FI70338C - Foerfarande och anordning foer att fylla en elkabel med pulver - Google Patents

Description

ΓΒ1 f11iKUULUTUSjULKAISU n n-, -, q vbM9 ™ UTLÄGG NIN GSSKRIFT /U0 0 0 C Patentti «·v 45 ^1 ^c 1 - : -: c -' n1 n t 1 “ " 0 1330 (51) Kv.lk.4/lnt.CI.4 H 01 B 13/22 SUOM l — FI N LAN D (21) Patenttihakemus — Patentansökning 801867 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 11.06.80 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 1 1.06.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offentlig 27 12 80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksi panon ja kuul.julkalsun pvm.—

Patent- och registerstyrelsen ' ; Ansökan utlagd och utl.skrlften publlcerad 28.02.86 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prlorltet q6 79

Kanada(CA) 330612 Toteennäytetty-Styrkt (71) Northern Telecom Limited, T600 Dorchester Boulevard West, Montreal, Quebec, Kanada(CA) (72) John Nicholas Garner, Pointe Claire, Quebec, Kanada(CA) (7^) Berggren Oy Ab (5*0 Menetelmä ja laite sähkökaapelin täyttämiseksi jauheella -Förfarande och anordning för att fylla en elkabel med pulver Tämä keksintö kohdistuu sähkökaapelien esim. kaukoviestitys-kaapelin täyttöön jauheella ja erityisesti kaapelin täyttöön kaapelin yksiköiden ollessa oleellisesti yhteen suljettuina.

Tavallisesti kaapelin,erityisesti kaukoviestityskaapelin johtimien väliset tyhjät tilat täytetään aineella esim. rasvalla. Rasvan käyttö on hankalaa sekä valmistuksessa että käytössä. Varsinkin kun kaapelin johtimet on yhdistettävä, rasva vaikeuttaa puhtaiden liitosten aikaansaantia. Se on myös likaista ja epämukavaa työtä.

Vaihtoehtoisesti on ehdotettu tyhjien välien täyttöä jauheella. Eräässä menetelmässä erilliset johtimet johdetaan toisistaan erillään ensimmäisen aseman läpi, jossa johtimet öljytään, ja sen jälkeen jauheen levittimen läpi. Johtimet yhdistetään sitten kaapeliyksiköiksi tai kaapeleiksi, jos kaapeli on pienikokoinen. Täyttö voi joskus olla epätasainen, ja öljyn käyttö voi vielä aiheuttaa ongelmia liitoksessa ja myös ongelmia täyttö-laitteen jatkuvan toiminnan kannalta, koska öljy- ja jauheka-sauma voi tukkia kerroksen suuttimet.

70338 US-patenttihakemuksessa n:o 921 252 kuvataan useista johtamista tai johdinpareista muodostuvien kaapeliyksiköiden tai kaapelien täyttöä, jolloin kaapelit tai yksiköt täytetään johtimien ollessa oleellisesti yhteen suljettuina. Yllättäen on todettu, että hyvin tehokas täyttö voidaan saavuttaa, kun kaapeli tai useista johtimista muodostuva kaapeliyksikkö johdetaan leiju-kerroksen läpi johtimien ollessa oleellisesti yhteen suljettuina. Jauhe virtaa johtimien välisiin tiloihin ja antaa hyvät täyttöominaisuudet.

Esillä oleva keksintö tarjoaa täyttömenetelmän, joka parantaa täytetyn kaapelin ominaisuuksia.

Keksinnön erään näkökohdan mukaan saadaan aikaan menetelmä sähkökaapelien täyttämiseksi jauheella muodostamalla täytejauheesta leijukerros, johtamalla kaapeli tai kaapeliyksikkö jauhelei-jukerroksen läpi kaapelin tai kaapeliyksikön johtimien ollessa oleellisesti yhteen suljettuina, jolloin leijutettu jauhe virtaa oleellisesti yhteen suljettujen johtimien välistä kaapeliin tai kaapeliyksikköön, ja kaapelia tai kaapeliyksikköä tärytetään sivusuunnassa sen liikkeen suuntaa vastaan kerroksen läpi jauheen levittämiseksi koko kaapeliin tai kaapeliyksikköön.

Esillä olevan keksinnön mukaisen kaapelin tärytyksen uskotaan auttavan säilyttämään jauhe leijuvana, jolloin tärytys siis takaa tasaisemman täytön ja parantaa kaapelin sähköominaisuuksia.

