FI70404B - Insaettning av taendsats i explosiva anordningar - Google Patents

Description

70404

Sytytysnallin asetus räjähdyslaitteisiin Tämä keksintö liittyy sytytysnallin asetukseen räjähdyslaitteisiin, erityisesti kehäpatruunoihin, 5 esim. 0,22 kehäpartuunoihin.

Selvästi yleisimmän kehäpatruunoiden sytytys-nallin asetusmenetelmän mukaisesti annostetaan ennal-tamäärätty määrä kosteaa nalliseosta patruunoiden vastaaviin, tyhjiin hylsyihin ja sitten pakotetaan kostea 10 nalliseos kunkin hylsyn kehään käyttäen nopeasti pyörivää ns. "kehruumeistiä". Sitten hylsyt viedään uuniin, jossa nalliseos kuivatetaan ja sitten ne täytetään ponneaineella, ja jos ammukset ovat "kovia", kuulilla. Tätä menetelmää on käytetty monta vuotta ja alan asintun-15 tijät tuntevat sen hyvin. Eräs vaihtoehtoinen, hyvin tunnettu, mutta vähemmän käytetty menetelmä on ns. "kuivatyssysäys". Molemmat menetelmät ovat erittäin vaarallisia, mm. siksi, ettäniihin sisältyy irtonaisten ensioräjähdysaineiden käsittely joko kosteina tai kui-20 vina, menetelmästä riippuen, esim. lyijystyfnaatin, ja tällaisia ensiöräjähdysaineita sisältävien, irtonaisten nalliseosten käsittely. Myöskin kehruutoiminnalla on haittansa, varsinkin kustannusten takia, koska nopeasti kuluvat meistit on usein vaihdettava.

25 Brittiläisessä patentissamme nro 1 569 874, jonka esittelyn sisällytämme tähän viitteeksi, olemme kuvanneet ja vaatineet patentin menetelmälle, jolla oleellisesti vähennetään vaaroja, jotka liittyvät nallin asetukseen räjähdyslaitteisiin, nro. kehäpatruunoihin.

30 Tässä olemme mm. kuvanneet parannettua, verraten turvallista menetelmää, jolla asetetaan sytytysnalli kehä-patruunoihin a) annostamalla tietty määrä oleellisesti 70404 kuivaa, verraten epäherkkää esiseosta jokaiseen tyhjään patruunahylsyyn, joka esiseos sisältää aineosia, jotka nestereaktioaineen, kuten veden, kanssa reagoi muodostaen sen kanssa erittäin herkän ensiöräjähdysseoksen, ja 5 lisäksi yhden tai usemman lisäaineosan, joka on tarkoitettu muodostamaan osan sytytysnalliseoksesta, b) annostamalla tietty määrä tätä nestemäistä reaktioväli-ainetta jokaiseen hylsyyn, minkä jälkeen aineosat reagoivat ja muodostavat ensiöräjähdysseoksen, c) pakotta-10 maila ainakin osa saadusta, kosteasta nalliseoksesta patruunakehiin ja d) kuivaamalla seos. Vaiheen b voi suorittaa ennen vaihetta a, vaikka pidetään parhaana ' ensin annostaa esiseos hylsyihin ja lisätä sitten nestemäinen reaktioväliaine. Esiseos voi esim. sisältää 15 ennaltamäärätyt määrät styfnistä happoa ja lyijyoksidia aineosina, jotka reaktioväliaineena toimivan veden kanssa reagoivat ja muodostavat lyijystyfnaatin, ja lisäaineosina hapettimen, kuten bariumnitraattia, pienen määrän herkistintä, kuten tetraseenia ja kitka-20 aineen, kuten lasijauhetta. Esiseoksen voi tehdä verraten suurten erien muodossa, minkä jälkeen se annostetaan hylsyihin, ja koska se on verraten epäherkkä (koska se ei sisällä lyijystyfnaattia kuten tavanomaisessa nallinasetuksessa käytetyt seokset), sitä voi 25 käsitellä turvallisesti irtonaisena vaikkapa kuivassa tilassa. Tämä merkitsee erityisesti sitä, että vaihe, jossa nalliseos pannaan hylsyyn ennen kehruuta, voidaan suorittaa käyttäen automaattikonetta, mikä tavanomaisissa nallinasetusmenetelmissä ei ole mahdollista vaaro-30 jen takia, jotka liittyvät irtonaisten nalliseosten käsittelyyn. Mainitulla herkkyydellä, josta myös puhutaan seuraavassa esiseoksen yhteydessä, tarkoitetaan sen koko, oleellisesti ei-rajoitetun massan tendenssiä räjähtää tai nopeasti palaa tuloksena massan johonkin 3 70404 osaan kohdistuvasta lämmöstä, kitkasta, iskusta tai sähköstaattisista kipinöistä. Näin ollen esiseoksella pitäisi olla verraten vähäinen tälläinen tendenssi tai ei lainkaan, varsinkin kun sitä käsitellään joko käsin 5 tai koneissa normaaleissa tehdasolosuhteissa verrattuna tiettyihin ensiöräjähdysaineiseoksiin, kuten lyijy-styfnaattiin, ja niitä sisältäviin seoksiin, joilla on hyvin suuri tällainen tendenssi, varsinkin kuivina.

