FI70289B - Betongarmeringsnaet - Google Patents

Description

1 70289

Betoniteräsverkko

Keksintö koskee betoniteräsverkkoa, jossa on keskenään ristiin menevät ja risteyskohdissa toisiinsa 5 mieluimmin hitsaamalla liitetyt pitkittäis- ja poikit- taisosat.

Tällaisista betoniteräsverkoista muodostettuihin pintaraudoituksiin liittyy tiettyjä vaikeuksia. Ensinnäkin betoniraudoituksen on sovittava mahdollisimman hyvin moniin 10 mitoitukseltaan erilaisiin rakennuselementteihin, joiden leveys edellyttää vahvuudeltaan erilaisia teräksiä. Toisaalta betoniteräsverkkojen valmistuksen ja varastoinnin taloudellisuuden vuoksi on myytävänä olevien erilaisten verkkojen (ulkomitat, silmäkoko ja teräksen vahvuus) määrä pyrit-15 tävä pitämään mahdollisimman pienenä.

Nykyään saatavana olevien betoniteräsverkkojen maksimi leveys on lähinnä kuljetuskysymyksistä johtuen rajoitettu (esim. Itävallassa 2,4 m ja Saksassa 2,15 m). Tästä on taas seurauksena, että tietyt rakennuselementit, esim.

20 kerrostalojen välipohjat, voidaan raudoittaa vain siten, että sijoitetaan vierekkäin useita verkkoja, joiden pituus riittää vahvistamaan elementit yhdessä suunnassa, niin että elementtien koko pinta saadaan raudoitetuksi. Jotta ra-kennuselementissä olevat voimat pystyttäisiin tällöin siir-25 tämään verkkojen poikittaislankojen (-terästen) suuntaan, on vierekkäin sijoitettujen verkkojen reunojen limityttävä toisiinsa ao. normien mukaisesti, ts. tällöin on noudatettava verkon silmien ja hitsauspisteiden lukumäärään nähden tiettyä maksimiarvoa. Esimerkiksi Itävallassa ja Sak-30 sassa tällaisena maksimiarvona on ns. jakoliitoksissa (Ver-teilerstösse), kun kysymyksessä ovat yksiakselisina raudoitetut rakennuselementit, yksi verkon silmä ja taas kolme silmää, ns. tukiliitoksissa (Tragstösse) kaksiakselisina raudoitettujen laattojen ollessa kyseessä.

35 Tämä aiheuttaakin toisen probleeman. Jos verkko- 2 70289 jen pitkittäislangat jakautuvat verkon koko leveyden osalle niin, että niiden keskinäiset etäisyydet ovat yhtä suuret, tulee limityskohtaan useita lankoja. Tämä pakostakin syntyvä materiaalihukka on tähän mennessä jou-5 duttu kuitenkin ilman muuta hyväksymään.

Tämän epäkohdan poistamiseksi on tosin kehitetty erikoisrakenteisia betoniteräsverkkoja, ns. reunansäästieverkkoja ("Randsparmatten"). Nämä verkot (engl. patentti nro 204 497, saksal. pat.hak. nro 1 609 849) on valmis-1Q tettu siten, että niiden reunoissa on pitkittäislanka- aukot, joihin vierekkäisen verkon pitkittäislangat sijoittuvat verkkojen limittyessä toisiinsa. Tällöin saadaan tietylle verkkotyypille ominainen langan vahvuus myös liitoskohdissa pitkittäislankojen jakautuessa lisäksi suunnilleen 15 tasaisesti koko raudoituksen osalle. Tällaisten reunan-säästöverkkojen etuna on, että niiden oikea sijoitus on helppo todeta paljain silmin, koska lankojen keskinäinen etäisyys (silmäkoko) on tällöin kauttaaltaan sama. Po. verkoista ei ole kuitenkaan apua, kun mahdollisimman pie- 20. neliä verkkotyyppivalikoimalla pyritään suorittamaan monia erilaisia vaatimuksia vastaavat betoniraudoitustyöt.