Laajimmassa mielessään keksintö siis esittää kaapelin tärytyksen tai muunlaisen ravistelun sen kulkiessa jauheleijukerroksen läpi.

Keksintö käsittää myös laitteen sähkökaapelien täyttämiseksi jauheella. Laite käsittää kotelon, jossa on pohja ja tulo- ja poistopäät, ainakin yksi tuloaukko tulopäässä ja ainakin yksi poistoaukko poistopäässä kaapelin tai kaapeliyksikön läpikulkua varten sen johtimien ollessa oleellisesti yhteen suljettuina, huokoisen elimen kotelon pohjan läheisyydessä sekä osan ilman syöttämiseksi huokoisen elimen läpi jauheleijukerroksen muodostamiseksi koteloon kaapelin tai kaapeliyksikön läpikulkua varten ja ainakin yhden koteloon asennetun elimen kosketusta var- 3 70338 ten kaapelin tai kaapeliyksikön kanssa sekä välineen, joka saa elimen täryttämään kaapelia tai kaapeliyksikköä sen kulkiessa kerroksen läpi, jolloin jauhe saatetaan virtaamaan oleellisesti yhteen suljettujen johtimien välistä ja jakautumaan koko kaapeliin tai yksikköön.

Keksintö käy helposti selville seuraavasta eri suoritusmuotojen esimerkkinä esitetystä selityksestä oheisiin piirustuksiin liittyen, joissa kuviot 1-4 ovat kaaviollisia pystypoikkileikkauksia neljästä vaihtoehtoisesta sovitelmasta kaapelin tärytystä varten, kuvio 5 on kaaviollinen sivukuva kuvioiden 1-4 laitteen eräästä suoritusmuodosta, kuvio 6 on yksityiskohtaisempi sivukuva kuvion 2 tärytyssovi-telmasta, kuviot 7 ja 8 ovat poikkileikkauksia kuvion 6 viivoja VII-VII ja vastaavasti VIII-VIII pitkin, kuvio 9 on kuvion 6 osan kaltainen esittäen muunneltua suoritusmuotoa .

Kuvio 1 on kaaviollinen poikkileikkaus laitteen yhdestä suoritusmuodosta kohtisuorassa suunnassa kaapelin rataa vastaan kuvion 5 esittäessä, sivukuvaa. Kuvioissa 2, 3 ja 4 esitetyt laitteen suoritusmuodot eroavat vain kaapelin tärytyssovitel-maltaan, ja niissä on soveltuvilta osin käytetty samoja viitenumerolta .

Kuten kuvioissa 1 ja 5 esitetään, leijukerros käsittää kotelon 10, jonka poikki pohjan lähellä kulkee huokoinen levy 11 ilma-kammion 12 rajoittamiseksi, johon syötetään ilmaa tuloaukon 13 kautta. Kansi 14 on sijoitettu kotelon päälle, ja siinä on pois-toaukko 15 pölyn poistoa varten ja tuloaukko 16 jauheen syöttöä varten. Kuten kuviossa 5 esitetään, kaapelin johtimet 17 tai kaapeliyksikkö 18 tulevat koteloon 10 tulosuuttimien 19 kautta ja poistuvat poistosuuttimen 20 kautta. Kotelossa tai leijukerroksessa kaapeli tai kaapeliyksikkö on oleellisesti suljettuna, ts. johtimet 17 on suljettu oleellisesti lopulliseen sovitelmaansa. Kun ilmaa päästetään sisään tuloaukon 13 kautta ja se virtaa huokoisen levyn 11 läpi, jauhe leijuuntuu, 4 70338 kuten kuvion 5 kohdassa 21 esitetään. Kaapeli tai kaapeliyk-sikkö kulkee leijuuntuneen jauheen läpi, ts. leijujauhekerrok-sen yläpinnan 23 alapuolella. Jauhe joutuu kaapelin sisään ja kulkee johtimien välistä täyttäen välit. Tämä on yleisesti kuvattu yllä mainitussa US-patenttihakemuksessa n:o 921 252. Tulo-suuttimen 19 edessä voi olla muovauselin 22.

