyhkäisevä laitteisto (11) rainaa (13) varten, jota voidaan siirtää kulkureittiä pitkin, käsittäen pyyhkäisyväli-neet (16-21), joilla aikaansaadaan liikkuvan täplän (28) pyyhkäi-syreitti ja joilla jaksottain pyyhkäistään liikkuvan rainan (13) poikittaissuunnassa tämän rainan sivulta (14) toiselle (15) ja siirretään säteilyn ilmaisimeen (27) liikkuvalla täplällä pyyhkäistyn rainan (13) osuuden kuva, ja derivaattori (36) yhdistettynä derivoimaan tämän ilmaisimen ulostulo, tunnettu siitä, että pyyhkäisyvälineet (16-21) pyyhkäisevät rainan (13) toista sivua (14) edeltävästä pisteestä rainan yli rainan toisen sivun (15) takana olevaan pisteeseen niin, että pyyhkäistään myös pimeä tausta (22) rainan molemmilla sivuilla, ja että derivaattorin ulostuloon on liitetty ulostulon ominaisarvopiiri (50) erottamaan kasvavat ja pienentyvät signaalit suhteessa ilmaisimen normaaliin ulostuloon rainan pyyhkäisyn aikana, jotka antavat vastaavasti signaalin rypystä (156) tai reiästä (159) rainassa, joka ominaisarvopiiri (50) sisältää ensimmäisen ja toisen komparaattorin (55-58) Tainasta saatavan ulostulosignaalin vertaamiseksi vakioarvoon (59-62) reiän havaitsemiseksi rainassa signaalin pienentyessä ja rypyn havaitsemiseksi rainassa signaalin kasvaessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että siihen sisältyy infrapunais-ta läpipäästävä ja ultraviolettia estävä suodin (26) sijoitettuna pyyhkäisyradalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että ulostulon ominaisarvon piiri (50) saatetaan toimintaan kokonaisuudessaan rainan (13) toiselle reunalle (15) saakka muodostaen 100 % poikittaissuuntaisen tarkastelun rainalla.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että siihen sisältyy vahvistin (37) yhdistettynä derivaattorin (36) ulostuloon, ja kohinan erotin (38) liitettynä vahvistimen (37) ulostuloon, ja syöttäessä ulostulon ominaisarvon piiriä (50). 1Q 70482 1 8

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainaan pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että ulostulon ominaisarvon piiriin (50) sisältyy kaksi eri multivibraattoria (63, 64) yhdistettynä vastaanottamaan ulostulon derivaattorista (36) niin, että aikaansaadaan toisella näistä multivibraattoreista (63) ulostulo kun derivaattori (36) aikaansaa positiivisen alkupuls-sin ja aikaansaadaan toisella multivibraattorilla (64) ulostulo kun derivaattori (36) aikaansaa negatiivisen alkupulssin.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukaienn rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että ulostulon ominaisarvon piiri (50) sisältää kaksi eri jännitevertailijaa (55, 58), esi-jänniteosat yhdistettynä näihin jännitevertailijoihin niin että aikaansaadaan molemmille vertailijoille (55, 58) ulostulopulssi kun sisääntulo muuttuu negatiivisesta positiiviseksi ja vastaavasti positiivisesta negatiiviseksi, kaksi eri monostabiilia multivibraattoria (63, 64) yhdistettynä molempien vertailijoiden ulostuloihin vastaavasti niin että aikaansaadaan ensimmäiselle multivibraattorille (63) ulostulo kun ensimmäinen vertailija (55) vastaanottaa positiivisen pulssin (150) ja toiselle multivibraattorille (64) ulostulo kun toinen vertailija (58) vastaanottaa negatiivisen pulssin (1 51), minkä lisäksi on ristiinkytkentä näitten molempien multivibraattoreiden (63, 64) välillä, jotta ensimmäisenä mainitulla olisi ulostulo, jolla saatetaan toinen pois toiminnasta, jotta eroteltaisiin rainassa olevan reiän (159), jolla on positiivinen alkupulssi ja rainassa olevan rypyn (156) välillä, jolla on negatiivinen alkupulssi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että ulostulon ominaisarvo-piiriin (50) sisältyy laitteet, joilla aloitetaan normaali ulostulo pyyhkäistäessä pitkin pyyhkäisyrataa rainan etureunalle (14) ja lopetetaan ulostulo kun pyyhkäisyrata poistuu rainan loppureunalta (15) niin että automaattisesti säädetään pyyhkäi-syradan tehokas leveys liikkuvan rainan (13) todellisen leveyden mukaisesti.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainaa pyyhkäisevä 19 70482 laitteisto, tunnettu siitä, että ulostulon ominaisarvo-piiriin (50) sisältyy laitteet rainassa (13) olevan reiän (159) ja rainassa olevan rypyn (156) erottamiseksi toisistaan nopeasti lisääntyvänä tai pienentyvänä säteilyn heijastusmääränä, kyseisen ulostulon ominaisarvopiirin (50) sisältäessä automaattisen vahvistuskertoimen säätöpiirin (39) säädettynä tämän rainan (13) muotoilun mukaisesti tai riippuen muista heijastusmäärän muutoksista, jotka tapahtuvat hitaammalla nopeudella kuin mitä reikien ja ryppyjen ilmaisu tapahtuu.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että siihen sisältyy näyt-teenottopiiri (110) mikä koestaa tietyltä ensimmäiseltä ennakolta määritellyltä osuudelta tämän rainan (13) leveyttä vastaanotettua säteilyä, jotta täten aseteltaisiin automaattisen vahvistuskertoimen säädön (39) arvo koko pyyhkäisyn tielle tämän rainan (13) poikki.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että siihen sisältyy aikaviiveen osa, jota näytteenoton piiri (110) säätää, jotta ylläpidettäisiin oleellisesti vakinainen automaattisen vahvistuskertoimen säätömäärä koko rainan (13) leveyden pyyhkäisylle myöskin sen jälkeen, kun edellä ennakolta määritelty leveysosuus on pyyhkäisty.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että ulostulon ominaisarvo-piiriin (50) sisältyy tietty multivibraattori (86), jolla aikaansaadaan leveä pulssi tarkkailtaessa rainan reunaa, toinen multivibrattori (69, 70), jolla aikaansaadaan kapeampi pulssi tarkkailtaessa vikaa ja portti, johon on sisääntulo kummastakin multivibraattorista.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että leveä pulssi saattaa portin pois toiminnasta pyyhkäistäessä rainan (13) reunaa niin että sillä ei ole ulostulopulssia.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että toinen multivibraatto- 20 7 0 4 8 2 ri (69, 70) aikaansaa pulssin, joka on viivästetty ensimmäisenä mainittuun multivibraattoriin (86) verrattuna.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että ulostulon ominaisarvo-piiriin sisältyy analoginen äänihälytinulostulo (113) pyyhkäistäessä rainassa (13) olevaa vikaa.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että ulostulon ominaisarvo-piiriin (50) sisältyy merkintälaite, jolla merkitään raina (13) siinä pitkittäissuuntaisessa kohdassa sen osuudella, missä havaitaan vika, jotta täten voitaisiin määritellä vika kokoon-käärityssä rainassa.

16. Patenttivaatimuksen 1 5 mukainen rainaa pyyhkäisevä laitteisto, tunnettu siitä, että siihen sisältyy laitteet rainan (13) reunan merkitsemiseksi kahdella erilaisella värillä kahden eri vikatyypin identifioimiseksi. 21 70482