Kuiva esiseos voi kuitenkin sisältää pienet mää-10 rät, esim. jopa 10 %, tiettyjä herkkiä aineita, kuten tetraseeniä, jotka, vaikka ne ovat vaarallisia kuivina ja oleellisesti sekoittamattomina, laimenevat riittävästi esiseoksen muiden verraten epäherkkien aineiden vaikutuksesta, niin että esiseosta voi käsitellä tur-15 vallisesti irtonaisena.

Edellä mainitut vaiheet c ja d ovat, kuten mainittiin, alalla tunnettu ja vaiheeseen c sisältyy tavanomaisen kehruun käyttö, johon liittyy mainittuja haittoja.

20 Po. keksinnön eräänä tavoitteena on parantaa menetelmää, joka on esitelty mainitussa aikaisemmassa hakemuksessamme, sikäli kuin se liittyy kehäpatruu-noiden nallin asetukseen. Keksinnön tavoitteena on erityisesti välttää tarve käyttää nopeasti pyöriviä meis-25 tejä nalliseoksen pakottamiseksi patruunahylsyjen kehiin .

Po. keksinnön mukaisesti menetelmä nallin asettamiseksi kehäpatruunoihin sisältää vaiheet: a) ennalta-määrätyn määrän oleellisen kuivan, yhdenmukaisen, jauhe-30 maisen ja verraten epäherkän esiseoksen annostamisen kehäpatruunaan, joka esiseos sisältää aineosat, jotka eivät reagoi yhdessä esiseoksessa, mutta jotka reagoivat nestemäisen reaktioväliaineen kanssa muodostaen en-siöräjähdysseoksen, b) esiseoksen sullomisen patruunan 35 hylsyn kehän täyttämiseksi oleellisesti sillä, c) en-naltamäärätyn määrän nestemäistä reaktioväliainetta 4 70404 annostamisen hylsyyn ja sitten d) hylsyssä olevan aineen kuivattamisen tai sen kuivaamisen sallimisen.

Kun kysymyksessä ovat tietyt ensiöräjähdysaine-seokset, esiseos voi koostua vain mainituista aineosis-5 ta, so. sytytysnalliaine koostuu vain ensiöräjähdysaine-seoksesta ja aineosien välisen reaktion mahdollisista jääraäsivutuotteista. Tavallisesti se kuitenkin myös sisältää yhden tai useamman lisäaineosan, joka on tarkoitettu muodostamaan osan nalliseoksesta. Edellä on 10 jo annettu esimerkkejä tällaisista lisäaineosista.