Toisaalta tiedetään, että käytettäessä ns. säännöllisiä betoniteräsverkkoja, joiden pitkittäis- ja poikittais terästen halkaisija ja keskinäiset etäisyydet ovat 25 samat, nämä voidaan limittää reunoistaan viereisiin verkkoihin siten, että limityskohtiin tulevat teräkset, mikäli verkot eivät ole kovin leveitä, saadaan jakautumaan melko tasaisesti raudoitettavan rakennuselementin koko leveydelle. Tästä johtuen, kun näitä limitysvyöhykkeitä levennetään, 30 voidaan tarpeen mukaan ja melkein portaattomasti suurentaa rakennuselementtiin tulevaa teräspoikkileikkausta erillisten verkkojen teräksen vahvuuteen verrattuna.

Tätä menetelmää käyttämällä pystytäänkin periaatteessa suhteellisen pienellä verkkovalikoimalla erittäin 35 hyvin sopeuttamaan raudoitetun rakennuselementin teräspoik- 3 70289 kileikkaus tässä suhteessa kulloinkin esiintyviä vaatimuksia vastaavaksi, ts. betoniteräsverkkoraudoitus mukautuu erittäin hyvin rakennuselementtien eri leveyksiin. Taloudellisesti edullisiin ja teknisesti varmoi-5 hin tuloksiin pääseminen tätä menetelmää käytettäessä edellyttää kuitenkin, että rakennustoimistossa otetaan ensin selville, mitä verkkotyppejä ja reunalimitysleveyksiä käyttämällä saadaan parhaat tulokset- Lisäksi raudoi-tuspiirustuksiin on merkittävä välttämättömät limitys-10 leveydet, joita on ehdottomasti noudatettava rakennuspaikalla ja jotka tarkastetaan työn tultua valmiiksi.

Annettujen mittojen noudattamiseen ja suoritetun työn tarkastamiseen liittyviä vaatimuksia ei pystytä useinkaan täyttämään, koska nimenomaan ristiin raudoitetuissa 15 laatoissa, joissa on paljon keskenään ristiin meneviä ja samanlaisia verkkolankoja, verkon alku- ja loppupäätä sekä kahden vierekkäisen verkon limittymisleveyttä on työn valmistuttua melkein mahdoton todeta.

Tämänkertaisella keksinnöllä pyritäänkin kehit-2Q tämään sellainen betoniteräsverkko, että sitä käytettäessä saadaan useita erilaisia ja helposti paljain silmin nähtäviä reunalimityksiä, jotta nimenomaan tietyn verkkotyyppivalikoiman ollessa kyseessä tähänastisiin, säännöllisillä verkoilla ja ns. reunansäästöverkoilla 25 suoritettaviin raudoitusmenetelmiin verrattuna saadaan enemmän vaihtoehtoja verkkotyyppimäärän pysyessä kuitenkin pienempänä. Tällöin on luonnollisesti myös mahdollista, että säännöllisten betoniteräsverkkojen standardiohjel-miin verrattuna voidaan vaihdella sekä verkkoteräksien 30 vahvuuksia että verkkotyyppien lukumäärää.

Tämä on ratkaistu keksinnön mukaisessa betoniteräsverkossa, jossa on keskenään ristiin menevät ja risteyskohdissa toisiinsa mieluimmin hitsaamalla liitetyt pitkittäis-ja poikittaisosat siten, että a) siinä on yhtä pitkän väli-35 matkan päässä toisistaan olevia sisempiä pitkittäislankoja, b) molemmin puolin näitä sisempiä pitkittäislankoja on usei- 4 70289 ta sisemmän verkkoalueen pitkittäislangoista eroavia pit-kittäisosia, c) näiden pitkittäisosien akselien etäisyys on keskenään samanlainen, kuitenkin suurempi kuin sisempien pitkittäislankojen akselien etäisyys, ja d) ainakin yksi 5 pitkittäisosa verkon kummassakin reunassa, mieluimmin sisimmäinen osa, erottuu paljain silmin selvästi muista pitkit-täisosista koko pituudeltaan, koska se on muotoilultaan tai ulkonäöltään erilainen.