Kuten kuviossa 1 esitetään, kaapeli 18 kuljee tangon 25 yli, joka saatetaan liikkumaan, niin että se täryttää kaapelia 18. Tässä esimerkissä tanko 25 on toisesta päästään 26 kiinnitetty kääntyvästi ja toisesta päästään 27 tuettu joustavasti esim. jousella 28 ulokkeen tai muun jäykän tukielimen 29 varaan. Täry-tin 30 on asennettu tangon 25 pään 27 läheisyyteen. Tärytin 30 voi olla sähköinen, mekaaninen tai pneumaattinen tärytin, joka kohdistaa pystysuoran tärytysliikkeen tankoon 25. Tangon tehtävänä on täryttää kaapelia 18, ja tämän tärytysliikkeen katsotaan auttavan ylläpitämään jauheen leijutilaa sen joutuessa kaapeliin johtimien väliin. Kaapelin tärytysliike ei ole sellainen, että se missään määrin avaisi johtimia, vaan kaapeli pysyy oleellisesti suljettuna.

Kuvio 2 esittää vaihtoehtoista sovitelmaa, jossa tankoa 25 liikuttaa päässä 27 pyörivä epäkeskolaite 32. Tangon päässä voi olla rako, joka ympäröi tappia, joka on asennettu epäkeskises-ti pyörivään elimeen esim. tangon pituusakselia vastaan kohtisuoraan pyörintäakseliin. Tangon pää 27 voidaan kiinnittää epäkeskoon monella muulla tavalla.

Kuvio 3 esittää laitteen ulkomuotoa. Tässä sovitelmassa tanko 25 on jäykästi kiinnitetty päästä 27 ulokkeeseen 32, joka on kiinnitetty koteloon 10, ja tärytin 30 on kuten kuviossa 1 asennettu tangon varaan. Tärytin 30 voi olla sähköinen, mekaaninen tai pneumaattinen. Tässä esimerkissä kaapeli johdetaan tangon vapaassa päässä olevan laatikkomaisen elimen 34 läpi, mutta myös suutintä tai pyöreää elintä voidaan käyttää.

Kuvio 4 esittää pyörivän tangon 25. Tanko on kiinnitetty päästä 26 laakeriin 35 ja päästä 27 pyörivään mekanismiin 36, kuten sähkö- tai paineilmamoottoriin. Tankoon 25 on muodostettu yksi tai useampia ulokkeita 37, jotka ulottuvat aksiaalisesti tankoa 70338 pitkin. Vaikka ulokkeet kuviossa 4 sijaitsevat tangon 25 koko pituudella, ne voivat myös sijaita vain lyhyen matkan yli kohdassa, jossa kaapeli kulkee tangon yli. Tangon 25 pyöriessä ulokkeet täryttävät kaapelia pystysuunnassa.

Tangon 25 muoto voi vaihdella. Kuviossa 4 tanko on lieriömäinen ulokkeiden ulottuessa tangon koko pituudelle tai sen pituuden osalle. Kuvioissa 1 ja 2 tanko voi olla kapea tai melko leveä. Siinä voi olla tasainen tai kaareva yläpinta. Tanko on yleensä metallia, mutta myös muita aineita voidaan käyttää. Yläpinta on yleensä hyvin kiillotettu kitkan pienentämiseksi ja vaurioiden estämiseksi. Varsinainen kosketuspinta voi olla ainetta, jolla on pieni kitkakerroin ja joka myös kestää kulutusta. Vaikka tässä on esitetty tanko, voidaan myös muunmuo-toisia tärytyselimiä käyttää. Niinpä kuviossa 3 esitetyssä esimerkissä elin 34 voisi olla asennettu pystysuoraan täryttävän elimen päälle. Toivottuna tuloksena on kaapelin tärytys sen kulkiessa leijutetun jauheen läpi.

Kuten todettiin, kaapelin tärytyksen uskotaan auttavan pitämään leijutettu väliaine tasaisemmin jakautuneena kaapelin väleissä. Kun leijutettu aine joutuu värähtelemättömään kaapeliin, aine joutuu erilleen kerroksen leijutusvaikutuksesta ja alkaa niin ollen menettää leijuominaisuuksiaan ja laskeutuu kaapelin pinnalle. Tällöin kaapeliin voi jäädä alueita, jotka eivät ole kunnolla täytettyjä tai joihin on sulloutunut liikaa jauhetta. Kaapelin värähtelyn uskotaan hidastavan leijutetun aineen leiju-ominaisuuksien heikkenemistä, tai se voi ylläpitää tai jopa parantaa näitä ominaisuuksia, mikä auttaa väliainetta täyttämään kaikki välit ja pienentää laskeutumista.