Tässä esittelyssä tarkoitetaan "aineosalla" ainetta, joka sopivan reaktioväliaineen läsnäollessa reagoi kemiallisesti ainakin yhden toisen "aineosan" kanssa muodostaen ensiöräjähdysaineseoksen, ja "lisäin aineosalla" tarkoitetaan ainetta, joka pysyy kemiallisesti oleellisesti muuttumattomana aineosien reaktion aikana ja joka siksi, jos se on mukana esiseoksessa, on mukana sellaisenaan lopullisessa nalliseoksessa. Vaikka ainoa edellä mainittu ensiöräjähdysaineseos on 20 lyijystyfnaatti, joka on eniten käytetty seos kehäpat- ruunoiden nallinasetuksessa, voidaan käyttää vaihtoehtoisia ensiöräjähdysaineseoksia, mikä on alan asiantuntijoille selvää.

Nestemäinen väliaine on tietysti sovitettava ko. 25 reaktion mukaan ja sen on voitava haihtua kohdistettaessa siihen kohtuullinen lämpö. Se on mieluiten vesi tai ainakin vesipohjainen. Esim. lyijyoksidin ja styfni-sen hapon välinen reaktio tapahtuu helposti sellaisen väliaineen läsnäollessa, joka koostuu oleellisesti ko-30 konaan vedestä. Po. keksinnön menetelmän eräässä muunnoksessa voidaan ainakin yksi aineosa, mutta ei kaikkia, ja/tai ainakin yksi lisäaineosa tarvittaessa sisällyttää nestemäiseen reaktioväliaineeseen joko liuoksena tai suspensiona.

5 70404

Esiseoksen ja nestemäisen reaktioväliaineen annostus kehäpatruunahylsyyn voidaan suorittaa käyttämällä anpostuskonetta, joka on tarkoitettu jakamaan ne verraten pienet määrät, joita tarvitaan po. keksinnön yhtey-5 dessä. Esim. 0,22 kehäpatruunahylsy tarvitsee noin 20-30 mg nalliseosta, so. esiseoksen annostuskoneen on voitava annostaa tämänkokoiset määrät melkoisella tarkkuudella. Nestemäisen reaktioväliaineen tarvittu, vastaava määrä voi olla muutaman mikrolitran suuruusluo-10 kassa, esim. n. 3-6 mikrolitraa. On eduksi, jos annos-tuskone kykenee jakamaan vaaditun määrän esiseosta tai nestemäistä reaktioväliainetta moniin patruunahylsyi-hin yhtä aikaa tai nopeasti vuoronperään. Näin ollen keksinnön menetelmää voi käyttää kaupallisesti, kun on 15 valmistettava paljon, esim. miljoonia, patruunoita viikossa.

Oheisessa piirustuksessa on esitetty eräs sopivan annostuskoneen esimerkki.

Keksinnön menetelmän sullomisvaihe b korvaa käy-20 tännössä tavanomaisen kehruuvaiheen ja sen voi toteuttaa sopivan muotomeistin avulla. On eduksi suorittaa sullominen kahdessa vaiheessa, mieluiten sen jälkeen, kun esiseosannos on jaettu tasaisesti patruunahylsyn pohjalle. Tämän tasaisen jaon voi suorittaa värinä- tai 25 juoksutustoimintana. Parhaana pidetyn sullomisvaiheen mukaisesti käytetään ensin suurin piirtein lieriömäistä meistiä, jolla on kaareva pää ja jonka ulkohalksija on hieman pienempi kuin hylsyn sisähalkaisija. Esim.