Koska pitkittäislankojen välinen etäisyys (silmän 10 leveys) on nyt erilainen verkon keskiosassa ja verkon reunassa olevissa pitkittäisosissa, voidaan yhdistämällä kaksi reunassa olevaa pitkittäisosaa, joiden rakenne eroaa verkon keskiosasta, saada erilaisia limityksiä varten toisistaan selvästi erottuvat limityskuviot, nimenomaan em.

15 jakoliitosta, tukiliitosta ja vielä vahvempaa limitysra-kennetta varten. Lankojen lukumäärä pystytään tällöin laskemaan myös kaksiakselisissa raudoituksissa ja verkkojen sijainti voidaan tarkastaa paljain silmin ilman mittauslaitteita, kuten myöhemmin erään rakenne-esimerkin yhteydes-20 sä selostetaan.

Pitkittäisterästen keskinäiset etäisyydet ovat verkkojen reunoissa mieluimmin 1,5-2 kertaa suuremmat kuin verkon keskiosassa, jotta verkon reunasilmät voidaan tällöin selvästi erottaa sen normaalisilmistä, ja jotta ei 25 ylitetä erilliskuormituksiin nähden normeissa määrättyä suurinta sallittua silmäkokoa.

Eräässä suositettavassa rakenteessa useimmissa verkon kummassakin reunassa olevissa pitkittäisosissa on aina kaksi toisistaan tietylle etäisyydelle sijoitettua 30 yhdensuuntaista lankaa (-terästä), ja ainakin yhdessä pitkittäisosassa , mieluimmin sisimmässä, tiiviisti toisiinsa liittyvät pitkittäislangat (2 kpl) tai yksi lanka, joka on halkaisijaltaan suurempi kuin verkon muut pitkittäislangat. Käytettäessä ulommissa pitkittäisosissa kahta 35 toisistaan tietyllä etäisyydellä olevaa yhdensuuntaista 5 70289 lankaa reunaosat pystytään ankkuroimaan betoniin erittäin hyvin/ koska betoni pääsee työntymään näiden kahden langan väliin. Kun käytetään taas kahta tiiviisti toisiinsa liittyvää pitkittäislankaa tai yhtä paksumpaa lan-5 kaa sisintä pitkittäisosaa varten verkon kummassakin reunassa, verkon reunoissa olevat sisimmäiset rajasilmät tulevat selvemmin näkyviin.

Muissa keksinnön mukaisissa rakenteissa pitkittäis-osa erotetaan verkon muista pitkittäisosista ns. merkintä-10 osilla, jotka jakautuvat tietyille etäisyyksille po. pit-kittäisosan koko pituuden osalla.

Me.rkintäosat voivat olla kahden toisistaan tietyllä etäisyydellä olevan yhdensuuntaisen pitkittäisteräksen väliin järjestettyjä poikittaisosia, esim. metallisuikalei-15 ta, tai merkintäkohtia (taivutettuja osia), jotka on sijoitettu poikittaisosien ja yhden reunassa olevan pitkittäis-osan risteyskohtaan. Lisäksi merkintäosina voidaan käyttää reunassa oleviin pitkittäisosiin tietylle etäisyydelle järjestettyjä erivärisiä muovihylsyjä.

20 Kun tällaiset merkintäosat sijoitetaan säännöllis ten, mutta ei kuitenkaan liian suurien etäisyyksien (esim.

1 m) päähän toisistaan, verkon reunassa olevat pitkittäis-osat pystytään näkemään selvästi verkon jokaisessa osassa myös silloin, kun verkko leikataan moneen osaan.