Keksinnön käyttö on antanut tulokseksi huomattavia parannuksia kapasitanssipoikkeamassa. Värähtelyn taajuus vaikuttaa paran-nusasteeseen. On saatu jopa 50 %:n parannuksia verrattuna kaapeliin, joka on täytetty johtamalla se yksinkertaisesti leiju-kerroksen läpi ilman tärytystä. Seuraava on tyypillinen esimerkki, jossa 50 paria 19 AWG kaapelia kulkee leijukerroksen läpi kierrostaajuudella 100 kierr/min: 6 70338

Tangon kierrostaajuus 0,0 500 1000 1625 2000 kapasitanssiinäiS_ «>.» «2.4 «"

Poikkeamiskerroin, % 2,56 2,75 2,91 1,4 1,27

Havaitaan, että jyrkkä poikkeaman muutos tapahtui kierrostaa-juudella n. 1625 kierr/min. Suuria taajuuksia esim. 10 000 -12 000 kierr/min on käytetty amplitudeilla n. 0,8 mm. Taajuuksia aina n. 2500 kierr/min asti on käytetty amplitudilla n.

6 mm, ja tätä taajuutta on myös käytetty amplitudilla n. 3 mm. Taajuuksia aina 4000 kierr/min asti käytetään 3 nutun amplitudilla. Riippuen kaapelin tai kaapeliyksikön ominaisuuksista, ts. parien lukumäärästä ja langan numerosta voidaan taajuutta vaihdella optimitehoa varten ja samoin amplitudia. On jopa kokeiltu suurempia taajuuksia alueella 4000 - 10 000 kierr/min. Hyvin suurilla taajuuksilla keskinäiskapasitanssi voidaan saada pienenemään, jolloin kaapelin prosentuaalista jauhetäyttöä voidaan säätää. Kaapeleja, joissa on muunkokoiset, esim. 22 AWG ja 26 AWG johtimet, on täytetty ja merkittäviä tuloksia on saavutettu suunnilleen samoilla taajuuksilla. Suunnilleen 1600 kierr/min näyttää olevan kriittinen.

On selvää, että tärytysliikkeen, erityisesti amplitudin, on oltava sellainen, ettei kaapelille aiheuteta vahinkoa. Taajuus ja amplitudi ovat myös sellaiset, että kaapeli pysyy oleellisesti kosketuksessa tärytyseiimeen. Kaapelin nopeutta leiju-kerroksen läpi voidaan myös vaihdella, ja tämä voi auttaa pitämään kaapelia kosketuksessa tärytyselimeen. Kerroksen pituutta voidaan myös vaihdella.

Kun kaapeli tai kaapeliyksikkö on poistunut leijukerroksesta, se voidaan kääriä metalliin tai nauhaan. Kuten kuviosta 5 näkyy, kaapeli tai yksikkö 19 kääritään nauhaan 8 muovaimen 39 avulla, jossa on esitetyssä esimerkissä suippeneva tulo-osa 39a ja yhdensuuntainen peräosa 39b.

Kuviot 6, 7 ja 8 esittävät yksityiskohtaisemmin laitteen eri tyistä muotoa. Tässä esimerkissä tankoa tärvtetään epäkeskoon asennetun kiertokangen välityksellä. Tässä esimerkissä kaapeli kulkee myös kotelon tai hoikin läpi, joka on asennettu tangon varaan ja joka on suhteellisen löyhä liukusovite kaapelin pääl lä. Kaapeli lepää hoikin alasivulla tai -osalla.

70338

Kuviot 6, 7 ja 8 esittävät yksityiskohtaisemmin tärytystanko-sovitelmaa, jossa tankoa tärytetään sähkömoottorin käyttämän epäkeskon avulla esim. kuvion 2 tavoin. Tanko 25 muodostuu osista 25a, 25b, 25c ja 25d. Osa 25a on toinen pääteosa, joka on asennettu muhviin 40, joka on kiinnitetty koteloon 10. Tämä vastaa kuvion 2 kääntyvää asennusasentoa 26. Muhvi on neliömäinen poikkileikkaukseltaan. Pääteosassa 25a on neliömäinen, hieman muhvia suurempi poraus, jonka molemmin puolin on välikkei-tä 41, jotka on sijoitettu laakeritappiin 42. Laakeritappi 42 on kiinnitetty päähän 25 ruuveilla 43 ja kääntyy muhvin 40 laakerissa 44. Osaan 25a on kiinnitetty putkimainen osa 25b. Tämä on sopivasti ohutseinäinen, poikkileikkaukseltaan pyöreä putki, joka on hitsattu osaan 25a.