0,22 patruunahylsyjen kanssa meistin ulkohalksija voi 30 ollan. 0,5 cm. Sullominen suoritetaan pistämällä meisti hylsyyn ja kohdistamalla siihen aksiaalinen kuormitus, esim. 40-100 kg alueella, jolloin meistin kaareva pää pakottaa ainakin osan esiseoksesta kehään ja muodostaa siitä nauhan pitkin hylsyn pohjan ympärystä kehän vie-35 ressä. Meistiä ei tarvitse pyörittää, mutta haluttaessa 6 70404 sitä voi pyörittää, jolloin voidaan käyttää pienempiä aksiaalisia kuormia, esim. 2-5 kg. Meistiä voi esim. pyörittää hitaasti 1 kierros 1-2 sekunnissa toisessa tai kummassakin suunnassa. Näin saadaan esiseos jakaantumaan 5 erityisen hyvin ja meisti kuluu vähiten.

Parhaana pidetyn sullomisen toisessa vaiheessa käytetään suurin piirtein lieriömäistä meistiä, jolla on tasainen pää, ja jatkuva sullominen suoritetaan kohdistamalla siihen esim. noin 130 kg:n suuruinen aksiaali-10 nen kuorma. Tässäkään ei tarvitse pyörittää meistiä. Toisessa vaiheessa murskataan aikaisemmin muodostettu esiseosnauha, mikä parantaa esiseoksen sullomista ke -hään. On selvää, että kaikkea esiseosta ei tarvitse sulloa kehään. Kun on suoritettu juuri kuvattu sullomis-15 vaihe, on osa esiseoksesta läsnä ohuena, kompaktina kerroksena, joka peittää oleellisesti koko hylsyn pohjan. Molempien vaiheiden meistit on mieluiten tehty kiillotetusta, karkaistusta teräksestä, vaikka on mahdollista käyttää meistejä, jotka on tehty muusta verraten vaikeas-20 ti kuluvasta aineesta. Meistien rakenne ja tarvitut sul-lomiskuormat riippuvat suuresti esiseoksen fyysisestä luonteesta ja annetut luvut ovat vain ohjeeksi. Parhaat olosuhteet voi määrittää kokeilemalla.

On tunnettu, että nestemäisen reaktioaineen lisää-25 misen jälkeen on eduksi kohdistaa patruunahylsyyn alipaine,mikä parantaa nestemäisen reaktioaineen tunkeutumista sullottuun esiseokseen, mikä varmistaa sen, että oleellisesti koko aineosamäärä läpikäy vaaditun reaktion ja muodostaa ensiöräjähdysaineseoksen. Hylsyt voivat 30 esim. läpikäydä ilman poisto- ja päästäjakson sopivassa suljetussa tilassa.

Kun esiseos on vielä kostea, so. ennen kuivausvai-hetta, olemme todenneet edulliseksi lisätä patruuna-hylsyyn pieni määrä sopivaa lakkaa tai muuta peiteainet-35 ta, joka muodostaa ohuen kalvon nalliseoksen päällä. Tämä kalvo estää nalliseoksen vuotamisen hylsyistä myöhem - 7 70404 män käsittelyn aikana ja parantaa hylsyjen massaräjäh-tävyysominaisuuksia. Parhaana pidetty peiteaine on sel-lakka, joka voidaan annostaa liuoksen teollisessa me-tyylispriissä patruunahylsyihin käyttäen laitetta, joka on samanlainen kuin nesteväliaineen annostin. Parhaana pidetty liuos koostuu n. 25 tilavuus-%:sta ja riittävä kalvo muodostuu, kun se on seissyt lyhyen ajan tuulete-tulla kuivaushyllyllä.

Vaihtoehtoisessa menetelmässä peiteaine voi si-sältyä itse nestemäiseen reaktioväliaineeseen, esim. dispersiona siinä. Sopivia peiteaineita, jotka voi dis-pergoida parhaana pidettyyn reaktioväliaineeseen, nimittäin veteen, ovat tietyt akryylipolymeerit, esim. Texi-cryl 13-205, jota valmistaa Scott Bader. Jos peiteaine lisätään tällä menetelmällä, jätetään ilmanpoistovaihe mieluiten pois, koska sillä on taipumus rikkoa nalliseok-sen päälle muodostuvaa peiteainekalvoa. On tietysti selvää, että peiteainekalvon on päästettävä läpi vesihöyryt, jotta nalliseos voi kuivua.