25 Merkintäosiin voidaan lisäksi tehdä ao. verkkotyyp piä osoittava merkintä. Näihin asti betoniteräsverkot on yleisesti varustettu etiketeillä/ jotka on kiinnitetty vanungilla verkon toiseen tai molempiin päihin. Tällaiset etiketit voivat jo verkkoa kuljetettaessa repeytyä helpos-30 ti ja leikattaessa verkko rakennustyömaalla moneen osaan, kuten hyvin usein on laita, jotkut osat jäävät ilman tyyp-pimerkintää. Tällaisten osien tunnistaminen joudutaan usein suorittamaan mittaamalla teräksen vahvuus, mikä vie luonnollisesti oman aikansa.

35 Keksintöä selotetaan nyt lähemmin joidenkin suosi- 70289 tettavien rakenne-esimerkkien avulla viittaamalla tällöin oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista betoniteräsverkkoa, jossa on kolme leveämpää silmää kummassakin reunassa, 5 kuvio 2 on suurennettu poikkileikkaus kuvion 1 mu kaisen verkon vasemmasta reunasta, kuviot 3, 4 ja 5 esittävät kahden vierekkäisen, kuvion 1 mukaisen verkon limitysliitoksia, joissa verkon yksi pitkittäisosa tai kaksi tai kaikki kolme pitkittäisosaa 1Q liittyvät toisen verkon ulommaiseen reunasilmään tai molempiin ulommaisiin reunasilmiin tai kolmeen reunasilmään, kun kaksi verkkoa sijoitetaan vierekkäin, kuvio 6 esittää erästä keksinnön mukaista verkkoa, kuvio 7 on suurennettu tasokuva merkintäosasta, 15 joka on sijoitettu verkon reunassa olevaan teräspariin, kuvio 8 on suurennettu poikkileikkaus kuvion 7 teräsparista, kuvio 9 on tasokuva toisesta keksinnön mukaisesta rakenteesta, 20. kuvio 10 esittää suurennettuna tasokuvana verkon poikittaisosan ja kahden verkon reunassa olevan pitkit-täisosan liittymispisteitä, kuvio 11 on tasokuva kolmannesta keksinnön mukaisesta verkosta, ja 25 kuvio 12 havainnollistaa suurennettuna verkon reu noissa olevien pitkittäisosien merkintäosaa.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyn verkon keskiosaan on järjestetty pitkittäislangat (-teräkset) 1 yhtä suurien etäisyyksien (a) päähän toisistaan. Verkon molemmissa reu-30 noissa suurempien etäisyyksien (ka) päässä toisistaan ja myös verkon keskiosan uloimmasta pitkittäislangasta 1 on kolme pitkittäisosaa, jotka ovat lankapareja 2, 3 ja 4. Tällöin kaikki pitkittäislangat on yhdistetty poikittais-lankoihin 5 mieluimmin hitsaamalla. Kerroin (k) on, kuten 35 jo mainittiin, mieluimmin 1,5-2. Verkon kumpaankin reunaan 7 70289 saadaan siis kolme reunasilmää, jotka ovat selvästi leveämpiä kuin verkon keskiosan silmät.

Kummankin reunan sisimmäinen lankapari 2 käsittää kaksi toisiinsa koskettavaa lankaa 2a ja 2b, kun taas kum-5 mankin reunan ulommaiset lankaparit 3 ja 4 käsittävät kaksi lankaa 3a, 3b ja 4a, 4b, joiden välinen etäisyys (e) on niin suuri, että ao. lankaparin molemmat langat peittyvät betonilla ja ankkuroituvat siihen. Itävallassa voimassa olevien normien mukaan etäisyyden (e) tulisi olla esimerkiksi kaksi 10 kertaa ao. teräksen halkaisija, kuitenkin vähintään 20 mm.