Osa 25c on päästään avoin, laatikkomainen elin, joka on kiinnitetty osaan 25b ja osaan 25d sijaiten näiden osien välissä. Laatikkomaiseen elimeen tai osaan 25c on sijoitettu irrotettava elin 45, jonka läpi menee poraus 46. Poraus 46 on liukusovite täytettävän kaapelin tai kaapeliyksikcn päällä. Voidaan käyttää erilasia irrotettavia elimiä, joissa on halkaisijaltaan erilaiset poraukset 46, jolloin voidaan käsitellä monenlaisia kaapelin halkaisijoita.

Osa 25d on jossain määrin samanlainen kuin osa 25a. Siinä on neliömäinen poraus 47, johon ulottuu kääntösivun 49 pää 48.

Osa 25d on yhdistetty kääntyvästi vivun päähän 48 tapilla 50, joka on kiinnitetty osaan 25d ruuveilla 51 ja kääntyy vivun 49 laakerissa 52. Välikkeet 53 on sijoitettu vivun 49 ja osan 25d väliin. Vipu 49 on asennettu kääntyvästi päidensä välisestä kohdasta laakeritappiin 55, joka on asennettu tukeen 56, joka on kiinnitetty koteloon 57. Tappi 55 on kiinnitetty vipuun 49 ruuvilla 58 ja kääntyy tuessa 56 olevassa laakerissa 59. Vivun 49 päässä 60, joka sijaitsee kaukana päästä 48, on toinen laakeritappi 61. Vivun pää 60 on haarukkamainen, ja kiertokangen 62 alapää on sijoitettu haarojen väliin ja kääntyy tapin 61 varassa. Tappi on kiinnitetty vipuun ruuveilla 63, ja elimessä 62 on laakeri 64.

70338

Kiertokangen yläpää on kiinnitetty kääntyvästä tappiin 70, joka on epäkeskisesti asennettu sähkömoottorin 72 käyttämän akselin 74 päähän. Kuulalaakeri 73 on sijoitettu kiertokangen 62 ja tapin 70 väliin. Tappi 70 on kuulalaakerien 75 tukeman pyörivän elimen 74 osa, jolloin tarkoituksena on pienentää moottorin 72 laakereihin kohdistuvaa kuormitusta. Kuulalaakerit 75 on tuettu koteloon 57 kiinnitettyyn tukielimeen 76.

Kuten nähdään kuviosta 6, josta kotelon etuosan osa on leikattu pois, moottoriakselin 71 ja niin ollen elimen 74 sekä epäkeskotapin 70 pyörintä liikuttaa kiertokankea 62 ylös ja alas. Tämä liikuttaa vuorostaan vipua 49 edestakaisin kääntö-tapin 55 ympäri. Tämä liikuttaa tangon 25 pääteosaa 25d ylös ja alas, kuten kuviosta 6 nähdään, jolloin tanko kääntyy tapin 42 ympäri. Tämän seurauksena elin 45 liikkuu tai värähtelee ylös ja alas, jolloin tämä värähtely siirtyy porauksen 46 läpi kulkevaan kaapeliin tai kaapeliyksikköön. Jotta laakereihin tangon kummassakin päässä eli osissa 25a ja 25d ei pääsisi jauhetta, käytetään joustavia holkkeja 80. Holkeissa on laipat 81, jotka on kiinnitetty koteloon 57 tangon toisessa päässä ja koteloon 10 tangon toisessa päässä kiristysrenkailla 82 ja ruuveilla 83. Hoikkien toiset päät on kiinnitetty osiin 25a ja 25d kiristysrenkailla 84.

Havaitaan, että tapin 70 epäkeskisyyden määrä ja tappien 61, 50 keskipisteiden sekä tapin 55 keskipisteen väliset etäisyydet määräävät tapin 50 liikkeen amplitudin. Porauksen 46 keskipisteen ja tappien 42 ja 50 keskipisteiden väliset suhteelliset etäisyydet määräävät värähtelyn amplitudin porauksen 46 kohdalla. Eri amplitudit ovat mahdollisia muuttamalla esim. elintä 74. Tämä elin on kiinnitetty moottorin akseliin 71 ruuvilla 85. Irrottamalla ruuvi voitaisiin elin 76 ja laakerit 74 poistaa tukielimestä 76 ja korvata toisella elimellä 74, jossa tapilla on erilainen epäkeskisyys. Käyttämällä nopeussäätöistä moottoria voidaan myös värähtelyn taajuutta vaihdella.