20

Keksinnön menetelmän viimeisen eli kuivausvaiheen voi suorittaa käyttäen esim. uunia tai kuivaushuonetta tunnetulla tavalla.

Keksintöä kuvataan nyt lähemmin vain esimerkkinä ja viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 2 5 kuvio 1 esittää kaaviokuvantoa osaksi läpileikkauksena laitteesta, joka annostaa esiseoksen yhtä aikaa useihin kehäpatruunoihin; kuvio 2 esittää sivulta pystyleikkauskuvantoa osaksi pitkittäisleikkauksena meististä, jota käytetään 30 ensimmäisessä esiseoksen sullomisvaiheessa; kuvio 3 esittää sivulta pystyleikkauksuvantoa osaksi pitkittäisleikkauksena meististä, jota käytetään esiseoksen toisessa sullomisvaiheessa; ja kuvio 4 esittää kaaviomaista pystyleikkauskuvan-35 toa laitteesta, jolla voidaan annostaa nestemäinen reaktioväliaine yhtä aikaa useihin kehäpatruunahylsyihin.

β 70404

Kuvion 1 mukaisesti laite, joka annostaa ennalta-määrätyn määrän oleellisen kuivaa esiseosta 1, jossa on aineosia ja lisaaineosia, yhtä aikaa moniin kehä-patruunahylsyihin 2, käsittää alemman, kiinteän levyn 5 3, joka sisältää esim. rivissä 500 reikää 4, ja suutti- mia 5, välissä olevan, liikkuvan levyn 6, jossa on rivissä 500 reikää 7 ja ylemmän, kiinteän levyn 8, jossa on samanlaisessa rivissä 500 reikää 9. Tyhjät patruuna-hylsyt 2 ovat pystysuorassa asennossa lautasessa 10, 10 joka on levyryhmän alla. Ylälevyn 8 ja levyn 6 reiät ovat samalla linjalla keskenään, mutta aluksi, kuten kuvio 1 näyttää, alalevyn 3 reiät 4 ovat eri linjalla, jolloin alalevyn 3 umpinaiset osat sulkevat reikien 7 pohjat välilevyssä 6. Kun levyt ovat tässä asennossa, 15 tulee yhdenmukaisen, oleellisen kuivan esiseoksen 1 määrä kaavituksi levyn 8 yläpinnan päälle. Siksi levyn 6 reiät 7 täyttyvät esiseoksella ja esiseoksen määrä riippuu näiden reikien tilavuusta. Sitten levy 6 viedään sivuttain nuolen A suunnassa sen reikien 7 aset-20 tamiseksi samalle linjalle kuin levyn 3 reiät 4 ja tyhjien patruunahylsyjen 2 suiden kanssa, minkä jälkeen rei'issa 7 olevat, mitatut esiseosannokset putoavat levyn 3 reikien 4 läpi ja edelleen vastaavien suuttimi- / en 5 kautta patruunahylsyihin 2. Sitten voidaan toimin-25 ta toistaa käyttäen uutta tyhjää patruunahylsysarjaa, kun levy 6 on viety takaisin sen alkuasentoon.

Parhaina pidetyissä toteutusmuodoissa levyryhmä ja esiseoksenkaavin muodostavat osan moduulista, jonka voi laskea automaattisesti alas suuttimien 5 päiden 30 sijoittamiseksi aivan tyhjien hylsyjen 2 sisälle ja sitten nostaa suuttimien erottamiseksi hylsyistä 2, kun näihin on annostettu esiseos. Välilevyn 6 toiminta on sekin mieluiten automaattinen samoin kuin esiseoksen 1 syöttö ja sen kaapimen toiminta. Kun esiseos 1 on annos- 9 70404 tettu hylsyihin 2, voidaan esiseos haluttaessa jakaa tasaisesti hylsyjen pohjille tärisyttämällä lautasta 10.