Kuvassa 3 nähdään kahden vierekkäisen verkon reunat, jotka limittyvät toisiinsa siten, että toisen verkon lankapari 4 tulee toisen verkon ulommaiseen reunasilmään. Tällöin lankaparin 2 ja sen vieressä olevan lankaparin 3 15 väliin jää tämän limitystavan selvästi osoittava vapaa reunasilmä ja limitysliitoksen ja verkon keskiosan väliin jää vielä kaksi vapaata reunasilmää, joista tämä limitys-tapa voidaan myös tunnistaa.

Kuvan 4 esittämässä limitysrakenteessa, jossa 20 kummankin verkon ulommaisiin reunasilmiin on sijoitettu viereisen verkon lankaparit 3 ja 4, lankaparin 2 ja sitä lähinnä olevan pitkittäislangan 1 (kuuluu verkon keskiosaan) väliin jää vielä yksi vapaa reunasilmä.

Kuvion 5 mukaisessa rakenteessa verkon kaikkiin 25 kolmeen reunasilmään on sijoitettu viereisen verkon lankaparit 2, 3 ja 4.

Kuten kuvioista 3-5 voidaan todeta, pystytään niissä esitetyt erilaiset rakenteet (erilaiset teräsvahvuudet ja verkkojen leveydet) erottamaan selvästi toisistaan.

3Q Kuvion 6 esittämässä verkossa, jonka pääosana ovat risteyskohdista toisiinsa hitsatut pitkittäislangat 1 ja poikittaislangat 5, reunojen pitkittäisosat 2 on muodostettu lankapareina (teräspareina). Niihin kuuluu kaksi toisiinsa tiiviisti liittyvää erillistä lankaa. Verkon molem-35 missä reunoissa olevat pitkittäisosat 3 ja 4 on sen sijaan 70289 muodostettu lankapareina, joissa on aina kaksi toisistaan tietyllä etäisyydellä olevaa erillistä lankaa. Lankojen keskinäinen etäisyys on tällöin sellainen, että kumpikin lanka uppoaa hyvin betoniin. Jokaisen po. lankaparin lan-5 kojen keskinäinen etäisyys on tällöin tuntuvasti pienempi kuin verkon keskiosan lankojen 1 välinen etäisyys ja näin ollen myös huomattavasti pienempi kuin verkon reunoissa olevien pitkittäiselementtien 2, 3 ja 4 välinen etäisyys, mieluimmin 20-50 mm.

1Q Kuten kuvioista 7 ja 8 voidaan nähdä, reunan pitkit- täisosan 4 kahden yhdensuuntaisen langan väliin on hitsattu poikittain metallisuikaleet 6, joissa voi kuvan 7 mukaisesti olla myös ao. verkon tyyppimerkintä.

Kuviossa 9 näkyvän verkon keskiosassa on nytkin 15 erilliset pitkittäislangat 1, kun sitävastoin verkon kumpaankin reunaan on järjestetty verkon keskiosan silmiin nähden suuremmat silmät muodostavat pitkittäisosat 7 ja 8, jotka on hitsattu pitkittäislankoihin 5. Osat 7 ja 8 käsittävät kukin kaksi lankaa, jotka ovat tietyllä etäisyy-2Q dellä toisistaan. Jotta nämä pitkittäisosat pystyttäisiin erottamaan selvästi verkkojen limittyessä toisiinsa, poi-kittaislangat 5 on kuvion 10 esittämällä tavalla taivutettu lankaparin 7 kohdassa 9 eli pitkittäislankojen välissä aallon muotoisiksi, kun taas lankaparin 8 välissä poikit-25 taislangat 5 ovat suoria. Tämän merkintärakenteen etuna on, että se voidaan valmistaa tavanomaisissa betoniteräsverkon hitsauskoneissa yksinkertaisten lisälaitteiden avulla.