Kuvio 9 esittää kuvioiden 6, 7 ja 8 sovitellaan muunnoksen, jossa tankoa 25 käytetään suoraan kiertokangen 62 avulla. Kuvio 9 on hyvin samanlainen kuin kuvio 7 paitsi, että siinä on esitetty vain pääteosat 25d ja osan 25c osa. Pääteosaan 25d on kiinnitetty jatke 90, joka ulottuu koteloon 57 ja jossa on haarukkamainen 9 70338 pää 91, joka on samanlainen kuin kuvion 7 haarukkamainen pää 60. Pää 91 on yhdistetty kiertokankeen 62 tapilla 61, joka on kiinnitetty päähän 91 ruuveilla 63 ja kääntyy kiertokangen laakerissa 64. Tämä kääntösovitelma tai -liitos kiertokangen 62 ja jatkeen 90 pään 91 välillä on samanlainen kuin kiertokangen 62 ja vivun 49 pään 60 välinen liitos kuviossa 7. Jatke 90 liikkuu kotelon 57 seinässä olevassa urassa 92.

Kuvion 9 sovitelmassa moottorin akselin pyörintä liikuttaa kiertokankea 62 ylös ja alas, mikä vuorostaan saa tangon 65 värähtelemään ylös ja alas tapin 42 varassa kääntyen. Värähtelyn taajuus porauksen 46 kohdalla riippuu tapin 70 epäkeski-syydestä ja tapin 61 keskipisteen ja tapin 42 keskipisteen sekä tapin 61 keskipisteen ja porauksen 46 akselin keskipisteen välisistä suhteellisista etäisyyksistä.

Kääntötankoa on tässä selityksessä käytetty yleisessä merkityksessä, sillä tanko voi olla monenmuotoinen. Niinpä se voi olla litteä elin, jonka yli kaapeli kulkee. Yläpinta, jonka yli kaapeli kulkee, voi olla kupera vahinkomahdollisuuden pienentämiseksi. Vaihtoehtoisesti tangolla voi olla neliömäinen, pyöreä tai muunmuotoinen poikkileikkaus. Silloin kun tankoa pyöritetään ja siinä on ulokkeita, se voi olla umpinainen tai putkimainen. Tärytystankona se voi taas olla umpinainen tai putkimainen. Kuten erityisessä suoritusmuodossa on esitetty, kaapeli tai kaapeliyksikkö voi kulkea tangon porauksen läpi. Ensisijainen tarkoitus on täryttää kaapelia tai kaapeliyksikköä sen pituus-akselia vastaan oleellisesti kohtisuorassa suunnassa, mikä helpottaa täyteaineen joutumista johtimien välisiin tiloihin.

Keksintöä on edellä kuvattu käytettynä yksinkertaiseen kaapeliin tai kaapeliyksikköön, mutta myös suuri kaapeli voidaan avata useiksi yksiköiksi, jotka johdetaan toisistaan erillään leiju-kerroksen läpi, kuten on kuvattu US-patenttihakemuksessa n:o 308 439. Tällaisessa sovitelmassa käytettäisiin tarpeen mukaan useita täryttäviä elimiä. Yhden täryttävän elimen yli voidaan johtaa usempia yksiköitä kuin yksi, jos täryttävä sovitelma on sopiva.

Claims (21)

1. Menetelmä kaapelien täyttämiseksi jauheella muodostamalla leijukerros täytejauheesta ja johtamalla kaapeli tai kaapeli-yksikkö (18) jauheleijukerroksen läpi kaapelin tai kaapeliyksi-kön johtimien (17) ollessa oleellisesti yhteen suljettuina, jolloin leijutettu jauhe virtaa oleellisesti suljettujen johtimien välistä kaapelin tai kaapeliyksikön sisään, tunnet-t u siitä, että kaapelia tai kaapeliyksikköä tärytetään sivusuunnassa sen liikkeen suuntaa vastaan sen kulkiessa kerroksessa jauheen levittämiseksi koko kaapeliin tai kaapeliyksikköön.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhetta syötetään leijukerrokseen sellaisella nopeudella, että kerroksen paksuus pysyy oleellisesti muuttumattomana .