Kuvio 2 näyttää suurin piirtein lieriömäisen 5 meistin 11, jota käytetään esiseoksen sullomisen ensimmäisessä vaiheessa. Meistin alaosassa 12 on kaareva pinta 13, joka, kun meisti lasketaan alas esiseosta sisältävään hylsyyn, pakottaa esiseoksen kohti tämän kehää ja sen sisään. On todettu, että 40-100 kg:n voi-10 man kohdistaminen meistiin 11 riittää antamaan vaaditun sullomistoiminnan joskin, kuten jo mainittiin, pienempiä kuormia voidaan käyttää ja tietyissä olosuhteissa voidaan käyttää suurempiakin. Meisti tehdään mieluiten karkaistusta meltoteräksestä ja sen alapää on 15 mieluiten kiillotettu. Kun patruunahylsyn koko on 0,22, on meistin 11 halkaisija a mieluiten n. 0,5 cm eli 5,088 mm ja kaarevan pinnan 13 säde on n. 1,651 mm.

Kuvio 3 näyttää suurin piirtein lieriömäisen meistin 14,jota käytetään esiseoksen toisessa sullo-20 misvaiheessa. Tässä meisto on litteä ja siihen kohdistetaan 130 kg:n voima. Samoin kuin ensimmäisessä sullomisvaiheessa voidaan kuitenkin tarvittaessa käyttää pienempiä tai suurempia sullomisvoimia. Kun patruuna-hylsyn koko on 0,22, on halkaisija b mieluiten n. 5,03 mm. 25 Meisti on mieluiten karkaistua meltoterästä ja sen alapää on kiillotettu.

Kummassakin sullomisvaiheessa voidaan käyttää yhtä meistiä 11 (tai 14) vuoron perään esiseoksen sullo-miseksi. Vaihtoehtoisesti voidaan parhaana pidetyssä 30 toteutusmuodossa käyttää monta meistiä, jotka esim. asennetaan tukilevyyn, yhtä aikaa esiseoksen sullomiseksi hylsyissä, joiden lukumäärä on vastaava ja jotka voivat sullomisen aikana olla lautasessa 10 tuettuina. Tässäkin sullomisvaiheet ovat mieluiten automaattiset.

35 Esiseoksen sullomisen jälkeen annostetaan jokai seen patruunahylsyyn annos nestemäistä reaktioväliainetta, 10 70404 esim. vettä. Kuvio 4 näyttää laitteen, jolla voidaan annostaa vaadittu pieni nestemäärä, yleensä muutama mikrolitraa, yhtä aikaa moniin patruunahylsyihin. Laite sisältää useat tapit 15, jotka on asennettu tuki-5 levyyn 16 ja jotka ovat rivissä, joka vastaa hylsyri-viä 2 lautasessa 10, kuvio 1. Ensimmäisenä vaiheena tapit 15 lasketaan lautaseen (ei näytetty), joka sisältää vettä tai muuta reaktioväliainetta, ja sitten ne poistetaan, minkä jälkeen pieni pisara 17 tarttuu jokai-10 seen tappiin. Pisaran koko riippuu mm. tappien 15 pois-tonopeudesta, kunkin tapin upotetun osanpinta-alasta ja väliaineen viskositeetista/pintajännityksestä. Väliaineen pintajännityksen voi säätää lisäämällä sopiva aine siihen, kuten pinta-aktiivinen aine tai al-15 koholi. Tapit 15 lasketaan sitten vastaaviin hylsyihin 2, jotka sisältävät esiseoksen, kunnes tapit tai ainakin pisarat 17 koskettavat hylsyjen 2 vastaaviin pohjiin. Tällöin esiseos absorboi jokaisen pisaran. Sitten tapit 15 poistetaan hylsyistä 2 ja toiminta toistetaan uuden 20 hylsysarjan 2 kanssa.