Kuviossa 11 nähdään vielä sellainen keksinnön mu-30 kainen verkkorakenne, joka koostuu nytkin keskiosassa olevista pitkittäislangoista 1, reunoissa olevista pitkittäis-osista 2, 3 ja 4 sekä poikittaislangoista 5. Tässä rakenne-esimerkissä erillisistä langoista muodostetut reunaosat 2-4 on varustettu säännölliseksi kuvioksi sijoitetuilla 35 merkintäosilla löa, 10b ja 10c, niin että ne voidaan erottaa toisistaan ja verkon keskiosasta.

70289

Kuvio 12 esittää erästä merkintäosarakennetta. Kyseessä ovat tällöin eriväriset muovihylsyt 10, joihin on leimattu ao. verkkotyyppimerkintä. Itävallassa käytettävän tavan mukaisesti merkintään kuuluva kirjain (kuviossa 12 5 "A") tarkoittaa sellaisia verkkoja, joissa on tarkkaan määrätyt pitkittäis- ja poikittaisosien akselietäisyydet, kun taas numerot (kuviossa 12 "38") tarkoittavat pitkit-täislankojen halkaisijaa 1/10 mm ilmaistuna. Merkintäosat 10 voivat niiden erottamiseksi toisistaan olla reunaosassa 1Q 4 punaisia, osassa 3 keltaisia ja pitkittäisosassa 2 taas vihreitä. Tällaiset värilliset merkintäosat on helppo huomata myös verkkojen limityksessä.

Edellä selostettuja rakenne-esimerkkejä voidaan muuttaa keksinnön puitteissa monella eri tavalla. Esimer-15 kiksi verkon kumpaankin reunaan voidaan järjestää kolmen reunasilmän asemesta vielä useampia tällaisia leveitä reu-nasilmiä. Reunaosat ja keskiosan pitkittäisosat voidaan erottaa toisistaan myös muulla tavalla. Tällöin voidaan käyttää esimerkiksi vahvempaa terästä ja/tai käyttää aina-20 kin joihinkin pitkittäisosiin uloke- 1. ripateräksiä.

Raudoitettavien rakennuselementtien päissä voidaan materiaalin säästämiseksi käyttää edelleenkin jäännös-paloja, joita syntyy aina rakennuspaikalla, kun verkkoja joudutaan leikkaamaan, tai tähän tarkoitukseen voidaan val-25 mistaa erikseen pienempiä verkkoja, joiden leveys on esim. puolet normaaliverkon leveydestä. Tällaisissa puolikkaissa on silloin vain toisessa reunassa leveämmät pitkittäis-osien muodostamat silmät.

Claims (4)