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaapeli tai kaapeliyksikkö kääritään nauhaan (38) sen poistuessa leijukerroksesta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaapelia tärytetään taajuudella yli n. 1600 kierr/ min.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että värähtelyn amplitudi on korkeintaan n. 6 mm.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että värähtelyn amplitudi on n. 3 mm.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että värähtelyn amplitudi on n. 0,8 mm.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että värähtelyn taajuus on n. 4000 - n. 10 000 kierr/min.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että värähtelyn taajuus on n. 1600 - n. 2000 kierr/min.

10. Laite sähkökaapelin täyttämiseksi jauheella, joka laite 11 70338 käsittää kotelon (10), jossa on pohja ja tulo- ja poistopäät, ainakin yhden tuloaukon (19) tulopäässä ja ainakin yhden poisto-aukon (20) poistopäässä kaapelin tai kaapeliyksikön (18) läpikulkua varten sen johtimien (17) ollessa oleellisesti yhteen suljettuina, ja huokoisen elimen (11) kotelon pohjan läheisyydessä sekä osan (13) ilman syöttämiseksi huokoisen elimen läpi jauheleijukerroksen muodostamiseksi koteloon kaapelin tai kaapeliyksikön läpikulkua varten, tunnettu siitä, että koteloon on asennettu ainakin yksi elin (25) koskettamaan kaapelia tai kaapeliyksikköä ja laite (30, 32, 36), joka saa elimen täryttämään kaapelia tai kaapeliyksikköä sen kulkiessa kerroksen läpi, jolloin jauhe saatetaan virtaamaan oleellisesti yhteen suljettujen johtimien välistä ja se jakautuu koko kaapeliin tai yksikköön.

10 70338

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu laite, joka saa elimen täryttämään kaapeli-yksikköä, on elimeen vaikuttava tärytin (30).

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite, joka saa elimen täryttämään kaapeliyksikköä, käsittää kiertokangen (62), joka on yhdistetty toisesta päästään mainittuun elimeen, ja mainitun kangen toiseen päähän kiinnitetyt välineet (71, 72, 74) kangen liikuttamiseksi edestakaisin.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu elin on tanko (25), joka on asennettu pyörimään tangon pituusakselin ympäri, jolloin tangon pituusakseli on poikittainen kaapelin tai kaapeliyksikön liikkeen suuntaa vastaan kotelon läpi, jolloin laite, joka saa elimen täryttämään kaapelia tai kaapeliyksikköä, käsittää ainakin yhden ulokkeen (37) tangolla ja välineen (36) tangon pyörittämiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu nauhan käärimislaite (39) mainitun poistoaukon vieressä nauhan (38) käärimiseksi kaapelin tai kaapeliyksikön ympäri sen poistuessa poistoaukon läpi.

15. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu 70338 siitä, että siihen kuuluu esimuovauselin (22) mainitun tuloau-kon edessä kaapelin tai kaapeliyksikön muodostavien johtimien (17) esimuovausta varten ennen kaapelin joutumista mainittuun koteloon.

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu elin on tuettu kääntyvästä toisesta päästään ja mainittu tärytin on asennettu elimen varaan sen toisen pään viereen.

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu elin on ulokemainen toisesta päästä, jolloin tärytin on asennettu elimen varaan sen toisen pään viereen.

18. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu elin on tuettu kääntyvästä toisesta päästään ja mainittu kiertokanki on kiinnitetty kääntyvästi elimen toiseen päähän.

19. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu elin on tuettu kääntyvästi toisesta päästään, vipu (49) on tuettu kääntyvästi päidensä välisessä kohdassa ja kiinnitetty kääntyvästi toisesta päästään mainitun elimen toiseen päähän, jolloin kiertokanki on kiinnitetty kääntyvästi vivun toiseen päähän.

20. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu elin on litteä tanko (25).

21. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuun elimeen kuuluu sen päiden välissä sijaitseva laatikkomainen osa (25c) ja poraus (46) laatikkomaisessa osassa, jolloin porauksen akseli on yhdensuuntainen kaapelin tai kaapeliyksikön radan akselin kanssa, jolloin kaapeli tai kaapeliyksikkö kulkee mainitun porauksen läpi käytön aikana. 13 70338