Kun on lisätty nestemäinen reaktioväliaine, kohdistetaan hylsyihin mieluiten alipaine edellä kuvatuista syistä. Esiseoksen ollessa kostea siihen voidaan sitten annostaa pieni määrä lakkaa, mieluiten sellakkaa 25 liuotettuna metyylispriihin. Lakka voidaan annostaa laitteella, joka muistuttaa kuvion 4 laitetta, vaikka ei ole samanlainen. Hylsyjen annetaan sitten seistä lautasessa 10 lyhyen ajan, esim. n. 10 min. ja tänä aikana lakka jähmettyy riittävästi muodostaakseen kal-30 von nalliseoksen päällä, joka kalvo mm. parantaa nallilla varustettujen hylsyjen massaräjähtävyysominaisuuk-sia ja tekee mahdolliseksi hylsyjen käsittelyn irtonaisina missä tahansa suunnassa ilman että niistä vuotaa nalliseosta. Vallilla varustetut hylsyt siirretään 35 sitten laatikkoihin, joissa ne kuivataan höyryn lämmittämässä kuivaushuoneessa tai uunissa. Kun patruunoiden koko 11 704 0 4 on 0,22, on 2 tunnin kuivausaika 40-60°C lämpötilassa normaalisti riittävä, vaikka pitempiä kuivausaukoja voidaan tarvita isojen määrien kuivaukseen.

Kehäpatruunat, joihin on asetettu sytytysnalli 5 juuri kuvatulla menetelmällä, voidaan sitten käsitellä edelleen tavalliseen tapaan.

Seuraava esimerkki valaisee keksintöä: oleellisen kuiva, yhdenmukainen esiseos, joka sisälsi seuraavat aineet, tehtiin määränä, joka riitti useiden kymmenien 10 tuhansien 0,22 kehäpatruunoiden nallien asettamiseen: aineosat styfninen happo 24,9 paino-% lyijymonoksidi 23,0 paino-% lisäaineosat tetraseeni 4,6 paino-% bariumnitraatti 22,4 paino-% 15 jauhettu lasi 25,0 paino-% sininen pigmentti 0,1 paino-%

Tetraseeniherkistin, joka luokitellaan ensiöra-jähdysaineseoksena, on vaarallinen kuivassa, sekoittamattomassa tilassa, mutta sitä voi käsitellä turvalli-20 sesti kosteana. Siksi se mieluiten sisällytetään esi- seokseen sekoittamalla se kosteana lasin ja lyijymonok-sidin kanssa kostean tahnan saamiseksi, minkä jälkeen seos kuivataan ja jauhetaan lähes epäherkän jauheen saamiseksi, joka sitten sekoitetaan esiseoksen muiden 25 kuivien aineiden kanssa. Koska kuiva tetraseeni laimennetaan suuresti esiseoksessa, on kuiva esiseos verraten epäherkkä ja sitä voi käsitellä turvallisesti irtonaisena käsin tai koneilla.

Noin 30 mg kuivaa esiseosta annostettiin sitten 30 jokaiseen kehäpatruunahylsyyn käyttäen kuvion 1 laitetta. Sitten esiseosannokset sullottiin hylsyjen kehiin käyttäen kaksivaiheista sullomistoimintaa, jota on kuvattu kuvioiden 2,3 yhteydessä. Ensimmäisessä vaiheessa käy- 12 70404 tettiin kaarevapäistä teräsmeistiä n. 40 kg:n kuormalla.

Noin 6,5 mikrolitraa vettä huoneen lämpötilassa, joka vesi sisälsi sopivaan aineen sen pintajännityksen vähentämiseksi, annostettiin sitten jokaiseen hylsyyn 5 käyttäen kuvion 4 laitetta. Hylsyihin kohdistettiin sitten alipaine suljetussa tilassa n. 20 sek. ja sitten lisättiin jokaiseen hylsyyn normaalipaineen vallitessa sama määrä 25 p/til-% sellakkia teollisessa metyylispriis-sä. 10 minuutin levon jälkeen hylsyt kuivattiin yön 10 aikana 40-60°C lämpötilassa. Hylsyt, joihin oli asetettu nalli, täytettiin sitten ponneaineella ja kuulalla tavalliseen tapaan. Paukkupatruunoista jätettiin tietenkin kuulat pois.