70289 1. Betoniteräsverkko, jossa on keskenään ristiin menevät ja risteyskohdissa toisiinsa mieluimmin hitsaamalla 5 liitetyt pitkittäis- (1-4, 7, 8) ja poikittaisosat (5), tunnettu siitä, että a) siinä on yhtä pitkän välimatkan (a) päässä toisistaan olevia sisempiä pitkittäislankoja (1), b) molemmin puolin näitä sisempiä pitkittäislankoja 10 on useita sisemmän verkkoalueen pitkittäislangoista eroavia pitkittäisosia (2, 3, 4, 7, 8) c) näiden pitkittäisosien akselien etäisyys (ka) on keskenään samanlainen, kuitenkin suurempi kuin sisempien pitkittäislankojen akselien etäisyys (a), ja 15 d) ainakin yksi pitkittäisosa (2, 3, 4) verkon kum massakin reunassa, mieluimmin sisimmäinen osa (2), erottuu paljain silmin selvästi muista pitkittäisosista (3, 4) koko pituudeltaan, koska se on muotoilultaan tai ulkonäöltään erilainen. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkko, tun nettu siitä, että verkon reunoissa olevien pitkittäisosien (2, 3, 4) keskinäiset etäisyydet (ka) ovat 1,5-2-ker-taa suurempia kuin verkon keskiosassa olevien pitkittäislankojen (1) keskinäiset etäisyydet (a). 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkko, tun nettu siitä, että suurin osa maton kummassakin reunassa olevista pitkittäisosista (3, 4) koostuu kukin kahdesta, toisistaan tietylle etäisyydelle sijoitetusta yhdensuuntaisesta langasta (3a, 3b; 4a, 4b) ja että ainakin yksi pitkit- 30 täisosa (2), mieluimmin sisimmäinen osa, koostuu toisiinsa tiiviisti liittyvistä pitkittäislangoista (2a, 2b) tai yhdestä langasta, joka on halkaisijaltaan suurempi kuin toisten pitkittäisosien (3, 4) langat (3a, 3b; 4a, 4b) ja verkon keskiosassa olevat pitkittäislangat (1). 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verkko, tunnet- t u siitä, että yksi pitkittäisosa (4; 7) erotetaan muis- 11 70289 ta (2, 3; 8) merkintäosilla (6; 9; 10), jotka jakautuvat tietyille etäisyyksille pitkittäisosan koko pituudella. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen verkko, tunnettu siitä, että merkintäosat on muodostettu kahden, 5 toisistaan tietyllä etäisyydellä olevan yhdensuuntaisen langan (4) väliin järjestettyinä poikittaisosina, nimenomaan metallisuikaleina (6). 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen verkko, tunnettu siitä, että merkintäosina käytetään reunassa ole- 10 van pitkittäisosan (7) risteyskohtaan järjestettyjä, esim. poikittaisosiin (5) tehtyjä aallon muotoisia taivutuksia (9). 7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen verkko, tunnettu siitä, että merkintäosat on muodostettu reunassa oleviin pitkittäisosiin (2, 3, 4) tietyille etäisyyksille 15 sijoitettuina erivärisinä muovihylsyinä (10a, 10b, 10c). 8. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimusten 4-7 mukainen verkko, tunnettu siitä, että jokainen merkin-täosa (6, 10) on varustettu siihen mieluimmin leimatulla, verkkotyypin ilmoittavalla merkinnällä. Paten tkrav: 702 8 9

1. Betongarmeringsnät bestäende av med varandra korsande och i korsningspunkterna med varandra, företrä-5 desvis genom svetsning förbundna längs- (1-4, 7, 8) och tvärelement (5), kännetecknat därav, att a) det omfattarpä lika avständ (a) frän varandra belägna inre längsträdar (1), b) pä vardera sidorna om dessa inre längsträdar 10 finns ett flertal frän det inre nätomrädets längsträdar avskilda längselement (2, 3, 4, 7, 8), c) det inbördes avständet (ka) mellan dessa längs-elements axlar är detsamma, men större än avständet (a) mellan de inre längsträdarnas axlar, och 15 d) ätminstone ett längselement (2, 3, 4) i nätets vardera kant, företrädesvis det innersta elementet (2), skiljer sig med blotta ögat klart frän de övriga längs-elementen (3, 4) utmed hela sin längd, emedan detta tili sin utformning eller tili sitt utseende är olika. 20

2. Nät enligt patentkravet 1, känneteck nat därav, att det inbördes avständet (ka) mellan längs-elementen (2, 3, 4) i nätets kanter är 1,5 - 2 gänger större än de inbördes avständen (a) mellan längsträdarna (1) i nätets mittparti. 25

3. Nät enligt patentkravet 1, känneteck nat därav, att största delen av längselementen (3, 4) i mattans vardera kanter bestär var och en av tvä, pä ett visst avständ frän varandra placerade parallella trädar (3a, 3b; 4a, 4b) och att ätminstone ett längselement (2), 30 företrädesvis det innersta elementet, bestär av mot varandra tätt anliggande längsträdar (2a, 2b) eller av en träd med en större diameter än de hos de övriga längsele-mentens (3, 4) trädar (3a, 3b; 4a, 4b) och längsträdarna (1) i nätets mittparti. 35

4. Nät enligt patentkravet 1, känneteck nat därav, att ett längselement (4; 7) skiljs frän de