Tavallisissa koetuksissa, jotka koskivat herkkyyt-15 tä, ballistiikkaa, tarkkuutta ja massaräjähtävyyttä, 0,22 kehäpatruunat antoivat erittäin tyydyttäviä tuloksia.

Claims (10)

13 70404

1. Menetelmä sytytysnallin asettamiseksi kehäpat-ruunaan panemalla tämän kehään annos sytytysnallia, 5 joka sisältää ensiöräjähdysaineseoksen, joka menetelmä käsittää vaiheina: a) oleellisen kuivan, jauhemaisen, verraten epäherkän esiseosannoksen annostamisen kehä-patruunahylsyyn, joka seos sisältää ennaltamäärätyissä suhteissa ainakin kaksi ainetta, jotka nestemäisen reaktioväliaineen läsnäollessa reagoivat yhdessä muodostaen ensiöräjähdysaineseoksen; b) nestemäisen reak-tioväliaineannoksen annostamisen hylsyyn, niin että saadaan aineet reagoimaan yhdessä ja muodostamaan ensio- räjähdysaineseoksen; ja c) nallin kuivauksen, t u n-1 ζ n e t t u siitä, että ennen nestemäisen reaktioväli-aineseoksen (17) lisäämistä sullotaan esiseosannos, niin että se oleellisesti täyttää patruunahylsyn (2) kehän.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 9 n tunnettu siitä, että esiseosannos sullotaan viemällä aksiaalisesti suurin piirtein lieriömäinen meisti (11) hylsyyn (2) sen avoimen pään kautta ja kosketukseen esiseoksen kanssa, jolloin meistin etupääl-lä (12) on sellainen muoto, että se pakottaa osan esi-25 seoksesta kehään riittävästi kehän täyttämiseksi oleellisesti sillä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että meistin (11) etupää (12) on suoran ympyräpohjäisen lieriön muotoinen ja lieriö- 30 mäisen pinnan ja etuosan välinen ylimeno-osa (13) on kaareva.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esiseosannos sullotaan kahdessa vaiheessa, jolloin ensimmäisessä vaiheessa käyte- 14 70404 tään meistiä (14), jonka etupää on suora ympyräpohjäisen lieriön muotoinen.

5. Jonkun patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäisen reaktioväli-5 aineen (15) lisäyksen jälkeen, mutta ennen nallin kuivausta, kohdistetaan patruunahylsyn (2) sisätilaan ilman osittainen poisto/päästöjakso, joka auttaa nestemäistä reaktioväliainetta (15) tunkeutumaan oleellisesti koko sullottuun esiseokseen.

6. Jonkun patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että nestemäisen reaktioväli-aineen lisäyksen jälkeen, mutta ennen nallin kuivausta, annostetaan annos nesteväliainetta, joka sisältää kalvon muodostavan aineen, hylsyyn (2), jolloin nallin 15 kuivauksen jälkeen tämä aine muodostaa kalvon nallin pinnalla.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kalvon muodostava aine on on sellakka.

8. Jonkun patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että nestemäinen reaktioväli-aine (15) sisältää kalvon muodostavan aineen, jolloin nallin kuivuttua tämä aine muodostaa kalvon nallin pinnalle.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kalvon muodostava aine on akryylipolymeeri.

10. Jonkun patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nalli on seos, joka 30 sisältää ensiöräjähdysaineseoksen ja yhden tai useamman lisäaineosan, ja esiseos sisältää ennaltamäärätyis-sä suhteissa tämän yhden tai useamman lisäaineen sekoitettuna aineiden kanssa. is 70404